PITÄMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SANEERAUS KONEISTOTYÖSELOSTUS

PITÄMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SANEERAUS KONEISTOTYÖSELOSTUS K&R 31.12.2011

2 / 36 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA... 4 1.1. Rakennuskohde... 4 1.2 Rakennuttaja... 4 1.3 Suunnittelijat... 5 2 SUUNNITELMASELOSTUS JA MITOITUSPERUSTEET... 6 2.1 Mitoitusarvot... 6 2.2 Puhdistusvaatimukset... 6 3 KONEISTOURAKAN LAAJUUS... 7 3.1 Yleistä... 7 3.2 Toimitukseen sisältyy... 7 3.3 Toimitukseen ei sisälly... 9 3.4 Sähkön ja vedensaanti... 10 4 TYÖN SUORITUS... 10 4.1 Asennukset... 10 4.2 Yhteistyö... 10 4.3 Työnjohto... 10 5 PIIRUSTUKSET JA TEKNISET TIEDOT... 11 5.1 Mittatiedot... 11 5.2 Reikä- ja sijoituspiirustukset... 11 5.3 Asennus- ja kokoonpanopiirustukset... 11 5.4 Koneiden ja laitteiden merkitseminen... 11 5.5 Tarkepiirustukset... 11 5.6 Käyttö-, huolto- ja hoito-ohjeet... 11 6 VALVONTA JA TARKASTUKSET... 12 6.1 Laadunvalvonta... 12 6.2 Käyttöönottotarkastus... 12 6.3 Vastaanottotarkastus... 12 6.4 Koekäyttö... 12 7 TYÖSUOJELU JA LAITTEISTON HUOLTO... 13 7.1 Työturvallisuus... 13 7.2 Huolto ja kunnossapito... 13 7.3 Melu ja tärinä... 13 8 SÄHKÖLAITTEET... 14 8.1 Sähkömoottorit... 14 8.2 Kojeet ja laitteet... 14 8.3 Ohjauskeskukset... 14 8.3 Taajuusmuuttajat... 15 9 PUTKISTO... 16 9.1 Yleistä... 16 9.2 Materiaalit... 16 9.3 Kemikaaliputket... 17 9.4 Ruostumattoman ja haponkestävän teräsputken hitsaus... 17 9.5. Putkien tukeminen... 17 9.6 Ruuvit, mutterit ja kiinnikkeet... 17 9.7 Putkistojen merkintä... 18 9.8 Tiiveyskoe... 18 10 VENTTIILIT... 18 10.1. Toimilaiteventtiilit... 18

3 / 36 10.2. Sulkuventtiilit... 19 10.3. Yksisuuntaventtiilit... 19 10.4. Huuhtelu- ja näytteenottoyhteet... 19 11 PINTAKÄSITTELYT... 19 11.1. Yleistä... 19 11.2. Maalaus... 19 11.3. Maaliyhdistelmät... 20 11.3.1. Upotusrasitteiset teräs- ja valurautapinnat... 20 11.3.2. Ilmastorasitteiset teräs- ja valurautapinnat... 20 11.3.3. Ilmastorasitteiset kuumasinkityt pinnat... 20 11.3.4. Ilmastorasitteiset kupari-, messinki- ja pronssipinnat... 20 12 PUMPUT... 21 12.1. Märkäasenteiset uppopumput... 21 12.2. Kuiva-asenteiset epäkeskoruuvipumput... 21 12.3. Kemikaalipumput... 23 12.4. Teknisen veden pumppaamo... 24 13 ESIKÄSITTELYLAITTEET... 24 13.1. Välpepesuri... 24 13.2. Sakokaivolietteen vastaanotto ja esikäsittely... 24 13.2 Hiekkalava... 25 14 KEMIKAALILAITTEET... 26 14.1. Polymeerin valmistus ja annostelulaitteisto... 26 14.2. Saostuskemikaalin annostuslaitteet... 27 15 KOMPRESSORIT JA ILMASTIMET... 27 15.1. Ilmastuskompressorit... 27 15.2. Pohjailmastimet... 28 16 LIETTEEN KUIVAUS... 29 16.1. Lietteen kuivauskone... 29 16.2. Kuivatun lietteen pumppu... 30 16.3. Lietelavat... 30 16.4. Sakeutetun lietteen varasto... 31 17 INSTRUMENTOINTI... 32 18 NOSTIMET JA NOSTOKISKOT... 35 18.1. Sähkökäyttöinen nostin NO 1000... 35 19 HOITOTASOT JA RITILÄT... 36 Liitteet: 1) Laitteistoluettelo 2) Instrumenttiluettelo 3) Venttiililuettelo

4 / 36 1 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA 1.1. Rakennuskohde Urakan kohteena on Pitämän jätevedenpuhdistamon saneeraus Suomussalmen kunnassa. Rakennuttajana toimii Suomussalmen kunta. Jätevedenpuhdistamossa käsitellään Suomussalmen keskustaajaman ja kirkonkylän alueen asutuksen jätevedet. Puhdistamon saneeraus käsittää mm. lietteen kuivauksen ja varastoinnin muutokset, ilmastusaltaiden ilmastimien ja kompressoreiden uusimisen ja sakokaivolietteen vastaanoton muutokset. Laitoksen käyntiosoite: Puhdistamontie, 89600 SUOMUSSALMI Tilan tiedot Kunta: Suomussalmi Kylä: Tila: Kiannan Valtionmaa 777-893-10-1 Tämä työselitys koskee kaikkia kohteen koneisto- ja laiteteknisiä töitä. 1.2 Rakennuttaja Rakennuttajana toimii Suomussalmen kunta, Tekniset palvelut. Osoite: PL 40 (Kauppakatu 20) 89601 SUOMUSSALMI Puh: (08)61 555 51 Yhteyshenkilö sopimusasioissa: Tekninen johtaja Antti Westersund GSM: 044 028 4001 E-mail: antti.westersund@suomussalmi.fi Yhteyshenkilö teknisissä asioissa: LVI-teknikko Timo Moilanen GSM: 044 567 3458 E-mail: timo.moilanen@suomussalmi.fi

5 / 36 1.3 Suunnittelijat Pääkonsultti: (1.12.2011 alkaen Ramboll) Olavinkatu 24 57230 SAVONLINNA Puh/Fax. 010 3872 550 Pääsuunnittelija Yleis- ja prosessisuunnittelu Rakennussuunnittelu DI Jyri Rautiainen puh. 0500 705 337 jyri.rautiainen@ramboll.fi Koneisto- ja putkistosuunnittelu Ins. Teemu Heikkinen, puh. 050 370 8129 teemu.heikkinen@ramboll.fi Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Timo Peltonen Oy Tulliportinkatu 1-5 LH 36 57100 Savonlinna Yhteyshenkilö: Timo Peltonen, puh. 0440 277 726 timo.peltonen@ittp.fi Sähkösuunnittelu: Automaatiosuunnittelu: LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Varpiola Oy Osmo Härkönen, puh 0400 579 656, Y-tunnus 0369592-8 osmo.harkonen@varpiola.com Siltakatu 1 B, 81700 LIEKSA Puh. (013) 524 844 Fax. (013) 524 665 Insinööritoimisto Varpiola Oy Juha Hämäläinen, puh. 040 541 8679 Kirkkokatu 11, 41160 TIKKAKOSKI Puh. (014) 241 544 Fax. (014) 241 577 Savonlinnan LVI-Suunnittelu Oy Olavinkatu 60 57100 Savonlinna Yhteyshenkilö: Ins. Matti Pukkila, puh. 050 5674218 matti.pukkila@lvi-suunnittelu.com

6 / 36 2 SUUNNITELMASELOSTUS JA MITOITUSPERUSTEET 2.1 Mitoitusarvot Puhdistamon mitoituksessa on käytetty seuraavaa tulokuormitusta. Taulukko 1. Pitämän jätevedenpuhdistamon tarkistettu mitoituskuormitus. Liittyjämäärä Asukasvastineluku 6 000 as. Virtaama Q d, kesk. 1 700 m 3 /d Q d, max. 4 000 m 3 /d 2 570 as.yks. (BOD max) q mit. 120 m 3 /h 33 l/s q max. 280 m 3 /h 78 l/s keskimääräinen taso Maksimi BOD 7-ATU 450 kg/d 265 mg/l 675 kg/d 397 mg/l Kokonaisfosfori 16 kg/d 9,4 mg/l 24 kg/d 14 mg/l Kokonaistyppi 90 kg/d 53 mg/l 135 kg/d 79 mg/l Kiintoaine 650 kg/d 382 mg/l 975 kg/d 574 mg/l 2.2 Puhdistusvaatimukset Puhdistamon ympäristölupaehtojen mukaiset puhdistusvaatimukset ovat: lähtevän veden pitoisuus puhdistusteho Orgaaninen aine BOD 7 alle 15 mg/l yli 90 % COD Cr alle 125 mg/l ja yli 75 % Kokonaisfosfori P kok alle 0,8 mg/l yli 90 % Kiintoaine SS alle 35 mg/l tai yli 90 %

