Viisseiska. Luottamusmiesvaalit 1.11. 15.12.2008 Kunnallisvaalit 26.10.2008 Ennakkoäänestys 15. 21.10.2008. Sisällysluettelo

Viisseiska Lokakuu 2008 Salon metallityöväenammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Luottamusmiesvaalit 1.11. 15.12.2008 Kunnallisvaalit 26.10.2008 Ennakkoäänestys 15. 21.10.2008 Sisällysluettelo Puheenjohtajan palsta s. 2 Kirjoittajavieras s. 3 Toimitsijan tontti s. 4 Kesän tapahtumia s. 5 Liittokokous s. 6 Palkat nousevat s. 7 57-spesiaali s. 7 Jäseniltä s. 8 10 Toimihenkilöiden esittely s. 11 Jaostot s. 12 15 Someron osasto 315 s. 16

Viisseiska Lasse Helskyaho puheenjohtaja Salon metallityöväen ao. 57 Vaaleja pitkin vuotta Puheenjohtajan palsta Viime keväänä käytiin Metallityöväen liiton liittokokousvaalit. Vaaleissa valittiin liiton edustaja- kokoukseen yli neljä ja puolisataa edustajaa maatakäsittävästi, eri alueilta omansa. Niin myös Varsinais-suomesta ja tietenkin myös siis Salosta, Metalli 57:sta. Salosta oli edustava joukko toukokuun kokouksessa Tampereella päättämässä liiton tulevista tavoitteista. Perhe instituution hyvinvoinnin eteen päätettiin tehdä kaikki voitava. Vuokratyövoiman käytölle päätettiin asettaa suitset. Eri teollisuusliittojen yhtymishankkeelle, TEAM-hankkeelle, tai paremminkin Team-hanketta valmistelevalle työryhmälle päätettiin antaa lupa olla valmistelussa mukana loppuun asti. Teamliitto olisi tarkoitus perustaa vuoden 2010 alusta. Tietysti voidaan myös päättää ettei Teamiin yhdytä. Selvittelyä tämä projekti kaipaakin. En ole vielä tässä (-kään) vaiheessa varma kumpi vaihtoehto on jäsenistölle parempi; vanha toimiva ja kykenevä Metallityöväen liitto vai tämä paljon spekulaatiota ja jäsenistön keskuudessa hämminkiä aiheuttanut Team-hanke. Hankkeesta on tiedotettu koko ajan erittäin huonosti ja sekavasti. Esim. sähköliiton ammattiosastokäsittelyssä tämä hanke on saanut lähes yksimielisen tyrmäyksen. Silti jotkut tahot tiedottavat Sähköliitonkin olevan hankkeessa mukana. Alkaa tuntua siltä, että koko Team-sählinki kuuluu joittenkin liittojohtajien ambiittioihin ja näin ei välitetäkään mitä jäsenistö eli isännät sanovat. Metalliliitossakin on vedetty selvä raja kannattajien ja vastustajien välille. Vasemmistoliittolaiset kuulemma vastustavat projektia ja demarit puoltavat. Itse lukeudun demareihin ja olen Team-hanketta vastaan. Ei näin jyrkkiä poliittisia rajoja voi tämänkaltaisen asian puitteissa vetää. Asiassa on monella mukana myös omatunto ja tunteet. Ammattiliitossa on paljon asioita joita ei voi pelkistää esim. yksin vasemmistoliiton vastustamaksi tai kannattamaksi. Ei voida myöskään sanoa, että demarit ovat kauttaaltaan jonkin asian puolesta tai toisaalta vastaan. Ei esimerkiksi liittomme puheenjohtajaakaan valittu suoranaisesti yksimielisesti demareiden äänillä tehtäväänsä. Team-hankkeesta päättämään kokoonnutaan Tampereelle kesäkuussa ensivuonna. Edustajat ovat samat jotka tänä keväänä vaaleilla valittiin. Sitten heinäkuussa voidaan sanoa, kun isännän ääni on puhunut, mikä tai mitkä liitot ovat ko. liitossa mukana vai syntyykö kyseistä liittoa ollenkaan. Tämä syksy on mielenkiintoista aikaa niin ikään vaalien suhteen. Työpaikoilla käydään luottamushenkilövaalit, ammattiosastossa suoritetaan puheenjohtajan vaali, ao.n toimikunta valitaan myös nyt syksyllä. Ammattiosastot valitsevat aina syksyisin myös edustajansa piirikokoukseen ja muihin eri sidosryhmiin kuten esim. SAK:n paikallisjärjestöön. Liittokokouksen lakkautettua piirijärjestöt tällä kertaa valitaan syyskokouksissa myös alue-edustajat. Satakunnan piirijärjestö lakkautetaan ja tilalle tulee Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluejärjestö. Tietysti myös muualla maassamme tehdään samalla tavalla niin, että 14 piirijärjestöstä muodostetaan 6 aluejärjestöä. Erityisen kipinän vaalirintamalle luo tänä syksynä kunnallisvaalit. Erityisesti Salon alueella on havaittavissa reipasta sähinää poliittisella rintamalla. Siihen on tietysti suurena tekijänä uuden kunnan perustaminen niin, että kymmenen seudun kuntaa lakkautetaan ja tilalle perustetaan uusi Salo, jonka vaakunaksi on päätetty ottaa Halikon vaakuna. Tähän mennessä kaikki puolueet ovat jo julkistaneet ehdokaslistansa. Ehdokkaita löytyy laidasta laitaan; on kokenutta, on vähemmän kokenutta, on ikääntyneempää, on nuorisoa. On myös ehdokkaita, jotka eivät ole päässeet itsensä kanssa sopimukseen mitä puoluetta alkaisi omalla nimellään tukemaan tällä kertaa. Jotkut ovat vaihtaneet puoluetta tai puolueosastoa aina vaalista toiseen. On loikittu sinne missä oman aistimuksen tuntumalla olisi parempi mahdollisuus pärjätä. Ovatko nämä ehdokkaat valmiita hoitamaan yhteiskunnan asioita, kun omakin minä on melkoisesti hakusessa. Eräs uussuomalainen kirjoitti paikallisen lehden mielipide palstalla ominaisuuksista, joita hänen mielestään vaaditaan ehdokkaaksi ryhtyvältä ihmiseltä. Olen hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä, kun hän luettelee valtuutetulle ominaisia kykyjä. Valtuutetulla tulee olla aito halu yhteisten asioiden hoitamiseen, valtuutetuksi pyrkivältä odotetaan asiantuntemusta kuntayhteisön asioiden hoidossa. Jo ehdokkaaksi ryhtyvällä tulee olla selvillä, että onko hänellä aikaa politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitoon. Harrastuksen ja mielenkiinnon on riitettävä koko valtuustokauden yli. Tehtävästä ei yleensä livetä kesken kauden ilman pätevää syytä. Mielenkiinnon lopahtaminen ei ole tällainen. Nuhteeton ja hillitty käytös ovat myös oivia ominaisuuksia valtuutetuksi pyrkivälle. En ole kuitenkaan varma onko tummaan pukuun ja solmioon päivittäin pukeutuva, johtavan virkamiehen ajatuksia myötäilevä henkilö valtuutettuna oikeassa paikassa. Kun vielä usein on niin, että puoluevalintakin on tehty pelkästään omia tarkoitusperiä ajatellen, omat juuret ja yhteiskunnallinen asema unohtaen. On puhuttu myös kansan edustajan asettumisesta ehdokkaaksi kotikuntansa kuntavaaliin. Olen vahvasti sitä mieltä, että kansanedustajan kuuluu ehdottomasti olla ehdokkaana. Valtuutettuna kansanedustaja on suora linkki valtion ja kunnan välillä. Tämä helpottaa varmasti kummankin tehtävän hoitoa. Oikeastaan kansanedustaja on tämän velkaa kotiseudulleen. On kuitenkin niin, että ei yksikään ehdokas tule valittua valtuutetuksi ilman äänestäjän tukea. Ääniä tarvitaan ja mitä enempi niitä tulee sen vahvempi on valtakirja asioiden hoitoon. On tietysti myös tunnustettava se tosiseikka, että ehdokkaan esiintuominen ja mainonta maksaa rahaa. Tulin nyt kirjoitukseni siihen kohtaan, jossa ajattelin tehdä eron ay-liikkeen rahallisen tuen ja Kehittyvien maakuntien Suomen jakaman rahallisen tuen välillä. Ay-liike tukee suoraan ehdokkaita, jotka ovat usein myös ay-liikkeen jäseniä ja ajavat näin työväen asiaa. Kenen asiaa ajaa ehdokas, joka on saanut joltain rikkaalta yrittäjältä, vaikkakin yhdistyksen kautta, tukea suuriakin summia. Lähenteleekö tämä poliitikon ostamista omien tarkoitusperien varmistamiseksi, välittämättä niinkään kuntalaisten hyvin voinnista. Lopuksi haluan toivottaa lukijoilleni kirkasta ja värikylläistä syksyä. Aktiivisuutta eri vaali tilanteissa toverit. Kun toivo sammuu ja kuolee jää vielä jäljelle unelmat. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Toimistomme palvelee Sinua työttömyys- ja jäsenasioissa osoitteessa: Helsingintie 16, 24100 Salo sähköposti: toimisto@metalli57.com puhelin: (02) 731 4553, fax: (02) 731 4053 Toimistomme aukioloajat: Maanantai 9-12 ja 14-17 Tiistai 8-12 Keskiviikko 9-12 ja 14-17 Torstai 9-12 ja 13-17 Perjantai 10-12 ja 14-17 Aattopäivinä 9-13 Henkilökunnan yhteystiedot: toimistonhoitaja Outi Aaltonen sähköposti: outi.aaltonen@ metalli57.com puhelin: (02) 731 4053 tai 040 5378 724 toimistotyöntekijä Tuija Pajari puhelin: (02) 731 4553 Kotisivut: www.metalli57.com Tervetuloa asioimaan! VIISSEISKA Tekijät: Outi Aaltonen Lasse Helskyaho Anne Mäki Jari Sievänen Tuija Pajari Painos: 6200 kpl Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2008 Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2009. Aineisto viimeistään 16.2.2009 Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. www.metalli57.com Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Lokakuu 2006

Viisseiska kirjoittajavieras Yhdessä sopien kasvatetaan luottamusta Sekä kansainvälisessä taloudessa että omassa kansantaloudessamme on tällä hetkellä suuren epävarmuuden merkkejä. Epäluottamus vahvistaa talouden hiipumista. Suomalaisen yhteiskunnan menestystekijä on ollut luottamus. Luotamme toisiimme ja myös yhteiskunnan toimivuuteen. Hädän hetkellä tiedämme turvaverkon kannattavan ja palveluiden toimivan. Tätä luottamusta on koeteltu useaan otteeseen. Vastoinkäymisten myötä se on vahvistunut. Näinä epävarmuuden aikoina tarvitsemme jälleen luottamusta. Tätä luottamusta on nyt vahvistettava niin talouspolitiikalla kuin työmarkkinapolitiikalla. Suomen talouden kasvu on hidastumassa selvästi ennakoitua rajummin. Painavin peruste aiempaa synkemmille arvioille talouskehityksestä on kansainvälisen talouden kehitys. Laskusuhdanne on alkanut tai uhkaamassa niin Yhdysvaltoja kuin Eurooppaakin. Yhä vakavammaksi osoittautuva finanssikriisi tuo arvaamattoman lisän uhkakuviin. SDP on esittänyt vaihtoehdon niin hallituksen roiskimille ja epäoikeudenmukaisesti kohdentamille veronkevennyksille kuin myös kerta kaikkiaan riittämättömille tulevaisuusinvestoinneille. SDP haluaa parantaa niiden ihmisten ostovoimaa, joilla on eniten arjessaan vaikeuksia. Haluamme siis kohdentaa tuloveronkevennykset pieni- ja keskituloisille. Me haluamme myös vahvistaa Suomen menestymisen edellytyksiä panostuksilla osaamiseen, palveluihin sekä infraan. Hallitus laittaa ensi vuoden talousarviossaan veronkevennysten muodossa kaikki munat yhteen koriin, mikä harvoin jos koskaan on viisasta. Talouspolitiikkaa tehdään muutenkin kuin valtion talousarvioilla. Suomen taloudellinen menestyskertomus viimeisen neljän vuosikymmenen ajalta perustui määrätietoiseen ja näkemykselliseen työmarkkinapolitiikkaan. Tulopoliittiset kokonaisratkaisut hillitsivät palkkakilpailua ja torjuivat kilpailukykyä rapauttavaa inflaatiota. Keskustelu työmarkkinoiden toimintamallista linkittyy vahvasti keskusteluun Suomen kilpailukyvystä ja taloudellisesta menestyksestä. Perinteisesti Suomessa on pidetty vakautta ja ennustettavuutta arvokkaana asiana. Koordinoimalla palkankorotuksia, tuloveroratkaisuja sekä yleisemmin talouspolitiikkaa on saavutettu hyviä tuloksia. Palkansaajan ostovoimaa on pystytty kasvattamaan ja työmarkkinoiden palkkatasa-arvoa kasvattamaan. Tupoilla on onnistuttu aikaansaamaan nimellispalkkaratkaisuja laajempia yhteiskuntasopimuksia. Kolmikanta on toiminut. Samaan aikaan, kun elinkeinoelämä