Johdanto Hilkka Lehtonen Lyhyesti Asuntotuotannon keskeisiin haasteisiin pääkaupunkiseudulla kuuluu pohdinta siitä, miten tarjonta saadaan pysymään kilpailukykyisenä tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa kaupunkien kasvaessa yhä enemmän sisäänpäin ja asumisvaatimusten moninaistuessa. On mietittävä, miten Nurmijärvi-ilmiöön pystytään vastaamaan ja miten ylläpidettyä halua urbaaneihin asumisympäristöihin ja elämänpuitteisiin. On myös tunnistettava entistä paremmin niitä ryhmiä, jotka voivat edistää urbaania asumista. Tulevaisuuden urbaaneja asumiskonsepteja ei ole aiemmin selvitetty kansainväliseltä pohjalta kaupunkien vetovoimaisuuden ja kaupunkien avainryhmien näkökulmasta. Kaupunkien avainryhmät tulkitaan usein avaintyöntekijöiksi, mutta ne voivat olla myös urbaanin asumis- ja elämäntavan edistäjiä. Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit -hanke tuo tarkasteluun uusia asumisen ja asuntotuotannon mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja. Hankkeesta käytetään lyhennettä URBA. Siinä on mukana monipuolisesti niin julkisen sektorin kuin rakennuttajien ja rakentajien edustajia. Tutkimuksen päärahoittaja on TEKES. Tutkimus- ja kehittämishanke on osa Helsingin kaupungin ja Teknillisen korkeakoulun yhteistyötä Innovatiivinen kaupunki -ohjelmassa. Samoin se on osa vuonna 2008 käynnistynyttä valtakunnallista Asumisen osaamiskeskusohjelmaa, jota Culminatum Oy koordinoi. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 9
Hankkeen päätavoitteena on tunnistaa ja arvioida kiinnostavia kansainvälisiä, urbaanin asumisen konsepteja. Niitä arvioidaan erityisesti pääkaupunkiseudun kaupunkien vetovoimaisuuden ja kaupunkien tärkeiden asukasryhmien kannalta ja välitetään alan toimijoille. Hankkeessa on ollut myös tarkoitus: selvittää asumistarjonnan rakennetta pääkaupunkiseudulla ja sitä, missä vaiheessa kuluttajat ja asukkaat otetaan tuotantoprosessiin mukaan (tämän osuuden on jo toteuttanut Kuluttajatutkimuskeskus, KTK) tuottaa tietoutta kansainvälisten asumiskonseptien kehittämiseen liittyneistä käyttökokemuksista, kehittäjätahoista ja kuluttajien roolista kehitystyössä (meneillään) tuottaa tietoutta asuinympäristön vetovoimaisuudesta tarkastelemalla muun muassa lapsiperheiden asumisen alueellista kehitystä ja eri ammattiryhmien alueellista sijoittumista (ks. Mervi Ilmosen ja Jukka Hirvosen kirjoitus) tuottaa asuinalueiden toteutuneen vetovoimaisuuden analyysityökalu (attraktiivisuusindeksimenetelmä) ja koekäyttää sitä Helsingin alueellisessa tarkastelussa viedä konseptit käytäntöön yhdessä kumppaneiden kanssa (esim. tontinluovutuskilpailuissa tai, uudentyyppisessä kevyissä arkkitehtikilpailuissa) ja merkittävissä uudisrakennuskohteissa. Hankkeen tuloksissa keskeistä on uusien urbaanien ja arvioitujen konseptien ja niistä saatujen käyttökokemusten välittyminen kuntien toimijoille ja yritysten liiketoimintaan. Tämä tapahtuu hankkeessa yhteisessä oppimisprosessissa muun muassa ryhmäkeskusteluissa ja workshop-työskentelyssä. Hankkeessa on mukana seitsemän tunnettua ja toisiaan täydentävää yliopistollista yhteistyölaitosta. Yliopistolaitokset toimivat alustoina, joista käsin on haastateltu ulkomaisia asumisen kehittäjiä ja hankittu konsepteja koskevaa tutkimusaineistoa sekä valokuvattu jo toteutettuja kohteita. Tämä työ tulee jatkumaan edelleen. Hankkeen tulokset tullaan kokoamaan havainnollistetuksi konseptitietokannaksi, jonka ylläpidosta huolehtii Rakennustietosäätiö. Tämän väliraportin lisäksi hankkeen tulokset kootaan projektin päättyessä 10 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