7 / 36 3 KONEISTOURAKAN LAAJUUS 3.1 Yleistä Urakkaan kuuluu jätevedenpuhdistamon saneeraukseen liittyvien koneistojen, putkistojen ja pumppaamojen hankinta, asennukset töineen ja tarvikkeineen sekä koekäyttö siten kuin jäljempänä on erikseen mainittu. Työt tehdään tämän työselityksen ja siihen liittyvien piirustusten mukaisesti. Erityisesti on otettava huomioon: - Laitteiden on täytettävä työturvallisuuslain, valtioneuvoston päätösten ja laadituissa standardeissa esitettyjen teknisten työturvallisuusohjeiden määräykset sekä turvatekniikan keskuksen määräykset sähkölaitteiden osalta - Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) - Laki eräiden laitteiden vaatimusten mukaisuudesta (1016/2004) konelaki - Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta 1314/1994 konepäätös - Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta 400/2008 koneasetus - Kaikkien koneiden ja laitteiden tulee olla CE-merkittyjä ja urakoitsijan tulee luovuttaa rakennuttajalle jokaisesta laitteesta vaatimustenmukaisuusvakuutus - Seuraavien kone-elinten tulee olla suomalaisten standardien mukaisia tai niiden puuttuessa ISO-suosituksien vaatimuksia vastaavat: kierteet, laakerit, kiinteät ja joustavat kytkimet, kiilahihnat, hihnapyörät, vaihteisto, kiilat ja voitelunipat 3.2 Toimitukseen sisältyy Seuraavassa kappaleessa on lueteltu puhdistamolla tehtävät koneistosaneerauksen toimenpiteet. Koneistosaneerauskohteet: Esikäsittely - Uudet tulovirtaaman mittaukset paineputkiin, 3 kpl - Uusi välpepesuri - Uusi hiekkalava alustoineen Biologinen ilmastusallas - Nykyisten ilmastuskompressorien uusiminen kahdella uudella ääneneristyskopalla varustetulla kiertomäntäkompressorilla - Ilmastusilman moottorikäyttöiset säätöventtiilit (2 kpl) - Pohjailmastimet jakoputkistoineen ja venttiileineen uusitaan Lietteen käsittely - Uusi lietteen linkokuivain - Uusi sakeutetun lietteen epäkeskoruuvipumppu, 2 kpl - Lietteen varastoaltaan teräsosien purkutyöt, - Lietteen varastoaltaan potkurisekoitin ja teräskansisto - Sakeutetun lietteen siirtoputki lietelingolle, ns 65 - Lietteen kuivauksen rejektivesien putki nykyiseen rejektivesiputkeen. - Lietteen kuivaimen ympärillä olevan hoitotason uusiminen sekä lietteen kuivaimen tukirakenteiden rakentaminen ja mitoitus.

8 / 36 - Kuivatun lietteen mäntäpumppu - Kuivatun lietteen siirtoputkisto ja moottoriventtiilit, 2 kpl - Kuivatun lietteen siirtolavat alustoineen ja hoitotasoineen, 2 kpl Sakokaivolietteen vastaanotto - Sakokaivolietteen välppä ja pesevä välpepuristin - Moottoriventtiili, virtaamamittaus ja kiviloukku - Sakokaivolietteen vastaanottopisteen tuloputki, ns 100 Kemikalointi - Uusi polymeerin valmistuslaitteisto, josta polymeeriä syötetään sekä lietteen kuivaukseen, että jälkiselkeytykseen menevään veteen. - Uudet polymeeripumput (3 kpl) - Polymeerin syöttöletkujen uusiminen - Uudet saostuskemikaalin kalvopumput (3 kpl) - Saostuskemikaalin päiväsäiliö ja siirtopumppu - Teknisen veden pumppaamo Mittaukset - Tulevan jäteveden putkivirtausmittaukset, 3 kpl - Kuivauskoneelle menevän lietteen virtaama, 1 kpl - Polymeerin virtaama, 1 kpl - Teknisen veden virtaamamittaus - Teknisen veden painemittaus - Ilmastusaltaan happimittaukset, 2 kpl - ph-mittaukset, 2 kpl - Kiintoainemittaukset ilmastusaltaista, 2 kpl - pinnankorkeusmittaukset lietealtaaseen, kemikaalialtaaseen, teknisen veden altaaseen ja lietelavoihin - pintakytkimet kemikaalisäiliöön, lietealtaaseen ja pesuvesipumppaamoon - Lähtevän veden sameusmittaus, 1 kpl - Lietelavojen pintamittaukset, 2 kpl - Näytteenottimet, 2 kpl Edellä mainittujen lisäksi koneistourakkaan kuuluu seuraavat työt. - laitoksen koneistot, putkistot, varusteet, hankinnat ja työt siten, että laitos on laitteistoerittelyn esittämässä laajuudessa toimintavalmis tilaajan vastaanottoa varten - liitostyöt ja asennustarvikkeet toimitusrajojen kohdalla kuuluvat laitteistotoimitukseen, samoin nykyisten laitteiden purkutyöt - koneiden, laitteiden ja putkistojen asennuspiirustusten teko - lopullisten laitteisto-, laite- ja putkipiirustusten teko - ohjeet rakenteisiin tehtäviä aukkoja sekä rakenteisiin kiinnitettäviä läpivientikappaleita, kiinnikkeitä ja kannattimia varten - rakenteisiin tulevat putkistojen läpivientikappaleet - rakennuksesta ulos tulevien putkien laippa-, ym. liitokset rakenteen vieressä ulkopuolella - putkien kannakkeet - pintakäsittelyt valmiina - kiinnikkeet, mukaan luettuna perustuspultit teknisten vaatimusten mukaisesti - toimitukseen kuuluvien laitteiden kiinnitykset rakenteisiin

9 / 36 - sähkö- ja automaatiourakoitsijoiden toimittamien instrumenttilaitteiden antureiden vaatimien yhteiden teko sulkuventtiileineen putkistoihin ja tarvittavien kiinnitystelineiden teko ko. urakoitsijoiden ohjeiden mukaan - koneistoluettelossa ja piirustuksissa mainitut nykyisten rakenteiden, koneistojen ja putkistojen purkutyöt - laitteiden koekäyttö - Sakokaivolietealtaiden ja jälkiselkeytysaltaiden tyhjennys ja pesu ennen saneeraustöiden suorittamista Kun toimitus on saatettu sopimuksen edellyttämään, käyttövalmiiseen kuntoon, suorittaa laitteistourakoitsija omalla vastuullaan koekäytön ennen vastaanottotarkastusta. Koekäytön aloittamisen hyväksyy tilaaja ja se suoritetaan tilaajan valvonnan alaisena. Laitteistourakoitsijan puolelta on ammattitaitoisen henkilön osallistuttava koekäyttöön. Koekäytön alkaminen ja päättyminen vahvistetaan urakoitsijan ja tilaajan yhteisesti allekirjoittamalla koekäyttöpöytäkirjalla. Urakan tarkempi sisältö on esitetty suunnitelmapiirustuksissa ja laiteluetteloissa. 3.3 Toimitukseen ei sisälly Osa koneiston saneerauskohteista tehdään tilaajan teettäminä erillisinä laitehankintoina. Laitehankintaan kuuluu laitteen hankinta ja toimittaminen Pitämän puhdistamolle maahan laskettuna, tilaajan osoittamaan paikkaan. Koneistourakkaan kuuluu näiden erillishankintana tehtyjen laitteiden asentaminen laitokselle sekä liittäminen kokonaisuudessaan prosessiin. Seuraavassa on lueteltu laitehankinnat jotka eivät kuulu koneistourakkaan. - Lietteen kuivauslingon hankinta ja puhdistamolle toimittaminen. (KO-501) - Lietteen kuivauslingon paikallisohjauskeskus (sisältää laitteiden sähköistyksen ja ohjausautomaation) o lietteenkuivausprosessin täydellinen ohjausautomatiikka o soveltuvuus kaukokäyttöön o hälytykset, tilatiedot ja mittausviestit valvomoon, tiedot paikallisohjauskeskuksen riviliittimille valmiiksi johdotettuna o käynnistys- ja pysäytyskäskyt valvomosta, tiedot tuodaan paikallisohjauskeskuksen riviliittimille o tiedonsiirtoväylä (Modbus, Profibus, TCP IP) puhdistamon automaatiojärjestelmään, paikallisohjauskeskuksessa tulee olla väylän liityntämahdollisuus o paikallisohjauskeskukseen tulee sisältyä graafinen kosketusnäyttöpääte, jolta voi seurata kuivausprosessin toimintaa ja muuttaa toimintaan liittyviä asetusarvoja. Päätteellä näytetään kuivausprosessin hälytykset. Hälytykset kuitataan käyttöpäätteeltä. - Sakeutetun lietteen pumpun (1 kpl) hankinta ja puhdistamolle toimittaminen (PU-502) - Kuivatun lietteen pumpun (1 kpl) hankinta ja puhdistamolle toimittaminen (PU-503) - Polymeerilaitteiston hankinta ja puhdistamolle toimittaminen (KO-701) - Polymeeripumpun (1 kpl) hankinta ja puhdistamolle toimittaminen (PU-702) - Edellä lueteltujen laitteiden käyttöönotto ja koekäyttö - Käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöhenkilökunnan käyttökoulutus ja opastus.

