11.10.2011 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMEENTULOTUEN PERIAATTEET 3 2. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN 3 2.1. Yleiset perusteet 3 2.2. Toimeentulotuen rakenne ja suuruus 4 2.2.1. Toimeentulotuen perusosan suuruus 5 2.2.2. Perusosan alentaminen 5 2.2.3. Asumismenot 6 2.2.4. Sosiaalipalveluista ja laitoshoidosta aiheutuvat menot 7 2.3. Takautuva tuki 8 2.4. Tulot ja varat 8 2.4.1. Tulot, joita ei oteta huomioon 8 2.4.2. Varojen huomioonottaminen 8 2.4.3. Ulosoton vaikutus 9 2.4.4. Velkajärjestely 9 2.4.5. Maksettu elatusapu 9 2.4.6. Opiskelijat 9 2.5. Toimeentulotuen jaksotus 10 2.5.1. Työttömyysturvan huomioiminen 10 2.6. Toimeentulotuen takaisinperintä 10 3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 11 4. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA 12 4.1. Toimeentulotuen hakeminen ja hakemuksen käsittely 12 4.2. Päätöksen perustelu ja tiedoksianto 13 5. TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMINEN 13 6. ASIAKASLAKI 16 7. MUUTOKSENHAKU, VALITUS JA KANTELU 16
1. TOIMEENTULOTUEN PERIAATTEET Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. (Toimeentulotukilaki eli TOTUL 1 ). Tuen tarve on aina arvioitava ottaen huomioon asiakkaan kokonaistilanne, yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Asiakkaalla on aina oikeus saada asiansa käsiteltäväksi ja päätös kirjallisena. Toimeentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeenmukaista toimeentuloaan muilla tavoilla (TOTUL 2 ). Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan esim. ansiotyöllä huolehtia omasta elatuksestaan ja hoidostaan ja siinä laajuudessa kuin muissa laeissa on säädetty myös puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta ja hoidosta (TOTUL 2 ). Toimeentulotuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia ja tarvittaessa neuvoa myös niiden hakemisessa. Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisen sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava sosiaalitoimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Tuensaajan velvollisuutena on lisäksi välittömästi ilmoittaa sosiaalitoimelle kaikki muutokset, jotka voivat vaikuttaa oikeuteen saada toimeentulotukea. (TOTUL 17 ). Asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainitut valtion ja kunnan viranomaiset, eläkelaitokset, yhteisöt ja laitokset ym. ovat velvollisia pyynnöstä antamaan maksutta sosiaalihuollon viranomaisille näiden tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Kun toimeentulotuen myöntämisessä on kysymys perustuslain 19 :ssä säädetystä välttämättömän toimeentuloturvan järjestämisestä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asiakkaan ihmisarvoisesta ja välttämättömästä toimeentulon turvaamisesta huolehditaan. On tilanteita, joissa asiakkaalla on sellaisia erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja, joiden huomioon ottaminen toimeentulotukea myönnettäessä voi olla oleellista henkilön tai perheen selviytymiselle. Toisaalta toimeentulotuen tehtävänä on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ottaen huomioon henkilön tai perheen erityiset tarpeet ja olosuhteet. Siten ohje on yksilökohtaisen harkinnan apuna. Asiakkaalla voi olla toimeentulotuen tarvetta, vaikka laskelma osoittaa ylijäämää. Toimeentulotuen myöntäminen näissä tapauksissa arvioidaan yksilöllisesti sen mukaan, mistä erityistekijöistä tuen tarve aiheutuu. 2. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN 2.1. Yleiset perusteet Toimeentulotukea myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakituisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe oleskelee muutoin kuin satunnaisesti useammassa kunnassa, myöntää tuen se kunta, jonka alueella oleskelusta menot johtuvat. Esim. tuen tarpeessa olevien perheenjäsenten asuessa työn tai opiskelun takia eri kunnissa, vastaa kukin oleskelukunta vain omalta osaltaan toimeentulotuen myöntämisestä. (TOTUL 14 ). 3
