Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi Liite Lasten ja nuorten aineisto Syksy 2011 Susanna Venemies

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 LASTEN JA NUORTEN KOKOELMAT ELÄVIKSI 3 LASTEN JA NUORTEN AINEISTON ERITYISPIIRTEITÄ 4 LASTEN JA NUORTEN AINEISTON LAINAUS 7 KIRJA-AINEISTON KIERTO 9 AVOKOKOELMIEN KIRJA-AINEISTON IKÄ 11 VARASTOINNIN TILANNE 2011 12 VARASTOINTI- JA POISTO-OHJEET 13 YHTEENVETO 16

3 JOHDANTO Kymenlaakson Kyyti-kirjastoissa toteutettiin vuoden 2010 aikana Opetusministeriön rahoittama hanke, jonka puitteissa laadittiin aikuisten kirja-aineistoon keskittyvä Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi loppuraportti. Raportti käsittelee laajasti kirja-aineiston käyttöä, varastointia, evaluointia ja kokoelmatilannetta alueen kirjastoissa. Raportissa esitetään myös aikuisten kirja-aineiston luokkakohtainen suositusluonnos varastointi- ja poisto-ohjeiksi. Johtuen lasten ja nuorten kirjastotyön eroavaisuuksista aikuisten kokoelmatyöhön verrattuna, Kyyti-kirjastojen johtoryhmä näki hyväksi laatia lasten ja nuorten aineistolle omat ohjeensa, joissa kartoitetaan myös kirjastojen tämän osastoryhmän kokoelmien tilannetta vuosina 2010 ja 2011. LASTEN JA NUORTEN KOKOELMAT ELÄVIKSI Lasten- ja nuortenosastojen kokoelmien evaluointiin pätevät hyvin pitkälti samat säännöt ja periaatteet kuin aikuisten osastojen kokoelmatyöhönkin. Huonokuntoista, vähän lainattua ja tiedoiltaan vanhentunutta aineistoa poistetaan säännöllisesti, tavoitteena Yleisten kirjastojen laatusuositukset. Lasten ja nuorten aineiston kohdalla tulee kuitenkin yleisistä poistoperiaatteista poiketen huomioida kirjastonkäytön eroavaisuudet aikuisten kirjastonkäyttöön verrattuna. Lasten ja nuortenosastojen käyttö on muihin osastoihin verrattuna enemmän sesonkipainotteista. Koulujen ja päiväkotien kanssa tehtävä yhteistyö ja opetuksen tukena toimiminen on huomioitava myös kokoelmien evaluoinnissa. Kirjastokäynnit ovat kollektiivinen ja ohjeistettu tapahtuma, ja usein ryhmän kaikki jäsenet etsivät kirjastosta samantyyppistä ja samanikäisille tarkoitettua aineistoa. Lastenosastoilla tarvitaan siten eri ikäryhmille suunnattua aineistoa enemmän kuin aikuistenosastoilla. Lasten lisäksi myös vanhemmat ja muut kasvattajat ovat aktiivisia lasten- ja nuortenosastojen asiakkaita, ja heidän aineistotarpeensa poikkeavat usein lasten omista tarpeista