10 / 36 3.4 Sähkön ja vedensaanti - työmaan sähkö ja -vesi on mainittu urakkaohjelmassa 4 TYÖN SUORITUS 4.1 Asennukset 4.2 Yhteistyö 4.3 Työnjohto Urakoitsija hankkii ja kustantaa kaiken työhön käytettävän ja työn suoritukseen tarvittavan materiaalin. Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia, uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää henkilöstöä, pätevää työnjohtoa sekä työvoimaa siten, että työn tulos luovutettaessa on sopimuksen edellyttämässä kunnossa. Erikseen mainitsemattomat työtavat ja rakenteet on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän standardin vaatimukset. Mikäli asiakirjoissa (työselitys, piirustukset, urakkaohjelma) esiintyy ristiriitaisuuksia vaatimustasossa, ratkaisee asian asiakirjojen pätevyysjärjestys. Mikäli esiintyy teknisiä ristiriitoja tai puutteellisuuksia, ratkaisee asian rakennuttajan käyttämä tai hyväksymä asiantuntija. Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan, joten yhdessä asiakirjassa annettu työhön liittyvä määräys katsotaan päteväksi, vaikka se puuttuisikin muista sopimusasiakirjoista. Koneistourakoitsija voi rakennuttajan suostumuksella korvata tässä työselityksessä tai piirustuksissa esitetyn laitteen tai työtavan samanarvoisella laitteella tai työtavalla. Asiasta on sovittava kirjallisesti ennen työn aloittamista. Ellei ennakkoon toisin sovita, vastaa urakoitsija tällöin tekemiensä muutosten aiheuttamista lisäkustannuksista myös muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. Koneistourakoitsijan tulee olla hyvässä yhteistyössä työmaalla toimivien mahdollisten muiden urakoitsijoiden sekä suunnittelijoiden ja rakennuttajan kanssa. Tätä varten koneistourakoitsijan tulee: - osallistua työmaakokouksiin sekä muihin rakennustyön vaatimiin neuvotteluihin - noudattaa omalta osaltaan yhteisesti sovittua aikataulua - sopia muiden urakoitsijoiden kanssa asennusjärjestyksestä - ilmoittaa ajoissa rakennuttajalle ja muille urakoitsijoille, näiden tarvitsemat tiedot sähkölaitteista, aukoista, alustoista, tartuntaraudoista, kiinnityspulteista jne. - suorittaa koekäyttö ja säädöt samanaikaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa niiltä osin kun yhteistoiminta vaikuttaa tulokseen. Jatkuvien asennustöiden päästyä alkamaan tulee koneistourakoitsijan määrätä koneistotöitä johtamaan vastuunalainen työnjohtaja, joka on jatkuvasti työmaalla ja jolla on valtuudet edustaa koneistourakoitsijaa kaikissa asennustöitä koskevissa kysymyksissä.

11 / 36 5 PIIRUSTUKSET JA TEKNISET TIEDOT 5.1 Mittatiedot Laadittujen suunnitelmien tarkistamista varten tulee koneistourakoitsijan toimittaa rakennuttajalle viimeistään 1 kk sopimuksenteon jälkeen kaikki tarvittavat mitta-, paino- ja sähkötiedot sekä kojeiden sisäiset kytkinkaaviot. Hankkimistaan laitteista koneistourakoitsija laatii varauspiirustukset ja luovuttaa ne rakennuttajan hyväksyttäväksi ajoissa. 5.2 Reikä- ja sijoituspiirustukset Koneistourakoitsijan toimittamien mitta- ym. tietojen perusteella suunnittelija tarkistaa laaditut piirustukset ja tekee mahdolliset muutokset. Urakoitsijalla on aikaa 2 viikkoa suunnittelijan laatimien piirustusten tarkastamiseen ja huomautusten esittämiseen. Tämän jälkeen tulee urakoitsijan allekirjoituksellaan vahvistaa em. piirustukset noudatettaviksi. Reikäpiirustukset laatii koneistourakoitsija. 5.3 Asennus- ja kokoonpanopiirustukset Koneistourakoitsijan toimittamia koneita ja laitteita koskevat yksityiskohtaiset asennus- ja kokoonpanopiirustukset laatii koneistourakoitsija myöhemmin tarkemmin sovittavan aikataulun mukaisesti. Nämä piirustukset on toimitettava rakennuttajan tarkastettavaksi vähintään 2 viikkoa ennen asennus- tai kokoonpanotyön aloittamista. 5.4 Koneiden ja laitteiden merkitseminen Kaikissa koneissa pitää olla ruostumatonta ainetta olevat kilvet, joista ilmenevät tekniset arvot, tyyppimerkintä, valmistaja ja valmistusvuosi. Koneistourakoitsijan tulee varustaa kaikki sähköiset laitteet laitteen nimellä ja koneistoluettelon ja PI-kaavion mukaisella positiokoodilla. Merkintä tehdään kaiverrettavaa kerrosmuovia käyttäen ja kiinnitetään koneeseen tai sen välittömään läheisyyteen. Koneiden tunnusten, tavallisesti kirjain- ja numerotunnuksen yhdistelmä, tulee olla sama, jolla käyntiinlähtö- ja pysäytyspainikkeet sekä sähkökeskusten varokkeet on merkitty. 5.5 Tarkepiirustukset Koneistourakoitsijan pitää työmaalla yhtä piirustussarjaa kaikista koneistoa koskevista piirustuksista ja merkitä näihin piirustuksiin kaikki työn aikana tehdyt muutokset ja piirustuksista poikkeamiset ja luovuttaa työn päätyttyä em. tarkistetut piirustukset rakennuttajalle allekirjoituksella varustettuna. 5.6 Käyttö-, huolto- ja hoito-ohjeet Hankkimistaan laitteista koneistourakoitsijan tulee toimittaa kunnossapidon konetiedosto, jonka tulee sisältää konekortisto ja huoltokortisto Jokaisesta koneesta ja laitteesta tulee toimittaa alkuperäis- ja suomenkielisenä seuraavat tiedot:

12 / 36 - kokoonpanopiirustus (räjäytyskuva) - varaosaluettelo - purku- ja kokoonpano-ohjeet - ominaiskäyrät - välystiedot - erikoistyökalut - varaosasuositus Huoltoa varten tulee laatia konekohtaiset huolto-ohjekortit, jotka sisältävät mm. öljynvaihdot ja öljyntarkastukset, mäntien kalvojen ja tiivisteiden tarkastukset, toimintakokeet, huoltovälit ja ohjeet huollon suorittamisesta. Em. sarjat toimitetaan kolmena kappaleena muovikantisissa rengaskansioissa systemaattisesti järjesteltyinä. Kansiot varustetaan sisällysluetteloilla ja välilehdillä. 6 VALVONTA JA TARKASTUKSET 6.1 Laadunvalvonta Rakennuttajalla on oikeus valvoa, että käytetyt työtavat ja tarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kustannukset laadunvalvonnasta maksaa rakennuttaja; paitsi todettujen koneistojen virheellisyyksien osalta koneistourakoitsija. Koneistourakoitsijan tulee huolehtia siitä, että koneistotyön valvojalla on mahdollisuus tarkistaa Suomessa konepajatyönä tehtävät urakkaan kuuluvat laitteet ennen pintakäsittelyä. Ilmoitus tarkastusajasta ja paikasta on tehtävä vähintään viikkoa ennen ko. ajankohtaa. Laadunvalvonnan osalta noudatetaan lisäksi urakkaohjelman mukaista menettelyä. 6.2 Käyttöönottotarkastus Ennen kunkin prosessiosan käyttöönottoa ja koekäyttöä pidetään työmaalla käyttöönottotarkastus. Hyväksytyn tarkastuksen edellytyksenä on mm. - hiekka, rakennusjätteet ym. on poistettu putkista, kanavista ja altaista - pintakäsittelyt on tehty täysin sopimuksen mukaiseen kuntoon vedenalaisissa ja kosteissa tiloissa - laitteisto on käyttökunnossa. 6.3 Vastaanottotarkastus 6.4 Koekäyttö Tarkemmat ohjeet käyttöönotto- ja vastaanottomenettelystä on urakkaohjelmassa. Vastaanottotarkastuksen osalta noudatetaan urakkaohjelman mukaista menettelyä. Koekäytön osalta noudatetaan urakkaohjelman mukaista menettelyä.

