Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali
|
|
- Annikki Auvinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali
2 Johdanto Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Aihe koskee sekä työnantajia, työtekijöitä, työterveyshuoltoa, kone- ja laitevalmistajia että virkamiehiä Koulutuksen ja materiaalin tarkoitus on lisätä tietoutta tärinästä, sen aiheuttamista vaikutuksista, tärinäntorjunnan keinoista sekä lainsäädännöstä, joka velvoittaa työnantajat toimimaan työntekijöiden suojelemiseksi.
3 Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työnantaja Onko työympäristössä paljon poissaoloja? - Selvitetään tärinän vaikutukset niihin ja vähennetään niitä Haluatko täyttää lainsäädännön? - Valtioneuvoston asetus 48/2005 velvoittaa selvittämään tärinän vaikutukset Haluatko varmistaa parhaan työtehokkuuden? - Tärinää vähentämällä paranee työtehokkuus, koneiden kunto ja mm. polttoainekustannukset
4 Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työntekijä Onko selkäsi tai niskasi kipeä töiden jälkeen? - Haluatko vähentää kipuja? Oletko säästynyt pahemmilta kivuilta? - Haluatko pitää selkäsi sekä kätesi kunnossa ja terveenä? Tunnistamalla vaarallisen tärinän edistät omaa terveyttäsi ja elät paremmin. Epämukavuuksien minimointi ylläpitää työmotivaatiota ja työssä viihtymistä.
5 Sisällysluettelo Ihmiseen kohdistuva tärinä 1. Perustietoa tärinästä 2. Tärinän vaikutukset 3. Lainsäädäntö ja standardit 4. Kenelle tärinä on ongelma 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi Altistusarvon arviointi kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus Altistusaika (h) 1 1,5 3 Päästöarvo (m/s²) Altistusarvo (m/s²) 1,4 x- suunta 1,4 y-suunta z-suunta x-suunta y-suunta z-suunta 0,2 0,4 1,1 0,1 0,1 0,4 0,5 0,3 1 0,2 0,1 0,4 0,5 0,45 0,55 0,3 0,3 0,3 Yhteensä Päivittainen A(8) 0,4 0,6 0,3 0,6 6. Lainsäädännön täyttäminen Tärinäntorjuntaohjelma 7. Käytännöntoimenpiteet tärinän vähentämiseksi 8. Työterveyshuolto 9.Tärinäarvojen mittaaminen
6 1. Perustietoa tärinästä 1.1. Mitä tärinä on 1.2. Kehotärinä 1.3. Käsitärinä 1.4. Tärinätekijät 1.5. Taajuusalueet 1.6. Tärinäkäsitteet ja suureet 1.7. Tärinänhallinta [Palaa sisällysluetteloon] [2.Tärinän vaikutukset]
7 1.1. Mitä tärinä on Tärinällä tarkoitetaan sellaista liikettä, joka välittyy fyysisesti ihmisen vartaloon esimerkiksi ajettavasta työkoneesta tai käsillä käytettävästä työkalusta ja jonka vaikutukset aiheuttavat käyttäjälle mahdollisen terveysriskin Esimerkiksi merisairautta aiheuttavaa laivan heiluntaa tai rakennusten heilumista ei tulkita (tässä tapauksessa) tärinäksi Ihmiseen kohdistuva tärinä jaetaan yleisesti kehotärinään ja käsitärinään Lisäksi tärinätyyppinä erotellaan yleensä iskut, eli yksittäiset, suuret, hetkelliset ihmiseen kohdistuvat kiihtyvyydet
8 1.2. Kehotärinä Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja ihmisen rajapinnasta ja sitä mitataan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä Rajapinnat on määritelty istuvalle, seisovalle ja makaavalle ihmiselle, mutta yleensä kehotärinälle altistutaan istuen Kehotärinän altistusarvon laskeminen perustuu ISO standardiin ja EUdirektiiviin Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista koneista jotka altistavat käyttäjän kehotärinälle traktori, pyöräkuormaaja
9 1.3. Käsitärinä Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja käden rajapinnasta ja sitä mitataan käden ja tärisevän laitteen välistä Käsitärinän altistusarvon laskeminen perustuu ISO standardiin ja EU-direktiiviin Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista työkaluista, jotka altistavat käyttäjän käsitärinälle moottorisaha, porakone, kulmahiomakone
10 1.4. Tärinätekijät mistä altistus koostuu Tärinän voimakkuus (amplitudi) on kiihtyvyyden hetkellistä suuruutta, eli sitä kuinka nopeasti liike johonkin suuntaan muuttuu tietyllä ajan hetkellä. Mitä suurempi kiihtyvyys on, sitä voimakkaampana ihminen tärinän hetkellisesti tuntee Taajuus kuvaa tärinää aiheuttavien liikkeiden tiheyttä, eli sitä kuinka monta kertaa liikettä tapahtuu yhdessä sekunnissa. Taajuuden yksikkö on hertsi (Hz). Mitä suurempi taajuus on, sitä nopeampana ihminen tärinän tuntee Tärinän kesto (aika) vaikuttaa tärinästä johtuvien vaikutusten riskin kasvamiseen. Mitä pidempään tärinälle altistutaan sitä suurempi riski on vaikutuksille
11 1.5. Taajuusalueet Tärinän eri taajuudet vaikuttavat ihmisvartaloon eri tavoilla. Tietyn taajuuden tärinä saattaa aiheuttaa ihmiselle terveysriskin kohdistuessa käsiin, mutta ei esimerkiksi kohdistuessa selkärankaan ihmisen istuessa Tutkimusten mukaan vaaralliset taajuusalueet eri tärinöille on määritelty seuraavasti matkapahointivointi 0 0,5 Hz kehotärinä 0,5 80 Hz käsitärinä Hz iskut Hz Eri taajuuksien vaikutusten merkittävyydestä johtuen, tärinäarvoja laskettaessa eri taajuuksia painotetaan niiden aiheuttaman riskin mukaan.