Myös kunta, jossa henkilö oleskelee vain satunnaisesti, saattaa kiireellisessä tilanteessa olla velvollinen myöntämään toimeentulotukea hakijalle. Kiireellinen tilanne voi olla esim. matkarahojen puute kotipaikkakunnalle palaamiseen tai akuutit terveydenhuoltomenot. Hoito laitoksessa tai muussa yksikössä, asevelvollisuuden suorittaminen, tutkintavankeus tai vapausrangaistuksen suorittaminen ei muuta henkilön oleskelukuntaa. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukeen oikeuttavien menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 ). Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa (TOTUL 3 ). 2.2. Toimeentulotuen rakenne ja suuruus Toimeentulotuen määrää arvioitaessa tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, sen mukaan kuin jäljempänä erikseen säädetään. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot esim: o asumismenoista takuuvuokra, muuttokustannukset o työmatkamenot o elatusmaksut o päivähoitomenot o kotipalvelumaksu o huonekalut o lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset o hautauskustannukset 4
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Menoja ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella (esim. hoitotuki kattaa terveydenhuoltomenoja). 2.2.1. Toimeentulotuen perusosan suuruus 1) yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla 1.1.2011 lukien 419,11 euroa kuukaudessa. Perusosaa tarkistetaan vuosittain 1.1. alkaen. 2) muulla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 85 prosenttia yksin asuvan henkilön perusosasta, jollei kohdasta 3 muuta johdu. Yhteistaloudessa asuville sovelletaan 85 prosentin perusosaa riippumatta siitä, ovatko henkilöt avio- tai avopuolisoita, yhdessä asuvia sisaruksia, ystäviä, samaa sukupuolta olevia henkilöitä jne. Edellytyksenä on, että yhteistaloudessa asuminen on todellista. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan mukaan yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat kuten TV, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä Jos täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa vaikka eivät muodosta perhettä, katsotaan heidät itsenäisiksi tulonsaajiksi. Heille tehdään erilliset toimeentulotukilaskelmat, mutta heidän perusosansa lasketaan 85 %:n mukaan. 3) vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvalla, 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 prosenttia yksin asuvan henkilön perusosasta 4) 10-7-vuotiaalla lapsella 70 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta sekä 5) alle 10-vuotiaalla lapsella 63 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta. Jos perheessä on useampia alle 18-vuotiaita lapsia (kohdat 4 ja 5), perusosaa alennetaan toisesta lapsesta 5 prosenttiyksiköllä ja kolmannesta ja kustakin seuraavasta lapsesta 10 prosenttiyksiköllä. 2.2.2. Perusosan alentaminen Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota hänelle, perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan enintään 20 prosenttia. Perusosan alentaminen koskee ainoastaan työstä ym. toimenpiteistä kieltäytynyttä henkilöä eikä muita perheenjäseniä. Perusosan alentaminen edellyttää, että toimeentulotukipäätöksen tekijällä on selkeä ja yksilöity näyttö siitä, että työnhakija on kieltäytynyt tarjotusta työstä ym. toimenpiteestä. Jos henkilö esim. ei ilmoittaudu kehotuksesta huolimatta työttömäksi työnhakijaksi tai ei ilman perusteltua syytä nouda- 5
ta työvoimaviranomaisen antamia ilmoittautumisaikoja, aiheuttaa hän omalla toiminnallaan sen, että hänelle ei ole voitu tarjota työtä. Toimeentulotukilain 2a :ssä on todettu toimeentulotuen hakijan velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ellei hänellä ole em. pykälässä todettua hyväksyttävää syytä tai estettä työn vastaanottamiselle. Myös kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain perusteella voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti, jos henkilö, jolla on velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen, kieltäytyy osallistumasta suunnitelman tekemiseen tai ei saavu sovittuun yhteiseen tapaamiseen, jossa suunnitelma on tarkoitus tehdä alle 25-vuotias kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n tarkoittama henkilö kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää työtoiminnan ilman perusteltua syytä. myös kieltäytyminen allekirjoittamasta aktivointisuunnitelmaa on perusosan alentamisperuste, mutta