loppujulkaisuksi. Hankkeelle on jo avattu oma www-sivusto (http:// urba.tkk.fi/), jonka avulla saa nopeasti päätiedot hankkeesta. Hanketta on esitelty syksyllä 2007 muun muassa avausseminaarissa Tieteiden talolla ja valtakunnallisessa asumistutkimusseminaarissa Valkoisessa talossa Haagassa. Hankkeeseen sisältyy Kuluttajatutkimuskeskuksen ryhmähanke, jonka johtajana toimii tutkimuspäällikkö Päivi Timonen. Siinä ovat mukana FM Jenni Väliniemi ja FM Mikko Rask. KTK:n osuudesta on tähän mennessä ilmestynyt oma julkaisunsa (Väliniemi, Jenni et al. Asumisen tarjontakatsaus. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 3/2008). Katsaus perustuu aineistoltaan 11 pääkaupunkiseudulla toimivan rakennusyrityksen internetsivuihin ja vuosikertomuksiin sekä viiden rakennusyrityksen edustajan ja kolmen kaupungin edustajan haastatteluihin. Konsepteina Kuluttajatutkimuskeskuksen osuudessa on pidetty rakennusyritysten erikseen esille nostamia liiketoiminnallisia tuotekuvauksia taloista ja asuinalueista. Konsepteja on tarkasteltu tavoitteita sisältävinä ja kuluttajille suunnattuina asumisen ratkaisuina. Aineistosta löytyi yhteensä vain 14 konseptia, jota on pidettävä asumisen monimuotoisuuden kannalta vähäisenä. Aineiston tarkastelu paljasti kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien liittyvän asuntotuotannossa yksityiskohtiin, ei niinkään uusien konseptien kehittämiseen. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK:n) projektia Teknillisessä korkeakoulussa johtavat professori Hilkka Lehtonen ja TkT, arkkitehti Panu Lehtovuori (katso myös http://urba.tkk.fi). Tämä julkaisu on syntynyt YTK:n projektiosuudesta. Hankkeen tausta Kansainvälisessä kaupunkikehityksessä on vaikuttamassa kaksi merkittävää megatrendiä globalisoituminen ja metropolisoituminen. Siksi erityistä huomiota tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on kiinnitettävä myös Suomessa suurkaupunkien kysymyksiin, ongelmiin ja kaupunkien väliseen kilpailuun, toisin sanoen suurkaupunkipolitiikkaan. Asuminen muodostaa suurkaupunkien kehityksessä keskeisen ongelmakentän ja muuttuvan haasteen, jossa kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on vaikeaa. Haasteena on etenkin se, miten asumistarjontaa saadaan I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 11
kasvatettua ja monipuolistettua. Erityisesti kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa suurilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla eri puolilla Eurooppaa, puhuttiinpa sitten Kööpenhaminasta tai Helsingistä. Ilmiö liittyy korkeaan maanhintaan pääkaupunkiseudulla, mutta myös asuntotuotannon mekanismeihin. Työpaikkojen kumuloituminen pääkaupunkiseudulle, asumisväljyyden kasvu ja pienten ruokakuntien lisääntyvä määrä luovat uutta kysyntää. Kohtuuhintaisten asuntojen puute haittaa vakavasti ihmisten valinnan mahdollisuuksia omassa asumisessaan samoin kuin elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työnantajien mahdollisuuksia saada työntekijöitä. Asia koskee korostetusti julkista sektoria, kuten opettajia, sairaanhoitajia ja sosiaalityön tekijöitä. Myös luovuuden, kommunikaation, kulttuurin ja osaamisen väitetään määrittelevän kaupunkien tulevaa kehittymispotentiaalia (ns. C-Society, nimitys tulee edellä mainittujen sanojen englanninkielisten vastineiden alkukirjaimesta). Samalla kaupungeista on tulossa yhä vahvemmin erilaisten tapahtumien paikkoja ja kulttuurialoista kaupunkikehityksen kovaa ydintä. Kilpailua käydään ensinnäkin korkean tason osaajilla, mutta myös osaajien elämäntapoihin ja tyyleihin sopivilla asumis- ja työympäristöillä. Niiden profilointi on todettu vaikeaksi (esim. Raunio 2001 ja Ilmonen 2000). Monissa suurkaupungeissa, kuten Zürichissä, puhutaan kaupunkielämän uudenlaisesta imusta, aiemmat muuttovirrat ympäristökuntiin ovat kääntyneet 2000-luvulla takaisin keskuskaupunkiin. Eletään uutta vaihetta, kaupunkien reurbanisaatiota eli uudelleenurbanisoitumista. Zürichläiset itse ilmaisevat asian sanoilla Die neue Lust am urbanen Leben. Luovuuden ja kulttuurin nouseminen teknologiaosaajien rinnalle uutta dynamiikkaa synnyttäviksi tekijöiksi luo kiinnostusta kulttuurisia toimialoja ja elämystaloutta edustavien ihmisten asumismuotoihin ja yleensäkin vaihtoehtoiseen asumiseen. Viihtyvätkö he epämääräisemmissä paikoissa brändättyjen luovuuden ghettojen sijaan? Nämä ryhmät nähdään yritystoiminnan ja kaupunkien stimuloijana, mutta myös luovina kuluttajina (vrt. Florida 2002, Florida 2005, Schulze 1997). Ja lisäksi, koska kasvavien metropolien on pystyttävä säilyttämään terve väestörakenne ja kestävä veropohja, on pidettävä huolta asumisesta lapsiperheiden arkielämän tukijana. Samoin on kiinnitettävä huomiota laajenevassa palvelutuotannossa työskentelevien ja usein matalapalkkaisten työtekijöiden asumiseen ja sen viihtyisyyteen. 12 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Rakennusalan yrityksille suurkaupungit muodostavat tuotteiden todellisen ja kasvavan markkina-alueen. Yritysten on yhä tietoisemmin pystyttävä tuottamaan kuluttajien kannalta houkuttelevia ja urbaaneja asumiskonsepteja (Lehtonen 2004). Tällä on merkitystä myös pääkaupunkiseutumme ekologisen kestävyyden kannalta suitsittaessa yhdyskuntarakenteen hajoamista. Sekä kaupunkien strategisten suunnittelijoiden että rakennusalan kehittäjien intressit voivat yhdistyä asumisen konseptien kehittämisessä kaupunkien kannalta erityisen tärkeille, mutta myös uusille asukasryhmille. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (YTK) on jo pidempään tutkittu eri asumismuotoja ja -valintoja (esimerkkeinä Silvennoinen & Hirvonen 2002 ja Ilmonen et al. 2000). Kuluttajatutkimuskeskus puolestaan haluaa suuntautua asumisen tutkimukseen entistä enemmän kuluttajuuden asiantuntijana. Asumisen osaamiskeskusohjelma on tähän mennessä tukenut URBA -hanketta muun muassa oman verkostonsa, tiedotuksensa ja kirjallisuushaun avulla koskien ihmisten persoonallisuustyyppejä. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja analysoida soveltamista varten ja tuotekehityksen pohjaksi urbaanin asumisen kansainvälisiä konsepteja. Siten voidaan olettaa madallettavan niiden käyttöönoton kynnystä. Tavoitteena on etsiä uusia urbaanin asumisen konsepteja niin, että niitä voidaan käyttää yleisemmin suurimpien suomalaisten kaupunkien vetovoimaisuuden lisääjinä ja erityisemmin vielä niin sanottujen avainryhmien asumisen edistäjinä. Sen lisäksi hankkeessa etsitään yleispätevään muunteluun sopivia kiinnostavia ratkaisuja. Avainryhminä on pidetty alustavasti ja hypoteettisesti seuraavia: urbaaneja edelläkävijöitä ja urbaanin elämäntavan edistäjiä lapsiperheitä, jotka tasapainottavat kaupunkien väestörakennetta, mutta ovat kokoonpanoltaan dynaamisesti muuttuvia muun muassa avioerojen myötä palveluammateissa toimivia (esim. terveydenhuollossa ja opettajina työskenteleviä) I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 13