12 1.6. Tärinäsuureet ja termistö RMS- arvoa (Root Mean Square; r.m.s.) käytetään tärinän suuruuden arvioinnissa ja se kuvaa kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa. Tärinäaltistuksen laskemiseen käytetty RMS - arvo lasketaan taajuuspainotetusta kiihtyvyyssignaalista ja sen yksikkö on m/s² aw(t) on taajuuspainotettu kiihtyvyys ajanhetkellä t T on aika (s)
13 1.6. Tärinäsuureet ja termistö Päästöarvo on työkoneesta tai -laitteesta mitattu taajuuspainotettu kiihtyvyyden RMS - arvo, joka on suoritettu määritellyissä, mahdollisimman toistettavissa, olosuhteissa (esim. standardiradalla) Altistusaika on tiettyyn työvaiheeseen käytetty aika, joka altistaa työntekijän tärinälle Altistusarvo on työntekijäkohtainen arvo, joka muodostuu päästöarvosta ja altistusajasta. Lainsäädännössä altistusarvo suhteutetaan aina kahdeksan tunnin työpäivään, josta käytetään termiä A(8)-arvo. Työvaiheen mitattu päästöarvo vastaa suoraan altistusarvoa, jos oletetaan työntekijän altistuvan sille, ja vain sille, kahdeksan tuntia päivässä.
14 1.7. Tärinän hallinta Tärinän hallinta kattaa kokonaisvaltaisesti sekä ne toimenpiteet, joilla työkoneiden tärinää vaimennetaan, työntekijöiden altistuminen tärinän aiheuttamille riskeille arvioidaan, että toimenpiteet jotka tähtäävät altistumisen aiheuttamien riskien pienentämiseen Teknisillä ratkaisuilla tärinän siirtymistä koneesta ihmiseen voidaan minimoida mahdollisimman paljon. Koneiden jousituksilla, rengasvalinnoilla, istuimen pehmusteilla yms. on suuri vaikutus siihen kuinka vahvana ja millä taajuuksilla tärinä ihmiseen välittyy Riskin arvioinnissa lasketaan työntekijään kohdistuva tärinäaltistusarvo, jonka avulla voidaan päätellä onko tärinästä kyseiselle työntekijälle todellista terveysuhkaa Tärinäntorjuntatoimenpiteillä työntekijäkohtaista altistusarvoa pyritään tarvittaessa laskemaan käytäntöihin ja tiedotukseen perustuen
15 2. Tärinän vaikutukset 2.1. Terveydelliset vaikutukset 2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma 2.3. Vaikutukset koneisiin 2.4. Vaikutukset työelämään [Palaa sisällysluetteloon] [3.Lainsäädäntö ja standardit]
16 2.1. Terveydelliset vaikutukset Tärinälle altistuminen aiheuttaa ihmiselle terveysongelmia ja/tai pahentaa jo olemassa olevia vaivoja Kehotärinän terveysvaikutukset kohdistuvat pääasiassa alaselkään ja käsitärinän käsiin, olkapaihin ja hartioihin Vaikka kaikkia olemassa olevia sairauksia ei tärinää vähentämällä voida poistaa, niin riskiä uusille vaivoille voidaan huomattavasti pienentää
17 Miten kehotärinä vaikuttaa Kehotärinälle altistuva ihminen on yleensä istuma-asennossa tärinä välittyy istuimen ja takapuolen kautta selkärankaan selkärangan rakenne ei pysty vaimentamaan tärinää välilevyihin kohdistuu painetta syntyy rasitus jos selkärangan asento on epäedullinen, on vaikutukset suuremmat Käytännössä tärinä ja ergonomia yhdessä aiheuttavat terveysongelman Kehotärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat selkäkivut selkärangan vammat väsyminen
18 Miten kehotärinä vaikuttaa Kehotärinä aiheuttaa suoraan mm. selkäkipuja, kun tärinätasot ovat korkeita ja altistumisaika on tarpeeksi pitkä (useita tunteja) Lisäksi tärinä lisää muiden asioiden, kuten taakan nostamisen ja huonon ergonomian negatiivisia vaikutuksia Vaikutusten lisääntyminen kehotärinän kasvaessa Vaikutukset kuljettajaan Kasvu Kehotärinä Huono asento Tehtävien suoritus Hypyt Iskut...
