KEHAPA2-Projektin tulokset

Transkriptio

1 KEHAPA2-Projektin tulokset

2 Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset Projektin 3. vaihe Tavoitteet

3 KEHAPA-Projekti Projekti tavoitteena on kehittää tärinän altistuksen hallintajärjestelmä, jota eri laitosten työsuojelusta vastaavat henkilöt sekä työntekijät voivat hyödyntää tehokkaasti Väliraportti Loppuraportti Väliraportti Hallintajärjestelmän suunnittelu ja toteutus Analysointi ja tulokset Koulutusmenetelmien kehitys Koulutus Tärinän mittaukset Tärinän mittaukset 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe Aika, hallinnan paraneminen

4 Projektin 1. vaihe - Tulokset Työkoneet, joissa tärinä voi aiheuttaa riskin terveydelle Moottorikelkka Jääkulkuneuvo Pyöräkuormaaja Tiehöylä Lumilinko Moottoripyörä Nopeavene Luotsivene Väylänhoitoalus Partiovene Helikopteri Traktori + tasoleikkuri Wille + ruohonleikkuri

5 Projektin 1. vaihe - Tulokset Työympäristöt, joissa tärinä voi aiheuttaa riskin terveydelle Liikkuminen maalla (esim. moottorikelkka, jääkulkuneuvo, moottoripyörä) Meriliikenne pienillä tai keskikokoisilla veneillä (esim. luotsivene) Ruohonleikkaus ja maansiirto Lumen siirto ja puhdistus (erityisesti hankalissa olosuhteissa->pitkät työpäivät) Ruohonleikkaus epätasaisella alustalla Lentoliikenne (tuulisissa olosuhteissa tai pienillä laitteilla) Pienet helikopterit tai lentokoneet

6 Projektin 1. vaihe - Johtopäätökset Tärinää esiintyy työpaikoilla epätasaisesti Osassa työpaikoista ja -koneista hyvin matalia arvoja, mutta vastaavasti joissakin työkoneissa erittäin korkeita arvoja Tärinällä on merkitystä ja sen vähentämisellä voidaan parantaa tilannetta mm. työvaiheita suunnittelemalla Tietyt ympäristöt vaativat pitkäaikaista seurantaa, jotta tärinätasojen esiintyminen voidaan määrittää Tämän esiselvityksen perusteella voidaan tarkemmin valita ne kohteet, joissa lisämittaukset tarpeellisia

7 Projektin 1. vaihe - Yhteenveto Esiselvitys pakollinen ensimmäinen vaihe tärinäaltistuksen selvittämiseen ja pitkäjänteiseen vähentämiseen Projekti antoi hyvän kuvan tärinätasojen esiintymisestä, mutta ei kattavaa kuvaa Esiselvitys on kuitenkin pakollinen ja tarvittava vaihe ennen seuraavia toimenpiteitä Seuraava tärkeä vaihe on altistusaikojen ja työprofiilien tarkentaminen sekä käytännön toimenpiteet Tärinällä on olemassa potentiaalinen vaikutus työntekijöiden terveyteen laitosten työympäristöissä

8 Projektin 2. vaihe - Tavoitteet Projektin tavoitteena on kehotärinän hallinnan osaamista sekä teknisiä laitteita hyödyntämällä kehittää ja testata menetelmiä, jolla työntekijöitä voidaan kouluttamalla auttaa systemaattisesti vähentämään tärinälle altistumista työympäristössä Osatavoitteet Mitata tarkemmin valitut työympäristöt Tehdä tärinäntorjuntaohjelmat Luoda koulutusmateriaali

9 Projektin 2. vaihe - suoritus Mittaukset ja tärinäntorjuntaohjelmat tehtiin seuraaville kohteille Finavia, Oulunsalon lentokenttä Ruohonleikkaus (kesä) Kunnossapito (talvi) Rajavartiolaitos, Oulu ja Pohjanlahti Merivartiointi (kesä) Partiointi, moottorikelkka (talvi) Merenkulkulaitos, Hailuoto ja Oulu Luotsaus (talvi) Väylänhoito (kesä)

10 Projektin 2. vaihe - suoritus Muita tehtyjä toimenpiteitä: Sähköinen koulutusmateriaali

11 Projektin 2. vaihe - tulokset Tärinän vaikutukset lainsäädännön näkökulmasta Tärinäaltistuksen suora riski pääasiassa matala Koneiden tärinätasot mahdollistavat lainsäädännön arvojen ylityksen Käytännössä kuitenkin altistusaika oli selvästi alle kahdeksan tuntia Selvästi työvaiheita, joissa riski muita suurempi Partiointi moottorikelkalla Ruohonleikkaus pyöräkuormaajalla Luotsaustoiminta talvella

12 Projektin 2. vaihe - tulokset Työympäristön tarpeet Työntekijöillä vähäinen tai väärä käsitys tärinästä ja sen vaikutuksista Sekoitettiin usein meluun Tärinänä pidetään vain esim. moottorista johtuvana Heilahduksia ei käsitetä tärinäksi Kiinnostusta ymmärtämiseen oli TULES-tapauksia oli useita

13 Projektin 2. vaihe - johtopäätökset Lainsäädännön toiminta-arvo ylittyy useissa kohteissa Vastaavasti raja-arvo ei käytännössä ylity kuin äärimmäisissä tapauksissa Tärinän torjuntaan löytyy tarvetta Voidaan suunnitella pitkäjänteisesti Uudet kalustohankinnat Työntekijöiden koulutus Työympäristön suunnittelu Tiedon levittäminen kentälle

14 Projektin 2. vaihe - johtopäätökset Sähköisen työkalun avulla riskienhallinta voidaan ulottaa kohteisiin tai tapoihin, joita ei mitattu Kaikkea ei tarvitse mitata Työntekijät voivat itse arvioida riskit ja siihen vaikuttavat syyt Eri laitosten välinen yhteistyö mahdollistaa laajan tietopankin Melun torjuntaan voidaan käyttää samoja menetelmiä

15 Projektin 3. vaihe - tavoitteet Kehitetään työkalu tärinän vaikutusten hallintaan Sähköinen portaali Mittaustulokset käytössä Riskinarviointityökalu Kyselylomake

16 Projektin 3. vaihe - yhteistyö Yhteistyömahdollisuudet muiden projektin kanssa Työterveyslaitoksen tärinäprojekti Laajat mittaukset hyödyttää sähköistä työkalua Lisätietoa tärinän vaikutuksista voidaan lisätä portaaliin

17 Yhteenveto Tärinä näyttelee kahta roolia työympäristöissä Aiheuttaa terveysvaikutuksia suoraan Pahentaa terveysvaikutuksia epäsuorasti Liikkuvien työkoneiden käyttäjät vaikuttavat tärinäaltistuksen suuruuteen merkittävästi Koulutuksen ja asenteen rooli merkittävä Tärinätasojen vähentäminen vaikuttaa Työntekijöihin Koneisiin Kustannuksiin

18