kulttuurisia aloja edustavia, joiden voidaan olettaa monipuolistavan asuntokysyntää ja lisäävän kaupunkien diversiteettiä (monimuotoisuutta) ja toimivan eräänlaisina symboli talouden leadusereina. Toiseksi pyritään tuottamaan uutta tietämystä konsepteihin liittyneistä toimintaympäristöistä, kuten käyttökokemuksista, kehittäjäverkostoista ja -tiimeistä (myös uusista toimijoista), toimintamalleista sekä erityisesti kuluttajien roolista konseptien kehittelyssä ja tuotekehityksen osapuolina. Kolmanneksi pyritään kuluttaja- ja asiantuntija-arviointien kautta seulomaan erityistä potentiaalia sisältävät konseptit rakennusyrittäjien käyttöön sekä pääkaupunkiseudun suunnittelijoille ja kehittäjille kaupunkien olosuhteisiin. Koko hankkeen tulokset kootaan tämän väliraportin lisäksi loppuraporttiin, jota voidaan hyödyntää konseptisuunnittelussa ja konseptien soveltamisessa esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja -kehittämisessä. Ulkomailla kehitetyistä konsepteista rakennetaan myös tietokanta linkkeineen. Käsitteet Vetovoimaisuudella eli attraktiivisuudella tarkoitetaan hankkeessa sitä, että ihmiset arvioivat positiivisesti omaa aluettaan ja haluavat asua siellä. Tietyt alueet ovat vetovoimaisia tiettyjen ihmisten tai ihmisryhmien kannalta. Jotkut alueet ovat vetovoimaisia laajojen tai maksukykyisten ihmisryhmien kannalta, mikä näkyy myös asuntojen hinnoissa. Ihmisten preferenssejä on jo pidempään pidetty vetovoimaisuuden tutkimusmenetelmänä. Tällöin joitakin asumismuotoja tai -alueita pidetään parempana suhteessa toisiin. Asumispreferensseistä on puhuttu myös asumistoiveiden ja -unelmien merkityksessä. Asumispreferenssit muodostuvat yhä selvemmin kansainvälisissä trendeissä ja välittyvät niiden kautta (esim. loft-asuminen ja gated communities, aidatut alueet ja turva-asuminen). Suomalaisten asumisessaan arvostamiin piirteisiin on kuulunut Lapintien mukaan itsemääräämisoikeuden korostuminen (Lapintie 2008, 37). Se on saanut selvimmän ilmauksensa omakoti - 14 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
asumisen arvostuksena, mutta vaatii huomiota myös muussa asumisessa. Preferenssien rinnalle on kehitetty myös muita tarkastelumenetelmiä, kuten postoccupancy evaluation, jossa arvioidaan käytön aikaista onnistuneisuutta, ja attraktiivisuusindeksitarkastelu. Viimeksi mainittua ei ole Suomessa toistaiseksi sovellettu (vrt. Rådberg 2006) toisin kuin Tukholmassa. URBA -hankkeessa tullaan kokeilemaan viimeksi mainittua tarkastelua. Työvaiheet ja niiden toteutuminen Hanke on rakentunut ja rakentuu alla olevista työvaiheista. Seuraavassa on pyritty osoittamaan myös eri työvaiheiden toteutunut tilanne. 1. Hankkeen aloitusseminaarin järjestäminen ja www-sivujen luonti (toteutettu) 2. Asumisen tarjontakatsaus (toteutettu, ks. Väliniemi, Jenni et al. 2008) Kuluttajatutkimuskeskus on tehnyt konseptitarkastelun pohjaksi analyysin asumistarjonnan rakenteesta käyttäen hyväksi rakennusyritysten kuluttajille internetsivuillaan suuntaamia tuotekuvauksia, toimijoiden haastatteluja sekä tilastotietoja. Lähtökohtana ovat olleet alueelliset ja asuntotyyppien tuotannon erot pääkaupunkiseudulla. Tarjonnan tarkastelu rakennusyhtiöiden ja rakennuttajien puolelta avaa käsitystä kuluttajasta ja asukkaasta ja sitä kautta tarjonnasta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut ensinnäkin selvittää minkälaisia vaihtoehtoja rakennusyritykset tarjoavat kuluttajille erilaisina konsepteina ja ratkaisuina ja kenelle konseptit on suunnattu? Tärkeää on ollut myös ymmärtää, missä vaiheessa ja miten kuluttaja otetaan suunnitteluprosessiin mukaan ja lähteekö asuntojen ja asuinalueiden konseptointi tällä hetkellä enemmänkin tarjoajien lähtökohdista. Katsaus sisältää rakennusyritysten ja rakennuttajien kuluttajille kehittämien konseptien tarkastelun sekä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien kartoituksen pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa. 3. Hankkeen tarkastelukehikko, asukasryhmä- ja attraktiivisuusindeksitarkastelut (ks. tämän raportin seuraavien kirjoittajien osuudet: Pasi Mäenpää, Mervi Ilmonen, Jukka Hirvonen) I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 15