19 Miten käsitärinä vaikuttaa Käsitärinälle altistuva työntekijä on yleisimmin käyttämässä moottorikäyttöistä käsityökalua tai käsin ohjattavaa isompaa konetta Käsitärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat valkosormisuus käsien puutuneisuus, pistely, kipu rannekanavaoireyhtymä käden puristusvoiman aleneminen käden ja niskan lihas- ja jännevammat kämmenen jännekuroumat käden luiden ja nivelten vauriot kuulon lasku
20 Lääketieteen tutkimustuloksia (keho- ja käsitärinä) Bussinkuljettajilla 3-kertainen ja trukinkuljettajilla 7-kertainen määrä selkäkipuja verrattuna työntekijöihin, joilla ei ole tärinäaltistusta (Bovensi & Hulshof, 1998) Traktorinkuljettajilla on 3-kertainen määrä akuutteja selkäkipuja ja tuplasti kroonisia selkäkipuja verrattuna henkilöihin, joilla ei ole tärinänaltistusta. (Bovenzi & Betta, 1994) 10 vuoden altistus traktorin kuljettajilla 3-kertaisti selkäkipuisten osuuden 20%:sta 58%:iin (Hulshof & van Zamten, 1987) Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet suurin yksittäinen pääryhmä (33%) KELAn korvaamista sairaslomapäivistä vuonna 2005 (Kelan sairausvakuutustilasto 2005, KELA) Pirkanmaan alueen metallityöntekijöille tehtyyn käsitärinätutkimukseen osallistui 285 työntekijää, joista 186:n todettiin altistuvan käsitärinälle. Heistä 24:lle todettiin tärinätauti ja 12:lle rannekanavaoireyhtymä (Työterveyslaitos, Tampere, 2006)
21 Tärinä ja muut tekijät Ihmisen kokemat tärinän vaikutukset ovat aina useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jo pienempikin tärinä aiheuttaa riskin tärinäperäisille terveysongelmille jos sille altistutaan kauan tai huonossa asennossa Tärinätekijöiden vaikutuksia ihmiseen voidaan kuvata seuraavalla kaavalla altistusaika² X amplitudi X taajuus X ergonomia X elintavat = Vaikutukset ihmiseen
22 Tärinä ja muut tekijät Suuri amplitudinen tärinä (voimakas kiihtyvyys) aiheuttaa luonnollisesti ihmiseen suuremman impulssin kuin pienempi amplitudinen tärinä ja on täten vaarallisempaa Tärinän tietyt taajuudet ovat puolestaan ihmiselle vaarallisempia kuin toiset. Kehotärinä on vaarallisimmillaan 4-8 Hz ja käsitärinä 4-16 Hz taajuuksilla Altistusarvo ja riski tärinäperäisille vaivoille yksinkertaisesti kasvaa, mitä pidempi altistusaika on Ergonomia näyttelee edellisten lisäksi erittäin tärkeää, joskin vaikeasti mitattavaa roolia tärinän vaikutusten osatekijänä. Ihmisen asento tärinäaltistuksen aikana vaikuttaa suuresti eritoten selkärangan kokemaan rasitukseen Lisäksi mm. kylmyys ja tupakointi vahvistavat ihmisen kokeman tärinän aiheuttamia ongelmia etenkin verenkierrollisten ongelmien osalta
23 Merkittävä riski työterveydelle Tärinästä johtuvat terveysriskit nousivat esille myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämässä kyselyssä, jossa työterveyden asiantuntujat ympäri Eurooppaa pohtivat työterveyden nousevia uhkia*. Etenkin tärinälle altistumista, yhdessä huonon ergonomian tai fyysisesti raskaan työn kanssa, pidettään yleisesti yhtenä suurimmista työterveysriskeistä Eurooppalaiselle työväestölle Linkki:
24 2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma Suurin osa ihmisen kokemasta tärinästä aiheuttaa epämukavuutta, joka ilmenee vaikeutena lukea tai kirjoittaa (juna, bussi, auto) matkapahoinvointina (laiva, veneet, julkinen liikenne) lisääntyneenä väsymyksenä (rekka-autot, linja-autot) työmotivaation laskuna (työkoneet) Tärisevän työkoneen käyttötuntuma on myös huomattavasti heikompi kuin hyvin vaimennetun koneen. Käyttötuntuman puutteellisuus ilmenee työsuorituksien vaikeutumisena ja tarkkuuden heikentymisenä (työkoneet) onnettomuusriskinä (kaikki liikkuvat työkoneet)
25 2.3. Vaikutukset koneisiin Ajettavien työkoneiden tapauksessa, työkoneen käytöstä aiheutumalla tärinällä on myös vaikutusta koneen omaan kuntoon tärinä rikkoo koneen rakennetta ja komponentteja lisää koneen polttoaineenkulutusta vaikeuttaa koneen hallinta Seurauksina tärinän vaikutuksista koneeseen aiheutuu huoltokustannusten nousu käyttöiän lyhentyminen