hallituksen nyttemmin hieman horjuvalla tuella on vaatinut paikallista sopimista ja keskitetystä sopimisesta luopumista, on tärkeää huomauttaa vahvan sopimusyhteiskunnan saavutuksista. Kolmikantayhteistyöllä on saatu aikaan kasvua ja vakautta, tasainen ostovoiman kasvu, matala inflaatio sekä vältetty palkkakilpailukierre. Keskeistä jatkossa on palaaminen ostovoiman kasvattamiseen nimellispalkkapolitiikan sijaan. Sen lisäksi on kyettävä synnyttämään työhyvinvointiin ja osaamiseen liittyviä - Suomen menestymisen kannalta aivan välttämättömiä laadullisia uudistuksia yhdistettynä tuottavuuden kehittämiseen. Oleellista paikallisen sopimisen kehittämisessä on huolehtia työntekijöiden aidosta mahdollisuudesta neuvotella ja sopia. Tämä edellyttää luottamusmiesten toimintamahdollisuuksien vahvistamista. Muuten malli johtaa sopimisen sijaan saneluun. Haasteet työmarkkinoilla ovat suuret. Pidänkin erittäin tärkeänä, että pystymme myös jatkossa sopimaan asioista laajalla konsensuksella. Kolmikantayhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia ja tulee varmasti toteutuessaan niitä edelleen tuottamaan. Se vaatii kuitenkin taakseen poliittista tahtoa, jota nykyisellä hallituksella ei toistaiseksi ole ollut. Nyt on aika yhdessä kasvattaa luottamusta. Jutta Urpilainen SDP:n puheenjohtaja Luottamus kunniaan! Uutiset Yhdysvaltojen luottolaitosten kriisistä ja kotimaisten paperitehtaiden sulkemisista ajoittuivat sopivasti budjettikeskustelun kanssa samoille päiville. On vaikea lopulta sanoa miten paljon nämä tapahtumat vaikuttavat valtion ensi vuoden budjettiin. Ainakin moniin kansanedustajien puheenvuoroihin huoli talouden suurista uutisista päätyi. Sosialidemokraattien loppukesän kokouksissa ja mediapuheenvuoroissa on tuotu esiin moneen kertaan se huoli, jota kannamme maamme talouden kehitysnäkymistä. Hallitus on puolestaan koko ajan vähätellyt maailmantalouden myllerrysten vaikutuksia Suomen taloustilanteeseen lähitulevaisuudessa. Kataisen vakuuttelut eivät oikein ota tulta tilanteessa, jossa inflaatioprosentti paukkuu jo yli keskioluen korkeimman sallitun alkoholin tilavuusprosentin (4,7%). Talous on järjestelmä joka toimii luottamuksen varassa. Kun ei ole luottamusta, ei tarvitse odottaa toimivaa talouttakaan. Tällä hetkellä alamme kärsiä yhteiskunnassamme monessa asiassa luottamuspulasta. Siksi sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa olemme ottaneet tärkeimmäksi teemaksi juuri luottamuksen. Taloudessa oireilevaan luottamuspulaan suositan hoidoksi pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, joka tunnustaa tulevaisuuden haasteet ja reagoi suhdanteisiin sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Se, että hallituksen toimenpiteet inflaation hillitsemisessä näyttävät rajoittuvan säännöllisesti hoettuihin palkkamalttitoiveisiin osoittaa sen, kenen pussista hallitus haluaa kohoavien kustannusten ja lisämaksujen vaatimat eurot ottaa. Veropolitiikassa on veronalennusten sinne tänne läiskimisen sijaan tunnistettava ne vähävaraiset ryhmät, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Heille kohdistettuihin veronhelpotuksiin käytetyt eurot menevät itse asiassa suoraan perustarpeista lähtevään kulutukseen ja sen kautta kotimaisten markkinoiden pyörittämiseen. Mainio työkalu näiden mainittujen ryhmien tavoittamiseen on esim. SDP:n ehdottama kunnallisen perusvähennyksen tuplaaminen. Monen korvaan särähtänyt demarien puoluekokouksen linjaus maksuttomasta päivähoidosta, on pitkällä jänteellä toteutuessaan mittava panos monien lapsiperheiden tilanteen parantamiseksi. Samalla toimenpide vapauttaisi ajan mittaan koulutettuja vanhempia kotoa työmaailmaan. Lähtökohtana pitää olla, että pienen lapsen paras kasvupaikka on oma koti. Vanhempainvapaajärjestelmään onkin tehtävä parannuksia esimerkiksi Islannin mallin mukaan, jossa perhevapaasta yksi osa on äidin, yksi isän ja yksi jommankumman vanhemman käytettävissä. Tämä on myös tasaarvokysymys. Näitäkin mainittuja kehityssuuntia tärkeämpi vanhemmuuteen liittyvä parannus liittyy työmarkkinoihin. Suurimmat ongelmat seuraavat siitä, että työssäkäyvät vanhemmat eivät ehdi hoitaa kotona kasvatusvastuutaan työpaineiden takia. Kodin ja työn yhteensovittamisen haasteisiin vastauksia haettaessa on tehtävä paljon työtä työnantajan, -tekijän ja valtiontason edustajien kolmikantaisella yhteistyöllä. Tuo yhteistyöhän tunnetaan tupo-sopimuksista, jotka loivat tähän yhteiskuntaamme luottamusta ja sen avulla rakennettua hyvinvointia. Tupoista luopuminen, ja siitä tulokierroksella seurannut palkkakilpailu, joka lietsoi puolestaan inflaation nykyiseen nousukiitoonsa, taisi olla todella rankka päätös. Vaikka vasemmistopuolueet ja työntekijäpuoli muutenkin jäivät yksin tuolloin tupoa kannattaessaan, joudumme nyt kantamaan oman raskaan osamme päätöksen seurauksista. Jälleen kerran luottamuksemme on koetuksella. Lopuksi haluan kehottaa Teitä kaikkia Metalli 57 lehden lukijoita käymään äänestämässä. Vähäisellä vaivalla voit kantaa kortesi meidän kaikkien kuntalaisten yhteiseen kekoon. Sinulle ei varmastikaan ole yhdentekevää se miltä oma kotikuntasi näyttää neljän - viiden tai vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Puolueet ovat esitelleet vaihtoehtoiset ajatuksensa asioista. Nyt on sinun vuorosi, äänestämällä voit vaikuttaa! Katja Taimela, kansanedustaja

Viisseiska Toimitsijan tontti Ei ole itsestäänselvyyksiä äänestäjät jakavat valtaa Meille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Yllättävä suuntaus on kuitenkin ollut se, että vaikuttaminen ei näytä kiinnostavan kaikkia. Yksinkertaisin vaikuttamisen muoto mielestäni on äänioikeus ja sen käyttäminen. Lisänä on tietysti meidän kaikkien mahdollisuus asettua myös itse ehdokkaaksi eri luottamustoimiin ja -tehtäviin. Valitut luottamushenkilöt edustavat meitä ja heillä on myös valtaa jonka käyttämiseen me annamme valtakirjan. On hyvä muistaa, että äänestät tai et, tarvittavat edustajat valitaan annetuilla äänillä - on hyvä miettiä kuka päättää Sinun asioistasi jos et itse äänioikeuttasi käytä? Päätöksen teossa päättäjien tulee katsoa tulevaisuuteen ja meidän kaikkien parhaaksi. Se on haasteellinen ja monipuolinen tehtävä. Metallin vaaleissa meidän kaikkien jäsenten ääntä oli käyttämässä 486 vaaleilla valittua kokousedustajaa liittokokouksessa Tampereella. Yksi tärkeimmistä kokousasioista oli mielestäni TEAM-hanke teollisuusliittojen yhdistymisestä, joka katsoo ja vaikuttaa meidän kaikkien jäsenten tulevaisuuteen. TEAM on tulevaisuutta ja se on hanke joka olisi saatava onnistumaan. Nyky-yhteiskuntamme vaatii suurempia kokonaisuuksia ja kevyempää byrokratiaa, jota saadaan vain järkevillä yhteenliittymillä ja uudistumisella. Tunnekysymykset nousevat muutostilanteissa usein pinnalle, toivon, että ne eivät jätä alleen todellisuutta ja tulevia haasteita joihin meidän ammattiyhdistysliikkeenä on vastattava. Teollisuuden ammattiliiton perustaminen on yksi askel joka meidän yhdessä tulisi ottaa ja näin vahvistaa mm. teollisuuden työntekijöiden asemaa. Metalliliitto on aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja, mutta lähempänä jäsentä useissa joka päiväsissä asioissa on oma asuinkuntamme. Kunnanvaltuutetut päättävät Sinun ja perheesi hyvinvoinnista asuinkunnassasi. Vaaleja ja valintoja on siis taas tulossa kun kunnallisvaalit pyörähtävät käyntiin ennakkoäänestyksellä 15. 21.10. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 26.10.2008. Ammattiosastoni, Metalli 57:n toimialueella teemme nyt historiaa. Uusi tuleva suur-salomme on malliesimerkki monille Suomen kunnille kuntien yhteenliittymisestä ja sen tarpeellisuudesta. Edessä on monia haasteita, mutta mielestäni näin pitää ollakin. Kunnallisvaalit ovat siis vasta edessä ja se tuo meille kaikille vaikuttamisen mahdollisuuden joka meidän kaikkien tulisi käyttää. Tarvitsemme kuntaamme päättäjiä jotka haluavat olla rakentamassa uutta Saloa, koska valtuustoihin tarvitaan myös työelämän osaajia ja vaikuttajia. Kunnassa taloudelliset päätökset perustuvat aina yhteiskunnalliseen näkemykseen ja arvopohjaan. Ei siis ole aivan sama ketä siellä päätöksiä ovat tekemässä. Mikään asia tässä maailmassa ei ole itsestäänselvyys, vaan me voimme vaikuttaa päätöksiin ja luottaa myös siihen, että asioiden eteen on tehty ja tuleviin päätöksiin tullaan tekemään jatkossakin töitä. Muista äänestää kuntavaaleissa ja vaikuta asuinkuntasi asioihin - myös minä olen käytettävissä Lea Wiman aluetoimitsija Ps. Jään äitiyslomalle 25.10.2008 ja sijaisekseni Metallin Varsinais- Suomen aluetoimistoon on valittu äitiyslomani ajaksi Osmo Rantanen. Metalli 57:n EHDOKKAIDEN- ASETTELUKOKOUS ammattiosaston toimistolla Helsingintie 16, Salo sunnuntaina 16.11.2008 kello 17.00 Asioina mm: - Vahvistetaan ammattiosaston toimikuntaan valittavien varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lukumäärä - Asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa suoritettaviin vaaleihin vuodelle 2009 - Muut mahdolliset asiat Osallistu vaikuta! Tervetuloa! toimikunta Osmo Rantanen aluetoimistoon Metallin Turun aluetoimistoon valittiin aluetoimitsija Lea Wimanin äitiysloman sijaiseksi Osmo Rantanen. 39-vuotias Rantanen on tällä hetkellä YIT Meriteollisuuden sähkömiesten pääluottamusmies. Hän on nyt myös Sähköliiton hallituksen ja tes-neuvottelukunnan sekä SAK:n valtuuston jäsen. Rantanen teki Humakin yhteisöpedagogin tutkintoon liittyvän opinnäytetyönsä tämän vuoden keväällä Metalliliitossa. Rantasen sijaisuus päättyy 9.9.2009. Vapaamerkit Vapaamerkkien jakotilaisuus 17.5.2008 Metalli 57:n SYYSKOKOUS ammattiosaston toimistolla Helsingintie 16, Salo sunnuntaina 30.11.2008 kello 17.00 Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: - Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 - Talousarvio vuodelle 2009 - Liittokokouksen tekemät sääntömuutokset ja niistä aiheutuvat toimet - Ammattiosaston puheenjohtajan valinta - Ammattiosaston toimikunnan jäsenten valinta - Valitaan ammattiosaston edustajat Metallityöväen liiton piirijärjestön, alueen, seuturyhmän, SAK:n paikallisjärjestön ja muiden yhteistyöjärjestöjen kokouksiin - Muut syyskokoukselle esitetyt asiat T E R V E T U L O A! toimikunta Osallistu vaikuta! Kevätkaudella 2008 myönnettiin A-vapaajäsenyys kolmelle Metalli 57:n jäsenelle. Merkit luovutettiin heille 17.5.2008 ravintola Rikalassa. Kutsutuista merkinsaajista paikalla olivat Helena Kari ja Kaarina Jokinen. Saattaapa olla niin, että tämänkertaiset kolme merkinsaajaa ovat viimeiset A-vapaajäsenyyden saaneet Metalli 57:sta. Siispä meno olikin tilaisuudessa yht`aikaa sekä iloisen hilpeä, että hieman haikea!! Helena ja Kaarina, nuo ihanan hyväntuuliset merkinsaajanaiset, kertoivat olleensa tyytyväisiä iltaansa.

