SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1
SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen ja hyvinvoinnin kestävän kehittämisen kantava rakenne: edistää Pohjanmaan alueen asukkaiden sosiaalisia oikeuksia, hyvän omaehtoisen elämän edellytyksiä ja palvelujen saatavuutta omalla äidinkielellä. Tukee eheän, taloudellisesti kestävän ja vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Ketterä, sopimuspohjainen organisaatio, johtoryhmä ja maakunnalliset ohjausryhmät (3), yhteistyö toimivaa maakunnallisesti, kunnat hyvin yhteistyössä osaamiskeskusten kanssa, tavoitamme kuntien tarpeet Sosiaalialan osaamiskeskukset (11) muodostavat valtakunnallisesti kattavan alueellisen, lakisääteisen yhteistyö- ja tukirakenteen sosiaalialan kehittämiselle Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus - De österbottniska landskapens kompetenscentrum inom det sociala området - www.sonetbotnia.net
Mihin SONet BOTNIAa tarvitaan? Tehtävämme yhä ajankohtaisia: Sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemus, perus ja erityispalvelujen kehittyminen Käytännön ja koulutuksen monipuolinen yhteys Sosiaalialan tutkimus ja kehittämistoiminnan toteutuminen=> siirtymä valtakunnallisesta alueelliseen kehittämiseen=> Pitkäjänteinen kehittäminen Kuntatiedon saaminen aukottomasti ja luotettavasti on haasteellista => Tiedontuotannon vakiinnuttaminen Lakisääteinen erityistehtävänämme pohjoismaisten yhteistyöverkostojen rakentamisessa ja pohjoismaisen tiedon välittämisessä osaamiskeskusverkoston kautta valtakunnallisesti Ketterä moniosaaja 3
SONet BOTNIAn rooleja: Kuntien palvelutoimintaa ja osaamista tukevan yhteistyön ja verkostojen kokoaja, ylläpitäjä ja koordinoija Kuntien, korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden toimijoiden pitkäjänteisen alueellisen yhteistyön rakentaja kehittämisessä Hanketoiminnan suunnittelun ja toimeenpanon tuki (Kaste hankkeet dialogissa kuntien kanssa, tutkimushankkeet) Sosiaalialan ja hyvinvointitiedon tuotannon kokoaja, yhteen sovittaja, levittäjäja ja juurruttaja + pohjoismainen erityistehtävä Tutkimuksen ja koulutuksen sekä täydennyskoulutuksen integroiminen ja kehittäminen työelämän tarpeisiin mm. opetus ja tutkimusklinikat tki kli ik t => tukee tulevaisuudessa uusien osaajien rekrytointia alueelle Alueellinen vaikuttaja, ohjelmaohjauksen väline Lakisääteinen kehittämisorganisaatio, shp/pthy yksiköt kanssa Ketterä moniosaaja 4
SOTE- PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN TAVOITTEET SONet BOTNIAn näkökulmasta Terveys ja hyvinvointierojen kaventaminen Peruspalvelujen vahvistaminen Hyvinvointiketjujen parantaminen: Palvelut pitää saada kuntalaisille selkeinä: eheät, integroidut palvelukokonaisuudet Painopiste ennaltaehkäiseviin ja oikein kohdentuviin palveluihin Henkilöstön osaamisen turvaaminen Ttki Tutkimuksen, k koulutuksen k ja khittä kehittämisen i alueellinen lli koordinaatio Halutaanko pitää alueella ja alueelta ohjautuvana ja missä määrin?, Yhteistyö ERVA / KASTE ym.?, Pohjanmaalla vahva alueellinen yhteistyö ja monipuoliset toimijat, mahdollista rakentaa toimiva kehittämisrakenne sosiaalialan osaamiskeskuksen ja shp/perusterveydenhuollon yksikön ym. varaan ervayhteyksineen Ketterä moniosaaja 5
SOTE kehittämisrakenteesta linjattua mm: Sosiaali ja terveydenhuollon tutkimuksen, opetuksen ja valtakunnallisen/alueellisen kehittämistyön onoltava oltava kiinteässä yhteydessä palvelutuotantoon Kaikille järjestämisvastuullisille tahoille tulisi säätää velvoite kehittää aktiivisesti omaa toimintaansa ja osallistua alueelliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön => Kommentti: Ei voi luottaa kehittämistoiminnan hoituvan tällä. Jos näin olisi, nykyisen Sosiaalihuoltolain perusteella olisi runsas kuntien sosiaalialan l khittä kehittämistyö itökäynnissä ä ilman hankeavustuksia k ja sosiaalialan osaamiskeskusten työtä niiden hankkimiseksi alueidensa kunnille. Selkeät rakenteet ja resurssit tarvitaan.