13 / 36 7 TYÖSUOJELU JA LAITTEISTON HUOLTO 7.1 Työturvallisuus Koneistourakoitsija vastaa kustannuksellaan siitä, että urakkaan kuuluvat koneet ja laitteet ja niiden asennus täyttävät työturvallisuuslainsäädännön, valtioneuvoston päätösten ja asetusten ja viranomaisten työturvallisuutta koskevissa ohjeissa olevat määräykset. Erityisesti on otettava huomioon 29.12.2009 voimaan astunut uusi Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008). 7.2 Huolto ja kunnossapito Voitelukohteet tulee suunnitella ja asentaa siten, että niiden käyttö on vaaratonta ja helppoa. Tarpeellisissa paikoissa tulee käyttää ruostumatonta (SIS 2333) jatkoputkitusta. Voitelukohteita, joiden käyttö edellyttää laitteen rakenteen tai suojalaitteen purkamista ei urakkaan kuuluvissa laitteissa hyväksytä. Urakkaan kuuluu myös toimitettujen laitteiden huollossa tarvittavien erikoistyökalujen hankinta. 7.3 Melu ja tärinä Urakkaan kuuluvat koneet ja laitteet tulee suunnitella ja asentaa siten, että niistä johtuva melutaso on mahdollisimman alhainen. Melun ja tärinän vaimentamisessa tulee noudattaa seuraavia vaatimuksia: - ruostumattomasta ja haponkestävästä teräksestä valmistetuissa putkistoissa tulee putkitukien ja putken väliin asentaa pehmeät kumilevyt, mikäli tärinää esiintyy. - tarpeellisissa paikoissa tulee putkistot varustaa joustavilla putkiyhteillä putkiston resonanssivärähtelyjen eliminoimiseksi - kaikki laitteet, joista saattaa siirtyä tärinää rakenteisiin, perustetaan laitteen valmistajan ohjeiden mukaan. Eri tiloissa sallittujen melutasojen ja tärinänvaimennuksen osalta noudatetaan yleisen työsuojelulainsäädännön määräysten lisäksi määräyksiä, jotka on annettu julkaisun Jätevedenpuhdistamon KVR-urakka-asiakirjat, RIL 139-1981 kohdissa 5.1, 5.2 ja 5.3.

14 / 36 8 SÄHKÖLAITTEET 8.1 Sähkömoottorit 8.2 Kojeet ja laitteet 8.3 Ohjauskeskukset Urakkaan kuuluviin koneisiin ja laitteisiin liittyvät sähkömoottorit kuuluvat urakkaan ellei koneistoluettelossa ole erikseen muuta mainittu. Sähkömoottorien tulee olla IEC:n mittausstandardien 72-1 ja 72-2 mukaista pölyltä ja roiskevedeltä suojattuja oikosulkumoottoreita, IEC:n suojaustapa IP 54. Nimellisjännite 380 V ja taajuus 50 Hz. Sellaiset kytkin- ja ohjauslaitteet, ohjauskeskukset, joiden voidaan katsoa muodostavan erottamattoman osan ko. laitteistosta, tarjotaan koneistotoimitusten yhteydessä. Ellei laitteistoluettelossa toisin mainita, kuuluu lisäksi seuraavien laitteiden hankinta laitteistotöihin. - Pumppujen ja upposekoittimien kumikaapelit ja uppokaapeliliittimet - Siirrettävien pumppujen ohjauskeskukset - Putkistoon sijoitettavien mitta-antureiden ja säätöelimien yhteet - Pumppujen jne. sähköiset ylikuormitussuojat (momentti, ylikuormitus) Laitteistourakkaan kuuluvien ohjauskeskusten koteloiden tulee olla muovikoteloita tai pulverimaalattuja teräskoteloita. - EKI tai EK-koteloita - Tiiveysluokka vähintään IP54 - Varustettuna tarpeellisella määrällä kaapelitiivisteitä - Tarvittaessa koottava muototeräskehikkoon - Sisältää kiinnitystarvikkeet seinään - Sisältää keskuksen tunnuskilven Keskuksen asentaa käyttöpaikalla sähköurakoitsija. Mikäli ohjauskeskus on kiinteästi asennettu ja kaapeloitu laitteistoon, on siitä mainittava tarjouksessa. Ohjauskeskuksien kalustuksessa ja varustelussa on noudatettava seuraavaa: - koteloiden kansien tulee olla työkaluilla avattavia - sisäinen kalustus tehdään asennuslevylle ja johdotus tarvittaessa muovisia johtokouruja käyttäen - käytön kannalta tarpeelliset ohjaus- ja valvontalaitteet asennetaan koteloiden kansiin ja varustetaan nimikilvin, joista selviää laitteen nimi, käyttötarkoitus ja asentomerkinnän selvitys - ulkoiset ohjaus- ja moottorikaapelit liitetään aina numeroiduille riviliittimille. Liitinrimoja ei hyväksytä. - apureleinä käytetään pistokantaisia 3-vaihtokoskettimisia teollisuusreleitä. - ohjauskytkimien tulee olla nokkakytkimiä, sekä merkkilamppujen led- tai hohtolamppuja. Lamppu on voitava vaihtaa edestä kantta avaamatta. - ohjauskeskuksiin liittyvistä ulkopuolisista laitteista (rajakytkin, pintakytkin jne.)on toimitettava erittely kaapelointia varten

15 / 36 - jokainen laite tulee varustaa omalla ohjausautomaatilla - ohjauskeskus rakennetaan sulakkeettomalla järjestelmällä (moottorinsuojakytkin ja kontaktori, automaatti) - laitteet merkitään standardin mukaisesti. - moottoreille asennetaan käynti- ja hälytysmerkkilamppu kotelon kanteen - muille laitteille käyntilamppu - kaikilta laitteilta johdotetaan lisäksi numeroiduille riviliittimille: - potentiaalivapaa käyntitieto - potentiaalivapaa hälytystieto - potentiaalivapaa ohjauskytkimen A-asentotieto Tiiveysluokat: Ohjauskeskusten ja kojeiden tiiveysluokat ovat ko. tilaluokan mukaiset - Prosessitila, IP54 - Tilat, joissa voi olla syövyttäviä aineita ilmassa, IP67 Ulkotiloissa keskukset ja laitteet on varustettava hyväksytyillä sääsuojilla 8.3 Taajuusmuuttajat Koneistourakkaan kuuluvien koneiden taajuusmuuttajien hankinta sisältyy koneistourakkaan. Taajuusmuuttajien asennus ja kytkentä kuuluvat sähköurakkaan. Taajuusmuuttajien käyttöönotto sekä parametriasettelujen kirjaaminen luovutuspiirustuksiin ja huoltokirjamateriaaliin sisältyvät automaatiourakkaan. Positio Ohjattava laite Alustava teho TM 201 kiertomäntäkompressori 7 kw TM 202 kiertomäntäkompressori 10 kw TM 502 lietepumppu 2,5 kw TM 702 polymeeripumppu 1,0 kw TM 501 lietelinko (laitetoimittajan mukaan) TM 902 teknisen vedenpumppu 4 kw TM 903 teknisen vedenpumppu 3 kw Taajuusmuuttajien tulee olla varustettu suomenkielisellä käyttöpaneelilla. Taajuusmuuttajien koteloinnin suojausluokka vähintään IP 54 Taajuusmuuttajien kaapelointien tulee täyttää EMC häiriönsietovaatimukset standardin SFS-EN 61000-6-1 mukaisesti. Taajuusmuuttajien tulee olla varustettu liittimin ja tiivistgein häiriösuojattuja kaapeleita varten. Taajuusmuuttajien hyväksymistodistukset tunnetulta sertifiointilaitokselta tulee esittää. Taajuusmuuttajien kotelointiluokka vähintään IP 54