4 LASTEN JA NUORTEN AINEISTOJEN ERITYISPIIRTEITÄ Tietokirjallisuus Lastenosastojen tietokirjallisuudessa on nähtävillä selkeät painopisteensä. Nämä painopisteluokat eroavat usein aikuistenosastojen eniten kysytyistä luokista: lastenosastolla erityisen suuren kysynnän kohteena ovat luokat 52, 55, 58, 62 sekä 67 eli avaruutta, geologiaa, eläimiä, kulkuneuvoja ja koti- ja lemmikkieläimiä käsittelevät luokat. Myös yleistietoa ja harrastuksia käsittelevää aineistoa lainataan enemmän kuin aikuistenosastoilla keskimäärin. Lasten tietokirjakokoelman tulisi olla houkutteleva, ajantasainen ja lapsille suunnattu; kymmenien vuosien takaiset urheilijaelämäkerrat tai aikuisille tarkoitetut historialliset hakuteokset eivät kuulu lastenosastolle. Vieraskielinen aineisto Lasten ja nuorten vieraskielisen aineiston hankinta ja säilytys perustuu asiakaskunnan koostumukseen ja lainaustilastoihin. Kokoelmien kartuttaminen tapahtuu asiakaskunnan kielirakenteen pohjalta, mutta ainakin pääkirjastojen kokoelmista olisi hyvä löytyä lasten kaunokirjallisuutta, myös klassikkoja, yleisimmillä eurooppalaisilla pääkielillä. Myös suomenkielisten lasten ja nuorten kieltenopiskelun tarpeet huomioidaan. Tällä hetkellä esim. Pyhtäällä ruotsinkielisen aineiston osuus on suuri perustuen kunnan kaksikielisyyteen. Haminan ja Kotkan kirjastoissa on runsaasti venäjänkielisiä asiakkaita. Ajankohtaisia tarpeita voi olla missä tahansa lähikirjastossakin esim. lisääntyneen maahanmuuttajamäärän tai kielipainotteisen kouluopetuksen vuoksi. Tällöin omaa vieraskielisen aineiston kokoelmaa kartutetaan, mutta täydennetään tarvittaessa myös siirtokokoelmilla. Helppolukuinen aineisto Lasten kaunokirjallinen aineisto asettaa sekin erityisehtoja säilytysperiaatteilleen. Lastenosastolla on paljon tietyille ryhmille, kuten lukemaan opetteleville tai juuri lukemaan oppineille, tarkoitettua aineistoa, johon kohdistuu suurta kysyntää uusien ikäluokkien aloittaessa ala- tai esikoulun. Koska

5 lapset vierailevat kirjastossa usein koululuokkina tai esikouluryhminä, samantyyppistä aineistoa samaan aikaan tarvitsevaa asiakaskuntaa on paljon. Lisäkappaleiden pitäminen kokoelmassa on siis perusteltua. Joitain aineistoja, kuten aapisia ja tavutettua aineistoa ilmestyy melko vähän, ja tällöin jo olemassa olevia, vanhempiakin nimekkeitä, kysytään enemmän. Sesonki- ja trendiaineisto Sesonkiaineisto muodostaa lastenosastoilla keskimääräistä merkittävämmän osan. Päiväkodit ja kerhot pyytävät usein vuodenaikasidonnaista aineistoa kirjapaketteihinsa. Koska paketteja samanaikaisesti pyytäviä tahoja on useampia ja koska useimmiten paketit käsittävät noin 20 30 kirjaa, on vuodenaikoja käsitteleviä nimekkeitä hyvä olla kokoelmissa useita kappaleita, vaikka niiden kokonaislainaus jäisikin alle suositusten. Myös ajankohtaisia suosikkeja tulee olla riittävät kappalemäärät, koska lukuharrastuksen heräämisen ja pysyvyyden kannalta on usein ratkaisevan tärkeää saada haluttu aineisto heti luettavaksi. Koulujen kirjallisuudenopetuksen tukiaineisto Lukudiplomit, Netlibris-kirjatarjottimet yms. tuovat oman erityispiirteensä säilytysperiaatteisiin. Jo aikuisten varastointisuunnitelmaan on kirjattu, että kirjaston kokoelmista tulisi löytyä ne kirjat, joita paikalliset koulut käyttävät oppilaidensa kirjallisuusdiplomeissa. Tarvittavat nimekkeet vaihtelevat eri kunnissa, ja niihin sisältyy myös hieman vanhempaa aineistoa. Tällöin on perusteltua säilyttää avokokoelmassa useampia niteitä samaa nimekettä, vaikka teos olisikin julkaistu vuosikymmeniä sitten eivätkä lainaluvut muuten edellyttäisi sen pitämistä kokoelmissa. Moniviestimet ja muu erityisaineisto Kirjasta ja cd:stä tai muusta audiovisuaalisesta liitteestä koostuvat moniviestimet tuovat oman lisänsä lasten aineiston kokoelmatyöhön. Audiovisuaaliset liitteet vaurioituvat kirjoja herkemmin, mutta kirjan ollessa hyväkuntoinen se voidaan liittää itsenäisesti kirjakokoelmaan.