jos se on mahdollista, on tavoitteena neuvotella yhdessä niin kauan, että suunnitelman sisällöstä löytyy yhteisymmärrys. Jos työstä tai toimenpiteistä kieltäytyminen on toistuvaa, voidaan perusosan suuruutta alentaa yhteensä enintään 40 prosentilla. Perusosaa voidaan kerrallaan alentaa enintään kahdeksi kuukaudeksi kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Kahden kuukauden jälkeen voidaan tehdä uusi alentamispäätös, jos kieltäytyminen toimenpiteistä tai lain tarkoittamat laiminlyönnit jatkuvat. Perusosan alentamisen yhteydessä tulee aina laatia, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman voi tehdä esim. päätöksen yhteydessä asiaselosteeseen. Asiakkaan tulee aina saada suunnitelma kirjallisena. Myös suunnittelusta kieltäytyminen voi olla peruste perusosan alentamiselle. Lain mukaan alentaminen voidaan tehdä vain sillä ehdolla, että se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää kohtuuttomana. Kohtuuharkinnassa tulee ottaa huomioon henkilön sosiaalinen tilanne ja tosiasiallinen työkyky ottaen huomioon mm. akuutin mielenterveys- tai päihdeongelman vaikutus. 2.2.3. Asumismenot Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti vain asuinkäyttöön tarkoitettuihin tiloihin. Toimeentulotuessa huomioitavia menoja ovat vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Omistusasunnoissa näitä menoja ovat yhtiövastike, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut tai kiinteistön hoitomenot. Myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kohtuulliset korot otetaan huomioon edellyttäen, että verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon. Tarvittaessa asiakasta voidaan ohjata hakemaan verovirastosta muutosta ennakonpidätykseen. Myönnettäessä toimeentulotukea asuntolainan korkoihin tulee myös selvittää asuntohankkeen realistisuus. Jos asunnon hankinta on alunperinkin ollut epärealistinen perheen tulotasoon nähden eikä tuensaajalla ole mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa vastata itse asumisestaan, ei asumista tueta toimeentulotuella. Siten sellaisen asunnon asuntolainan korkoihin, jonka pankki tulee realisoimaan, ei tule myöntää toimeentulotukea, koska tuen myöntäminen ei turvaa asumisen jatkumista. Lainanlyhennyksiä ei huomioida menona. 6
Jos asunto on vuokransa tai pinta-alansa suhteen kohtuuttoman suuri, tulee asiakkaan kanssa selvittää mahdollisuudet hankkia kohtuullinen asunto. Asunnonvaihtoon on annettava riittävästi aikaa, jonka jälkeen vuokrasta tai muista asumiskuluista huomioidaan menona vain kohtuulliseksi katsottu osuus. Myönnettäessä toimeentulotukea omistusasunnosta aiheutuviin asumiskustannuksiin arvioidaan asunnon koon ja asumiskustannusten kohtuullisuutta samoin perustein kuin vuokra-asuntojen kohdalla. Tukea voidaan myöntää omistusasunnon yhtiövastikkeeseen (sekä hoito- että rahoitusvastikkeeseen) ja kohtuullisiin asuntolainan korkoihin. Vuokrien kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan perusteena käyttää kunnan yleistä hintatasoa. Kohtuullinen hintataso määräytyy Urjalassa kunnan hintatason mukaisesti. 2.2.4. Sosiaalipalveluista ja laitoshoidosta aiheutuvat menot Asiakasmaksulain 11 :n mukaan sosiaalipalvelumaksu sekä terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Sosiaalipalveluista perittävän maksun alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Lyhytaikaisesta hoidosta aiheutuvat asiakas/potilasmaksut otetaan huomioon toimeentulotuen suuruutta määrättäessä samoin kuin muutkin terveydenhoitomenot. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön käyttövaroiksi tulee varata vähintään 90 euroa/kk. Lisäksi otetaan huomioon käyttövaroihin ja sairaalalaskuun kuulumattomat toimeentulotukeen oikeuttavat menot. Mikäli palveluasumisessa asiakkaan tulot, säästöt tai varallisuus eivät riitä kattamaan palveluntuottajan perimiä kustannuksia, myönnetään niihin maksuihin asiakkaalle toimeentulotukilain mukaisesti toimeentulotukea, jolloin toimeentulotuen tarpeen arvioinnissa huomioidaan perusosaan sijaan 150 euroa kuukausittaisena käyttövarana. Käyttövara sisältää myös terveydenhuoltomenot ja lääkkeet. Mikäli käyttövarat eivät jonakin kuukautena