Viisseiska Vahva vaikuttaja, aktiivi Pekka Aapio joutui antamaan periksi vaikean ja vakavan sairauden otteessa. Pekka menehtyi 10.9.2008. Pekka toimi aktiivina monella saralla; moninainen seuratoiminta oli hänen sydäntään lähellä. Pekka oli valmis toimimaan, jos ja kun häntä tarvittiin, niin urheiluseurassa, eri kansojen välille perustetussa seurassa, työväenliikettä lähellä olevassa politiikassa. Ay-liikkeen eri luottamuselimissä hän oli myös valmis antamaan panoksensa. SAK:n Salon paikallisjärjestössä ja sen hallituksessa Pekka toimi useita vuosia. Pekka toimi myös Salon metallityöväen ao:n toimikunnassa vuosia. Hän pyrki sairaudesta huolimatta vielä ihan viime vuosiin asti hoitamaan hänelle annetut ja itse vastaanottamansa tehtävät, mutta kun voimat alkoivat ehtyä, hän rehtiin tapaansa jätti hyvästit järjestöille, joissa oli mukana. Pekan sanat jäivät mieliin, kun hän ilmoitti; En mää Pekka Aapio on poissa nyt sit enää ens vuonna. Samalla hän kuitenkin jaksoi luoda uskoa jälkeensä jääville. Toimikunnassa hän toimi jämäkästi asiansa puolesta. Hän oli jo nuorena ottanut asiakseen toiminnan pienen ja heikomman ihmisen puolesta. Pekka oli aina työtätekeväisten puolella. Pekka oli vahvasti poliittisesti valveutunut, silti hän ei koskaan syyllistynyt tarpeettomaan politisointiin eikä liiemmin politikoitiinkaan. Hän arvosti aina muiden mielipiteitä ja ansaitsi mielipiteilleen muiden arvostuksen. Pekka oli rehdin oikeudenmukaisuuden ilmentymä. Hän toimi toimikunnassa ja kaikessa muussakin toiminnassaan luottamusta rakentaen ja luottamusta osoittaen. Pekka ansaitsi toiminnallaan myös muiden luottamuksen. Erityisesti minua henkilökohtaisesti lämmittävät Pekan sanat, kun hän viimeisessä kokouksessaan Metalli 57:ssa osoitti minun ansainneeni hänen luottamuksensa. Se on minulle suuri kunnia. Luottamuksensa puheenjohtajaa kohtaan hän osoitti syyskokouksissa siinä esityslistan kohdassa, jossa valitaan osastolle puheenjohtajaa seuraavaksi toimintakaudeksi. Pekalle ominaisella huumorilla hän muisti aina sanoa, että valitaan Lasse vaan, kun ei parempaakaan ole. Pekka oli Metallityöväen liiton vapaajäsen. Salon metallityöväen ao. haki hänelle SAK:n kultaista ansiomerkkiä. Toki se hänelle myös myönnettiin. Kuin kohtalon ivana ansiomerkin myöntämispäivä on sama kuin päivä, jolloin Pekan voimat lopullisesti uupuivat. Ansiomerkki on kuitenkin toimitettu omaisille. Kaikkien omaisten ja muitten läheisten lisäksi Pekkaa jäi kaipaamaan suuri toverillinen joukko erilaisia aktiiveja erilaisista järjestöistä. Vaikka me täällä eri toiminnoissa jatkavat tiedämmekin, että Pekka on poissa, on hän silti läsnä ja mukana toiminnoissa vielä pitkään. Aapion Pekan jälki näkyy. Pekan muistoa kunnioittaen: Lasse Helskyaho Salon metallityöväen ao puheenjohtaja Rantapirtillä Rantapirtillä kesällä 2008 Metalli 57 saunaillat järjestettiin tänäkin kesänä, jo tutuksi tulleeseen tapaan, Lehmijärven Rantapirtillä. Veteraanien ilta 17.6. osui tänä vuonna juhannusviikolle ja yleistä iltaa vietettiin loppukesän puolella 12.8. Vaikka ei ihan helteitä ollutkaan ja välillä sadekin ropsahteli, niin molempiin iltoihin riitti iloista saunojaporukkaa täpötäysi bussillinen. Osa saapui paikalle myös omilla autoillaan. Grillimestarina toimi Jukka Kangasniemi ja kyllä makkara ja virvokkeet maistuivat niin uimaan uskaltautuneille kuin muillekin osallistujille. Kisailujen ja muun touhuilun lomassa kauppansa tekivät myös pirttiemäntien Anjan ja Sirpan keittämät kahvit muine herkkuineen! Vielä kisailutuloksia eli Veteraanien tikanheitto: miesten parhaat Mikko Jokinen, Matti Alve ja Torsti Marjanen sekä naisten Sinikka Kiviaho, Asta Rantanen ja Seija Alve. Yleinen tikanheitto: miesten parhaat Jorma Kilkki, Kari Laaksonen ja Urmas Apaja sekä naisten Virpi Vireä, Sinikka Kiviaho ja Merja Laakso. Lasten renkaanheitto: tyttöjen parhaat Roosa Kallio, Nana Reunanen ja Salla Mannermetsä sekä poikien Kaapo Kallio, Juuso Kallio, ja Niko Tuominen. Iltatori Iltatorilla Tänä kesänä Metalli 57 oli iltatori-isäntänä torstaina 7.8. Salon torilla. Väkeä alkoi käydä teltassamme sadekuuroista huolimatta heti kun saimme sen pienen suunnitteluvaiheen jälkeen pystytettyä paikalleen. (Tässä saimme apua naapuriteltan herrasmieheltä, joten hänelle kaunis kiitos!) Avauspuheen piti osastomme varapuheenjohtaja Esa Hynynen, joka toivotti tervetulleeksi niin toriväen kuin vieraamme Osuuspankin, jonka henkilöstöä oli teltassaan omamme vieressä.. Iltaohjelman alkaessa lavan edustalle oli kerääntynyt jo melkoisesti porukkaa, vaikka sateen kastamat penkit jäivätkin suurelta osin käyttämättä. Veteraaniemme laulukuoro Visertäjät aloitti illan lauluillaan Sinikka Kaskisen johdolla. Pääesiintyjämme, nuo ihanat salolaispojat eli tanssiorkesteri Fernanda, jatkoi musiikkitarjontaa monipuolisella ohjelmistollaan ja sai yleisön tanssi-intoiset pyörähtelemään märällä asvaltilla. Iltatoriarvonnan suorittivat illan päätteeksi Esa Hynynen allekirjoittaneen avustuksella. Lahjakortin 50 voitti Merja Loiske, tavarapalkinnot Eeva-Liisa Pöyhönen ja tunnistamaton. Kaiken kaikkiaan tori-ilta sujui osaltamme hyvin. Kiitos siitä kuuluu telttaväelle, muulle henkilökunnalle, esiintyjille ja tietysti toriyleisölle! Terveisin, toimiston Tuija

Viisseiska Metallin 20. liittokokous Metallityöväen Liiton liittokokous pidettiin Tampereella 25.- 28.5.2008. Ennen kuin 486 edustajaa oli päässyt Tampere-talolle asti, oli ehtinyt tapahtua monenlaista: Uurnaäänestys siirtyi Ennakkoäänestys suoritettiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan mutta Itellan koodausvirheen vuoksi lähti uurnavaalikirjeitä myös sellaisille jäsenille, jotka olivat jo ennakkoon äänestäneet. Sotku saatiin korjattua ja uudet uurnavaalitodistukset lähetettyä oikeille henkilöille mutta aikaa meni niin paljon, että uurnavaaleja jouduttiin siirtämään kolmella viikolla eteenpäin aivan huhtikuun lopulle. Vaalien tulokset Tiedä sitten kuinka paljon uurnavaalin siirtäminen vaikutti, joka tapauksessa valtakunnallinen äänestysprosentti laski neljän vuoden takaisesta yli 50 %:sta 48,9%: iin. Metalli 57:n kohdalla äänestysprosentin lasku oli vielä dramaattisempaa. Kun vuonna 2004 oli päästy karvaa vaille 50%:iin, oli tuloksemme tällä kertaa vain 37,3%. Jäsenistämme liittokokoukseen pääsivät: Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaat Aaltonen Outi, Heinonen Henna, Helskyaho Lasse, Järvinen Irma, Kallio Marjo, Kangasniemi Risto, Kuutti Sam, Lahtinen Olli, Malm anne ja Rättö Kalervo. Metallin vaikuttajien vaaliliitosta pääsi jäsenistöämme edustamaan Nevalainen Marjo. Liittokokouksen henkilövalintoja Liittokokouksessa vaihtui Metallityöväen Liiton puheenjohtaja. Erkki Vuorenmaa sai antaa tilaa Riku Aallolle. Liiton hallintoon valittiin henkilöitä seuraavaksi nelivuotiskaudeksi, osa siellä jo olleita mutta osa aivan uusia. Kaksikymmenjäseniseen liittotoimikuntaan ei valittu Metalli 57:n jäseniä mutta liittovaltuustossa meitä edustaa Anne Malm varajäseninään Sam Kuutti, Irma Järvinen ja Henna Heinonen. Somerolaisen Harri Kurttilan yksi varajäsenistä on Olli Lahtinen ja vielä yhdellä Metalli 57:laisella, Päivi Föhrillä, on Esko Antikaisen varaedustajana mahdollisuus joskus päästä valtuuston kokoukseen. Kokouksessa perustettiin aivan uusi elin, työttömyyskassan hallitus, jossa Viisseiskaa edustaa Lasse Helskyaho. Mitä liittokokouksessa puhuttiin ja päätettiin Kokousedustajat keskustelivat aktiivisesti. Kokoukset jatkuivat joka päivä iltamyöhään. Valtaosa päätöksistä tehtiin yksimielisesti mutta kyllä siellä äänestettiinkin. Yksi eniten puhetta aiheuttanut aihe oli se, että pitääkö Metallin olla mukana uuden teollisuusliiton, TEAMin, jatkoselvittelyissä vai pitääkö hankkeesta sanoutua irti heti. Asiasta käytettiin kiivaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Lopulta kokous äänesti ja äänin 300 182 liittokokous päätti olla mukana jatkoselvittelyissä. Niiden päätyttyä tehdään lopullinen liittymis- tai irtautumispäätös. Kokous edellytti, että ennen päätöstä TEAM hanke tuodaan jäsenistön arvioitavaksi. On mielenkiintoista nähdä suoritetaanko esim. jäsenäänestys asiasta. Ylimääräinen liittokokous päättänee asiasta loppuviimeksi. Paljon puhutti kokousedustajia myös nykyisen työehtosopimuksen soveltaminen ja varsinkin työpaikkakohtaisen erän jakaminen. Puheenvuoroissa vaadittiin, että vuoden 2010 optiota ei käytetä vaan sopimus irtisanotaan vuonna 2009. Muita TES-vaatimuksia olivat mm. senttimääräiset palkankorotukset, vuorolisien korotukset, luottamushenkilöiden aseman parantaminen, sairaan lapsen hoitoon liittyvät asiat ja seniorivapaajärjestelmän luominen. Kokouksessa muutettiin myös Liiton sääntöjä siten, että piirijärjestöt jäävät historiaan ja piirejä yhdistetään suuremmiksi alueiksi. Meille se tarkoittaa sitä, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirit ovat samaa aluetta. Lähialueyhteistyö tehdään seuturyhmissä. Salon seuturyhmään kuuluvat seuraavat metalliammattiosastot: Teijon 62, Salon 57, Perniön 180, Kuusjoen 184, Salon autoala 211, Halikon 286, Someron 315 ja Akun Salon osasto 433. Liitokokouksen kaikki päätökset löytyvät Metallin sivuilta, osoitteesta www.metalliliitto.fi Kokous on nyt takana. Liiton hallinnon on toiminnassaan noudatettava liittokokouksen päätöksiä. Meille jäsenille ja ammattiosastoille jää tehtäväksi seurata, että niin myös tapahtuu. Arvontojen voittajat Metalli 57 oli luvannut arpoa äänestäneiden jäsentensä kesken autonavigaattorin, mikäli äänestysprosentti nousisi yli viidenkymmenen. Ikävä kyllä nyt ei päästy lähellekään sitä, joten navigaattori jäi arpomatta. Nokian työhuonekunta ei ollut asettanut ennakkoehtoja, joten siellä päästiin arpomaan 2 kpl 500 :n matkalahjakortteja: Voittajat olivat: Tuija Aaltonen ja Konstantin Nosov. Ammattiosaston nuorisojaosto arpoi äänestäneiden nuorten kesken vielä lämmintä kättä. Tämän salaisen palkinnon voitti Kirsi Turpeinen. -OA- Tuija Aaltonen ylhäällä oik. ja Konstantin Nosov alhaalla oik. saivat Nokian työhuonekunnan matkalahjakortin. Lahjoittajina Sam Kuutti ja Anne Malm. OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta. Jos asioit kanssamme paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. OP-bonuksia voi käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Lisätietoja ja bonuslaskurin löydät osoitteesta op.fi/bonus