16 / 36 9 PUTKISTO 9.1 Yleistä 9.2 Materiaalit Laitteistourakkaan sisältyy kaikki tarvittavat prosessiputkistot varusteineen. Putkistojen toteutustapa on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Laitteistourakoitsijan on huolehdittava valuun tulevien tiivistelaipallisten läpivientiyhteiden, ilmanvaihtoputkien, viemäriputkien ja lattiakaivojen asennuksesta ennen valutyötä. Laitteistourakoitsija vastaa siitä, että läpivientiputket tulevat työmaalle niin ajoissa, etteivät ne hidastuta rakennustyötä. Laitteistourakoitsijan on tarkastettava, että kaikki valuun jätettävät osat on sijoitettu betonilaudoitukseen oikein. Toimitukseen kuuluu kaikkien suunnitelmapiirustusten ja toimintakaavion mukaisten putkiyhteyksien rakentaminen. Putkisto tehdään haponkestävistä tai ruostumattomista teräslevyputkista sekä muotokappaleista. Haponkestävästä teräksestä käytetään lyhennystä Hst (AISI 316 tai vastaava) ja ruostumattomasta teräksestä käytetään lyhennystä Rst (AISI 304 tai vastaava). Putkiston nimellispaine on muualla NP 10, mutta kuivatun lietteen putkessa NP 16. Jätevesi- ja lieteputket sekä upotusrasitukseen tulevat putket tehdään materiaalista hst, AISI 316 Seinämävahvuuksien tulee olla seuraavan taulukon mukaisia: DN <80 s = 1,5 mm DN 100 250 s = 2,0 mm DN 250 350 s = 2,5 mm DN 350 400 s = 3,0 mm Muotokappaleiden (käyrät ja T kappaleet) seinämävahvuuksien tulee olla vastaavaan putkeen verrattuna seuraavaksi suurempaa levyvahvuutta. Irtolaipat ovat kuumasinkittyjä laippoja NP 10. Laippojen poraus on NP 10 mukainen (DIN 2501). Kuivatun lietteen putken rakennepaine ja laippaporaukset NP 16 mukaisesti. Kauluksia ja irtolaippoja käytetään piirustusten osoittamissa kohdissa. Niitä käytetään myös kohdissa, joissa varusteet tai pumput on saatava irti korjauksen ja huollon vuoksi. Mutteriruuvien ylitykset valmiissa liitoksissa 3 15 mm. Kaulukset < DN 250 ovat levykauluksia ja kaulukset > DN 250 ovat hitsaamalla koottuja ja koneistettuja kauluksia. Mutteriruuvien ylitykset valmiissa liitoksissa 3-15 mm. Laippaliitosten kumitiivisteiden on oltava kangasvahvisteisia (2 mm) ja mutteriruuvien sekä aluslevyjen kuumasinkittyjä.

17 / 36 9.3 Kemikaaliputket Kemikaaliputkistojen tulee olla säädösten ja määräysten mukaisia. Vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista on säädetty asetuksessa 59/1999. 9.4 Ruostumattoman ja haponkestävän teräsputken hitsaus Hitsaus suoritetaan metallikaarihitsauksena ja lisäaineen on hitsauksessa oltava perusaineelle soveltuvaa. Hitsin paksuus ei saa alittaa perusaineen paksuutta. Hitsausjätteet ja hehkutushilse on poistettava. Hitsausjätteiden poistoon saa käyttää ainoastaan työkaluja, jotka ovat ruostumatonta terästä. Putkien pinnan käsittely teräsvillalla ja teräksisillä työkaluilla on ehdottomasti kielletty. Hiontaan voidaan käyttää keinohartsia tai kumisidosaineisia hiomalaikkoja tai hiomakangasta. Hitsaussaumat peitataan ja peittausaine poistetaan huolellisesti. Hitsauksen luokkavaatimuksena on vähintään arvosana IIW 3. 9.5. Putkien tukeminen Lähellä lattiatasoa olevat putket tuetaan betonisin tuin, joihin putket kiinnitetään sankojen (AISI 304) avulla. Lähellä seinää tai kattoa kulkevat putket tuetaan muototerästukien, ripustustankojen ja sankojen avulla. Materiaali ruostumatonta terästä AISI 304. Vedenalaiset tuet tehdään materiaalista Hst (AISI 316) ja muualla materiaalista rst (AISI 304). Putkea vasten tulevan pinnan on oltava putken muotoinen. Putken ja tuen väliin asennetaan kumi- ja muoviliuskat. Putken ja tuen väli on lisäksi maalattava. Pienikokoisten putkien ja letkujen, joita ei ole esitetty piirustuksissa, asennustavasta on sovittava työnvalvojan kanssa. Ne on asennettava säännöllisen muotoisiin ryhmiin pystytai vaakasuoraan. Ryhmät on tuettava kunnollisesti tai asennettava kiinnitetyille putkihyllyille. Tukien suurimmat keskinäiset etäisyydet eri putkisuuruuksilla ovat seuraavat: 9.6 Ruuvit, mutterit ja kiinnikkeet DN Maks.tukiväli - 40 2,6 m - 50 2,9 m - 65 3,3 m - 80 3,9 m - 100 3,9 m - 125 4,3 m - 150 4,6 m - 200 5,2 m - 250 5,6 m - 300 6,0 m - 350 6,2 m - 400 7,0 m - 450 7,4 m - 500 7,7 m Ensisijaisesti on käytettävä metristä ISO-kierrettä. Poikkeustapauksissa sallitaan tuumainen ISO-kierre.

18 / 36 Kaikkien asennustarvikkeina ja rakenteisiin kiinnitettävinä käytettävien teräksisten ruuvien ja muttereiden tulee ilmastorasituksessa olla kuumasinkittyjä, ellei koneistoluettelossa toisin vaadita. Moniosaisia tehdasvalmisteisia ankkuriruuveja ei hyväksytä. Ankkuriosan tulee muodostua yhdestä kappaleesta, esim Hilti tai Tornado. Maahan asennettavissa ja vedenalaisissa kiinnityksissä käytetään betonirakenteissa kiinnikkeinä haponkestävästä teräksestä AISI 316 tehtyjä ankkuriruuveja. 9.7 Putkistojen merkintä 9.8 Tiiveyskoe Putkistojen merkinnässä noudatetaan standardeja SFS 3701: Putkistojen merkintä virtaavan aineen tunnuksin sekä SFS 3702: Virtaavan aineen tunnuskilvet. Standardin SFS 3701 mukainen tunnusmerkintä käsittää: - virtaavan aineen perustunnusvärin - virtaavan aineen selväkielisen nimen - virtaussuuntaa osoittavan nuolen. Tunnusmerkkeinä käytetään itseliimautuvaa teippiä. Kaikkien tekstien tulee olla suomenkieliset. Merkinnät on tehtävä lähellä venttiileitä, haaroitus- ja tyhjennyspaikkoja, palkistojen ja seinien läpivientejä sekä muissa tarpeellisiksi katsottavissa paikoissa. Putkistot varustetaan lisäksi kirjain- ja/tai numerotunnuksin, jotka joissakin tapauksissa saattavat korvata edellä esitetyt selväkieliset tekstit. Putkistojen tiiveys on tarkistettava asennuksen jälkeen vesipainekokeilla. Koepaine on vesiputkilla 1.2 MPa. Tiiveyskokeet suoritetaan tilaajan edustajan läsnäollessa. Kokeista pidetään pöytäkirjaa. 10 VENTTIILIT 10.1. Toimilaiteventtiilit Sähkökäyttöiset venttiilit MV 201 ja MV-202 ovat säätöventtiilejä ja ne varustetaan asennoittimilla ja asentolähettimellä 4-20 ma. Muut sähköisellä toimilaitteilla varustetut venttiilien toimilaitteet varustetaan asentolähettimellä. Kaikki toimilaitteet varustetaan AUKI-KIINNIrajakytkimillä siten, että sekä AUKI- että KIINNI-asennolle on kaksi rinnakkaista kosketinta. Sähkökäyttöiset toimilaitteet: -- tyyppiä Bernard tai Aumator -- 1-vaihe 230 VAC -- vikahälytys -- 4-20 ma ohjaus -- 4-20 ma asentotieto -- ohjauksen valintakytkin (A-0-K) -- paikallisohjauspainikkeet (auki-seis-kiinni) -- käsipyörä -- mekaaninen asennonosoitin