Hankkeen yhtenä lähtökohtana on ollut konseptin käsite, josta tässä julkaisussa kirjoittavat Markku Norvasuo, Raine Mäntysalo ja Sari Puustinen. Hankkeen toisena lähtökohtana on ollut urbaanisuus. Pasi Mäenpää avaa kehittämäänsä avaran urbanismin käsitettä. Mäenpään mukaan suomalaisia ei tarvitse kasvattaa urbaaneiksi, vaan tarjota heille monimuotoisia urbaaneja ratkaisuja. Ilmosen ja Hirvosen osuudessa määritellään tutkimuksen kannalta kiinnostavia asukasryhmiä. Tilastollisen tiedon pohjalta selvitetään urbaanin asumisen vetovoimaisuuden ulottuvuuksia ja muutoksia. Tämän osuuden käsitteitä ovat arvostukset, elämäntavat ja -tyylit. Asumisessa ei ole kysymys pelkästään omasta asumisesta, vaan myös laajemmasta kiinnittymisestä kaupunkiin. Jatkossa rakennetaan Helsingin tietokeskuksen tilastoaineistoilla toteutunutta arvostusta mittaava attraktiivisuusindeksi Helsingin kaupungille. Sen avulla tutkitaan alueellisia eroja ja tapahtuneita ajallisia muutoksia. Viimeksi mainittu osuus pyritään toteuttamaan syksyn 2008 aikana. 4. Konseptien tunnistaminen (ks. seuraavien kirjoittajien tekstit julkaisussa: Karin Krokfors, Terttu Nupponen, Kirsi Rantama, Inari Aaltojärvi, Tuomas Ilmavirta,Maarit Lapinleimu, Pasi Mäenpää), tämä työosuus jatkuu vielä. Työn tässä vaiheessa on tunnistettu joukko mielenkiintoisia ja eri asukasryhmien kannalta relevantteja sekä yleisempään käyttöön sopivia kansainvälisiä asumismuotoja ja -konsepteja siten, että ne voivat toimia eri aluetasoilla (alustoina esim. tontti, kortteli, kaupunginosa, kaupunki). Samalla on selvitetty niihin liittyneitä kokemuksia, kehitysympäristöjä ja erityisesti kuluttajien huomioonottamista. Työssä käytetään viikon mittaisia ja väitöskirjan tekijöiden osalta (Krokfors, Aaltojärvi) pidempiä vierailuja seitsemässä kansainvälisessä yliopistokaupungissa. Niissä kussakin on tehty ja tehdään haastattelu- ja kuvauskierros esim. tutkimuslaitosten, kaupunkisuunnittelijoiden, strategisten suunnittelijoiden sekä rakennusfirmojen edustajien kanssa. Kohdekaupungit ovat New York, Hampuri, Zürich, Delft, Lontoo ja Kööpenhamina. Lisäksi analysoidaan Greater Helsinki Vision- kilpailun ehdotuksiin sisältyvää potentiaalia asumisen kannalta (Mäenpää). 5. Syksyllä 2008 toteutettava konseptiarviointi. Osallistuvan teknologian arvioinnin menetelmät ovat syntyneet yhtenä vastauksena perinteisille arviointimenetelmille ja niiden jäykkyydelle 16 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
vaikutettaessa uuden teknologian kehitykseen. Hankkeessa järjestetään konseptien arviointia varten yhteensä kuusi ryhmäkeskustelua kuluttajille, suunnittelijoille ja rakentajille. Kuluttajat (noin 20) rekrytoidaan Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapaneelista. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaviin ryhmäkeskusteluihin osallistuville lähetetään etukäteen tutustuttavaksi potentiaalisesti kiinnostavat konseptit. Ryhmäkeskusteluista pyritään tunnistamaan millaisia jännitteitä eri toimijoilla on konseptien hyväksyttävyydessä. Jännitteet voivat olla tiedollisia, pragmaattisia tai normatiivisia. Arviointia varten valitaan potentiaalisesti relevantit ja kiinnostavat asumis /asuntotuotantokonseptit. Toisella kierroksella järjestetään samoille henkilöille yhden päivän mittainen työpaja, jossa etsitään ratkaisuja löydettyihin jännitteisiin. Työpajatyöskentely tapahtuu pääosin ohjattuna pienryhmätyöskentelynä. Sen tavoitteena on tuottaa näkemyksiä yhdessä sovitusta teemasta kaikkien työpajaan osallistuvien nähtäväksi ja arvioitavaksi. Työskentely tapahtuu ennalta strukturoitujen tehtävien avulla. Tehtävien sisältö rakennetaan ryhmäkeskusteluissa esille tulleiden teemojen ympärille. Keskeistä työpajatyöskentelyssä on vuorovaikutuksen rakentaminen siten, että se mahdollistaa avoimen ajatusten vaihdon ja jakamisen sekä uuden oppimisen eri toimijoiden kesken. Tuotoksena on noin 30 sivun työpaperi. 