26 2.4. Vaikutukset työelämään Terveydelliset ongelmat Sairaspoissaolot Resurssivaje Epämukavuus Työsuorituksen vaikeutuminen Työtehokkuuden laskeminen Vaikutukset työkoneisiin Onnettomuusriski Tapaturmat Kuluminen Huolto
27 3. Lainsäädäntö ja standardit 3.1. Lainsäädäntö - Valtioneuvoston asetus 48/ Standardit liittyen lainsäädäntöön 3.3. Muut säädökset (Konevalmistajiin vaikuttavat säädökset/muut vaikuttavat säädökset ja muiden tahojen vastuut) 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut [Palaa sisällysluetteloon] [4. Kenelle tärinä on ongelma]
28 3.1. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus 48/2005 Pääasiassa vahvistaa EU-direktiivin 2002/44/EC Asetuksen tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen työssä esiintyviltä vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua altistumisesta tärinälle Sovelletaan työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002) ja jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua työstä aiheutuvalle tärinälle Määrittää tärinän A(8)-altistusarvolle toiminta-arvon ja raja-arvon Kehotärinälle 0,5 m/s² 1,15 m/s² Käsitärinälle 2,5 m/s² 5,0 m/s²
29 3.1. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus 48/2005 Velvoittaa työnantajaa selvittämään työntekijöiden mahdollinen tärinäaltistuminen ja sen mukaisesti tunnistamaan tärinää aiheuttavat tekijät Työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän tärinälle altistumisen taso Toiminta-arvon ylittyessä on työnantajan laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma altistuksen pienentämiseksi Raja-arvon ylittyessä työnanatajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon
30 3.2. Standardit liittyen lainsäädäntöön ISO (1997) määrittelee menetelmät kehotärinän mittaukselle ja arvioinnille ISO (2001) määrittelee menetelmät käsitärinän mittaukselle ja arvioinnille Molemmissa käytetään mittasuureena kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa (RMS arvo) Mittaukset suoritetaan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä, yleensä siis kuljettajan ja istuimen välistä tai käden ja työkalun välistä Standardit eivät määritä tarkkoja raja-arvoja terveydelle vaaralliselle tärinälle, mutta määrittelevät terveyden varoalueet
31 3.3. Muut säädökset EU-direktiivi 2002/44/EC ( tärinädirektiivi ) määrittää työnantajan vastuut tärinäaltistuksen osalta ja vahvistetaan siis Valtioneuvoston asetuksessa 48/2005 EU-direktiivi 98/37/EC ( konedirektiivi ) velvoittaa konevalmistajat minimoimaan tärinän aiheuttamat riskit siten kun se teknisesti ja olemassa olevien mahdollisuuksien mukaan on mahdollista määrää, että koneen käyttöohjeista on löydyttävä tärinäpäästöarvo taajuuspainotettuna kiihtyvyyden neliöllisenä keskiarvona (RMS arvo) jos päästöarvo ylittää edellisessä mainitun toiminta-arvon
32 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Työnantaja Tehtävä selvitys työntekijöiden mahdollisesta tärinäaltistumisesta Jos syytä epäillä tärinällä olevan vaikutusta työntekijöiden terveyteen (käytössä täriseviä koneita) suoritettava tärinäaltistuksen arviointi Altistuksen arvioinnin perusteella tehtävä riskin arviointi Jos altistuksen arvioinnin tulokset ylittävät toiminta-arvon on laadittava tärinäntorjuntaohjelma, jonka mukaan päivittäistä tärinäaltistusta alennetaan
33 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Kone- ja laitevalmistaja Tärinän aiheuttamat riskit työkoneissa tulee minimoida parhaalla mahdollisella tavalla jo tuotekehitysvaiheessa Käyttöoppaaseen on merkittävä koneen aiheuttamat tärinäpäästöt jos ne ylittävät toiminta-arvon tai ilmoitus, että koneen tärinäpäästöt eivät ylitä toiminta-arvoa