riitä kattamaan kaikkia terveydenhuoltomenoja, huomioidaan toimeentulotuessa silloin erikseen myös käyttövaran ylittävät terveydenhuoltomenot. Mielenterveyskuntoutujien kohdalla voidaan tarvittaessa harkinnanvaraisesti käyttää 200 euron kuukausittaista käyttövaraa. Vankilaviranomaisten tulee huolehtia vangin toimeentulosta vapausrangaistuksen ajalla, joten varsinaista toimeentulotukea ei vangille pääsääntöisesti myönnetä. Sen sijaan omaisuuden säilyttäminen vapausrangaistuksen ajalla on järjestettävä viimesijassa toimeentulotukena, jos muita vaihtoehtoja ei ole. Myös tutkintavangit saavat välttämättömän ylläpidon vankilan toimesta. Tutkintavangille voidaan myöntää ehkäisevänä toimeentulotukena käyttövaroja, jos hän ei voi saada työtä vankilan puolesta ja on täysin vailla toimeentulovaroja. Sekä asevelvolliset että siviilipalvelusta suorittavat saavat palvelusaikana tarpeellisen majoituksen, muonituksen, vaatetuksen, terveydenhuollon ym. ylläpidon valtion toimesta. Lisäksi tietyissä tilanteissa tarvittavan tuen voi saada sotilasavustuksena. Myöskään viikonloppuvapaiden ym. lomien kustannuksiin ei toimeentulotukea myönnetä. 7
2.3. Takautuva tuki Pääsääntöisesti toimeentulotuki lasketaan tuen hakemisajankohdasta eteenpäin. Toimeentulotukilain 15 :n mukaan toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää myös takautuvasti toteennäytettyjen, toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Tällöin tulee ottaa huomioon asiakkaan tilanne myös sillä hetkellä, kun tukea maksamattomiin menoihin haetaan sekä mahdollisuudet selviytyä näistä menoista vastaisuudessa. Perusteena takautuvan tuen myöntämiselle on hakijan kyvyttömyys (esim. sairaus) tuen hakemiseen tuen tarpeen ajankohtana. 2.4. Tulot ja varat Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheeseen kuuluvien henkilöiden käytettävissä olevat tosiasialliset tulot. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Näitä tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä-, eläke- ja omaisuustulot, yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset jne. 2.4.1. Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukilain 11 :n mukaan toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon: vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja sekä muita työssä käymisestä aiheutuvia menoja. Siten ansiotuloista vähennetään matkakustannusten hinta edullisimman matkustustavan mukaan. Verottomia tuloja, kuten kilometrikorvauksia tai päivärahoja voidaan ottaa tulona huomioon siltä osin kun ne eivät korvaa tulonhankkimiskustannuksia (esim. polttoainemenoja tai majoittumiskustannuksia). Lailla on toimeentulotukilain 11 :ään lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Säännösmuutos on voimassa toistaiseksi 31.12.2014 saakka. äitiysavustusta eikä vammaisetuuksista annetun lain (570/2007)mukaista etuutta. Vastaavasti toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon menoja, jotka tulisi kattaa em. etuuksilla työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista ylläpitokorvausta perheeseen kuuluvan alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä ansiotuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot. korvauksia ja tuloja, joilla katetaan toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. 2.4.2. Varojen huomioonottaminen Toimeentulotuen saamiseen ja määrään eivät vaikuta toimeentulotukilain 21 :n 2 momentissa tarkoitetut varat (esim. asunto, tarpeellinen asuinirtaimisto ja tarpeelliset työvälineet), joiden katsotaan olevan tarpeen henkilön jatkuvan toimeentulon turvaamiseen eivätkä sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä tukea myönnettäessä. 8