19 / 36 10.2. Sulkuventtiilit Rakennepaine ja laippaporaukset NP 10. Venttiilin runko sisä- ja ulkopuolelta epoksoitua pallografiittivalurautaa. Käsikäyttöiset venttiilit varustetaan käsipyörillä. Venttiilin kara ruostumatonta terästä. Kuivatun lietteen putken rakennepaine ja laippaporaukset NP 16. Magneettiventtiileinä käytetään suoratoimisia (P min = 0 bar) venttiileitä, jotka ovat virrattomina kiinni. 10.3. Yksisuuntaventtiilit Jätevesi- ja lieteputkiston yksisuuntaventtiilit valurautaisia palloventtiileitä esim. Hillen. 10.4. Huuhtelu- ja näytteenottoyhteet Jätevesi- ja lieteputkistoihin asennetaan työmaalla erikseen sovittaviin kohtiin huuhtelua ja näytteenottoa varten DN 25 sulkuventtiilit pikaliittimillä ellei piirustuksissa tai koneistoluettelossa ole määritetty suurempaa yhdettä. Huuhteluyhteitä tulee 1 kpl putkilinjaa kohti. 11 PINTAKÄSITTELYT 11.1. Yleistä Koneiden ja laitteiden valmiiksi maalaus sisältyy koneistourakkaan näiden vaatimusten mukaisesti. Korroosionestomaalauksessa noudatetaan Suomen Standardisoimisliiton standardeja SIS 4957-4963 sekä prosessiteollisuuden Standardisoimiskeskus ry:n laatimia PSK standardeja. 11.2. Maalaus Maalaustyö suoritetaan normaalisti korkeapaineruiskulla. Myös sively on sallittua, mutta tällöin on työn suorittajan erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että vaadittu kalvonpaksuus saavutetaan. Puhdistettava pinta on maalattava ensimmäiseen kertaan välittömästi ja viimeistään ruosteenpoistopäivänä ja maalattavan pinnan tulee olla täysin kuiva. Maalausolosuhteiden tulee olla maalinvalmistajan suosituksen mukaiset. Ensimmäisen maalauksen jälkeen maalataan korroosioherkät kohdat, kuten hitsaussaumat, kulmat ja nurkat kertaalleen ylimääräisellä käytettävän maaliyhdistelmän pohjamaalilla. Jokaiseen maalattavaan pintaan on saatava riittävän paksu, sävyltään yhtenäinen maalikerros, jonka kiiltoaste on maaliyhdistelmää vastaava ja jossa ei esiinny valumia, rakkuloita eikä muita virheellisyyksiä. Tehtaalla valmiiksi maalatut venttiilit, koneet ja laitteet maalataan asennuksen jälkeen yhteen kertaan rakennuttajan hyväksymällä maalilla ja värisävyllä.

20 / 36 Pintamaalien värisävyjen valinnassa on noudatettava rakennuttajan värisävystandardia ja/tai vaatimuksia. Haponkestävää ja ruostumattomasta teräksestä tehtyjä putkia ei maalata. Hitsaussaumojen kohdalla palanut maalikalvo puhdistetaan huolellisesti palaneelta alueelta min. 5 cm sauman molemmin puolin, jonka jälkeen suoritetaan korjausmaalaus valvojan ohjeiden mukaan. Kohteet, joita ei voida kunnollisesti tai lainkaan suoja maalata sen jälkeen, on suojamaalattava valvojan ohjeiden mukaan ennen asennustyötä tai sen kestäessä. Asennettaessa tms. maalauksiin syntyneet vauriot korjataan valvojan ohjeita noudattaen. 11.3. Maaliyhdistelmät 11.3.1. Upotusrasitteiset teräs- ja valurautapinnat Maalausjärjestelmä valitaan standardin SFS 4596 rasitusluokkaan M4 soveltuvaksi tai vastaavaan PSK-standardin rasitusluokkaan soveltuvaksi. Esikäsittely standardin SFS 4962 E 300/3 FE/valurauta Sa 3 tai ET 250/2. Epoksimaalin kokonaiskalvopaksuus kolmella maalauskerralla vähintään 300 m maalatun pinnan jokaisessa kohdassa tai epoksipikimaalilla 250 m. 11.3.2. Ilmastorasitteiset teräs- ja valurautapinnat Maalausjärjestelmä valitaan standardin SFS 4596 rasitusluokkaan M2 soveltuvaksi. Esikäsittely standardin SFS 4957 mukaisesti ruosteenpoistoasteeseen St 2. Maalausjärjestelmä SFS 4962 A 120/3-FE/valurauta St 2. Alkydimaalin kokonaiskalvopaksuus kolmella maalauskerralla vähintään 120 m maalatun pinnan jokaisessa kohdassa. 11.3.3. Ilmastorasitteiset kuumasinkityt pinnat Maalausjärjestelmä valitaan standardin SFS 4596 rasitusluokkaan M2 soveltuvaksi. Esikäsittely sisältää standardin SFS 4957 mukaisesti lian ja rasvan poiston. Maalausjärjestelmä SFS 4962 A 40/1-ZnPe. Alkydimaalin kokonaiskalvopaksuus yhdellä maalauskerralla vähintään 40 m maalatun pinnan jokaisessa kohdassa. 11.3.4. Ilmastorasitteiset kupari-, messinki- ja pronssipinnat Maalausjärjestelmä valitaan standardin SFS 4596 rasitusluokkaan M2 soveltuvaksi. Esikäsittely sisältää standardin SFS 4957 mukaisesti lian ja rasvan poiston. Maalausjärjestelmä SFS 4962 A 40/1-Pe. Alkydimaalin kokonaiskalvopaksuus yhdellä maalauskerralla vähintään 40 m maalatun pinnan jokaisessa kohdassa.

21 / 36 12 PUMPUT 12.1. Märkäasenteiset uppopumput Pesuvesipumppaamo PU-802 Uuteen pesuvesipumppaamoon asennetaan uppopumppu. - Pumpun tuotto 10 l/s, 4 mvp - avarasolainen viemärivesipumppu - sähkömoottori 1,5 kw - pumppujen juoksupyörien materiaali valurauta - automaattikytkinistukka altaan pohjalle Pumppaamon varusteet: - Aloituskaide - Kaapeliliitin PKL, 1 kpl - Takaiskuventtiili, DN 80, 1 kpl - Poistoyhde, DN 80 - Sulkuventtiili, DN 80, 1 kpl - Sisäinen putkisto, DN 80, AISI 316 - Tuuletusputki AISI 316, DN 100, 1 kpl - Kiinnittimet perustusruuveineen - Tuloyhde lävistysholkilla varustettu, 160 M - Uppopumppu, 1 kpl - UPPO-liitin, 1 kpl - Nostoketjut ja johteet ruostumatonta terästä - alumiinitikkaat, kiinteät - lämpöeristetty alumiinikansisto - pysäytys ja käynnistys kellukekytkimellä - pintahälytys kellukekytkimellä Sähkökeskuksen varustus: Sähkökeskus sakokaivolietteen vastaanottotilaan. Tiedot esitetty sähkötyöselityksessä. 12.2. Kuiva-asenteiset epäkeskoruuvipumput Pumput toimitetaan käyttömoottoreineen ja mahdollisine vaihteistoineen asennusalustoille vaakatasoon asennettuina. Varsinaisten pumppujen on oltava ruuvimaisesti etenevillä joustavilla staattoreilla ja ruuviroottoreilla toteutettuja, lietemäisten aineiden pumppaukseen soveltuvia, pakkosyöttöisiä pumppuja. Pumppujen roottorit ja ruuvit on oltava korroosion ja kulutuksenkestävästä materiaalista valmistettuja. Niiden on sovelluttava asennuskohteen käyttölämpötilaan. Staattorin on oltava kulutuksen kestävää, joustavaa materiaalia, joka soveltuu pumpattavalle aineelle ja jonka kitka roottoria vasten on pumppaustilanteessa mahdollisimman pieni. Materiaali määritellään koneistoerittelyssä. Suurin sallittu kierrosluku määräytyy pumpattavan aineen ominaisuuksien mukaan, mutta ei yleensä saa ylittää 300 r/min.