34 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Viranomainen Suomessa on kahdeksan työsuojelupiiriä, joiden tehtävänä on luoda edellytyksiä turvallisille, terveellisille ja työkykyä edistäville työoloille. Tavoitteena on, että työpaikat pitävät omatoimisesti työolonsa kunnossa Työsuojelupiirit tekevät tarkastuksia viranomaisaloitteisesti sekä työnantajien ja työntekijöiden pyynnöstä Valtioneuvoston asetuksen voimaantulon myötä myös tärinäaltistuminen on tullut työsuojelupiirin valvonnan alaiseksi
35 4. Kenelle tärinä on ongelma 4.1. Pääperiaatteet 4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä 4.3. Tarkistuslista kehotärinä 4.4. Tarkistuslista käsitärinä 4.5. Tärinätilanne Suomessa 4.6. TÄRY / KEISU / KEHAPA 4.7. Työkoneiden päästöarvoja [Palaa sisällysluetteloon] [5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi]
36 4.1. Pääperiaatteet Liikkuvilla koneilla (mm. traktorit, kuormaajat, trukit) säännöllisesti työtä tekevät henkilöt, joiden altistusajat ovat pitkiä (yli 3 tuntia), ovat yleensä vaarassa altistua kehotärinälle yli toiminta-arvon Käsikäyttöisiä työkaluja (mm. iskukoneet, paineilmatyökalut) säännöllisesti työssään käyttävien henkilöiden altistusarvot saavuttavat usein toiminta-arvon jo noin puolen tunnin altistusajalla Todellisen altistusajan arviointi on kuitenkin kovin vaikeaa, sillä usein varsinkin käsitärinän tapauksessa ajatellaan varsinainen liipaisinaika pidemmäksi kuin se todellisuudessa on. Iskuporakonekaan ei aiheuta tärinäpäästöjä muulloin kuin porattaessa. Kehotärinän tapauksessa, samalla työkoneella suoritettujen työvaiheiden väliset erot tulisi myös tarkkaan huomioida. Yleensä siirtyminen koneella työvaiheiden välillä aiheuttaa suurimmat tärinäpäästöt
37 4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä Kehotärinä on silloin vaarallista, kun se on mielestäsi epämukavaa ja sinun on vaikea hallita kehoasi Käsitärinä on vaarallista, jos tärinä tuntuu epämiellyttävältä ja kätesi väsyvät helposti
38 4.3. Tarkistuslista - kehotärinä Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko kehotärinälle altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski Ajatko usein teiden ulkopuolella tai huonosti päällystetyillä teillä? Ajatko tai käytätkö täriseviä koneita pitkiä aikoja päivittäin? Ajatko kulkuneuvoja jotka eivät ole tarkoitettu tieajoon? Altistutko iskuille tai tärähtelylle? Joudutko konetta käyttäessäsi työskentelemään huonossa asennossa? Varoittavatko koneiden valmistajat kehotärinälle altistumisesta? Ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinästä aiheutuneista vaivoista? Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin
39 4.4. Tarkistuslista - käsitärinä Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko käsitärinälle altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski Käytätkö pyöriväliikkeisiä työkaluja? Käytätkö tärähteleviä työkaluja? Varoittavatko käyttämiesi työkalujen valmistajat tärinälle altistumisesta? Aiheuttavatko käyttämäsi työkalut tikkuilua tai puutuneisuutta käsissä käytön aikana tai sen jälkeen? Ovatko tärinälle altistavia työkaluja käyttävät työntekijät ilmoittaneet minkäänlaisista tärinään liittyvistä oireista? Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin
40 4.5. Tärinätilanne Suomessa Arviolta noin ihmistä Suomessa altistuu päivittäin haitalliselle kehotärinälle Käsitärinälle päivittäin altistuvia Suomessa on noin Toistaiseksi lainsäädännön mukaisia mittauksia tärinäaltistumisesta on Suomessa tehty todella vähän työnantajien toimesta Suurin osa suoritetuista mittauksista on suoritettu vain tietyissä maastoissa ja tietyissä olosuhteissa, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tärinän vaikutuksista todellisissa työtilanteissa
41 4.6. Tutkimustuloksia eri projekteista Suomessa suoritettuja kehotärinätutkimuksia TÄRY: EU-direktiivin mukaisen koko kehon tärinän raja-arvojen mittaaminen, analysointi sekä tärinän torjuminen KEISU: Kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi KEHAPA: Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen
42 TÄRY Projektin tavoitteena oli tutkia suomalaisten yritysten valmius EUdirektiivin mukaisten kehotärinän raja-arvojen alittamiseen, niin valmistajien kuin työnantajienkin osalta, sekä luoda valmiuksia yrityksille tärinän vaimennusratkaisujen kehittämiseen ja arviointiin Mittaukset suoritettiin siten, että ne vastaisivat työkoneiden normaalia työpäivää, sisältäen eri työvaiheita Yhteensä mitattiin 25 liikkuvaa työkonetta, joiden joukossa oli työkoneita mm. maa- ja metsätaloudesta, kunnallistekniikasta, teiden kunnossapidosta, maarakennuksesta, ahtauksesta ja kaivosteollisuudesta Tulokset osoittivat että yhtäkään liikkuvaa työkonetta ei voi yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta Suurin osa työkoneista ylitti toiminta-arvon Useissa koneissa istuin vahvisti tärinää lattialta mitattuun verrattuna
43 KEISU Projektin tavoite oli kehittää kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi työpaikoilla Kerätyn mittausdatan perusteella voitiin todeta, että tärinätasot ja altistusajat vaihtelevat merkittävästi eri päivinä, joten lyhytaikaiset mittaukset voivat johtaa merkittävästi vääriin johtopäätöksiin Tulokset osoittivat, että koska tärinäaltistusaika on harvoin kahdeksaa tuntia tai sen yli, niin keskimäärin työpäivään skaalattu tärinätaso ei ylittänyt lainsäädännön määrittelemää päivittäistä raja-arvoa, kuin poikkeustilanteissa Suurin osa mittauksista kuitenkin ylitti lainsäädännön toimintaarvon, joka velvoittaa tärinätasojen vähentämiseen
44 KEHAPA Projektin tavoitteena oli kartoittaa virastojen, laitosten ja liikelaitosten käyttämien työkoneiden tärinätasoja Projektissa mitattiin yhteensä 34 eri työkonetta eri ympäristöissä talvella ja kesällä Suurin osa työkoneista ylitti lainsäädännön toiminta-arvon kahdeksan tunnin aikana tai oli hyvin lähellä sitä, mutta vain tietyt koneet aiheuttivat yli raja-arvon meneviä tärinätasoja, joita voidaan pitää vakavana terveysriskinä Erityisen korkeita arvoja aiheuttivat pienet ja nopeasti liikkuvat koneet, kuten moottorikelkat ja -pyörät sekä veneet Tulokset osoittivat, että yhtäkään liikkuvaa työkonetta maalla, merellä tai ilmassa ei voida yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta
45 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Työympäristö Ajonopeus Maaston epätasaisuuden merkitys tärinäpäästöihin on todella suuri. Tasaisilla pinnoilla liikkuvat työkoneet ovat jokseenkin tärinäturvallisia, kun taas epätasaisessa maastossa useat työkoneet ylittävät jopa lainsäädännön raja-arvon Etenkin epätasaisessa maastossa liikkuvien koneiden nopeudella on suuri merkitys tärinän voimakkuuteen Huono istuin Pahimmillaan istuin jopa vahvistaa työkoneesta ihmiseen välittyvää tärinää Usein etenkin sivuttaissuunnat ovat ongelmaisia
46 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Sääolosuhteet Joissakin työympäristöissä sääolosuhteet vaikuttavat varsin merkittävästi tärinän päästöarvoihin. Toisissa sääolot vaikuttavat työ- ja altistusaikoihin Vesillä kulkevien koneiden päästöarvot kasvavat jos aallokko on suurempaa Ilmassa käytettävien (helikopteri, lentokone) koneiden tärinäarvot kasvavat myös epävakaisemmissa sääoloissa Teiden talvikunnossapito ja kesäinen ruohon leikkaus ovat esimerkkejä tapauksista, jossa sääolosuhteet vaikuttavat sekä työettä altistusaikoihin
47 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Renkaiden ja muiden komponenttien resonointi Monissa tutkimuksissa ja mittauksissa on todettu renkaiden aiheuttavan resonanssin taajuusalueella 1-3 Hz, joka osuu monesti istuimen resonanssialueeseen. Näin ne yhdessä vahvistavat maastosta johtuvaa tärinää ja voivat aiheuttaa suuretkin tärinäarvot pienillä herätteillä. Joissain tapauksissa myös ohjaamon vaimennuksen resonanssitaajuus voi sattua samalle taajuusalueelle, jolloin tilanne on vielä pahempi Altistusaika Tietyissä työympäristöissä tärinän päästöarvot eivät ole merkittävän suuria, mutta pitkät työvuorot aiheuttavat korkean päivittäisen altistusarvon. Esim. merimiehet, luotsit.