Viisseiska Metallin luottamusmiehet valitaan työpaikoille seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 2009-2010 tänä syksynä. Pääluottamusmiehen ja muiden luottamusmiesten vaali suoritetaan marraskuun 1. päivän ja joulukuun 15. päivän välisenä aikana. Vaikka nykyinen luottamusmies jatkaisikin seuraavan kauden, on valinta silti tehtävä ja luottamusmiesilmoitus on lähetettävä täytettynä ammattiosastolle. Asia hoituu siten, että ensin pidetään ehdokasasettelukokous, johon voivat osallistua kaikki työpaikan metalliliiton jäsenet. Tämä kokous on Luottamusmiesvaalit pidettävä aikaisintaan lokakuussa, kuitenkin vähintään 14 vuorokautta ennen vaaleja. Kokouksesta on ilmoitettava työpaikan ilmoitustaululla vähintään 3 työpäivää ennen kokousta. Mikäli ehdokasasettelukokouksessa ei aseteta kuin yksi ehdokas kutakin tehtävää varten, tulee hän valituksi luottamusmieheksi jo kokouksen päätöksellä. Jos ehdokkaita on useampia, on järjestettävä vaalit. Vaaleista on tiedotettava ammattiosaston jäsenille viimeistään 7 vuorokautta ennen vaaleja. Vaaliohjeita ja äänestyslippuja saa ammattiosastolta heti kun ne Liitosta saapuvat. Luottamusmiehen valinta on jäsenen etu Luottamusmiehen valinta on nykyisin entistä tärkeämpää. Jo työpaikkakohtaisen palkkaerän jakaminen vaatii, että työnantajalla on joku jonka kanssa neuvotella asiasta. Työ on muuttumassa entistä kiireisemmäksi ja lait sekä sopimukset aina vain vaikeammaksi tulkita. On jäsenen etu, että työpaikalla on luottamusmies, joka on kouluttautunut valvomaan työntekijöiden oikeuksia. Säästytään monelta sotkulta ja mieliharmilta, jos työpaikalla on henkilö, jolta kysyä neuvoa. Ei pidä pelätä asettua luottamusmieheksi, jos työtoverit sitä pyytävät. Liitosta saa työhön koulutuksen ja sieltä voi aina kysyä neuvoa, kuten myös ammattiosastolta. Luottamusmiehen tehtävä vaatii aikaa ja hermoja mutta siitä myös saa itselleen hyvän mielen, kun onnistuu auttamaan työtovereitaan. Valitkaa työpaikallenne luottamusmies! Uusyhteisöllisyyden nousu? Olen tässä Salon alueella mukana muutamassa yhdistyksessä ja olen kovasti ihmetellyt joka puolelta kuuluvaa valitusta vapaaehtoisuuden katoamisesta ja nuoren sukupolven näkymättömyydestä yhdistyksissä, yhteisöissä ja muussa järjestäytyneessä toiminnassa. Tosi on, että moneen yhdistykseen on seuraavan 10 vuoden aikana syntymässä melkoinen tyhjiö vanhojen - kymmeniä vuosia toiminnassa mukana olleiden - jäädessä hitaasti taka-alalle ja useassa yhdistyksessä aktiivien keski-ikä nousee vuosi vuodelta. Yhdistyksissä onkin nyt pitkälti pohtimisen paikka miten nuorempi ikäpolvi saadaan mukaan toimintaa ja miten luodaan nuoria kiinnostavia juttuja. Vaikken itse enää mikään nuori olekaan, niin itsellänikin tuntuu joskus tekevän tiukkaa kun syyskokouksen ilmoituksessa luvataan käsitellä sääntöjen määräämät asiat - ei mitenkään erikoisen vetoavaa, kun valtaosa ei edes tiedä mitä nämä asiat ovat tai edes tietäisi ketään kuka voisi sen hänelle kertoa. Missä siis vika? Ehkä yhdistystoiminta sellaisenaan ei ole pystynyt uudistumaan niin nopeasti kuin maailma sen ympärillä on muuttunut? Monen yhdistyksen säännöt saattavat olla laadittu kaksikymmentä vuotta sitten - pahimmissa tapauksissa ehkä 20-luvulla - ja eivät vastaa enää nykypäivän tarpeita ja nopeasti muuttuvaa yhteiskuntaa. Lisäksi niin sanottu talkootyö eli työ jota tehdään ilmaiseksi jonkin suuremman, yhteisen hyvän saavuttamiseksi esimerkiksi yhdistykselle, tulee todennäköisesti katoamaan kokonaan. Osallistumisen suhteen en olisi niin huolissani tulevaisuudessa, sillä osallistuminen ei ole minnekään kadonnut, se on vain muuntunut. Nykyisten tietokoneiden ja kännyköiden aikakaudella osallistumisen ja yhteisöihin kuuluminen on itse asiassa vielä entistäkin helpompaa. Eikä esimerkkiä tarvitse ottaa sen kauempaa kuin omasta taskusta. Matkapuhelimella pystyy nykyään lukemaan sähköpostit, sen nettiselaimella voi tarkastaa ystäviensä kuulumiset, taitaapa kohtapuolin olla tulossa sellainenkin sovellus jolla pystytään valituille käyttäjille kertomaan oma sijainti ihan automaattisesti. Surettaa jo valmiiksi vanhan kunnon Missä oot? - kyselyn katoaminen. Jos unohdetaan kännyköiden toistaiseksi rajallinen sovellusvalikoima ja siirrytään tietokoneiden ihmeelliseen maailmaan, niin yhteisöllisyydestä löytyy lisää esimerkkejä. Otetaan vaikka netissä toimiva Facebook - (eli kotoisammin Naamakirja ) yhteisö. Facebookin ideahan on seuraavanlainen; Ihmiset rakentavat nettiin oman profiilinsa jossa kertovat itsestään niitä asioita joita haluavat - jonkinasteinen nimi ja sukupuoli taitaa olla vähimmäisvaatimus ja nämäkin voit tietty keksiä. Useimmilla tiedoissa löytyy juuri näiden edellä mainittujen lisäksi tietoa asuinpaikasta, iästä, harrastuksista, seurustelusta tai sen puutteesta ja niin edelleen. Itse idea hommassa on sitten että löydettyäsi ystäväsi facebookin kätköistä, voit pyytää häntä lisäämään sinun ystävälistalleen ja ystäväsi tämän hyväksyttyä, näytte sitten molemmat toistenne listoilla. Montako tällaista ystävää luulet äkkiä saavasi kasaan? 30? 50? Jopa 100? Omalla profiilillani taitaa olla reilut 170 ystävää, mutta joistain profiileista saattaa löytyä 200, jopa 400 ystävääkin. En edes tiedä mikä on ennätys. Lisäksi voit näiden ystäviesi kanssa muodostaa erilaisia ryhmiä joihin liityt ja joissa voidaan käydä keskustelua asiasta ja vähän sen vierestäkin. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaankin. Eikä nämä ryhmät ole pieniä, esimerkiksi ihan huumorin vuoksi perustettu ryhmä kisaa siitä millä maalla on eniten jäseniä ryhmässään. Suomi on kisassa tällä hetkellä neljäntenä yli 53000 jäsenellään. Ja näitä ryhmiä löytyy laidasta laitaan. Osa on perustettu jonkun teeman tai porukan ympärille, mutta osassa on ihan asiaakin. Viimeksi taisin saada kutsun ryhmään jossa kannatettiin tiettyä henkilöä tulevaan Salon kaupunginvaltuustoon ja kun kävin katsomassa, niin ryhmässä oli jo yli 150 jäsentä, mikä taitaakin riittää jo kirkkaaseen läpimenoon. Hakemalla erilaisia ryhmiä sanalla valtuustoon saadaan vastaukseksi yli 270 erilaista ryhmää joissa on jäseniä muutamasta hengestä aina 450 henkeen asti. Näiden ryhmien arvoa voidaan vain arvailla ja todennäköisesti 57 Spesiaali tulevaisuudessa se tullaan punnitsemaan muodossa tai toisessa, tai osa tästä uus-yhteisöllisyydestä on jo punnittukin. Kuka muistaa vielä tapauksen vuodelta 2006 kun eräs suomalainen lehti julkaisi Lordi -yhtyeen laulajien kasvot ilman maskeja. Nettiadressin yli 100000 allekirjoittajalla lehti laitettiin pyytämään anteeksi käytöstään. Tietty vahinko oli jo tapahtunut eikä sitä millään enää korjattu, mutta asia sai niin sanotut suuret massat liikenteeseen. Yksi syy tähän lienee oli adressiin liittymisen helppous. Sait sähköpostiisi suoran linkin jota klikkaamalla pääsit suoraan laittamaan nimesi listaan asian puolesta. Sait tehdä sen anonyymisti omalta sohvaltasi ja asian sai unohtaa sen jälkeen. Tätä osallistumisen helppoutta ehkä moni kaipaisi myös yhdistystoimintaan. Ei pitkiä kokouksia, vaan voisit osallistua omalta sohvalta ja ilmaista mielipiteesi asioihin niin sanotusti ohikulkumatkalla netissä. Mielenkiinnolla seuraan näiden Facebookissa olevien ryhmien ja ennen kaikkea ryhmien ehdokkaiden läpimenoja tulevissa kunnallisvaaleissa. Ja tästä helppoudesta päästään sitten siihen talkootyöhön, joka taitaa olla sitten ihan toinen tarina. -Jari Sievänen- AKA Jari Jartsuli (Facebook) Palkat nousevat lokakuussa Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti toteutetaan 1.10.2008 sekä yleiskorotus että työpaikkakohtainen erä. Yleiskorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 %. Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 1,6 % tai 1,0 % vuoden 2007 neljännen neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti ja samalla selvitetään luottamusmiehelle erän määräytymisperusteet ja suuruus. Mikäli erän käyttötavasta sovitaan liittojen yhteiseen ohjeistukseen perustuen, on käytettävä erä 1,6 %. Ellei erän käytöstä sovita, on käytettävä erä 1,0 %. Tuntipalkat Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää ovat työkohtaiset tuntipalkat 1.10.2008 alkaen: Työnvaativuusryhmä kl 2 (snt/t) 1 794 2 834 3 875 4 919 5 965 6 1013 7 1064 8 1117 9 1173 Työkohtaisen tuntipalkan lisäksi kuuluu peruspalkkaan myös henkilökohtainen osuus. Mikäli työpaikallasi sovelletaan muuta kuin teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimusta tai käytetään karkeaa ryhmittelyä, työnluokitusta tai saat kuukausipalkkaa, kannattaa kysyä palkankorotuksesta luottamusmieheltä tai ammattiosaston toimistolta. Muista tarkistaa palkkaerittelystä, että olet saanut korotuksen.

Viisseiska Jäseniltä Pari vuotta sitten 57-Spesiaali kertoi Onni ja Ritva Tuomisesta, jotka olivat juuri muuttaneet Salon kaupungista Perniöön. Jo tuolloin Onni oli varma, että muuttaminen olisi oikea ratkaisu, vaikka moninainen remontin tekeminen olisikin edessä. Viisseiska kävi kyselemässä Onnin kuulumisia ja niitä kuuluisia mielipiteitä nyt kun pariskunta arvatenkin on kunnolla asettunut taloksi. Perniössä oli tehty remonttia koko kulunut kaksi vuotta; oli korjattu, maalattu ja kunnostettu. kaksikerroksinen talo oli saanut ulkoverannan ja uusi maali kiilteli syyskuun sateessa. Saunarakennus oli kuin uusi ja hieno kuumavesi palju kuin odotti kylpijöitä saunan vierellä. Pihalla näkyi Ritvan kädenjälki: kukat ja pensaat olivat kauniita ja sijoittelu tarkkaan mietittyä. Sisätilat olivat kokeneet samanlaisen uudistumisen. Todella paljon oli saatu aikaan. Onni ei omien sanojensa mukaan ollut tippaakaan katunut maallemuuttoa. Maisemat ovat kuin lapsuudessa. Talutetaanko työläistä kuin pässiä narussa Ministerit Katainen ja Vanhanen ovat suuressa viisaudessaan laskemassa ruuan arvonlisäveroa. Mutta laskeeko ruuan hinta, kun hallitus ilmoitti päätöksestään hyvissä ajoin kaupalle ja teollisuudelle. Elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa kyllä osaavat käyttää tämän ilmoituksen hyödykseen ja ennakoida nostamalla hintojaan vedoten suuriin palkkakustannuksiin ja muihin välillisten kustannusten nousuihin. Niinpä en voi muuta todeta kuin, että asiakkaat maksavat arvonlisäveron alentamisen jälkeen ruuastansa edelleen yhtä paljon, kuin ennen veron laskua. Jukka Kangasniemi Onnin fundeeraukset Meteli ja ihmismassat ovat jääneet kaupunkiin. On hienoa istuskella, muistella asioita lapsuudesta asti ja fundeerata. Mitä Onni sitten on fundeerannut? Siitä seuraavaksi Onnin omin sanoin: Uusi Salo Olin kuntaliitosta vastaan. Minusta siihen liittyi enemmän huonoja kuin hyviä puolia. No, päätös liitoksesta on tehty, joten turha enää itkeä ja laittaa adresseja. Pelottaa vaan, että kun jo nyt Perniöstä on oma poliisi pois, Kela auki harvoin ja Posti asiamiespostina, niin menevätkö asiat Suursalossa vielä huonommaksi. Kuitenkin tärkeintä olisi, että peruspalvelut säilyisivät siellä, missä ihmisetkin ovat. Kaikkea ei saa siirtää kauas Salon keskustaan. Kaikilla ei ole autoja ja nettiyhteyksiä, joilla hoitaa asioitaan. Pian voidaan olla siinä tilanteessa, että Särkisalosta on lähdettävä Halikkoon selvittämään esimerkiksi rakennusasioitaan. Ei ole Vuokrasta vakkariksi Kerron tässä miten pääsin vuokratyön kautta vakituiseksi työntekijäksi. Oli loppukesää 2006 kun sain tietää, että pääsen aloittamaan kyseissä firmassa. Katsoin vuorolistaa ja totesin, että joudun heti yövuoroon. No, en sitten heti ensimmäisenä yönä päässytkään sisälle, koska vuokratyöfirman lähettämät tiedot eivät olleet menneet perille. Toisena yönä hommat etenivät ja minut tultiin hakemaan sovitusta paikasta. Ei muuta kuin takki päälle, pukukaapin avain mukaan ja ylimääräiset tavarat kaappiin. Tämän jälkeen työpisteelle, jossa ensin näytettiin mitä pitää tehdä ja miten. Tämän opastuksen jälkeen pääsin itsekin kokeilemaan ja niin kuin sanotaan: alku aina hankalaa, mutta työ tekijäänsä opettaa. Viikkojen aikana opin tuntemaan ihmiset ja tuotteet sekä talon tavat, käyden silloin tällöin pakkausapuna naapuriosastolla. Joulun alla tarve vuokratyölle väheni, joten jouduin lähtemään pois vähäksi aikaa. Tammikuussa 2007 palasin takaisin, mutta eri osastolle kuin halusin. Siirto haluamalleni osastolle onnistui kuitenkin piakkoin ja pääsin takaisin tuttuihin työtehtäviin. Ollessani vuokratyöntekijänä hain myös sisäisessä haussa olevia työtehtäviä. Useiden hakemuksien ja haastatteluiden jälkeen vihdoin tärppäsi. Elettiin heinäkuuta 2007 ja vajaan vuoden uurastus palkittiin vakituisella työpaikalla. Aloitin työt