22 / 36 Epäkeskoruuvipumput varustetaan aina kuivakäynninsuojilla, vaikka sitä ei koneistoerittelyssä erikseen vaadittaisikaan. Pumppujen toimitukseen sisältyy virtausvahti sekä staattoriin upotettu lämpötila-anturi, joiden avulla pumppu pysäytetään, jos virtausta ei esiinny ja pumpun staattori alkaa kuumeta. Samalla pumppujen staattorit varustetaan kiristyslaitteilla ohivirtauksen säätämiseksi ja staattorin käyttöiän lisäämiseksi, ellei koneistoerittelyssä toisin vaadita. Lisäksi kuivakäyntisuojana voidaan käyttää: - Kalvoanturilla varustettua alipainemittaria tai -painekytkintä. Lietteiden pumppauksessa on anturille järjestettävä kiinteä vesihuuhtelu. - Johtokykyyn perustuvaa anturia. Staattorien ja akselitiivisteiden on oltava materiaalia, joka ei turpoa tai muuta muotoaan öljyn tai rasvojen vaikutuksesta. Epäkeskoruuvipumpussa yhdistetään imuputki tiivistepoksin puoleiseen laippaan, ellei suunnitelmissa toisin nimenomaan esitetä. Täten pienennetään oleellisesti akselivaipan ja tiivisteiden kulumista, koska ylipaine ei tunge kuluttavia ainesosia akselin ja tiivisteiden väliin. Mikäli pumput asennetaan siten, että poksi on painepuolella, varustetaan se aina vesihuuhtelulla. Pumppu PU-402 Sakeutetun lietteen pumppu korvataan kuiva-asenteisella epäkeskoruuvipumpulla. Pumppu pumppaa lietteen sakeuttamosta uuteen lietteen varastoaltaaseen, joka tehdään nykyisen kuivatun lietteen varastoaltaan paikalle. - Pumpun tuotto 4 12 m 3 /h, 5 bar - kierrosnopeus alle 300 1/min tuotolla 7 m 3 /h - sähkömoottori 5 kw - taajuusmuuttajakäyttö - kuivakäynnin esto - suojausluokka IP 65 Pumppu PU-502 Hankitaan uudeksi sakeutetun lietteen pumpuksi kuiva-asenteinen epäkeskoruuvipumppu, joka pumppaa lietteen varastoaltaasta lietteen kuivaimelle nykyistä lieteputkea pitkin. Imuputki haaroitetaan siten, että pumpulla voidaan imeä myös suoraan sakeuttamosta. Imuputken haaroihin kumiluistiventtiilit. - Pumpun tuotto 4 12 m 3 /h, 5 bar - kierrosnopeus alle 300 1/min tuotolla 7 m 3 /h - sähkömoottori 5 kw - taajuusmuuttajakäyttö - kuivakäynnin esto - suojausluokka IP 65

23 / 36 12.3. Kemikaalipumput Pumppu PU-702 Polymeerin syöttöpumppu sijoitetaan polymeerilaitteiston päälle omalle hoitotasolle. Pumppu syöttää polymeeriä sakeutetun lietteen joukkoon, sakeutetun lietteen epäkeskoruuvipumpun jälkeen. - Pumpun tuotto 0,3 1,2 m 3 /h, 5 bar - kierrosnopeus alle 300 1/min tuotolla 0,7 m 3 /h - Epäkeskoruuvipumppu - sähkömoottori 1 kw - taajuusmuuttajakäyttö - suojausluokka IP 65 Pumppu PU 703, PU 704 Polymeerin syöttöpumput sijoitetaan polymeerilaitteiston päälle omalle hoitotasolle. Kaksi pumppua syöttää polymeeriä jälkiselkeytykseen menevään veteen. - Kalvopumppu - Pumpun tuotto 0 60 l/h - Ohjaus 4 20 ma-viestillä - Sähkömoottorikäyttöinen kalvopumppu - laponestoventtiili - suojausluokka IP 65 Pumppu PU 705 Saostuskemikaalipumput asennetaan kemikaalialtaan hoitotasolle. - Pumpun tuotto 0 80 l/h - Kalvopumppu, sähkömoottorikäyttöinen - Ohjaus 4 20 ma-viestillä - Saostuskemikaali, ferrosulfaatti - sähkömoottori 0,2 kw - laponestoventtiili - suojausluokka IP 65 Pumppu PU 706, PU 707 Saostuskemikaalipumput asennetaan kemikaalialtaan hoitotasolle. Pienemmät saostuskemikaalipumput (2 kpl) pumppaavat saostuskemikaalia jälkiselkeytysaltaisiin meneviin kouruihin. - Pumpun tuotto 0 25 l/h - Kalvopumppu, sähkömoottorikäyttöinen - Ohjaus 4 20 ma-viestillä - Saostuskemikaali, ferrosulfaatti

24 / 36 - sähkömoottori 0,2 kw - laponestoventtiili - suojausluokka IP 65 Pumppu PU 708 Saostuskemikaalin päiväsäiliön täyttöpumppu - Pumpun tuotto 500 l/h - Itseimevä letkupumppu, imukorkeus vähintään 5 m - On/off -ohjaus päiväsäiliön pinnakorkeuden mukaan - letkuliitännät, DN 25 - Saostuskemikaali, ferrosulfaatti - sähkömoottori 0,4 kw - suojausluokka IP 65 12.4. Teknisen veden pumppaamo Puhdistetun jäteveden käyttö teknisenä vetenä lopetetaan ja siirrytään käyttämään vesijohtovettä. Nykinen polymeeriliuoksen varastosäiliö, n. 2 m 3, siirretään teknisen veden varastosäiliöksi. Teknisen veden pumput, 2 kpl liitetään säiliöstä tehtävään imuputkeen. Säiliöön täyttöä ohjataan säiliöön asennettavan pinnankorkeusmittauksen perustella. Vesijohtoliitäntään magneettiventtiili ja sulkuventtiili sekä Rakentamismääräysten D1 mukainen turvaväli altaan vedenpinnasta. Teknisen veden pumppuihin hankitaan uudet taajuusmuuttajat. 13 ESIKÄSITTELYLAITTEET 13.1. Välpepesuri Välpepesuri KO 103 Tulevän jäteveden porrasvälpän välppäjätteelle hankitaan uusi välpepesuri, joka asennetaan nykyisen hydraulisen välpepuristimen tilalle. - välppäjätettä 500 l/d, 30 l/h, 1 l/min - pestyn välppeen kuiva-ainepitoisuus vähintään 50 %TS - laitteiston materiaali haponkestävä teräs, AISI 316 - teknisen veden syöttöputki pesurille - pesurin jätevesiputki välppien eteen - ylivuotoputki pesurilta kanavaan 1 kpl, DN 100 - välppeen siirtoputki astialle, 1 kpl, DN 200, hst (nykyinen) - sähkö- ja paikallisohjauskeskus 13.2. Sakokaivolietteen vastaanotto ja esikäsittely Välppä ja pesuri KO 601 - hienovälppä, säleväli 6 mm - kapasiteetti 3 %:n sakokaivolietteelle 100 m 3 /h - erotusaste > 40 %

25 / 36 13.2 Hiekkalava - täydellinen välppäallas avattavalla ja saranoidulla kannella - leveys 0.9 m - korkeus 1,2 m - pituus 1,5 m - tulolaippa DN 100 - poistolaippa DN 200 - materiaalina ruostumaton teräs AISI 304L tai vastaava - sisäänrakennettu välppeen pesuri ja puristin - välppeiden puristus 25 30 % ka - välpän, virtauslaatikon ja välperuuvin automaattinen pesu - kiviloukku DN 100 tulo- ja poistoyhteellä, pohjalla DN 100 luistiventtiili tyhjennystä varten - ohjauskeskus - suojausluokka IP 34 - logiikkaohjaus sisältäen kaikki automaattiseen sakokaivolietteen vastaanottoon tarvittavat komponentit - pinnankorkeuteen perustuva käyttö - sähkökaappi pulverimaalattua terästä - käsiohjauskytkimet (K-A-0) - hätä/seis kytkin - käyntitilatiedot ja häiriötiedot laitosautomaatioon Tuojantunnistuslaitteisto KO 604 (automaatiourakassa) - tekstiviestitunnistus 5 tuojalle - laadunmääritys, 3 eri laatua (sakoliete, umpikaivovesi, puhdistamoliete) Sulkuventtiili MV 603 - sähkömoottorikäyttöinen palloventtiili, DN 100 Virtausmittari FIQR 601 - magneettinen putkimittaus, DN 100, PN 16 - suojausluokka IP 67 - kiinteä lähetinyksikkö näytöllä Hydraulisesti avattavalla ja saranoidulla peräluukuilla varustettu vaihtolava, 1 kpl Hyötytilavuus 7 m 3 Leveys 2,2 m Pituus 3,0 m Korkeus 1,5 m Materiaali epoksimaalattua terästä. Peräluukku hydraulisilla käyttö- ja lukituslaitteilla varustettu. Kumitiivisteet. Lavan tulee olla vesitiivis ja 50 mm:n polyuretaanikerroksella lämpöeristetty. Lavan kanteen tulee 600 x 600 mm täyttöaukko, joka varustetaan lukittavalla ja saranoidulla sulkuluukulla.. KO 105 Lavan yläosaan kiinteä levitysruuvi, jolle sähköliitäntä pistokkeella. Ruuvin käyttö käsikäyttökytkimillä ja automaation ohjaamana.