6 Sarjat Merkittävä osa lasten ja nuorten luokan 84.2 aineistosta koostuu sarjoista. Sarjojen alkupään ja loppupään osien ilmestymisen välillä saattaa kulua jopa vuosikymmeniä, mikä luonnollisesti vaikuttaa tilastoihin pienentämällä tuoreen aineiston prosenttiosuutta. Jatkuvajuonisten sarjojen kaikkien osien saatavilla olo on kuitenkin tärkeää, vaikka kaikkia sarjaan kuuluvia nimekkeitä ei lainattaisikaan suositusten mukaista määrää. Tilat rajoittavat sarjojen säilyttämistä. Kokonaiset sarjat pyritään säilyttämään suurimmissa pääkirjastoissa kuten Kotkassa ja Kouvolassa. Aineiston ulkonäön merkitys Lainattavan aineiston ulkonäöllä on suuri merkitys lapsille.. Kirjojen tulee näyttää houkuttelevilta ja nykyaikaisilta, jotta lapsi tai nuori tarttuisi niihin. Klassikoiden uusien, kansiltaan modernisoitujen painosten hankkiminen jo vuosikymmeniä palvelleiden niteiden tilalle parantaa aineiston kiertoa ja saa kirjat eläviksi myös tämän päivän lapsille. Lasten seutulainat Lasten ja nuorten aineiston varaaminen on kuvatallenteita lukuun ottamatta maksutonta. Tämä mahdollistaa sen, että Kyyti-kirjastojen kokoelmat ovat kirjastoautoja lukuun ottamatta kaikkien helposti hyödynnettävissä. Lasten aineistoa varataan kuitenkin varsin vähän, joten maksuttomasta varausmahdollisuudesta tulee tiedottaa aktiivisesti.

7 LASTEN JA NUORTEN AINEISTON LAINAUS Vuonna 2010 Kyyti-kirjastoissa lainattiin lasten ja nuorten aineistoa yhteensä 1 013 444 kertaa. Suurimmat, yli 100 000 lainamäärät syntyivät luonnollisesti suurimmissa pääkirjastoissa Kotkassa ja Kouvolassa, mutta myös Kuusankosken, Haminan ja Karhulan kirjastot sekä Haminan kirjastoauto ylsivät yli 50 000 lainaan. Kirjalainojen osuus kokonaislainauksesta oli 806656 lainaa eli noin 80 prosenttia. Kaiken lasten aineiston sekä lasten kirja-aineiston lainaluvut näkyvät toimipisteittäin seuraavissa taulukoissa: Taulukko 1. Lasten ja nuorten aineiston lainamäärät kirjastoittain 2010. Kaikki lainat Kirjalainat Kaikki lainat Kirjalainat Kouvola 119261 92309 Kotka 137775 100553 Elimäki 16794 12832 Kotkan kirjastoauto 48174 36194 Haanoja 34022 27757 Karhuvuori 17625 13040 Inkeroinen 23023 18142 Karhula 50186 36127 Jaala 11233 9179 Otsola 20990 16475 Kirjastoauto Regina 21919 19418 Tavastila 9623 8094 Kirjastoauto Valkeala 25118 22830 Hamina 60661 51949 Koria 30410 23809 Ruissalo 25747 22139 Kuusankoski 85011 68361 Haminan kirjastoauto 51597 51449 Kääpälä 3372 3117 Miehikkälä 7029 5223 Lehdokki 20288 14678 Pyhtää 31345 24893 Myllykoski 35142 27186 Iitti 29918 23488 Pilkanmaa 6333 5556 Iitin kirjastoauto 22434 16561 Utti 5267 4469 Virolahti 18354 14030 Valkeala 36241 30007 Voikkaa 8552 6791