Säästöt, arvopaperit ym. helposti realisoitavissa olevat varat otetaan käytettävissä olevina varoina huomioon. Muun varallisuuden myymiseen on jätettävä riittävästi aikaa ja turvattava asiakkaan toimeentulo siihen asti kunnes varallisuuden myynnistä saadut tulot ovat käytettävissä. Tämänlaista varallisuutta voi olla mm. kesämökki, arvokas auto tai vene. Toimeentulotuen hakijan käytössä olevaa kohtuuhintaista autoa ei velvoiteta realisoimaan. Auton käytöstä aiheutuviin kustannuksiin ei kuitenkaan myönnetä toimeentulotukea. Myös avopuolison käytettävissä oleva varallisuus on toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa huomioon otettavaa. Avopuolison varoista ei kuitenkaan voi periä avopuolisolle myönnettävää tukea takaisin. Pääsääntöisesti varallisuuden realisointiajan toimeentulotuki myönnetään takaisinperinnällä, mikäli perinnän edellytykset täyttyvät. 2.4.3. Ulosoton vaikutus Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista on perusteltua ottaa huomioon vain ulosoton jälkeen jäävä osa. Ensisijaisesti selvitetään kuitenkin tuensaajan mahdollisuudet sopia järjestelyistä velkojen lyhentämiseksi ja lisäansioiden saamiseksi, jos se katsotaan kohtuulliseksi. Menona huomioidaan myös vapaaehtoisen ulosottomiehen kanssa tehdyn maksusuunnitelman mukaiset maksut. Ulosottolain mukaan voi ulosottoon saada erityisestä syystä 1-3 kuukauden keskeytyksen vuodessa. Pitkään ulosoton piirissä olleilla perheillä saattaa olla tuen tarvetta erityiskustannuksiin. Niihin ei ko. tilanteessa myönnetä toimeentulotukea, vaan kehotetaan henkilöä hakemaan keskeytystä ulosmittaukseen erityismenojen perusteella. 2.4.4. Velkajärjestely Velkaantunut asiakas on usein tarkoituksenmukaista ohjata velkaneuvontaan. Samoin velkajärjestely on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Velkajärjestelyn piirissä oleva asiakas ei yleensä voi saada toimeentulotukea, mutta olosuhteiden muutosten johdosta hän saattaa tilapäisesti joutua tilanteisiin, jolloin toimeentulotuen myöntäminen on perusteltua. 2.4.5. Maksettu elatusapu Kun toimeentulotukea myönnetään tilapäiseen tarpeeseen, maksettu elatusapu otetaan huomioon maksajan menona tosiasiallisen suorituksen mukaisesti. Mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu pidempään, kehotetaan elatusvelvollista tekemään lapsen huoltajan kanssa maksukyvyn mukainen sopimus. Jos maksukyvyttömyys johtuu esimerkiksi työttömyydestä, asiakasta kehotetaan ilmoittamaan lapsen huoltajalle maksukyvyttömyydestään, jolloin huoltaja hakee elatustukea. Elatusvelvollinen voi hakea vapautusta elatustuen korvaamisesta jälkikäteen. 2.4.6. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen tukimuoto on opintotuki kokonaisuudessaan sisältäen myös opintolainan. Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa opintolaina huomioidaan tulona kaikilla siihen oikeutetuilla opiskelijoilla, myös pitkittyneissä opinnoissa. Mikäli opiskelija ei kuitenkaan enää voi saada opintotukea pitkittyneiden opintojen tai maksuhäiriöiden vuoksi, on opiskelijan ensisijaisesti itse hankittava opintotukea korvaava rahoitus opinnoilleen. Mikäli toimeentulotukea haetaan pitkittyneiden 9
opintojen vuoksi, on tuen hakijan esitettävä hakemuksen liitteenä oppilaitoksen lausunto opiskelijan opinto- ja valmistumissuunnitelmasta. Opintoja voidaan toimeentulotuella tukea ainoastaan suunnitelmallisesti muutaman kuukauden ajan. Opiskelijan on toimeentulotukea hakiessaan esitettävä myös selvitys vanhempien elatuskyvystä. Vanhemmilla on elatusvelvollisuus alle 18-vuotiaisiin lapsiinsa nähden. Lapsen elatuksesta annetun lain 3 2 mom. mukaan vanhemmat vastaavat koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Vanhemmilta saatu apu otetaan toimeentulotukea myönnettäessä tulona huomioon. Tuen tarvetta harkittaessa selvitetään myös, saako opiskelija vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään taloudellista apua. 2.5. Toimeentulotuen jaksotus Menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Yrittäjien tulojen ja menojen arviointikautena voidaan käyttää tarvittaessa koko tilikautta. Opiskelijoiden tulo- ja menolaskelma voidaan tehdä lukukaudelle tai lukuvuodelle. Usean kuukauden laskelmaa tehtäessä lähdetään siitä, että oikeus toimeentulotukeen syntyy vasta sitten, kun käytettävissä olevia varoja ei laskelman mukaan enää ole (esim. opintolaina). 