26 / 36 Lavassa tulee olla lämmitysmahdollisuus. Kohdeilmanpoistoa varten yhde 125 mm:n iv-putkelle lavan etupään kannessa Vaihtolavan alustaksi asennetaan uudet johdinkiskot, jotka tulevat teräsjalustalle 800 mm korkeudelle lattiasta. Jalusta kiinnitetään kiila-ankkureilla betonilattiaan jalkojen sivuille hitsatuista kiinnityslapuista. Jalustan ja kiskojen yksityiskohtainen suunnittelu sisältyy koneistourakkaan. Kiskojen materiaalina epoksimaalattu hiiliteräspalkki UNP 200. Kiskojen pituus 6 m. 14 KEMIKAALILAITTEET 14.1. Polymeerin valmistus ja annostelulaitteisto Polymeerin valmistusasema KO-701 Polymeerilaitteiston tulee olla joko jatkuvatoiminen valmistuslaitteisto, tai automatiikan ohjaamana toimiva panostyyppinen laitteisto. Niiden on paikallisautomaation ohjaamana tuotettava halutun väkevyyden omaavaa polymeeriliuosta sekä varmistettava annostusliuokselle riittävä kypsymisaika ennen käyttöä. Polymeerinä käytetään jauhemaista polymeeriä, joka toimitetaan piensäkeissä. Polymeeriliuoksen pumppaukseen tulee soveltaa sekä liuotuksen siirrossa että annostelussa hellävaraisesti nestettä siirtäviä pumppuja. Hyväksyttäviä pumppuja ovat epäkeskoruuvipumppu, hidaskäyntinen hammasrataspumppu, letkupumppu, kumisiipipyöräpumppu, sekä kalvo- ja mäntäpumput. Annostelussa on oltava mahdollisuus säätää pumpattavan varastoliuoksen väkevyyttä jatkuvalla laimennuksella. Laimennussuhteita sekä lopullista liuoksen väkevyyttä ohjataan paikallisautomaation avulla. Koneistourakkaan sisältyy paikallisen sähkö- ja ohjauskeskuksen toimittaminen polymeerilaitteistolle. Veden ja polymeeriliuoksen kanssa kosketuksissa olevat osat joko liuokselle soveltuvaa kestomuovia, lujitemuovia tai ruostumatonta terästä. Sekoitinyksikön potkurit ja akselit haponkestävää terästä AISI 316. Polymeerin kulutus 4 6 g/kg TS 0,7 1,1 kg/h Polymeeriliuoksen väkevyys 0,1 0,2 % Polymeeriliuoksen syöttömäärä 350 1 100 l/h - jauhesiilo, piensäkkijärjestelmä - jauheannostelija, 40 l/h - liuotuslaite, lämminvesiliitännällä - laimennus kylmävesiliitännällä - liuotussäiliö, 2 m 3, rst, AISI 304 - siirtopumppu, 20 m 3 /h (tai vastaava järjestely) - annostussäiliö, 2 m 3, rst, AISI 304 - sähkö- ja paikallisohjauskeskus Uudet polymeeriletkut, 2 kpl, DN 12, nailonvahvistettu muoviletku, á 40 m

27 / 36 14.2. Saostuskemikaalin annostuslaitteet Ferrosulfaatin annostusjärjestelmä saneerataan uusimalla siirtopumppu ja annostuspumput (kts. kohta 12.3) sekä uusimalla päiväsäiliö. Päiväsäiliöksi asennetaan 500 l:n muovisäiliö, joka varustetaan 2-toimisella pintakytkimellä ja erillisellä alarajapintakytkimellä. Päiväsäiliöstä tehdään ylivuotoputki alla olevaan ferron varastoaltaaseen. Uudet saostuskemikaalin syöttöpisteet myös jälkiselkeytykseen meneviin kanaviin. Uudet kemikaaliletkut, 2 kpl, DN 12, nailonvahvistettu muovi letku, á 40 m 15 KOMPRESSORIT JA ILMASTIMET 15.1. Ilmastuskompressorit Kompressori KO-201 KO-202 Kompressorihuoneeseen asennetaan kaksi uutta kiertomäntäkompressoria sisäisellä pulsaatiovaimennuksella ja äänenvaimennuskopalla varustettuna. - tuotto 1200 n-m 3 /h - imupaine (abs.) 1 bar - loppupaine (abs.) 1,45 bar - paine-ero 450 mbar - sähkömoottori 30 kw - ottoteho 20 kw - taajuusmuuttajakäyttö - moottorin kierrosluku 2945 1/min (50 Hz) - kompressorin kierrosluku 2945 1/min - Paineputkiliitäntä DN 150 Varusteet: - kiilahihnakäyttöinen kiertomäntäkompressori sisäisellä pulsaatiovaimennuksella - peruskannatin integroidulla painepuolen absorptioäänenvaimentimella ja automaattisena - kiristyslaitteena toimivalla moottorin kannattimella - tärinänvaimentimet - imusuodinäänenvaimennin - kapeakiilahihnakäyttö suojalla - painevaroventtiili - liitospesä integroidulla takaiskuventtiilillä ja varoventtiilillä - joustava liitin kiristimin painepuolella - sähkömoottori varustettuna termistorilla - painemittari - äänenvaimennuskoppa - 3-lapainen

28 / 36 15.2. Pohjailmastimet Ilmastusaltaiden nykyiset pohjailmastimet altaan pohjalla olevine jakoputkineen ja alasmenoputkineen uusitaan. Kummankin linjan runkoputkeen asennetaan uudet moottorisäätöventtiilit. Ilmastimien tulee olla tyypiltään kumikalvoisia hienokuplailmastimia, jotka asennetaan kiinteästi altaan pohjalle. Ilmastimien tulee olla rakenteeltaan sellaisia, että veden pääsy putkistoon on estetty, silloin kun ilmastimet on pois käytöstä. Ilmastimet ryhmitellään kummankin linjan altaassa vähintään kolmeen vyöhykkeeseen, joihin johdettavan ilman määrää on pystyttävä säätämään käsikäyttöisellä venttiilillä. Koneistourakkaan kuuluu ilmastusputkiston uusiminen tarvittavilta osin ilmastinvalmistajan suunnitelmien mukaisesti, joiden hankkiminen kuuluu koneistourakkaan. Ilmastimien mitoitusarvot ovat seuraavat: Ilmastusaltaiden mitat (l x b) Ilmastusaltaan vesisyvyys Hapentarve AOR, max 6,1 x 23,3 m (2 kpl) 3,2 m 702 kg O 2 /d (voi olla vain yhdessä linjassakin) 975 kgo 2 /d (nitrifikaatio, 2 linjaa) 1. vyöhykkeet 2 x 280 kgo 2 /d 2. vyöhykkeet 2 x 235 kgo 2 /d 3. vyöhykkeet 2 x 190 kgo 2 /d Hapetuskapasiteetti (SOTR) 1. vyöhykkeet 2 x 23 kgo 2 /h 2. vyöhykkeet 2 x 18 kgo 2 /h 3. vyöhykkeet 2 x 14 kgo 2 /h Hapensiirtoteho (SOTE %) 1. vyöhykkeet 20 % 2. vyöhykkeet 18 % 3. vyöhykkeet 18 % Ilmastimet (uusitaan) pohjailmastimet, (esimerkkilaskelmassa Nopol PIK 300) 1. vyöhykkeet 2 x 70 kpl 2. vyöhykkeet 2 x 60 kpl 3. vyöhykkeet 2 x 50 kpl Ilmastintiheys 1. vyöhykkeet 8,8 % 2. vyöhykkeet 7,6 % 3. vyöhykkeet 6,1 % Ilmamäärä q a 1. vyöhykkeet 2 x 416 n-m 3 /h 2. vyöhykkeet 2 x 357 n-m 3 /h 3. vyöhykkeet 2 x 285 n-m 3 /h Kokonaisilmamäärä, max 2160 n-m 3 /h Kokonaisilmamäärä, keskim 1200 n-m 3 /h Kokonaisilmamäärä, min 540 n-m 3 /h o sähkömoottorikäyttöiset säätöventtiilit, pallokalottiventtiili, DN 125, 2 kpl o käsikäyttöiset läppäventtiilit, DN 80, 6 kpl o vedenpoistoletkut ja venttiilit, 6 kpl