8 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Kouvolan pääkirjasto Elimäki Kouvolan toimipisteiden lainat 2010 Haanoja Inkeroinen Jaala Kirjastoauto Regina Kirjastoauto Valkeala Koria Kuusankoski Kääpälä Lehdokki Myllykoski Pilkanmaa Utti Valkeala Voikkaa Kuvio 1a. Kouvolan kaupunginkirjaston toimipisteiden lasten ja nuorten aineiston lainamäärät vuonna 2010. Muiden toimipisteiden lainat 2010 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Kotkan pääkirjasto Kotkan kirjastoauto Karhuvuori Karhula Otsola Tavastila Hamina Ruissalo Haminan kirjastoauto Miehikkälä Pyhtää Iitti Iitin kirjastoauto Virolahti Kuvio 1b. Muiden toimipisteiden lasten ja nuorten aineiston lainamäärät vuonna 2010.

9 KIRJA-AINEISTON KIERTO Kirjastoaineiston kiertoluvun tavoitteeksi on Kyyti-kirjastoissa asetettu 3,0. Lasten ja nuorten kirjaaineiston osalta koko Kyyti-kirjastojen yhteinen kiertoluku vuonna 2010 oli 2,3267. Kaupungin- ja kunnankirjastoista mikään ei yltänyt tavoitelukuun; kaikkien toimipisteiden yhteinen kiertoluku oli Kotkassa 2,8439, Iitissä 2,8114, Kouvolassa. 2,2651, Pyhtäällä 2,1961 ja Haminassa 2,146. Miehikkälä ja Virolahti jäivät lukuihin 0,6043 ja 1,4989. Yksittäisten toimipisteiden osalta tavoitteen ylittivät kirjastoautot Valkealaa lukuun ottamatta sekä Kuusankosken ja Karhulan lähikirjastot. Heikoimmin aineisto kiersi Kääpälän, Pilkanmaan, Voikkaan ja Miehikkälän kirjastoissa, jotka kaikki jäivät alle 1,0:n tulokseen. Toimipisteiden tarkat kiertoluvut näkyvät seuraavissa taulukoissa: Taulukko 2. Lasten ja nuorten kirja-aineiston kierto kirjastoittain vuonna 2010. Kouvola 2,8256 Elimäki 1,1854 Haanoja 1,6874 Inkeroinen 2,1233 Jaala 1,3402 Kirjastoauto Regina 3,7741 Kirjastoauto Valkeala 2,5052 Koria 2,1421 Kuusankoski 4,2903 Kääpälä 0,7406 Lehdokki 1,7761 Myllykoski 2,1085 Pilkanmaa 0,9017 Utti 1,6719 Valkeala 2,5399 Voikkaa 0,8548 Kotka 2,8402 Kotkan kirjastoauto 5,1375 Karhuvuori 1,5042 Karhula 3,169 Otsola 2,0966 Tavastila 2,2261 Hamina 1,8496 Ruissalo 1,3774 Haminan kirjastoauto 3,5883 Miehikkälä 0,6043 Pyhtää 2,1961 Iitti 2,4396 Iitin kirjastoauto 3,5869 Virolahti 1,4989

10 Eri toimipisteiden tilanne havainnollistuu myös seuraavissa kaavioissa: Kouvolan kaupunginkirjasto 4,5 5 3,5 4 2,5 3 1,5 2 0,5 1 0 Kouvola Elimäki Haanoja Inkeroinen Jaala Kirjastoauto Regina Kirjastoauto Valkeala Koria Kuusankoski Kääpälä Lehdokki Myllykoski Pilkanmaa Utti Valkeala Voikkaa Kuvio 2a. Kouvolan kaupunginkirjaston toimipisteiden lasten ja nuorten kirja-aineiston kiertoluvut vuonna 2010. Muut kirjastot 6 5 4 3 2 1 0 Kotka Kotkan kirjastoauto Karhuvuori Karhula Otsola Tavastila Hamina Ruissalo Haminan kirjastoauto Miehikkälä Pyhtää Iitti Iitin kirjastoauto Virolahti Kuvio 2b. Muiden kirjastojen lasten ja nuorten kirja-aineiston kiertoluvut vuonna 2010. Kiertoluvut on laskettu vuoden 2010 tilastoista jakamalla toimipisteiden lasten ja nuorten kauno- ja tietokirjallisuuden lainaluku näiden aineistojen kappalemäärällä.