2.5.1. Työttömyysturvan huomioiminen Jatkuvasti työttömänä oleva saa vuoden aikana 13 maksuerää työttömyysturvaa. Lyhyen työttömyysjakson aikana tai työttömyysturvan määrän vaihdellessa kuukausittain otetaan huomioon asiakkaan tosiasialliset tulot kuukauden ajalta (20 päivän kerroin). Jos hakija saa kaksi täyttä maksuerää saman kuukauden alussa ja lopussa, lasketaan lyhyissä työttömyysjaksoissa vain yksi erä tuloksi. Kun työttömyysturvan saanti on jatkunut pitkään (noin puoli vuotta), tulona käytetään laskennallisesti 21,5 päivän kerrointa. Asiakasta informoidaan laskutavan muuttumisesta, mikäli asiakkuus on säännöllistä. Mikäli pitkäaikaistyötön asiakas haluaa työttömyysturvan kertoimena jatkossakin huomioitavan 20, on hänen ilmoitettava asia kirjallisesti. 21,5 päivän kerrointa käytettäessä huomioidaan työttömyysturvaa vuoden kaikkina kuukausina saman kertoimen mukaan; myös silloin, kun asiakas saa kaksi työttömyysturvan maksuerää kuukaudessa. Jos asiakas valitsee 20 päivän kertoimen, otetaan laskelmassa yhtenä kuukautena (voi olla muukin kuin juuri se kuukausi, jolloin hän saa kaksi työttömyysturvan maksuerää) vuodessa huomioon kaksi maksuerää. Asiakkaalle ilmoitetaan seuraavan toimeentulotuki-päätöksen yhteydessä se kuukausi, jona huomioidaan kaksi maksuerää. Kuukausi on pääsääntöisesti kuudes kuukausi päätöksen antamisesta, jolloin asiakkaalla on riittävästi aikaa varautua sen kuukauden taloudelliseen tilanteeseensa. Mahdollinen normiylijäämä huomioidaan tulona seuraavan kuukauden laskelmassa. 2.6. Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotuen takaisinperinnän perusteista on säädetty toimeentulotukilain 20 :ssä. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin toimeentulotuen saajalta, mikäli asiasta päätettäessä tai myöhemmin hänellä on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta 10
korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta. Perintää ei voida kohdentaa toimeentulotuen hakijan vakinaiseen asuntoon, tarpeelliseen asuinirtaimistoon tai työvälineisiin. Toimeentulotukea määrättäessä ja perintäpäätöstä tehtäessä ei perintää voida myöskään kohdistaa tuleviin palkkatuloihin tai tehdä perintäpäätöstä esim. opintolainasta. Päätös toimeentulotuen takaisinperinnästä on tehtävä samalla, kun päätetään toimeentulotuenkin myöntämisestä. Perintäpäätös on tehtävä (kirjattava) toimeentulotuen myöntämistä koskevaan päätösasiakirjaan. Myönnettäessä takautuvasti toimeentulotukea myöntämis- ja perintäpäätös tehdään siitä ajankohdasta, jolloin toimeentulotukea on myönnetty. Jos tehdyn toimeentulotukipäätöksen perusteena olleissa tuloissa ja taloudellisessa tilanteessa on tapahtunut muutoksia, voi viranhaltija lopettaa päätöksen. Viranhaltija voi myös ottaa maksetut etuudet tulona huomioon vastaista toimeentulotukea myönnettäessä. 3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuesta annetun lain 13 :n 1 momentin mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea lain 1 :n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteista päätettäväksi kunnissa vähintään lautakuntatasolla. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (TOTUL 1 ). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (TOTUL 13 ). Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain 1 :n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen eli ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen. Ehkäisevän toimeentulotuen ohjeistuksena käytetään STM:n viimeisintä opasta toimeentulotukilain soveltajille vuodelta 2007. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään ennen kaikkea yksilökohtaisen harkinnan perusteella, jolloin huomioidaan tuen tarpeessa olevan taloudellinen ja sosiaalinen kokonaistilanne. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen edellytyksenä on, että sen avulla voidaan pääsääntöisesti kertaluontoisesti turvata tuen saajan omatoiminen suoriutuminen tai ehkäistä taloudellisia vaikeuksia esim. jatkuva toimeentulotukiasiakkuus. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää mm. seuraavissa tilanteissa: kertaluontoisesti asumisesta aiheutuviin kuluihin (esim. vuokra tai sähkölasku) lapsiperheiden, mielenterveysongelmaisten ja vanhusten asumisen turvaamiseksi tai muissa kriisitilanteissa työttömän työn/koulutuksen yms. aloittamisesta aiheutuviin kuluihin terveyden (myös mielenterveyden) ylläpitämisestä aiheutuviin kuluihin Ehkäisevään toimeentulotuen myöntämistä ei kuitenkaan rajata tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin vaan jokainen päätös perustellaan tapauskohtaisella harkinnalla, jolloin selvitetään voidaanko taloudellisella tuella ennaltaehkäistä henkilön tai perheen muita vaikeampia ongelmia. Sosiaalityön- 11