48 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Pyöräkuormaaja, kuormaus RMS arvot (m/s²) x = 0,8; y = 1,1; z = 0,7 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
49 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Vastapainotrukki, lastaus RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toimintaarvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
50 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Vastapainotrukki (sähkö) RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,3; z = 0,3 Ei ylitä lainsäädännön toiminta-arvoa normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
51 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Kuorma-auto, siirto RMS arvot (m/s²) x = 0,5; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
52 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Traktori, siirtoajo RMS arvot (m/s²) x = 1,6; y = 1,0; z = 0,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
53 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Tiehöylä, auraus RMS arvot (m/s²) x = 0,5; y = 0,5; z = 1,1 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
54 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Harjapuhallinajoneuvo, harjaus RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,2; z = 0,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
55 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Metsätyökone RMS arvot (m/s²), avohakkuu x = 0,3; y = 0,2; z = 0,1 RMS arvot (m/s²), siirtyminen x = 0,8; y = 1,1; z = 0,4 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
56 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Kaivinkone, ojankaivuu RMS arvot (m/s²) x = 0,8; y = 0,6; z = 1,0 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
57 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Monitoimikone, siirtyminen RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
58 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Moottorikelkka, maastossa RMS arvot (m/s²) x = 1,0; y = 0,8; z = 2,0 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
59 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Moottoripyörä, maastossa RMS arvot (m/s²) x = 0,9; y = 0,3; z = 2,2 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
60 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Rautavene, merellä RMS arvot (m/s²) x = 0,7; y = 0,7; z = 1,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
61 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Lumilinko, linkous RMS arvot (m/s²) x = 0,4; y = 0,6; z = 1,1 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
62 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Traktori, ruohon leikkaus RMS arvot (m/s²) x = 0,7; y = 0,9; z = 0,4 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²
63 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Moottorisaha RMS arvo (m/s²) ahv = 5-8 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²
64 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Kulmahiomakone RMS arvo (m/s²) ahv = 4-8 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²
65 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Iskuporakone RMS arvo (m/s²) ahv = Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²
66 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi 5.1. Altistusarvon arviointi 5.2. Tärinäaltistuksen arvioinnin haasteet 5.3. Luotettava altistuksen arviointi pitkäaikaismittauksilla 5.4. Arviointimenetelmien vertailu 5.5. Riskin arviointi [Palaa sisällysluetteloon] [6. Tärinäntorjuntaohjelma]
67 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi Altistuksen arvioinnin tarkoitus on auttaa työnantajaa selvittämään onko tärinä yrityksen työntekijöille todellinen terveysriski Arvioinnissa määritetään mahdollisesti tärinää aiheuttavat työvaiheet ja niissä käytetyt työkoneet, sekä lasketaan työntekijäkohtainen A(8) altistusarvo Riskin arvioinnissa arvioidaan laskettujen altistusarvojen perusteella mitkä työvaiheet aiheuttavat suurimman terveysriskin ja kuinka riskiä voitaisiin pienentää
68 5.1. Altistusarvon arviointi Arvioinnissa lasketaan päivittäinen työntekijäkohtainen 8 tunnin vertailuaikaan suhteutettu A(8) altistusarvo Arviointi voi perustua työpaikalla todellisissa työolosuhteissa suoritettuihin tärinämittauksiin työkoneen käyttöohjeessa ilmoitettuihin tärinäpäästöihin muualla julkaistuun materiaaliin, jos löydettävissä käytetylle konetyypille(hyvä vertailla muutamia lähteitä) Arviointi suoritetaan viidessä vaiheessa
69 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 1 Lista mahdollisista tärinälle altistavista työvaiheista Listataan mitkä työkoneet/tehtävät voisivat aiheuttaa riskejä työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle tärinäaltistumisen seurauksena Altistusarvon arviointi - kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus
70 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 2 Altistusaikojen määrittäminen Mitataan työntekijän altistusajat tarkasti jokaiselle työvaiheelle ja arvioidaan suorituskertojen lukumäärän perusteella päivittäinen altistusaika Altistusarvon arviointi kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus Altistusaika (h) 1 1,5 3
71 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 3 Päästöarvojen selvittäminen Kone ja -laitevalmistajat ovat velvollisia ilmoittamaan valmistamiensa tuotteiden tärinäpäästöt ohjekirjassa ja näitä voidaan käyttää altistusarvon arvioinnissa Arviointi voi perustua myös muuhun julkiseen materiaaliin (esim. tieteelliset julkaisut, tietokannat). Useampien lähteiden vertailu olisi suotavaa Mittaaminen on päästöarvojen selvittämisen luotettavin keino. Tarkat tiedot koneiden aiheuttamista tärinäpäästöistä saadaan vain tekemällä mittaukset koneiden todellisissa käyttöympäristöissä ja niissä tehtävissä, joissa ne kullakin yrityksellä ovat
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotKEHAPA2-Projektin tulokset
KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien ruohonleikkaukseen käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien talvikunnossapitoon käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Rajavartiointiin käytettyjen moottorikelkkojen tärinän vaikutusten arviointi Rajavartiolaitos Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet... 4
LisätiedotKäsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä
Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotJanne Göös Toimitusjohtaja
Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen
LisätiedotRengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos
Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja
LisätiedotKehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen. - Loppuraportti
15.05.09 1(9) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 3 työkalut tärinän altistuksen jatkuvaan hallintaan - Loppuraportti Projektin nimi: Projektin lyhenne: Projektinumero: Laatijan
LisätiedotValtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotTärinä ja sen torjunta työssä
Työsuojeluoppaita- ja ohjeita 43 Tärinä ja sen torjunta työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2007 ISBN 958-952-479-047-5 ISSN 1456 257X Tärinäasetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelman laatiminen
Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-
LisätiedotTyöterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus
Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus Timo Leino, Dos, ylilääkäri timo.leino@ttl.fi Työpaikkojen työhygieniassa on vielä paljon parantamisen varaa 8.-12.10.2018 kemikaaliturvallisuuden
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
Lisätiedot1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen
1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotKehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus
2.11.2005 1 (40) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen vaihe 1 työympäristöjen kartoitus
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla
1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotLUONNOS USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ KÄSIIN KOHDISTUVASTA TÄRINÄSTÄ SISÄLTÖ 1. TERVEYSHAITAT. Mitä on käsiin kohdistuva tärinä?
1(8) USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ KÄSIIN KOHDISTUVASTA TÄRINÄSTÄ SISÄLTÖ 1. TERVEYSHAITAT... 1 Mitä on käsiin kohdistuva tärinä?... 1 Mitä terveysvaikutuksia tärinä voi aiheuttaa?... 1 Mitä vaikutuksia
LisätiedotMAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU
MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU Aki Vähänikkilä Esko Sorainen Kirsti Taattola Esko Rytkönen Työterveyslaitos Kuopio 2007 (Tähän yhteenvetoon on tehty korjauksia siten, että traktorin kuljettajan liikkeistä
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotMitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski
[presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotLIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007
LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotErgonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotOPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA
Jani Kankare Vesa Viljanen Olli Laivoranta Kimmo Kokki OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 1 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
Lisätiedot5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.
5$32577, 1 (8) 5967(&12/2*
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
Lisätiedotedellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotPELTOJYRÄ JH 450, JH 620
KÄYTTÖ JA HUOLTO-OHJE PELTOJYRÄ JH 450, JH 620 Alkuperäiset ohjeet 01 / 2015 Sisällysluettelo 1. ESIPUHE... 1 1.1. Koneen käyttötarkoitus... 1 1.2. Tekniset tiedot... 1 1.3. Tyyppikilpi... 2 2. TURVALLISUUSOHJEET...
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotRiskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotSavuton työpaikka osa työhyvinvointia
Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotMelun ja tärinän tilanne ja kehitys. Tapani
Melun ja tärinän tilanne ja kehitys Tapani Ollila @tapanio 1 KONEDIREKTIIVI - laitevalmistajien markkinoinnin tuki - käyttäjien turvallisuuden tae? Konedirektiivi loi uran Euroopan yhteisön valtioiden
LisätiedotTyönantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä
Kemikaaliturvallisuus Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä Tiina Lius 14.3.2017 Sisältö Kuka vastaa kemikaaliturvallisuudesta? Henkilönsuojainten valinta Kemikaalilainsäädännön muutokset
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotSosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014
Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan
LisätiedotTutkintosuorituksen arviointiaineisto
Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.2 Kuorma-autojen, linja-autojen, työkoneiden ja teollisuuskoneiden rengastyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet
LisätiedotRengaspaineiden vaikutus puutavara-auton tärinään
Metsätehon raportti 09 4.1.009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-374 (Verkkojulkaisu) Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Rengaspaineiden vaikutus puutavara-auton tärinään Marko Oksanen Esko
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotToyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi
Toyota Material Handling Työturvallisuus www.toyota-forklifts.fi Trukkien turvallisuus -Ei mikään pieni asia Yrityksen vastuu trukkien työturvallisuudesta: Suomessa on aktiivikäytössä noin 30 000 trukkia.
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotCE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA
TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotSisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella
Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Marja Tereska-Korhonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Ulla Riikonen 11.11.2015
LisätiedotTutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotUuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos
Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa Esko Rytkönen Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 12/2011 Taustaa Liikkuvien kohteiden mittaustulosten yhdistäminen liikkeiden eri vaiheisiin
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotTerveydenhuollon laatupäivä
Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön
LisätiedotVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ
VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä
LisätiedotTyöympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE
Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton
Lisätiedot