jälleen kerran yövuorossa, mutta tällä kertaa vakituisena. Täytyy sanoa, että olen viihtynyt hyvin nykyisessä työtehtävässä. Aion vielä jatkossakin pyrkiä työurallani eteenpäin saman yrityksen palveluksessa. Kovalla sisulla, peräksiantamattomuudella ja rehellisellä työnteolla pääsee pitkälle jos niin haluaa. Henkka tuttua, turvallista kunnantaloa ja tuttuja virkamiehiä. Jääpä sitten paljon kunnantaloja tyhjilleen. Valtio on siirtänyt kuntien hoidettavaksi yhä enemmän asioita. Miten niistä selvitään? Parasta olisi, että valtion tuet kohdennettaisiin ja korvamerkittäisiin, ettei kunnissa voitaisi käyttää niitä väärin. Palvelut ja työpaikat on tuotava ihmisten luo, ettei kenenkään tarvitse lähteä pois kotiseudultaan. Koko Suomi ei voi asua pääkaupunkiseudulla. Perniöläiset hyötyvät kuntaliitoksesta ainakin seuraavat neljä vuotta siinä, että veroprosentti laskee. Toisaalta oletan, että valtuustoon tulee enemmän edustajia nykyisen Salon alueelta kuin syrjäkyliltä. Kunnan talous on pidettävä kunnossa. Poliitikkojen ei sovi ajatella vain seuraavia vaaleja ja omia ääniään. On ajateltava tulevaisuutta ja tarvittaessa tehtävä suoraselkäisesti vaikeitakin päätöksiä. Tavallisten ihmisten pitäisi äänestää kunnallisvaaleissa. Palkansaajien on ymmärrettävä mihin porvarihallinto johtaa. Omia puoliaan on pidettävä. Asiaa Metallista ja TUPOsta Olen ollut luottamusmiehenä ja aytoiminnassa kauan. Nyt tuntuu, että Liiton hallinnossa ollaan pehmeämpiä kuin ennen. Tehdään huonoja työehtosopimuksia. Viime TES ei ollut hyvä, mutta syy ei ollut missään tapauksessa vain puheenjohtajan. Koko liiton hallinto ja neuvottelijat kantakoon vastuunsa. Liittokokouksen päätöksiä on ehdottomasti noudatettava ja jäsenäänestystä sopii käyttää suurien muutosten edessä. TEAM-hanketta olen vastustanut alusta asti. Kyllä Metalli pärjää omillaan. TUPOt loivat maahamme vakauden ja niiden aikana työmieskin tiesi, etteivät esim. hinnat karkaa käsistä. Nyt työnantaja ja hallitus ovat kuopanneet hyväksi koetun systeemin. Siitä huolimatta Vanhanenkin parkuu, että liittokohtainen ratkaisu tuli kalliiksi. Olisi se pitänyt ymmärtää jo etukäteen. Tarkoitus onkin varmaan ollut rikkoa ay-liikettä ja toiveena on se, että lopulta ihmiset joutuvat itse neuvottelemaan omat palkkansa ja työehtonsa. Tässä kohtaa meidän työläisten on pidettävä yhtä. Työehtosopimusten takaamat perälaudat on säilytettävä. Paikallista sopimista ei saa viedä liian pitkälle. Tällaisia ja paljon muuta oli Onni remontin ja puunhakkuun lomassa ehtinyt miettiä. Onnin onni oli muuttaa maaseudun rauhaan. Kuusniemen kunnallisvaalit Työkiireiden keskellä, lyhyillä kahvi- ja tupakkatauoilla on viritelty keskustelua tulevista kunnallisvaaleista. Nykyiset vallanpitäjät, jotka ovat istuneet vuodesta toiseen omien kuntiensa valtuustoissa päättämässä asioistamme sukulaisiltaan tai hirvijahtikavereiltaan saaduilla muutamalla kymmenellä äänellä, heidän aikansa on ohi. Uudessa tulevassa suurkunnassa valtuustoon pääsy edellyttää 100-150 ääntä. Pienet kunnat ovat jo nyt menettäneet edustuksensa uudessa valtuustossa liian monilla ehdokkailla, koska puolessa niistä demarien äänimäärä jäi ainakin viime vaaleissa alle kahdensadan. Paljon on saatava ääniä muualta, jos aikoo menestyä. Tätä pohdittaessa syntyi ajatus, että onhan meillä iso työyhteisö, jossa demareita on enemmän kuin pienessä kunnassa. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Logliftistä tehtiin Kuusniemen kunta ja allekirjoittaneesta Hakkarainen, olenhan ennenkin ollut mukana kunnallispolitiikassa. Tukiryhmäkin löytyi. Vaalilupauksia ei ole vielä annettu, mutta on huomattu alkavan laman merkit. Teollisuuden kasvuennuste on miinus-merkkinen, ihmisiä irtisanotaan työstään, korot nousevat ja kokoomus suuntaa verohelpotukset suurituloisille. Joka Kataiseen kurkottaa, se katuojaan kupsahtaa, oivalsi joku SSS:n tekstaripalstalla. Salossa voidaan vielä hyvin, mutta jos Nokia lähtee, mitä sitten? Onko tähän varauduttu? Olisikohan ensimmäisiä tehtäviäni valtuustossa ehdottaa rahaston perustamista Nokian lähdön varalle? Varat siihen voisi ottaa Nokian maksamista yhteisöveroista niin kauan kuin se niitä vielä maksaa. Saisihan niillä palkattua ainakin yhden konsultin pohtimaan, miten tässä nyt näin kävikään. Muista äänestää! Vaaliterveisin Raimo Villman Miten minusta tuli demari Minulta on kysytty, miksi olen liittynyt Sdp-puolueen riveihin. Silloin, kun yleensä harkitsin näitä asioita, joskus vuonna nolla, mietin seuraavasti: Kokoomus; rikkaita hyvin toimeen tulevia ihmisiä. Heillä on varaa maksaa koulutuksestaan, käydä yksityisillä lääkäreillä, harrastaa kaikenlaisia maksullisia lajeja. Ennen kaikkea ajella hienoilla autoilla ja ostaa vaatteita, välittämättä mitä ne maksavat. Sellainen minäkin haluaisin olla. Mutta kun mietin todellisuutta, niin eihän se käynyt. Sitten mietin Keskustaa, jospa liittyisi siihen. Olihan isäni jo maatalon poika. Äitini kanssa naimisiin mentyään hän osti pienen maapaikan, noin kaksi hehtaaria ja rakensi talon. Mutta kovaa aikaa se oli. Rahasta oli aina pulaa, ja velkaa oli, vaikka oli kaksikin lehmää. Oli sika, joka teurastettiin aina jouluksi. Oli kanoja, joiden munia äiti möi naapureille, samalla keittäen kahvit ja jutellen kylän asioista. Silloin muuten tiedettiin kylän asiat paremmin, kuin nyt internetin aikana, mutta se on tietysti toinen juttu. Ei näkynyt pihalla traktoreita ja puimureita, joiden hinnoista olisi saanut alennuksia ja joita olisi voinut laittaa veropoistoihin. Ei ollut metsää myydä, josta myyntihinnasta olisi saanut verohelpotusta, niin kuin tänä päivänä. Ja kun sitten mietin itseäni; pieni kaupunkitontti vanhan rakennuksen alla, niin ei se oikein käynyt. No sitten Sdp. Siinä toimi silloin, niin kuin nytkin samantapaisia, pieni- ja keskipalkkaisia työntekijöitä. Kaikilla on halu parantaa kotisuomen oloja. Ajatuksena: jokaiselle koulutus, riippumatta maksukyvystä ja myös aikuisille kansalaisopistot sekä lasten päivähoito, mahdollisimman hyvälaatuista ja maksukyvyn mukaan maksavaa. Henkilökohtaisesti en kannata maksutonta päivähoitoa. Myös terveyden- eli sairaanhoidon tulee olla kaikkien saatavana. Nykyiset terveyskeskukset on saatava niin houkutteleviksi, että pätevät ja välittävät lääkärit hakeutuvat sinne töihin, jotta arvauskeskus nimestä päästäisiin. Vanhusten hoidosta voisi kirjoittaa vaikka romaanin, niin tärkeä asia se on. Sdp:n ajatuksena on myös liikuntapaikkojen maksuttomuus. Jokaiselle mahdollisuus käyttää julkisia palveluja. Ajatuksen voisi kiteyttää siten, että jokaisella olisi hyvän elämän mahdollisuus. Siksi olen aikoinani liittynyt Sdp: n riveihin. En tarkoita kirjoituksella moittia muita puolueita, yhteistyötä tarvitaan yli puoluerajojen. Vastasin vain kysymykseen, miksi liityin Sdp:hen. Anja Kanko

Viisseiska Jälleen on palkkojen päälle saatu pienoiset korotukset.. Toisille tulee vähän enemmän ja toisille taas vähän vähemmän. Tänä syksynähän yleiskorotus kaikille oli se 2.5% ja jos paikallisesti on saatu oikealla tavalla sovittua, osalle tulee 1,6% lisää tasaamaan aikapalkkoja ja tässä tapauksessa osa ei saa mitään. Jos taas paikallisesti ei olisi saatu sovittua, niin kaikille olisi tullut 1% korotus. Hatun nosto niille pääluottamusmiehille, jotka saivat sovittua asian niin kuin oli tarkoituskin Mutta meneekö se sitten lopulta oikein? Suurin vääryys on jo heti siinä, että työnantaja aiheuttaa niitä vääristymiä palkkoihin ja meidän Mul sattus täsä kerra vähä erinomane juttu. Se tuntus iha epätorelliselt. Voin mää sen tietenki nyt kerttokki, tierä vaik joku halusis kuullakki mun juttun. Täs se o, olkka hyvä vaa ja lukeka. Istuskeltti siin muijan kans paritalo huusholli olohuones ja katotti Dallasi. Se ol simmone sarja ku tul sillon telkkarist. Se kertos amerikkalaisist öljyrikkaist. Siin ol päähenkilönä se jiiärrä, see ku vet nokast vähä jokast. Ei sil ollu väli olik häne ystäväs vai vihamiäs. Jos vaa jutus hais raha, nii sillo ei keinoi kaihrettu. Naisist hää tykkäs valla mahrottomaste. Hää löytys millo kenenki sänkyst. Simmoselt naiselt ei sit kyl kans puuttunu koska mittä ku ol antautunu täl virnuileval vilttihattusel äijäl. Siit pualest hää pit kyl huale. Ol hänel omaki muija, sueelleni, mut siihe hää ol vissinkai kyllästyny. Nii ja sit ku se rupes viel ryyppämänki ja siit jiiärrä ei tykänny ollenka. Nii ei tää mittä erikoist ollu, tätä Missä Marjo nyt luuraa Kun minun ei enää haluttu jatkavan pääluottamusmiehenä, oli edessä luonnollisesti paluu vuorotyöhön. Olin muuttanut elämäntilanteeni, päivätöihin päästyäni, yksinhuoltajaksi. Niillä eväin oli vuorotyöhön palaaminen haastavaa. Mietin, pankkilainat niskassa, mahdollisuuksiani ja vaihtoehtojani. Mihin sijoittaisin lapseni vuoroissa hoitoon, tuolloin 6-, 7- ja 13 vuotiaat. Eihän niitä vuorohoitoja ole enää kouluikäisille. Ei edes alakoululaisille. Olin usein ruuvatessani miettinyt, että mitä tekisin, ellen olisi täällä töissä. Jonkinmoinen suunnitelmakin oli syntynyt. Uskaltaisinko nyt lähteä sitä toteuttamaan? Siirtymäaikaan sovittu päivävuoro oli päättymässä ja tiesin, että jos työttömäksi jään, niin ulosmaksettavat lomapalkat olisivat hallaa korvauksilleni. Lomaa sitten piisasikin. Olin säästänyt 4 viikkoa säästövapaaseen ja vuosilomaakin oli käyttämättä vielä 3 viikkoa. Poikkesin tuolloin lomaa aloittaessani, työsuhteen vielä ollessa voimassa, työvoimatoimistoon. Selvitin että aikuisten kurssikeskuksissa Laitilassa tai Salossa saisin opetusta uuteen ammattiini. Täytin hakemuskaavakkeen ja suuntasin kohti Thaimaata. Rantaloman ratoksi sain tekstiviestin: Sinut on hyväksytty maanrakennuskoneenkuljettaja kurssille Saloon. Kurssi alkaisi, kaiken hyvän lisäksi, jo ennen kuin olisin käyttänyt seitsemän viikon lomani. Miten täältä käsin nyt saisin sovittua irtisanoutumisestani ja kaikesta. Entä miten ne korvaukset käyttäytyvät jos on kurssilla ja työsuhteessa yhtä aikaa. Voiko sellaista yleensä tehdä, kun ne kurssit on suunnattu työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Sähköpostitse sain kaiken hoidettua ja niin minä palkankorotuksilla niitä sitten yritetään korjailla Tällaisia porsaanreikiä työnantajat mielellään käyttävät. Tällaiset palkkavääristymät tulee kyllä korjata työnantajan pussista eikä meidän muutenkin surkean pienistä palkankorotuksistamme. Omassa työpaikassani on suuri joukko työntekijöitä, joilla on aikapalkkaosuutta riittävän paljon (aiemmin ollut korkeampi työvaativuusryhmä, kuin mitä nyt on). Heille ei tämän mukaan tule lainkaan osuutta tästä paikallisesti sovittavasta osuudesta. Lisäksi työnantaja voi kikkailla henkilökohtaisten prosenttien kanssa. Lasketaan prosentteja joltakulta ja tälle henkilölle syntyy enemmän aikapalkkaosuutta kuin aiemmin, Vähä kauhia ihmeelline juttu! tapahtus joka perjanta ehto. Tätä dallasin kattomist. Mut ku mää meni ton jälkke tupakil ulos, nii rupes tapahtuma. Sillo mää viel poltin tupakki. Nyy mää ole ollu jo viistoist vuat ilma. Ku mää oli pari henkost vetäny, nii mää jäi oikke kuuntelema sitä hiljasuut mun ympärillän. Ei kuulunu yhtikäs mittä, tuntus iha kummalliselt melkke niinku luannottomalt. Ilm ol semmone leuto suojane tais olla pari plus astet. Lunt ol maas hyvinki parikymmänt sentti, sillo pruukas olla joka talvi sen verra. Luant ol semmone ouro valoisa, iha niinku päiväst olis jääny valo siihe lume. Se ol vähä semmose näköne niinku se lumi olis ollu fosvori. Näyt iha yliluonnolliselt. Se paritalo ol