tekijä voi tarvittaessa tuen tarpeen arvioimiseksi ja määrittelemiseksi esittää tapauksensa käsiteltäväksi yhteistyöryhmässä, jolloin tilannetta arvioi useampi sosiaalityöntekijä. Tukea voidaan tarvittaessa myöntää myös niihin menoihin, joita ei voida toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon, mikäli tuen saajalla ei ole muuta mahdollisuutta saada niihin taloudellista apua. Erityisen harkinnan perusteella ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen voi olla myös säännöllistä, mutta silloin sen päättymisestä on sovittu tuen myöntämisen yhteydessä ja tuen myöntämisen vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti yhdessä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kanssa. 4. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA 4.1. Toimeentulotuen hakeminen ja hakemuksen käsittely Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti siihen suunnitellulla lomakkeella. Ainoastaan erityisen painavista syistä toimeentulotukea voidaan hakea suullisesti. Toimeentulotukipäätöksen tekeminen edellyttää, että hakemus on täytetty oikein ja sen liitteenä on esitetty tarvittavat tositteet toimeentulotuen määrittelyä varten. Myös suulliseen hakemukseen on liitettävä vaadittavat tositteet. Mikäli hakemus on täytetty puutteellisesti tai tarvittavia tositteita ei ole esitetty, ei toimeentulotukipäätöstä voida tehdä ennen kuin pyydetyt liitteet on esitetty tai hakemuksen puutteet on korjattu. Lisäselvitysten pyytäminen viivästyttää käsittelyä ja siten toimeentulotuen hakijan kannattaakin tarkistaa jo hakemusta jättäessään, että se sisältää kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet. Päätös tehdään vasta kun kaikki tarvittavat tositteet on esitetty. Mikäli pyydettyjä selvityksiä ei kahden viikon aikana saada, hakemus hylätään riittämättömien selvitysten perusteella. Hakija voi halutessaan laittaa asiansa vireille uudestaan, jolloin se voidaan käsitellä, jos liitteet esitetään. Hakija voi valtuuttaa toisen henkilön tekemään puolestaan valtakirjalla hakemuksen. Hakijan on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (Hallintolaki 12 ). Ilmoituksen toimeentulotuen tarpeesta voi tehdä myös toinen henkilö tukea tarvitsevan puolesta. Sosiaalityöntekijän tulee näissä tapauksissa tarpeen mukaan toimia myös oma-aloitteisesti henkilön tuen tarpeen selvittämiseksi. Mikäli toimeentulotuen määrittely vaatii tarkempaa taloudellisen tilanteen selvittelyä, on mahdollista tarvittaessa tavata ajanvarauksella myös sosiaalityöntekijää. Kirjallisia toimeentulotukihakemuksia on saatavissa perusturvakeskuksesta. Hakemusten täyttämiseksi on tehty erilliset ohjeet, joihin on sisällytetty myös selvitys hakemuksen liitteeksi tarvittavista tositteista. Hakemuksen voit toimittaa henkilökohtaisesti perusturvakeskukseen ma-pe klo 9-11 tai jättää sen perusturvakeskuksen postiluukusta tai postittaa osoitteella: Urjalan perusturvalautakunta Toimeentulotuki PL 33 31761 Urjala Kaikki hakemukset käsitellään. Toimeentulotuki on viimesijaisena toimeentuloa turvaavana tukimuotona usein kiireellisesti käsiteltävä asia. Toimeentulotukiasia on käsiteltävä kunnassa siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Kiireellisessä ta- 12
pauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön (TOTUL 14a ) Tarvittaessa lähetetään toimeentulotuen hakijalle postitse lisäselvityspyyntö, jolla pyydetään täydentämään hakemusta puuttuvilta osin. Etuuskäsittelijän tehtäviin kuuluu asiakkaan opastaminen ja neuvonta hakemiseen ja toimeentulotuen perusteisiin liittyvissä kysymyksissä. Myös sosiaalityöntekijän on tarpeen mukaan opastettava tapaamiansa asiakkaita toimeentulotuen hakumenettelyssä. Mikäli hakemus jätetään henkilökohtaisesti työntekijälle, on silloin syytä yhdessä tarkistaa, että hakemus on täytetty oikein, se on allekirjoitettu ja siihen on liitetty tarvittavat tositteet. Siten vältetään lisäselvityspyyntöjen lähettämistä. 