Hyvinvoinnin kestävän tutkimuksen ja kehittämisen rakenne Pohjanmaalla / Arto Rautajoki 11.06.2013 Korkeakoulut, BoWer, Pohjanmaan liitto, Vshp, AVI, ELY, järjestöt j ja yritykset y THL:n valtakunnallinen tuki + Erva alueen sotetuki Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA + FSKC Kehittämisen käytäntö kunnissa ja alueellisesti THL:n valtakunnallinen tuki + Erva alueen sotetuki Perusterveydenhuollon yksikkö /Vshp t o i Tarpeet ja toiminta SOTE alueet, ylimaakunnallisuus, ERVA kehittäminen (Tys,Tays)
Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien kannanotto järjestämislakityöryhmälle Sosiaali ja terveydenhuollon yhdenvertaisuus Rakenneratkaisut k eivät saa romuttaa sosiaalialan l toimivaa, kuntalähtöistä kehittämisrakennetta Muutos näkyviin asiakkaan ikk tarpeista t lähtevänä ä ä palveluna, osallisuuden vahvistumisena Erva tasolle uusi sote erva erva + tehtävät Uusi sote ervan kuntayhtymä integraatioon Koordinoivana rakenne rinnakkaiset sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kehittämisyksiköt: molemmille yhteisiä tehtäviä, mutta myös alan erityispiirteet huomioon ottavia selkeästi omia tehtäviä, omat johtajat ja henkilöstö, mutta niiden sujuva yhteiskäyttö Ketterä moniosaaja 8
Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien kannanotto järjestämislakityöryhmälle Muodostetaan uusi sote organisaatio, ei liitos Molempien parhaista käytännöistä hyöty, asiakkaat mukaan kehittämiskokonaisuuksiin Sosiaalihuollolle on erittäin tärkeää, että yksikkö on sosiaalihuollon kuntatoimijoiden johdettavissa Uudelle rakenteelle visio sosiaali ja terveydenhuollon asiakkaiden palvelutarpeista ja palvelujärjestelmän j kyvystä yy vastata niihin Palvelujärjestelmän kehittäminen tutkittuun tietoon perustuvan sosiaali ja terveydenhuollon suuntaan Ketterä moniosaaja 9
Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien kannanotto järjestämislakityöryhmälle ruotsinkielisen väestön tarpeita varten oma rakenne Jokaisen kunnan / sote alueen kuuluessa ervaan, erva tehtävien toiminnallinen organisointi aluepohjaisesti Erva rakenteeseen tulee yhdistää korkeakoulut Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä menestyvälle alalle lll Ketterä moniosaaja 10
Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien kannanotto järjestämislakityöryhmälle Sosiaalialan vetovoimaisuuden, palvelujen laadun varmistamiseksi sekä alan uudistumiseksi on välttämätöntä säätää Sosiaalihuoltoon pykälät koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rakenteesta ja rahoituksesta Millä rakenteella, johto ja ohjausmekanismilla sekä rahoituksella taataan sosiaali ja terveydenhuollon perustason vahvistamisen edellytykset? Miten turvataan sote integraatio, ti ja sen edellyttämä ä osaamisen vahvistaminen? Ketterä moniosaaja 11