6. Konseptien myöhempi käytäntöön vienti. Konseptien käytäntöön vientiä varten on tässä julkaisussa tarkasteltu Raine Mäntysalon ja Sari Puustisen toimesta konsepteja rajaobjekteina ja mahdollisuuksia kehitellä konseptiaihioita yhteiskehittelynä. Konsepteja voidaan liittää yhtäältä kuntien toimintaan (esikaupunkien renessanssi, kaavoitus, asunto-ohjelmat), toisaalta yritysten liiketoimintaan. Tällöin valitaan yhdessä kaupunkien suunnittelijoiden, kehittäjien ja rakennusyrittäjien kanssa kiinnostavat konseptit. Niitä lähdetään soveltamaan ja kokeilemaan pilotteina esimerkiksi tontin luovutuskilpailujen tai ns. suppeiden arkkitehtikilpailujen yhteydessä joko täydennysrakennustilanteissa tai uusilla urbaaneilla alueilla pääkaupunkiseudulla. 7. Loppuraportti Kootaan hankkeen tulokset konsepteja koskevine arviointeineen tiiviiksi loppuraportiksi. Sen lisäksi sekä kansainvälisistä konsepteista suunnitellaan ja käynnistetään wiki-pohjainen sivusto suunnittelijoille, kehittäjille, rakentajille ja kuntien toimijoille. I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 17
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta ja kotimainen yhteistyö hankkeessa TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus on luonteeltaan monitieteinen yksikkö, jossa on edustettuna yhdyskuntasuunnittelu, arkkitehtuuri, maantiede, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, psykologia, viestintä ja hallintotiede. Johtajaprofessorin lisäksi laitoksella toimii kaksi kaupunkitutkimusprofessoria, joiden alat ovat Eurooppalainen suurkaupunkisuunnittelu ja Kaupunkien tekniset järjestelmät. Laitos on alansa valtakunnallinen yksikkö Suomessa. Laadukas asuin- ja elinympäristö on yksi laitoksen tutkimuslinjoista (ks. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimusstrategia 2006 2010, 2006). YTK on ollut käyttäjien asumistoiveiden, -tarpeiden ja -valintojen tutkimuksessa edelläkävijä Suomessa. Viimeksi laitoksella on tutkittu turvallisuustavoitteista asumista ja vetovoimaista kerrostaloasumista. Hankkeen kansainvälistymisstrategia ja -ohjelma Hanketta käytetään tavoitteellisesti suomalaisen asumistutkimuksen ja -tietämyksen kansainvälistämiseen. Sen keinoina toimivat: workshopit, konferenssit, tutkijavierailut ja tutkijanvaihto sekä tutkimuslaitosyhteistyö. Vuoden 2008 syksyllä YTK järjestää NSBB -seminaarin, joka on osa hankkeen toteutusta. Tutkimusyhteistyö on suunnattu ja suunnataan seuraaviin laitoksiin ja osaamiskeskittymiin: TU Delft ja OTB, The Research Institute for Housing, Urban and Mobility Studies SBI /Alborgin yliopisto ETH / arkkitehtiosasto, Zürich Hafen City University Hamburg University College London (UCL), The Bartlett School of Planning Lancasterin yliopisto New York State University. 