sen uure asuntoalue ensmäne rakennus keskel mettä. Ei siel ollu viel katuvalojaka. Siel mee asutti muijan kans ensmäne talvi kahrestas, talon toinen pääki ol tyhjä. Sitä valoilmiö mää siin sit ihaili ja nauttisi siit hiljasuurest nii aloin opiskella uutta uraa nelikymppisenä. Nyt olen vajaan vuoden ollut hiukan toisenlaisessa työympäristössä, miehisessä, kylmässä, likaisessakin, mutta myös haastavassa. Menen edelleen hymyillen joka aamu töihin ja polttoaineen katkuisena, mutta yhä hymyillen sieltä palaankin. Pankki ei ole päässyt minua kyykyttämään eikä mikään muukaan ole kaatunut niskaan. Olen iloinen että uskalsin. Kiitän vielä kaikkia joilta sain tukea Metalliliiton liittokokousvaaleissa. Olin siellä toukokuussa edustamassa teitä, ystäväni. Käytin joitakin puheenvuorojakin, sillä kokemuksella, jota elektroniikkaja vuorotyö olivat minulle antaneet. Sain myös olla 8 vuotta mukana Metalliliiton valtuustossa päättämässä asioista. Näin jälkeenpäin ajatellen olen ollut tyytyväinen edelliseenkin työhöni ja eritoten Syksyn korotukset siis hänelle ei myöskään tarvitse antaa sitä paikallisesti sovittua suurempaa palkankorotusosuutta. Korotukset siis kohdistuvat lähinnä samoihin henkilöihin kuin aiemminkin. Kuten näppien nuoleminen jäi taas samoille kavereille. ja tupakist. Sit repes. Parisara metrin pääs ol paloasema ja sen pilli rupesiva huutama keskenkaike. Siihe loppus mun nautiskelun, tais tupakkiki mennä väärä henkke. Metel ol ihan kauhia. Ei tee voi kuvitella semmose metelin kovuut. No mil tee voisikka, ku en määkä voinu vaik mää oli sillon sentän paikal. Siin täris koko num, eikä yksi mun housun. No pil huus aikas ja sit rupes paloauto lähtemä ja neekki huus mennesäs. Mää ajatteli mielesän, et palopojil tul kuum ja tuline perjantai ehto tai paremminki vissi yä. Kello rupes olema sentä jo lähel puoltyöt. Mää kuuntelin viel hetke niitte autojen lähtemist ja laski äänien perustel, et kaik auto lähtivä. Tais olla jossa iso palo. Noo, sen näkke sit huomise päivä salkkarist ajatteli mää ja tumppasin tupakkin ja meni sisäl nukkuma. Tämmöttin kirjot Kolinakero Laur teihin entiset työkaverini. Jos haluat ottaa minuun yhteyttä niin ehkä parhaiten, kännykän lisäksi, minua tavoittaa facebook. comista Reilua vai mitä Reiluushan tästä tuntuu olevan todella kaukana Tällaisista syistä työnantajat juuri pitävät paikallisesta sopimisesta ja haluavat sitä lisättävän. Jotkut suuret työnantajat hyötyvät tästä mukavasti. Heitähän ei ilmeisesti haittaa se, jos työmotivaatio laskee ja työpaikan ilmapiiri kärsii entisestään. Onpahan saatu työpaikan yhteishenki rikottua. Mikä sitten lopulta olisi reiluinta ja oikeudenmukaista? Kaikkia on vaikea tyydyttää, mutta kun kaikki saisivat yhtä paljon aina ja ilman mitään typeriä paikallisia sopimisia, joihin pääsee taas vaikuttamaan se esimies, joka ei koskaan ketään suosi :o) Tällöin ei ainakaan turhaa närää syntyisi meidän duunareitten kesken. Pidetään peukkuja ja toivotaan parasta, pahinta peläten, että seuraavalla työehtosopimuskierroksella ei paikallisen sopimisen osuutta lisätä vaan päinvastoin. Kaikki saisivat yhtä paljon palkankorotuksia ilman työnantajien mahdollisuutta käpälöintiin. Koska olet viimeksi unohtanut jotain. Minulta ainakin unohtuu vähän väliä aina jotain. Nuorena kun aloittaa työelämän, niin sitä helposti kaikki muu aktiviteetti unohtuu. Yksi Iso asia ainakin, nimittäin opiskelu. Opiskelun päättymisen jälkeen sitä on ainakin hetken aikaa täynnä opiskelua eikä sitä haluaisi jatkaa. Valitettavasti tai onneksi näin ei kuitenkaan jatkuvasti ole vaan ihminen, ainakin toivottavasti, opiskelee ja oppii vähän koko ajan. Se on aina sijoitus tulevaisuuteen, niin kuin muukin investointi. Toinen asia mikä unohtuu helposti on ystävät. He vain yksinkertaisesti putoavat kelkasta joko omien kiireiden, tai heidän kiireidensä vuoksi, tai paikkakunnalta muuton vuoksi. Parisuhdekin muuttaa ystäväpiiriä ainakin jossain vaiheessa. Kolmas asia on terveys, joka ei aina ole itsestään selvyys. Ennen työuraa sitä tuli liikuttua ihan vain ajankuluksi ja kunto pysyi parempana, ihan kuin itsestään. Miehillä ja nykyään naisillakin intti on aikamoinen kunnon kohottaja. Ihan Jäseniltä Mukavaa jatkoa kaikille, Iloitkaa ja Uskaltakaa! Marjo Nevalainen kaivinkoneen kuljettaja Hyvää syksyn jatkoa kaikille! Päivi Föhr 1.varatyösuojeluvaltuutettu Nokia (äitiyslomalla) Unohtuiko jotain.. vasta ikään julkaistun tutkimuksen mukaan naisilla kuntoilu unohtuu lastenhoidon tiimellyksessä. Miehillä työura on niin tiivis, että se pudottaa liikunnan helposti pois. Meillä metalli57:ssa on toimintaa joka helposti unohtuu nykyajan kiireisessä elämänrytmissä mutta sitä ei kannata unohtaa, sillä sitä on vaikea saada takaisin kun kerran se on unohtunut. Me nuoret olemme elintärkeä jatkumo ay-toiminnassa joka hyödyntää kaikkia osapuolia. TerveisinTomi Marjuaho Metalli57 nuorten PJ

10 Viisseiska Jäseniltä Työn tekemisen ilo, katoava luonnonvara Mikä on, kun mikään ei riitä? Mikä on, kun työ näännyttää ihmiset työpaikalla niin fyysisesti, kuin henkisestikin? Työyhteisö ei voi olla terve, jos vain vahvimmat pärjäävät. Voiton ja tehokkuuden maksimointi ei voi olla kenenkään etu. Työnantajan on panostettava työntekijöiden hyvinvointiin tai muuten koko paska romahtaa! Vanha irlantilainen kehotus kuuluu: Varaa riittävä aika työnteolle, se on menestyksen palkinto; ajattelulle, se on vallan lähde; leikkimiselle, se on ikuisen nuoruuden salaisuus; lukemiselle, se on viisauden peruste; kohteliaisuudelle, se on tie onneen; unelmoimiselle, se on Oi niitä aikoja Tässä tuli mieleen kotiseutuni ja karjalaissiirtolaiskotini. Kylässä oli monta Karjalasta, rajan takaa, tänne Suomen saloille siirtynyttä perhettä. Minunkin kotonani asuivat Karjalasta tulleina alkuun mummoni, isoisäni, setäni, hänen vaimonsa ja äitini. Kun isäni saapui tänne, avioitui hän äitini kanssa. Siihen suurperheeseen saimme sitten syntyä minä, vuonna 1947, ja serkkuni, vuonna 1946, sekä myöhemmin vielä kaksi veljeäni. lopulta meitä asui kodissani kymmenen henkeä. Kaikilla meillä oli paikkamme ja arvostuksemme sillä tilalla, jonka perheemme vuonna 1947 sai asuttavakseen. Isompana sain tietää juuristani ja evakkoajoista. Ei niistä paljon puhuttu vaan aherrettiin sitkeästi perheen ja tulevaisuuden eteen. Sosiaalinen kanssakäyminen naapurien kanssa oli vilkasta. Monet heistä olivat kokeneet samat vaiheet ja apua annettiin toinen toisillemme. Tuli mieleen sekin kun syksyllä talkooporukalla perunaa nostettiin; Oli kaunis, lämmin päivä. Eräällä naapurilla oli perunannostokone, Mopoilevat tytöt, pojat ja vanhemmat Viime aikoina Salon seudulla ja myös muualla, on sattunut paljon mopo- ja skootterionnettomuuksia. Ei voi olla mitään raskaampaa, kuin menettää oma lapsensa. Lasten loukkaantuminen ja vammautuminen ehkä loppuiäkseen, aiheuttaa paljon kärsimystä heille itselleen ja koko perheelle. Tulee mieleen, että annetaanko nuorelle ajolupa liian helposti. Luvan saamiseksihan ei tarvise kuin läpäistä tietokoneella oleva testi. Kuitenkin mopoilija on liikenteessä aivan samalla tavalla kuin autoilijakin. Auton ajokortin saamiseksi vaaditaankin sitten jo monen tunnin ajoharjoittelu. liittymistä tähtien joukkoon; rakkaudelle, se on jumalien etuoikeus; matkustamiselle, sillä elämä on liian lyhyt ahdasmielisyydelle; nauramiselle, se on sielun oma musiikki. Ritva Westman Metalli 57:n toimikunnan jäsen, työpaikka Nokia Oyj joka tuli ajamaan vakoja auki. Nopeasti, pareittain, noukkijat ahersivat perunat ämpäreihin ja koreihin ja kaasivat ne taas säkkeihin, joita oli varattu pellolle. Muistan monesti ne samat ihmiset talkoissa. Silloin riitti iloista puheen sorinaa. Talkooväen rutiini teki työstä mielekkään ja sosiaalisen tapahtuman. Oli kiva olla suuren joukon mukana. Taukokahvi ja hyvä talkooruoka olivat jotakin erilaista - sellaista, jota jokainen piti päivän kohokohtana. Ja se maistui, sen muistan vieläkin. Kun mentiin naapureihin, oli jännää, kun sai olla osa tuota tapahtuma. Ja taas talkooruoka oli erilaista, toisen talon emännän laittamaa. Tapahtumasta otettiin kuviakin. Albumissani on kuva muistona tuosta talkooväestä lapsuudenkotini pihalla. Ihanaa oli tunnistaa nuo ihmiset ja muistojen kotiseutu. Lapsuudenkodissani asuu vielä veljeni. On aarre eloni kirjossa, että myös jälkipolvien on mahdollista nähdä kuvat ja käydä lapsuuteni kotiin, muistojeni lapsuuteen, jota vaalin. Nimimerkki Vuosimalli 1947 Miksi ei myös näillä, juuri 15 vuotta täyttäneillä, olisi jotain koulutusta? En tosin osaa sanoa, mitä se olisi; ehkä muutama harjoituskerta koulussa, autokoulussa tai katsastusasemalla? Vaihtoehtoja varmaan löytyisi. Kaikille nuorille tahdon sanoa, että ajakaa varovasti ja tulkaa tutuksi ajoneuvonne kanssa, on se millainen tahansa. Auton kanssa jää aina toiseksi. Teillä on elämä edessä, paljon nähtävää ja koettavaa. Kiire ei saa olla asia, joka aiheuttaa onnettomuuden. Katsokaa tarkasti, kun ajatte siellä liikenteen seassa. Anja Kanko Miksi sinun kannattaa äänestää kuntavaaleissa? Salossa käydään uuden kunnan ensimmäiset kuntavaalit. 10 kuntaa yhdistyy uudeksi Saloksi. Nyt on tärkeää, että kuntalaiset käyttäisivät äänioikeutensa. Seuraavaksi käyn muutamia asioita läpi, miksi kannattaa äänestää kuntavaaleissa. Kunnassa päätetään kaikkia asukkaita koskevista asioista. Päättäjinä ovat aivan tavalliset kansalaiset. Kuntavaalit ovat tavalliselle kuntalaiselle ylivoimaisesti tärkeimmät vaalit. Päätöksiä kunnassa tekee vaaleilla valittu kunnanvaltuusto, joka valitsee hallituksen ja lautakunnat. Valtuustossa päätetään mitä palveluja kunta tuottaa ja mihin hintaan. Kunta voi tuottaa palvelut itse, ostaa toiselta kunnalta, kuntayhtymältä, kolmannelta sektorilta tai yrityksiltä. Tuotanto tapaan vaikuttaa tarvittava palvelun määrä, laatu ja poliittinen kanta. Sosiaalitoimeen kuuluvat muun muassa lasten päivähoito ja vanhustenhuolto. Lasten päivähoitoon kuuluu yhtenä vaihtoehtona maksetaanko kuntalisää eli mahdollistetaan kotona hoito. Hoito päiväkodissa tai perhepäivähoidossa on kalliimpi vaihtoehto kunnalle. Vanhustenhuoltoon kuuluu kotipalvelu, joka mahdollistaa vanhuksen kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Laitoshoidon pitää olla myös aito vaihtoehto eikä vain viimeinen vaihtoehto. Kunnalla on kaavoitus monopoli. Se päättää mihin rakennetaan kunnallistekniikkaa eli vesijohto ja viemärit. Kunnan päättäjät määrittävät myös mihin rakennetaan asuinalueet ja teollisuus ja niin edelleen. Puolueissa on eroja, vaikka sitä ei aina huomaakaan. Esimerkiksi Oikeistolla on tavoitteena yksityistää kuntien tuottamia palveluita eli hankkia ostopalveluina. Tällöin on vaarana, että palvelujen hinta nousee niin korkeaksi, ettei kaikilla ei ole palveluihin varaa. Yksityisellä tuotettu palvelun hinta on pidemmällä juoksulla korkeampi, koska sen pitää tuottaa omistajille voittoa. Tässä on vain pieni osa mainittuna millaisiin asioihin kunnanvaltuusto pystyy suoraa tai välillisesti vaikuttamaan. Siksi on tärkeää, että valtuusto koostuu sellaisista henkilöistä joka vastaa kansalaisten ikä, koulutus ja ammatti jakaumaa. On tärkeää, että äänestämme sinne itsemme kaltaisesti ajattelevia päättäjiksi. Kimmo Tuominen, Salo On mukava saada lasku, jota ei tarvitsekaan maksaa. Yhä useammat asiakkaamme maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankki asioinnistaan saamillaan OP-bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään.

Viisseiska 11 Syyskuun eka päivä ei sada, olen pihalla ja katselen kurkiparven lentävän pihan yli. Talomme lähellä on kesantopelto jossa valkohäntäpeuraemo kahden vasansa kanssa on ruokatunnilla, eikä kauankaan aikaa kun iso hirvi juoksee samaisen pellon poikki. Näitä katsellessa toi posti kirjeen jossa kehotettiin kirjoittamaan toimestani osaston organisaatiossa. Olen Ritva Tuominen, ainakin osa Nokialaisista tuntee minut entisestään, olen itsekin ollut töissä ensin Salorassa sitten Salcompissa Olen Lasse Helskyaho, avioliitossa elävä yhden jo aikuisen pojan isä. Asun Halikossa omakotitalossa. Työssä käyn Salossa Leinovalu Oy:ssä, olen käynyt jo 37 vuotta. Metalli 57.n toimintaan tulin mukaan joskus 70-luvun alussa. Erilaisten jaostotehtävien ja toimikunnan jäsenyyden myötä olen ajautunut puheenjohtajan tehtäviin. Syksyllä -90 aktiivit toverit ehdottivat minua puheenjohtajaksi, päätin suostua pyyntöön ja tulin ja myöhemmin sitten Nokialla. Liityin ammattiosastoon / metalliliittoon huhtikuun 1:pnä 1970 enkä päivääkään ole sitä katunut. Olen käynyt liiton kursseilla niin Murikassa kuin SAK:n Kiljava opistollakin. Osaston toimintaan osallistuminen oli minulle itsestään selvyys, ensin menin mukaan naisjaostoon jossa olin jonkin aikaa sihteerinä. Vuonna 1986 minut valittiin mukaan osaston toimikuntaan jolloin myöskin aloitin sihteerin tehtävät. Sihteerin tehtävät rajoittuvat Metalli 57:n toimihenkilöiden esittely Puheenjohtajana vuodesta 1991 myös valituksi tehtävään saman vuoden syyskokouksessa. Tulin valituksi tehtävään, johon kuuluu osaston kokousten johtaminen ja niiden valmistelu, esityslistojen teko. Tehtävään kuuluu tietysti koko osaston johtaminen. Tässä kohtaa olen pyrkinyt kuitenkin jakamaan tehtäviä. Mm. taloudenhoitaja on suuressa roolissa talouteen liittyvissä asioissa. Muutenkin olen alusta asti pyrkinyt siihen, etten tee kaikkea itse, vaan pyrin jakamaan tehtäviä sopivasti koko toimikunnan kesken. Tämä on mielestäni toiminut hyvin. Yhtenä vastuullisena ja suurena tehtävänä on valvoa, että kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja ja osaston sääntöjä. Tehtäviini kuuluu valvoa myös eri jaostojen toimintaa. Iso osa osaston toiminnasta tapahtuu jaostojen tuottamana. Toimikunnan päätösten täytäntöön pano on yksi puheenjohtajan Ammattiosaston varapuheenjohtaja Tervehdys hyvät METALLI 57: n jäsenet. Tuon tässä kirjoituksessa esille asioita vähän itsestäni sekä ammattiosasto 57:n toimikunnan vara- puheenjohtajan tehtävistä. Ryhdyin Ay-toimintaan kun olin pääluottamusmiehenä Chemitalic- Printeqissä kaksi luottamusmieskautta (4v.) ja nykyisessä työpaikassa Sanminassa yhden kauden 2002-2003. Silloin aloin käydä ammattiosaston toimikunnan kokouksissa, ensin varajäsenenä ja sitten varsinaisena jäsenenä. Toimikunnan varapuheenjohtajana olen toiminut nyt yhden kauden. Tässä toimessa autan puheenjohtajaa asioiden hoidossa ja johdan puhetta toimikunnan kokouksessa puheenjohtajan estyessä tulemaan kokoukseen. Olen huomannut, että ajatukseni ammattiosaston toiminnasta ja toimivuudesta ovat puheenjohtajan kanssa melko samanlaiset. Enimmäkseen varapuheenjohtaja toimii tavallisena rivijäsenenä kokouksissa. Niissä on vain käytävä hyvin aktiivisesti pysyäkseen ajan tasalla asioissa ja luettava liitosta ja Varsinais-Suomen piiristä tulevat tiedotteet tietääkseen mahdollisista muutoksista. Ne muutokset ovat olleet pienehköjä nykyisin, jos ei lasketa lukuun mahdollista liittojen yhdistymistä eli TEAM-projektin totetuminen. Tässä TEAM-projektissa on monia asioita, joita kannattaa tarkastella hyvin tarkasti ennen päätöksentekoa. En henkilökohtaisesti tällä hetkellä osaa päättää kumpi olisi hyväksi Metalliliitolle ja sen jäsenistölle, yhdistyä vai ei. Tässä muutamia ajatuksiani toimiessani ammattiosaston 57:n toimikunnassa. Tulevaisuudessa voin kirjoittaa lisää ajatuksia itsestäni ja asioiden kehittymisistä. Hyvää syksyä hyvät Metalli 57: n jäsenet. Ollaan tietoisia parantavista ajankohtaisista asioista ja toteutetaan ne. Yhdessä olemme vahvoja Terveisin Esa Hynynen, varapuheenjohtaja Sihteerin pientä porinaa pellon laidalta! lähinnä kokouksien valmisteluun sekä varsinaiseen kokoukseen. Varsinaiset pöytäkirjat kirjoitan puhtaaksi vasta kotona. Joskus kirjoittamiseen menee aikaa noin 1 2 tuntiin. Samoin kirjoitan tulevalle vuodelle osaston toimintasuunnitelman sekä kevätkokoukselle toimintakertomuksen. Pidän sihteerin tehtävistä vaikka se ei aina olekaan helppoa, vuoden aikana pöytäkirjoihin voin joutua kirjaamaan jopa 200 pykälää. Olen myöskin saanut olla mukana kiinnittämässä vapaajäsenmerkkiä monen jäsenen rintapieliin. Suurempia mokia en tietääkseni ole tänä aikana tehnyt, mitä nyt tietokone kirjoittaa vähän vääriä kirjaimia paikkoihin, mihin ne eivät kuulu. Kai tämä riittää tällä kertaa, hyvää syksyä ja alkavaa talvea kaikille toivottaapi Ritva Tuominen, Metalli 57:n sihteeri tehtävistä. Toki näitäkään minun ei tarvitse tehdä yksin. Metalli 57 on siitä hyvässä asemassa, että meillä on oma toimisto ja kaksi työntekijää. Päätösten täytäntöönpano tapahtuu pitkälti juuri toimiston kautta. Yksi tehtävistäni on toimia toimiston esimiehenä. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu myös edustaa osastoa erilaisissa tilaisuuksissa ja neuvotteluissa. Taloudenhoitajana ammattiosastossa Tehtäviini kuuluu hoitaa osastolle tulevat maksut ajallaan, sekä seurata meille kuuluvien maksujen kulku vastaavasti tulevaksi tilillemme, talousarvion laatiminen ja tilinpäätöksen hoitaminen. Olen ollut tehtävässä 20 vuotta, joskin siinä välillä pari vuotta poissa kuvioista. Antoisaa tässä hommassa on se, että saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Hankaliakin puolia löytyy, varsinkin kun oman työnsä lisäksi näitä asioita hoitaa. Kuitteja lajitellessa ja muita osaston talouteen liittyviä papereita järjestellessä se kuitenkin aika pian unohtuu. Aytoiminta on yleensäkin antoisaa ja vie mukanaan. Toivotan kaikille lehden lukijoille oikein hyvää vuoden loppua. Sirpa Kallio, Metalli 57 taloudenhoitaja Toimistomme sijaitsee osoitteessa Helsingintie 16, Salo. Rakennuksessa käytetään uutta puhelinteknologiaa. Ikävä kyllä se tarkoittaa sitä, että puhelimeemme ei saa hankittua vastaajaa. Kun jäsen soittaa toimiston ollessa suljettu, ei puhelimeen voi jättää viestiä eikä sieltä kuule aukioloaikoja. Harmittavaisempi ongelma on se, että kun puhelin on varattu, ei uusi soittaja kuule varattu-ääntä vaan puhelin soi aivan normaalisti. Niinpä soittaja saa sen käsityksen, ettei toimistolla vastata puheluihin edes aukioloaikoina. Pyydämme siis jäseniltä pitkämielisyyttä ja sitkeyttä soittaa uudelleen jos ensimmäiseen puheluun ei vastata. Varkaita toimistolla Metalli 57:n toimiston uutisia Heinäkuun 23. 24. päivän välisenä yönä kävi Metalli 57:n toimistolla varkaita. Heille kelpasivat molempien työntekijöiden tietokoneet, kamera, postimerkit, muovisäkit ja toimistolla olleet rahat. Eiväthän varkaat kolme vuotta vanhoista tietokoneista suurtakaan rahasummaa saa mutta ammattiosastolle vahinko oli suuri. Jouduimme ostamaan uudet koneet toimistolle. Eniten harmia kuitenkin aiheutti se, ettei kaikkea varastetuilla koneilla ollutta tietoa saa enää mistään palautettua. Onhan meillä tallentava kovalevy käytössämme, mutta aivan kaikkea tietoa ei sitten löytynyt sieltäkään. Esimerkiksi kevään ja kesän tapahtumista otetut kuvat hävisivät sen sileän tien. Onneksi olemme sentään joitakin kuvia saaneet jäseniltä, joten tämäkin Viisseiska lehti on saatu kuvitettua. Vahingosta viisastuneina olemme hankkineet toimistoomme kameravalvonnan ja kaikki arvokas on entistä paremmin lukkojen takana. Jäsenten asioiden hoitaminen kuitenkin jatkuu entiseen tapaan. Tervetuloa toimistolle aukioloaikoina: Toivottavat Outi ja Tuija

12 Viisseiska Veteraanit Veteraanien kesäretki Fiskarsin saksitehtaalle ja Mustion kartanoon 13.8.2008 Salon torille oli kerääntynyt iloinen metallimiesten ja naisten joukko odottamaan bussia, joka veisi meidät ensin Billnäsiin saksitehtaalle ja sen jälkeen Mustion linnaan. Fiskarsin tehdas Fiskarsin saksitehtaalla oli meitä vastassa oppaiden ryhmä. Porukka jaettiin kolmeen ryhmään - sillä taattiin, että kaikki kuulivat mitä oppaat kertoivat. Minulla, rollaattorin kanssa kulkevalla, oli erityisen hyvä vastaanotto, sillä sain oman oppaan avustamaan itseäni, kun en jaksanut toisten mukana kulkea koko tunnin kestävää kierrosta. Tehtaalla tehdään töitä kolmessa vuorossa ja henkilökuntaa on yhteensä noin 400. Tehtaalla tehdään paljon muutakin kuin saksia: esimerkiksi metsätalouteen sopivia lapioita ja haravia sekä kotitalouksiin veitsiä, purkinavaajia ym. Veitsiä ja saksia oli valtava määrä, erilaisiin tarkoituksiin sopivia. Oranssit sakset täyttävät jo 40 vuotta. Väri tuli saksiin vahingossa, sillä suunnittelija Olof Bäckström halusi saksista mustat, punaiset tai vihreät. Koneenkäyttäjä päätti kuitenkin kokeilla oranssia väriä kun sitä oli valmiina koneessa. Oranssi ja musta olivat tuolloin suosituimmat värit. Järjestettiin sisäinen äänestys ja oranssi voitti. Se on nyt myös patentoitu väri. Tänä vuonna on Fiskarsilla otettu käyttöön uusia, vaaleita värejä, sellaisia kuin vihreä ja sininen. Käynnistämme saimme jokainen vielä yleissakset muistoksi mukaan. Mustion linna ja puutarha Saksitehtaalta lähdimme tutustumaan Mustion linnaan. Ensimmäiset tiedot linnan vaiheista ovat jo 1400 luvulta. Nykyinen päärakennus valmistui vuosina 1783 1792. Valkoinen siipirakennus rakennettiin 1813 1867. Puutarhamäen rakennukset ovat myös peräisin 1800 luvulta. Ensimmäiset merkinnät Mustion vanhassa vieraskirjassa ovat vuodelta 1813 ja viimeiset vuodelta 1929. Ensimmäisen puiston suunnitteli Gottfried Hartzell ja se oli symmetrinen barokkiluomus. Vuonna 1840 Mustio myytiin ulkopuolisille ja puisto rappeutui. Vuonna 1985 nykyonen omistaja, Magnus Linder, osti linnan ja sen puistoalueen takaisin suvulleen ja tänä päivänä kaikki rakennukset on restauroitu. Mustio on kuuluisa puistoistaan ja punaisista lumpeistaan. Meitä varten oli katettu ruoka ravintola Linnan krouviin, joka on entinen vaunuvaja. Pääruoka, häränpihvi, oli joillekin pettymys, sillä siihen ei pystynyt veitsi eikä kaikkien hampaat. Kaikesta huolimatta retki oli mielenkiintoinen ja ilmakin oli meidän puolellamme. Sade alkoi vasta kun olimme jo autossa ja kotiin lähdössä; niinpä emme kastuneet, koska Salossa paistoi taas aurinko. Kiitokset kaikille, jotka auttoivat minut ylös maasta, kun kaaduin rollaattorini kanssa kotiin tultaessa, Salon torilla. Seurauksena oli 6 tikkiä polveen ja mustelmilla oleva jalka. Onneksi olen nyt jo paranemaan päin. Kiitoksin ja terveisin Leena Aamulla päivä koitti harmaana ja sateisena. Siitä huolimatta torille kokoontui melkein 100 henkilöä odottamaan lähtöä Korkeasaareen. Kaikki olivat iloisella mielellä ja Sunnuntaina Korkeasaaressa! kun matka alkoi, lähestyttiin määränpäätä, ilmakin kirkastui. Menomatkalla jokainen arvaili, montako karkkia oli lasiastiassa, joka kiersi jokaisen kädessä. Korkeasaaressa on paljon nähtävää. Erilaisia eläimiä, isoja kameleita, erilaisia kissaeläimiä esim. amurinleopardi ja tiikeri. Erilaiset linnut komeilivat nurmikolla, mainita voi riikinkukot ja pelikaanit. Kaikilla oli varmasti katsottavaa. Päivä meni mukavasti, tulomatkalla kotiin katsottiin voittajat arvonnassa. Naisjaosto Kiitos kaikille mukana olleille, ensi kesänä matka suuntautuu muualle. Naisjaoston puolesta, Anja

Viisseiska 13 Salon Seudun Op-kiinteistökeskus; Energinen Nelikymppinen Salon Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy:n perustamisesta tuli kuluneeksi 40 vuotta tämän vuoden alussa. Tänä aikana on ehtinyt tapahtua paljon ja OP-Kiinteistökeskus Oy onkin aina seurannut aikaansa. Tänä päivänä yhtiö toimii kahdella liiketoimintasektorilla; kiinteistönvälitys ja tilitoimisto. Kummatkin liiketoiminta-alat ovat kasvaneet ja kehittyneet alueen merkittävimmiksi toimijoiksi. Yhtiön ensiaskeleet otettiin vuonna 1968. Silloin aloitti toimintansa Salon Seudun Tilikeskus Oy. Yhtiö perustettiin paikallisten osuuskassojen toimesta, Osuuskassajärjestössä yleisesti omaksuttua linjaa noudattaen. Vuonna 1969 oli osakkeiden omistajina jo 10 alueella toimivaa osuuskassaa. Perustaminen tuli ajankohtaiseksi maatilatalouden tuloverolain uudistuksen myötä. Salon Seudun Tilikeskus Oy:n tarkoituksena oli avustaa osuuskassojen asiakkaina olevien maatalouden harjoittajia kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Yhtiön toimintaa laajennettiin seuraavana vuonna käsittämään tilitoimiston lisäksi myös kiinteistönvälityksen. Isännöintitoiminta yrityksessä aloitettiin 1970 luvun alussa. Samoihin aikoihin yhtiön nimi muutettiin kuvaamaan toimintaa paremmin eli Salon Seudun Tili- ja kiinteistö Oy. Myöhemmin toiminnat eriytettiin eri yhtiöihin; Salon Seudun Tilikeskus Oy ja Salon Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy:ksi kunnes ne taas fuusioitiin yhteen yhtiöön eli Salon Seudun OP-Kiinteitsökeskus Oy:ksi. Yhtiön toimintaan on kuulunut myös asuntorakentaminen. 1980- luvulla rakennettiin muutamia rivitalohankkeita Salon talousalueelle. Rakennuttamisesta yhtiö luopui hyvissä ajoin ennen laman tuloa. Isännöintiliiketoiminnasta yhtiö luopui 90-luvun lopulla. Tällä hetkellä osuuspankkien omistamaa isännöintiä hoitaa Salon alueella Salonjokilaakson OP-Kiinteistökeskus Oy. Etenkin 2000 luku on ollut OP- Kiinteistökeskukselle erityisen vahvaa kasvun aikaa; kummallakin toimintasektorilla. Sekä taloushallinto että kiinteistövälitys ovat omissa strategioissaan halunneet nousta alansa ykköstekijöiksi ja -osaajaksi. Tämän eteen on tehty rajusti töitä ja jo nyt voidaan sanoa että määrätietoinen työ on kantanut hedelmää. Kiinteistönvälitys on ollut jo usean vuoden alueen selvä ykköstoimija. Tällä hetkellä samaa voidaan sanoa myös taloushallintoyksiköstä. Tämä ei ole tullut sattumalta, vaan on osattu tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan. Ratkaisut yhdistettynä vahvaan tahtotilaan ja aktiiviseen ja luotettavaan toimintaan, ovat tuottaneet toivotunlaisen tuloksen. Näin voimme antaa asiakkaillemme sitä palvelua, jota he meiltä odottavat. Henkilökunnan määrä on noussut jo 18 henkilöön, josta taloushallinnon puolella työskentelee 12 henkilöä ja kiinteistönvälityspuolella 6 henkilöä. Kiitokset kuuluvat kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat luottaneet meidän toimintaamme ja mahdollistaneet meidän 40-vuotistaipaleemme. Ilman asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ei olisi OP- Kiinteistökeskustakaan. Ilman menestystahtoista, aktiivista, muutoskykyistä ja -haluista sekä työstään innostunutta ja kiinnostunutta henkilökuntaa, emme olisi voineet kuin uneksia nykyisestä tilanteestamme. Olemme yhdessä asiakkaidemme kanssa saavuttaneet toimialueellamme merkittävän aseman niin taloushallinto- kuin kiinteistönvälityssektorillakin. Voin ilolla todeta, että tämä juhlavuosi ei ole tule olemaan meille välivuosi. Haluamme olla jatkossa entistäkin tärkeämpi kumppani asiakkaillemme sekä omalta osaltamme olla edesauttamassa asiakkaidemme menestystä. Tästä on hyvä jatkaa seuraavalle 40-vuotistaipaleelle. Oli avun tarve joko taloushallinto- tai kiinteistönvälitystehtäviin liittyvissä asioissa, niin meiltä saa nykyaikaista, asiantuntevaa ja aktiivista palvelua. Luonnollisesti, luotettavasti sekä OP-Pohjolanryhmän tukea hyödyntäen. YHTEISTYÖTERVEISIN Pasi Salo Veteraanit 4.6.2008 vietimme kesäpäivää yhdessä Turku 1 vetertaanien kanssa Salakalliolla. Kuvat ruokailusta. 13.8.2008 veteraanit olivat tehdasvierailulla Fiskarsin saksitehtaalla. Olemme jatkamassa matkaa kohti Mustion kartanoa. Retkeläiset ruokailemassa Mustion kartanossa. Metallityöväenliiton puheenjohtaja Erkki vuorenmaa vieraili 5.3.2008 veteraanien tapaamisessa työväentalolla.

14 Viisseiska Nuorisojaosto Metalli57 Nuorten puheenjohtajan palsta Vuosi alkoi liittokokousvaaleilla, jossa olin ensimmäistä kertaa mukana ehdokkaana. Liittokokous ehdokkuus toi monenmoista uutta valmistautumiseen. Oli kannatuslistan keräystä, koulutusta vaaliasioiden hoidosta ja vaalimateriaalin tutkimista sekä tietysti vaalimainosmateriaalin tilaamista, tekemistä ja levittämistä. Vaalitulosten odottelukin sai ihan uutta merkitystä kun oli itse mukana. Kun vaalin tulos varmistui, enkä päässyt läpi, niin hiukan se harmitti. Sen jälkeeen iski uuvahdus. Vaaliuntuvikolle se oli raskas koitos mutta onneksi kesä antoi lepoa asioden hoidossa. Kaiken kaikkiaan turnauskestävyyttä tarvitaan lisää. Syksy alkoi sitten ihan toisella projektilla, jota oli myös valmisteltu koko kevät. Nimittäin menin naimisiin kihlattuni kanssa. Moni muu projekti saa ottaa mallia siitä kehityskaaresta minkä häät vaatii. Suuri kiitos vaimolleni perusteellisesta valmistelusta; minun täytyy ottaa siitä mallia. Mutta takaisin yhteisten asioden pariin. Tänä syksynä on vilkasta vaalirintamalla. On kunnallisvaalit, jotka ovat erityisen spesiaalit tänä syksynä, sillä kuntaliitoksen myötä koko organisaatio kokee melkoisen muutoksen. Sen jälkeen on työpaikoilla luottamusmiesvaalit, heti kunnallisvaalien jälkeen. EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI: Salon Osuuspankki tekee oman liitoksensa ja sen myötä tulevat myös vaalit lähiaikoina. Joten vaikuttamiseen on mahdollisuuksia monella rintamalla. Meidän täytyy muistaa ja jaksaa vaikuttaa. Aina eivät voimat meinaa riittää, sillä syksy on rankkaa aikaa -mutta se on onneksi lyhyt aika. En ole tänäsyksynä kunnallisvaaleissa ehdolla mutta toivotan kaikille nuorille onnea ja voimia yhteisten vaaliasioden parissa. Minä jatkan tällä ay-tontilla ja taaperran eteenpäin. Terveisin:Tomi. Rinneautoilua Teijolla 10.5. 2008 Nuorisojaostolaiset lähtivät taas kokeilemaan kuka on rinteiden kuningas/kuningatar tässä jo lähes perinteisessä rinneautoilukilpailussa. Ilma oli upea, rinne hyvässä kunnossa mutta porukkaa olisi mahtunut meidän kuuden lisäksi paljon enemmänkin mäkeä laskemaan. Ei edes jaoston tarjoamat pillimehut ja makkarat saaneet porukkaa liikkeelle. Koska meitä oli sen verran vähän, päätimme laskea viisi laskua per nuppi ja kisa oli todella tiukka. Voiton korjasi viimeisellä laskulla Meevi ennen Jaria ja Jania. Näin kisat saivat ensimmäisen naisvoittajan. Mutta ei jumbokaan ilman palkintoa jäänyt, lahjoitimme Mikaelille pikkuauton. Hienoa että saimme kolme ensikertalaista nuorta mukaan kinkereihin. Tulethan sinäkin seuraavalla kerralla!? Tulokset: 1. Meevi, 2. Jari S, 3. Jani, 4. Kalevi, 5. Tomi M, 6. Mikael Voittajien on helppo hymyillä. -Mervi ja Kalevi- Frisbeegolfia Pahkavuoressa Kolme alle par:n Kalevi puttaa. Nuorisojaoston tutustuminen uusiin lajeihin jatkui 7.9 2008 pahkavuoressa Frisbeegolfin parissa. Pahkavuoressa on oikea yhdeksänkorinen heittorata, jonne voi mennä kokeilemaan miten se frisbee lentää. Tyylillä ei ole niin suurta merkitystä, ainakaan näin alussa, tärkeintä on saada frisbee koriin mahdollisimman vähin heitoin. Lajia jo hieman kokeillut Jari Sievänen opasti heittelyn saloihin ja ei kun kisat pystyyn. Heittotyylejä oli niin monta kuin oli heittäjiäkin. Tälläkertaa saimme mukaan viisi osallistujaa ja kisa oli tiukka. Niinhän siinä kävi, että konkari Jari S vei voiton 32:llä heitolla, Meevi toisena,47 heittoa, Kalevi tuli kolmanneksi 48:llä heitolla, Tomi hienosti neljäs, 51 heittoa ja Jari V viides, 55 heittoa. Kaikkien mielestä tämä laji oli hyvää kuntoilua, kävelyä tuli reippaasti kun ei se frisbee mennyt aina ihan sinne suuntaan minne piti.. Kaikenkaikkiaan vietettiin hauska ulkoiluiltapäivä ja varmaan mennään myös uudelleen. -Meevi-