11 AVOKOKOELMIEN KIRJA-AINEISTON IKÄ Kansainvälisten suositusten ja yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan tuoreen eli alle 5 vuotta sitten ilmestyneen aineiston osuus kirjaston avokokoelmasta tulisi olla vähintään 40 %. Suosituksessa ei määritellä, lasketaanko 40 % kokoelman niteiden vai nimekkeiden määrästä. Pienissä kirjastoissa nämä luvut eivät juuri eroa toisistaan mutta suurissa ja keskikokoisissa kirjastoissa eri nimekkeistä hankitaan useita niteitä. Tässä tutkimuksessa prosenttiluvut on laskettu nimekkeiden määrästä vähentämällä lasten ja nuorten kirja-aineiston kokonaismäärästä varastossa olevan kirja-aineiston nimekkeiden määrä. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan lapsille suunnattua aineistoa tulee hankkia vähintään 1 lasten- ja nuortenkirja/alle 15-vuotias/vuosi. Kyyti-kirjastot jäävät lasten kirja-aineiston tuoreuden suhteen Karhulan ja Karhuvuoren kirjastoja lukuun ottamatta tavoitteista. Taulukko 3. Tuoreen lasten ja nuorten kirja-aineiston osuus avokokoelmien nimekkeistä 29.11.2011 Kouvola 28,4 Elimäki 23,5 Haanoja 23,9 Inkeroinen 30,4 Jaala 21,9 Kirjastoauto Regina 37,9 Kirjastoauto Valkeala 23,6 Koria 20,7 Kuusankoski 31,0 Kääpälä 11,0 Lehdokki 21,7 Myllykoski 29,0 Pilkanmaa 19,9 Utti 24,6 Valkeala 24,4 Kotka 28,0 Kotkan kirjastoauto 32,8 Karhuvuori 42,4 Karhula 51,4 Otsola 26,8 Tavastila 29,5 Hamina 26,0 Ruissalo 22,0 Haminan kirjastoauto 30,2 Miehikkälä 21,3 Pyhtää 30,9 Iitti 38,0 Iitin kirjastoauto 39,4 Virolahti 25,0 Voikkaa 17,6

VARASTOINNIN TILANNE 2011 Lastenkirjan siirtäminen varastoon vähentää oleellisesti sen mahdollisuuksia tulla lainatuksi. Varastoon siirrettävän aineiston tulee olla hyvin luetteloitua ja asiasanoitettua, jotta asiakkailla on mahdollisuus löytää se tehdessään hakuja. Kyyti-kirjastojen lasten varastokappaleiden käyttö on henkilökunnan kokemusten mukaan melko vähäistä, yleisimmin varastosta haetaan joitakin yksittäisiä viimeisiä kappaleita kestosuosikkisarjoista tai klassikoista. Varastoon siirrettävän aineiston suhteen kannattaakin olla kriittinen, sillä monesti kirjan saa Varastokirjastosta nopeammin kuin toisesta Kyyti-kirjastosta. Valtakunnallisesti lasten kirjastoaineiston varastotilanne on varsin epäyhtenäinen. Maakuntakirjastoissa kokoelmatyö on hieman eri vaiheissa. Esimerkeiksi sopivat muun muassa Tampere, Helsinki, Jyväskylä ja Kouvola, joiden tilanteet poikkeavat toisistaan selkeästi. Tampereella jokaista hankittavaa lasten ja nuorten nimekettä otetaan edelleen yksi myös varastoon. Helsingin kaupunginkirjasto puolestaan tekee aktiivista varaston pienentämistyötä ja on määritellyt aineistolleen kriteerin, jonka mukaan yli 10 vuoden ikäisen lastenaineiston tavoiteosuudeksi on asetettu 30 prosenttia yleisen 40 prosentin sijaan, mikä tarkoittaa jatkuvasti vähenevää varastoaineiston määrää. Jyväskylässä varastointi- ja kokoelmauudistukset ovat parhaillaan käynnissä ja Kouvolan maakuntakirjaston vaikutuspiirissä karsintatyö on alkuvuodesta julkaistun raportin myötä päässyt hyvään vauhtiin. Kymenlaaksossa tilanne on paras Kotkan kaupunginkirjastossa, jossa lasten aineistoa varastoidaan pelkästään pääkirjastossa. Lokakuussa 2011 Kotkan varastossa oli noin 3 500 nidettä. Kouvolan pääkirjastossa niteiden lukumäärä oli lähes kaksinkertainen, 6 606 kappaletta. Niteiden suuri määrä on seurausta 1980-luvulle jatkuneesta hankintapolitiikasta, jonka mukaisesti jokaista nimekettä hankittiin yksi myös varastoon. Haminan pääkirjaston varastossa niteitä on lähes 2 400 ja Pyhtäällä hieman yli 400. Miehikkälän ja Virolahden varastotilastoissa ei ole eritelty lasten ja nuorten aineistoa erikseen. Iitissä ei varastoida lasten aineistoa ollenkaan. Lähes kaikkien toimipisteiden varastot sisältävät suurimmaksi osaksi suomenkielistä kaunokirjallisuutta, Kotkan ja Kouvolan pääkirjastoissa on lisäksi myös lehtiä, äänitteitä, kuvatallenteita ja äänikirjoja.

13 Varastoaineiston määrä 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kouvola Elimäki Haanoja Jaala Koria Myllykoski Valkeala Kotka Hamina Ruissalo Pyhtää Kuvio 3. Lasten ja nuorten varastoaineiston määrä kirjastoittain syksyllä 2011. Kaavion ulkopuolelle jääneiden kirjastojen varastotilastoja lasten- ja nuortenosaston osalta ei ollut Origosta saatavilla. VARASTOINTI- JA POISTO-OHJEET Varastot Lasten ja nuorten aineiston varastointi keskitetään kuntien pääkirjastoihin, joten lähikirjastojen aineisto tulee kuulumaan kokonaan avokokoelmiin. Kuntakohtaisesti varaston paikaksi voidaan sopia lähikirjasto pääkirjaston sijaan mikäli siellä on paremmat tilat varastointiin. Lähikirjastot ratkaisevat omien tilojensa ja tarpeidensa mukaan, missä säilyttävät esim. vuodenaika-aineiston, jos se ei mahdu avohyllyihin. Ns. lähivarasto tai lisäkappalekokoelma on

14 käytännön työkalu, jota ei käytetä sijoituspaikkana kirjastojärjestelmässä. Kaikissa kirjastoissa pyritään tilat ja kalusteet mitoittamaan siten, että aineisto on helposti asiakkaiden saatavilla. Kirjastoissa voidaan valikoiden säilyttää vanhaa kulttuurihistoriallisesti tai ajankuvallisesti merkittävää tietoaineistoa, nostalgia-aineistoa ja mahdollista näyttelyaineistoa. Varastointiohjeet aineistoryhmittäin Sadut ja kuvakirjat Saduista ja kuvakirjoista varastoidaan klassikoita sekä kotimaisia, merkittäviä teoksia. Koulukäytössä olevia kirjoja voidaan varastoida useampia kappaleita. Vähän lainatuilla ja tuntemattomiksi jääneillä käännetyillä kirjoilla ei ole itseisarvoa, joka velvoittaisi säilyttämään sitä. Poistettavia voidaan tarjota päiväkodeille ja kouluille tai muille laitoksille ja järjestöille. Ei-kiertävä aineisto, jota ei löydy Varastokirjastosta, lähetetään sinne säilytettäväksi. Tietokirjat Lasten tietokirjallisuuden varastointi on harvoin tarpeen. Tieto vanhenee nopeasti ja lasten tietokirjoissa esiintyvä tieto löytyy yleensä aikuisten osastolta kattavammassa ja perusteellisemmassa muodossa. Joissain tapauksissa kuitenkin kirjan aihe tai kuvitus voi olla sellainen, että vastaavaa ei löydy aikuisten aineistosta. Lasten ja nuorten kaunokirjallisuus (84.2) Kotimaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta varastoidaan siten, että pääkirjastojen varastoista löytyvät merkittävimpien kirjailijoiden keskeiset teokset, Kouvolassa ja Kotkassa laajemminkin. Käännöskirjallisuudesta varastoidaan klassikoita ja harkinnan mukaan muita edelleen kysyttyjä kirjoja.

15 Uusia, sisällöltään aiemman kaltaisia painoksia ei varastoida paitsi jos niillä on uusi kääntäjä tai kuvittaja. Sarjakuvat Lasten sarjakuvat kiertävät yleensä paljon ja vain harvat niistä kestävät niin hyväkuntoisina, että niiden säilyttäminen edes varastokokoelmassa olisi järkevää. Klassikoiden, kuten Tinttien tai Tenavien, tai kotimaisten, kuten Muumien, viimeisiä kappaleita voidaan kuitenkin varastoida kirjastokohtaisesti. Vieraskielinen aineisto Vieraskielisen lasten ja nuorten aineiston varastointi rajoittuu useimmiten muutamiin yksittäisiin kappaleisiin. Kouvolan maakuntakirjasto varastoi suurimmilla eurooppalaisilla kielillä kirjoitettua lastenkirjallisuutta. Pyhtää varastoi ruotsinkielistä lastenkirjallisuutta ja Kotkan pääkirjasto venäjänja vironkielistä kirjallisuutta. Näihin kirjastoihin voi tarjota aineistoa, jota ei ole tarvetta varastoida omassa kirjastossa. Lopullisen päätöksen varastoinnista tekee kuitenkin vastaanottava taho. Kotiseutuaineisto Lasten ja nuorten kotiseutuaineistoa keskitetään erityisesti pääkirjastojen kotiseutukokoelmiin ja maakuntakirjaston Kymenlaakso-kokoelmaan. Myös lähikirjastot voivat varastoida kulttuurihistoriallisesti merkittävää, oman kirjaston lähialueeseen liittyvää aineistoa, mikäli sille on käyttöä.

16 YHTEENVETO Kyyti-kirjastojen tärkein tehtävä lasten ja nuorten kokoelmien suhteen on avokokoelmien kehittäminen tuoreiksi ja houkutteleviksi. Kokoelmissa on suosituksiin nähden liikaa vanhaa aineistoa. Poistamista tehostetaan ja uuden aineiston riittävä hankinta ja saatavilla olo turvataan oikein suunnatulla hankintapolitiikalla sekä tehokkaalla seutulainauksella. Aineiston kiertolukua parannetaan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi myös asettamalla aineistoa houkuttelevammin esille. Pienten kirjastojen kokoelmien vaihtuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Varastoaineiston määrä on Kyyti-kirjastoissa kohtuullinen ja pienenee jatkuvasti. Suunnitelma varastoaineiston keskittämisestä pääkirjastoihin on Kotkan kaupunginkirjastossa jo toteutunut ja Kouvola ja Hamina ovat siirtymässä kohti sovittua keskittämistä. Päällekkäistä varastointia eri kirjastojen kesken vähennetään etenkin vuosikymmeniä vanhojen nimekkeiden osalta, sillä tarvittavan teoksen saa toisesta Kyyti-kirjastosta tai Varastokirjastosta maksutta muutamassa päivässä.