18 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Hyödyllistä? Hanke toimii oppimisprosessina ja verkostoitumismahdollisuutena. Tätä ulottuvuutta käsitellään erityisesti Raine Mäntysalon ja Sari Puustisen kirjoituksessa. Hanke voi muuttaa asumistarjonnan stereotypioita vapaampaan ja innovatiivisempaan suuntaan. Konseptit ja konseptisuunnittelu ovat välttämätön ja tärkeä välivaihe ennen varsinaista tuotteistamista feasibility studyineen ja taloudellisine analyyseineen. Uudet konseptit voivat rikastaa kuntien käytäntöjä ja niitä voidaan hyödyntää myös ratkaisujen markkinoinnissa poliittisille päätöksentekijöille. Yrityksille ne ovat välttämättömiä toimintansa uudistamisessa ja sen kilpailukykyisenä pitämisessä sekä tähdättäessä kansainväliseen kilpailukykyyn (Tiensuu 2005). Kiinnostavaa konseptikehittelyssä ovat myös ne kuluttajaryhmät ja markkinointisegmentit, joille konseptit ovat tarkoitettuja. Hankkeessa analysoidaan kuluttajaryhmittelyjä ja pyritään löytämään tuotekehittäjien käyttöön uudenlaisia ryhmittelyjä. Alan kehittäjät voivat oppia hankkeen kautta löydettävien kehittäjäverkostojen kokoonpanosta ja toimintatavoista. Myös niihin voi sisältyä innovatiivisia piirteitä. Hankkeen organisointi ja rahoitus Koko hankkeen koordinaattorina ja YTK:n projektin johtajana toimii professori, johtaja Hilkka Lehtonen TKK/YTK:sta yhdessä TKT Panu Lehtovuoren kanssa. Hankkeeseen kuuluu Kuluttajatutkimuskeskuksen ryhmähanke, jonka vetäjänä on tutkimuspäällikkö Päivi Timonen. VTT toimii YTK:n osuudessa alihankkijana konseptitietokantaa koskevassa osuudessa. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa hankkeen tutkijoina toimivat TkT, dosentti Raine Mäntysalo, arkkitehti Markku Norvasuo, TkT, VTM Sari Puustinen ja sosiologit, VTL Mervi Ilmonen, VTT Pasi Mäenpää VTT ja Terttu Nupponen senioritutkijoina, arkkitehti Karin Krokfors (ks. Krokfors 2006) ja sosiologi, YTM Inari Aaltojärvi väitöskirjan tekijöinä sekä VTM Tuomas Ilmavirta ja YTK Maarit Lapinleimu nuorina tutkijoina. Helsingin kaupungin tietokeskus osallistuu hankkeeseen omalla työpanoksellaan. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat: I Kaupunkia ja sen asukkaita tavoittamassa 19
Tekes Helsingin kaupunki, Taske ja KSV Helsingin kaupunki, Innovaatiorahasto Espoon kaupunki Vantaan kaupunki YTV NCC VVO Kone Oy RTS ja Rakennustieto Oy Ympäristöministeriö Lähteitä ja kirjallisuutta Florida, Richard 2002. The Rise of the Creative Class. New York: Basic Books. Florida, Richard 2005. The Flight of the Creative Class. New York: Harper Business. Ilmonen, Mervi et al. 2000. Rauhaa ja karnevaaleja. Tieto- ja taitoammattilaisten asumistavoitteet Helsingin seudulla. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus B78. Krokfors, Karin 2006. Aika asuntoarkkitehtuurissa. Typologinen joustavuus pientalosuunnittelun uudistamisen välineenä. Lisensiaatintutkimus. Lapintie, Kimmo 2008. Ilmaston muutos ja elämän virta. Kestävä kehitys vastaan asumispreferenssit. Yhdyskuntasuunnittelu 2008:1. Lehtonen, Hilkka 2004. Uusurbanismi, uudistuva suomalainen urbaani ja kaupunkisuunnittelu. Yhdyskuntasuunnittelu 2004/3 4, s. 95 99. Raunio, Mika 2001. Asuin- ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailuetuna. Teoksessa: Markku Sotarauta et al. (toim.), Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Suomen Kuntaliitto. Rådberg, Johan 2006. Varför är vissa förorter attraktivare än andra. Teoksessa Bo Larsson ja Schulze, Gerhard. 1997. Die Erlebnisgesellschaft. Frankfurt/ New York: Campus Verlag. Silvennoinen, Heli & Hirvonen, Jukka 2002. Koti kerrostalossa. Asukkaiden arjen kokemuksia asumisestaan. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö. Tiensuu, Vesa 2005. Concept Design as Managerial Challenge. Acta Wasaensia. No. 139. Vaasa. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimusstrategia 2006 2010. Saatavissa: http://www.tkk.fi/yksikot/ytk/tutkimus/tutkimusstrategia2006_2010.pdf. 20 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa