Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin. Rakennerahastokausi 2007 2013

Samankaltaiset tiedostot
Vipuvoimaa EU:lta tasavertaiseen tulevaisuuteen Rakennerahastokausi

kansainvälistymiseen Rakennerahastokausi

yritystoiminnan kehittämiseen Rakennerahastokausi

Kestävää kasvua ja työtä

Ideasta suunnitelmaksi

Vipuvoimaa EU:lta. ympäristöhankkeisiin Rakennerahastokausi

EUROOPPA-PÄIVÄ

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

Hankestrategia Yhtymähallitus

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastojen ohjelmakausi

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

ODINE Open data Incubator for Europe

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

EU-rakennerahastojen mahdollisuudet kulttuuriperintöhankkeille. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Vipuvoimaa EU:lta. sosiaalirahastosta Rakennerahastokausi

Päivämäärä Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet

Rakennerahastokauden valmistelu

Kestävää kasvua ja työtä

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet

Talousarvioesitys 2016

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

SEuroopan sosiaalirahasto Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

6Aika-strategian esittely

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Markku Gardin

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Itä-Suomeen Rakennerahastokausi

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi

Transkriptio:

Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin Rakennerahastokausi 2007 2013

Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin 4 Tukea osaamisen ja inn0vaatioiden kehittämiseen EU:n rakennerahastoista 6 Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla 7 EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla 9 Lisää tietoa 10 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? 11 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? 12 Miten toimin saadakseni EU-tukea? 14 Muut rahoitusmahdollisuudet Edita Prima Oy 4/2008

Vipuvoimaa EU:lta osaamiseen ja innovaatioihin Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Koko maan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että suomalainen osaaminen pärjää ja kehittyy jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa myös tulevaisuudessa. Osaamisen ylläpito, uudet innovaatiot ja jatkuva kehittyminen ovat avainasemassa Suomen säilymisessä elinvoimaisena. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioiden tukeminen on myös yksi Euroopan unionin rahastoohjelmien painopisteistä. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta toimintaan, joka parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Esimerkiksi ideoiden ja tuotteiden kehitysvaiheessa, kaupallistamisessa tai ulkomaille viennissä moni yritys tarvitsee ulkopuolista pääomaa tai muuta tukea. Innovaatiot voivat syntyä hetkessä, mutta usein niiden taustalla on kokemukseen ja osaamiseen pohjautuvaa pitkäjänteistä työtä. 3

Tukea osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen EU:n rakennerahastoista EU rahoittaa suomalaisia hankkeita, jotka liittyvät osaamisen tai innovaatioiden kehittämiseen. EU myöntää tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Rahastojen toimintalinjat määrittelevät ohjelmien keskeiset tavoitteet ja rahoitettavat hankkeet. Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetaan muun muassa ideoiden ja tuotteiden kehittämistä tukevia innovaatiojärjestelmiä ja kansallisia sekä kansainvälisiä verkostoja. Niiden avulla esimerkiksi jaetaan tieto-taitoa ja tuotteistetaan parhaita ideoita. Lisäksi kehitetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja sekä tuetaan yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla koulutettavat voivat kehittää osaamistaan ja suomalainen koulutusjärjestelmä vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään. Yritykset ja oppilaitokset voivat myös kehittää yhteistyössä osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi uusien ideoiden analysointiin ja tuotteistamiseen. ESR-varoin voidaan kehittää myös sosiaalisia innovaatiota, kuten uusia toimintatapoja yhteisöissä tai toimijaverkoissa. 4

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoilla tuetaan osaamiseen liittyvää verkostoitumista.

Vaikutukset ympä ristöön, yhteis työhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa EU-tukea saavissa hankkeissa. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Myös Suomen oma lainsäädäntö velvoittaa arvioimaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöön. Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken, tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. Myös tasa-arvon edistäminen koko yhteiskunnassa muun muassa sukupuolten, ikäluokkien ja väestöryhmien välillä on yksi EU-tuen kriteereistä. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa. Modernista logistiikkakoulutuksesta kunnan vetonaula 6 Taivalkosken metsäoppilaitos otti harppauksen eteenpäin puunkorjuun osaajana ja kehittäjänä. Työelämässä oli luonnollinen tarve henkilöstön koulutukselle tietojärjestelmien uusiutuessa. Logistiikkakoulutusta metsäalalle -hankkeella kehitettiin puunhankinnan koulutusta vastaamaan alan nykypäivän työelämää sekä parannettiin metsäalan yritysten työntekijöiden ja Taivalkosken metsäoppilaitoksen opettajien ammattitaitoa. Samassa yhteydessä rakennettiin toisella hankkeella virtuaalinen oppimisympäristö puunkorjuun hankintaan, koulutukseen ja testaukseen. Virtuaalinen oppimisympäristö koostuu opiskelussa tärkeistä hakkuukonesimulaattoreista ja atk-luokasta ohjelmistoineen. Hankkeen puitteissa järjestettyjen tietotekniikkakoulutusten osallistujatavoite ylittyi reilusti. Hanke on myös edistänyt kestävää kehitystä, koska metsätyön aiheuttama ympäristökuormitus vähenee entistä paremman logistiikan ja automaation hallinnan ansiosta. Vaikka kahden hankkeen yhtäaikainen vetäminen vaatiikin itsensä panemista peliin, olen todella tyyty-

EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla Ohjelmat, joiden kautta EUtukea suunnataan, vahvistetaan seitsemänvuotisen ohjelmakauden ajaksi. Nykyinen ohjelmakausi kattaa vuodet 2007 2013. EU-tukea on varattu erikseen jokaiselle vuodelle. Euroopan aluekehitysrahaston tukea jaetaan ohjelmakaudella 2007 2013 viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. Euroopan sosiaalirahaston tuki jaetaan Manner- Suomessa yhden ohjelman kautta, joka jakautuu valtakunnalliseen jaalueellisiin osioihin. Ohjelmat on kuvattu tarkemmin ohjelmakohtaisissa esitteissä. väinen, että lähdin mukaan projektipäälliköksi. Olen oppinut paljon uutta ja luonut hyviä kontakteja. Minua on myös pyydetty kouluttajaksi valtakunnallisiin koulutuksiin, nelivuotista hanketta vetänyt Jouni Kortetjärvi Taivalkosken metsäoppilaitoksesta kertoo. Virtuaalinen oppimisympäristömme on ollut jopa vetonaula Taivalkosken kunnassa vieraileville.

EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät.

Lisää tietoa Mitä EU-tuki käytännössä tarkoittaa? Käytännössä EU-tuki tarkoittaa sitä, että hankkeelle myönnetystä julkisesta tuesta osa on EU-tukea joko Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahastosta ja osa muuta kansallista julkista rahoitusta. Tuen lisäksi hankkeessa pitää olla mukana myös hankkeen toteuttajan omaa rahoitusta. Tuen tyyppi ja määrä vaihtelevat julkisen rahoittajan, hankkeen sisällön ja kansallisen lainsäädännön mukaan. Mistä EU-tukea voi hakea ja mistä saa lisätietoja? Julkiset rahoittajat kertovat tuen hakumenettelyistä ja mahdollisista hakuajoista omilla internet-sivuillaan. Rahoittajien yhteystiedot löytyvät esitteen lopusta. Kuka voi hakea EU-tukea? EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. 9

Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Uuden idean tuotekehittelyyn saatetaan tarvita lisää pääomaa tai tuotteen markkinointiin tukea. Syrjäisillä alueilla toimivien yritysten ideoiden jakamiseen taas tarvitaan toimivia tietojärjestelmiä ja verkottumista. Euroopan aluekehitysrahasto tukee alueellisia hankkeita, jotka tekevät innovaatioiden tuotteistamisen ja taloudellisen hyödyntämisen helpommaksi sekä luovat verkostoja osaajien välille. Kun samalla parannetaan esimerkiksi tietoliikenneyhteyksiä ja -palveluja, voidaan syntyneet ideat ja saatu kokemus hyödyntää myös verkostoissa. Euroopan aluekehitysrahaston tuella esimerkiksi vahvistetaan teknologian ja osaamisen siirtoa, luodaan yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välille yhteistyöverkostoja, edistetään toimijoiden kansainvälistymistä, edistetään yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehityspalveluita, parannetaan tutkimusta ja opetusta tukevia ympäristöjä, kehitetään osaamis- ja kulttuurirakenteita, kehitetään tietoliikenteen palveluja ja sisältöjä, parannetaan tietoyhteiskuntapalvelujen tasaarvoista saatavuutta. 10

Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahasto tukee osaamista ja innovaatioiden kehittämistä. Hankkeista hyötyvät niin yksilöt, yhteisöt kuin työmarkkinatkin. Osaavat ihmiset työllistyvät ja osaavat organisaatiot tehostavat toimintaansa. ESR-rahoituksella tuetaan osaamisen ja innovaatioiden välineiden kehittämistä ja tulosten hyödyntämistä. Osaamisen jakaminen ja innovaatioiden kehittely kumppanuudessa on tärkeää. Euroopan sosiaalirahaston tuella parannetaan nuorten työllistymistä ja hakeutumista koulutukseen, parannetaan työntekijöiden työkykyä, osaamista ja työoloja, kehitetään sosiaalisia innovaatioita, ennakoidaan koulutustarpeita alue- ja paikallistasolla, luodaan innovaatioympäristöjä ja verkostoja, kehitetään osaamis- ja innovaatiojärjestelmiä, helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään, kehitetään ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta, tuetaan työntekijöiden ja opiskelijoiden muunto- ja jatkokoulutusta, kannustetaan organisaatioiden ja tutkijoiden yhteistyötä ja verkottumista, edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. 11

Miten toimin saadakseni EU-tukea? Kun Sinulla on idea osaamiseen tai innovaatioihin liittyvästä kehittämishankkeesta, johon haluat hakea EU-tukea, voit edetä seuraavien askeleiden mukaisesti: Kerää ympärillesi ryhmä ihmisiä, joita idea kiinnostaa ja jotka ovat halukkaita kehittämään ideaa eteenpäin. Ota mukaan myös ihmisiä, joita kehittäminen koskee. Varmista, että ideallasi on oman organisaatiosi ja tarvittavien yhteistyökumppaneiden tuki. Ota yhteyttä alueellasi toimivaan julkiseen rahoittajaan keskustellaksesi hankkeesta. Rahoittajiin kannattaa olla yhteydessä heti idean suunnitteluvaiheessa, jotta hanke etenee sujuvasti oikeaan suuntaan. Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi tutustu oman alueesi maakuntaohjelmien stategioihin ja toteuttamissuunnitelmiin. Mitä tehdä, kun asiakas käy käsiksi? 12 Väkivalta uhkaa yhä useamman työssä käyvän turvallisuutta palvelualoilla. Väkivaltaisen asiakkaan mahdolliseen kohtaamiseen on hyvä hankkia tietoa ja taitoa. ESR-rahoitteinen AVEKKI-projekti kehitti koulutus- ja toimintatapamallin väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan, erityisesti terveydenhuollossa. Vaikka AVEKKI-projekti sai alkunsa terveydenhoitoalan tarpeista, se on täysin sovellettavissa myös muille aloille, kuten sosiaali-, opetus-, diakonia- ja turvallisuusaloille, kertoo projektipäällikkö Seija Taattola. Tyytyväiset AVEKKI-koulutetut ovat jo soveltaneet oppejaan esimerkiksi kouluhenkilökunnan tarpeisiin. Kansainvälisestikin laadukkaan koulutusmallin tueksi tuotettiin myös oppimateriaalikokonaisuus. Lisäksi AVEKKI poiki vuonna 2006 alkaneen osaprojektin, jossa kehitetään pelastusalan työturvallisuuskoulutusta. Tällä hetkellä projektissa suunnitellaan muun muassa KILPI-suojavaatetta pelastus- ja sairaankuljetustehtäviin yhteistyössä Poliisin tekniikkakeskuksen kanssa. Savonia-ammattikorkeakoulu on vetänyt hanketta vuodesta 2005. Projekti kokoaa yhteen Pohjois-Savon terveydenhuollon ja turvallisuuden

EU-tuki myönnetään aina ajallisesti ja sisällöllisesti rajatulle hankkeelle. Hankkeista tehdään aina suunnitelma, joka sisältää hankkeen sisällön, työnjaon, tavoitteet ja vaiheet, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman sekä toteutusaikataulun. Tukihakemus täytetään sähköisesti EURA2007- järjestelmässä valtaosassa hankkeita. TEkeskusten myöntämiä tukia, Tekesin tutkimusja kehittämisrahoitusta sekä Finnvera Oyj:n lainoja ja takauksia haetaan kuitenkin omilla hakulomakkeilla ja -menettelyillä. Hakemusten jättämisestä saat lisätietoa ottaessasi yhteyttä julkiseen rahoittajaan. EU-ohjelmiin ja niiden toimintalinjojen tavoitteisiin, rahoituksen hakuaikoihin ja muihin ehtoihin voit tutustua internetissä www.rakennerahastot.fi. Sivulta pääset myös oman alueesi ja julkisten rahoittajien internet-sivuille. Rahoittajilta saa myös asiantuntija-apua hankkeen suunnittelu- ja käynnistämisvaiheessa. asiantuntijoita, kuten Savon ammatti- ja aikuisopiston, Niuvanniemen sairaalan, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Varkauden ja Iisalmen sairaalat, Kuopion poliisin sekä Kuopion yliopiston ja Pelastusopiston. Pelastusopiston rooli projektissa on väkivaltatilanteiden esiintyvyyden, muodon ja syiden kartoittaminen sekä passiivisten suojavälineiden kehittäminen.

Muut rahoitusmahdollisuudet Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia, jotka tukevat osaamista ja innovaatioita. Niistä saa lisätietoa Euroopan unionin internet-sivustolta www. europa.eu. Suomessa toteutetaan osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi useita kansallisia kehittämisohjelmia ja tukijärjestelmiä, joista saa lisätietoa tässä esitteessä mainituilta rahoittajilta. Maaseudun kehittämistä tuetaan maaseudun kehittämisohjelman avulla. Lisätietoja saa maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta www.mmm.fi tai TE-keskuksista www.te-keskus.fi. Tekes rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita myös muun muassa tuotekehityslainoilla. Yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat päästä mukaan käynnissä oleviin Tekesin teknologiaohjelmiin omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan. Lisätietoja löytyy Tekesin internet-sivuilta www.tekes.fi. 14

RAHOITTAJAT Finnvera Oyj www.finnvera.fi Lääninhallitukset www.laaninhallitus.fi Maakunnan liitot www.reg.fi Opetushallitus www.oph.fi Tiepiirit www.tiehallinto.fi Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes www.tekes.fi Työvoima- ja elinkeinokeskukset www.te-keskus.fi Ympäristökeskukset www.ymparisto.fi Liikenne- ja viestintäministeriö www.lvm.fi Opetusministeriö www.minedu.fi Sisäasiainministeriö www.intermin.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Ympäristöministeriö www.ymparisto.fi

www.rakennerahastot.fi