4.2. Päätöksen perustelu ja tiedoksianto Hallintolain mukaan päätös on annettava kirjallisesti ja päätöksestä on selvästi käytävä ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu (44 ). Tuen suuruuden määräytymisperusteet samoin kuin kielteisen päätöksen perustelut tulee selkeästi esittää asiakkaalle siten, että hänellä on mahdollisuus tietää mitä menoja ja tuloja on toimeentulotukilaskelmassa otettu huomioon. Myös myönteisessä päätöksessä tulee olla tuen tarvearvioinnissa huomioidut seikat eriteltyinä. Päätökseen liitetään laskelma, mikäli sitä on käytetty päätöksenteon pohjana. Hallintolain 55 :n mukaan päätös on viipymättä annettava tiedoksi asianomaiselle. Tiedoksi antamisella on myös merkitystä muutoksenhakuajan alkamisen suhteen. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi, muutoksenhakuaika ei ala kulua. Kaikki toimeentulotukipäätökset, niin kielteiset kuin myönteisetkin, annetaan asiakkaalle kirjallisesti tiedoksi. Päätös toimitetaan asianomaiselle tiedoksi pääsääntöisesti postitse ja se postitetaan päätöksentekopäivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. 5. TOIMEENTULOTUKILAIN SOVELTAMINEN Toimeentulotuki maksetaan käyttövarojen osalta pääosin tilille. Laskujen osalta pääsääntöisesti maksujen toteutuminen turvataan maksamalla toimeentulotuki suoraan laskuihin tai antamalla maksusitoumuksia. Vain erityisen painavista syistä ne voidaan huomioida laskelmassa menona ja myöntää rahana. Osamaksulla tai muulla luotolla hankittujen välttämättömien tarvikkeiden, joiden hankintaan asiakas olisi saanut toimeentulotukea, menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Myös luotolla ostettaessa noudatetaan liitteenä olevia hintarajoja. Toimeentulotukea harkinnanvaraisiin menoihin myönnetään pääsääntöisesti vain pitkäaikaisille asiakkaille (asiakkuus kestänyt vähintään 6kk) tai odottamattomissa akuuteissa tilanteissa lastensuojelullisen perustein, koska muiden osalta voidaan edellyttää omaa vastuullisuutta taloudestaan ja menoistaan sekä siten myös valmistautumista tuleviin hankintoihin. Toimeentulotuen myöntämisessä sovelletaan seuraavaa kohtuullisuutta. 13
Terveydenhuoltomenot Toimeentulotuessa erikseen huomioitavia menoja ovat pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon omavastuuosuudet: terveyskeskusmaksut lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet välttämätön hammashoito poliklinikka- ja sairaalamaksut, fysioterapia hoitoon liittyvä lääkärinlausunto syntyvyyden säännöstelyyn ehkäisypillerit ja kierukka sairauden perusteella määrätyt lääkkeet tupakasta vieroittamiseen tai lihavuuden hoitoon Kelan korvausten jälkeiset matkakustannusten omavastuuosuudet julkisia terveydenhuoltopalveluja käyttäen Yksityisen silmälääkärin ja gynekologin määräämät lääkkeet sairauden hoitoon sekä ehkäisypillerit ja kierukka voidaan huomioida menona. Vain erityisen painavista syistä voidaan huomioida muita yksityislääkärin sairauden hoitoon määräämiä lääkkeitä. Maksusitoumus apteekkiin myönnetään tapauskohtaisesti. Mikäli sairaalahoito jatkuu yli 14 vrk, huomioidaan sairaalassaoloajalle käyttövarat (90 e/kk) ja kotonaoloajalle perusosa. Mikäli sairaalahoidon kustannukset eivät ole ennalta olleet tiedossa, tehdään tarvittaessa korjauslaskelma takautuvasti. Silmälasit Toimeentulotukea voidaan myöntää yksiin silmälaseihin joka kolmas vuosi ellei uusiminen lääkärin määräyksestä ole välttämätöntä aiemmin. Sankoihin myönnetään korkeintaan 70 euroa ja linsseihin tarpeen mukaan. Toimeentulotukea ei myönnetä linssien lisäkäsittelyyn, värjäykseen tai pintakäsittelyyn ilman lääkärin määräystä. Hautauskulut Hautausavustusta myönnetään hautaustoimistolle korkeintaan 500 euroa ja seurakunnalle 130 euroa. Kuljetuskustannukset huomioidaan erikseen. Lukuun ottamatta voimassaolevaan toimeentulotukipäätökseen sisällytettyjä menoja kuolinkuukauden loppuun saakka eivät vainajalta maksamatta jääneet laskut ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Romanivaatteet Romaninaisen hameen hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea vain joka toinen vuosi korkeintaan 420 euroa. Toimeentulotuen saamisen edellytyksenä on, että romaninainen käyttää hametta jatkuvasti. Työmatkakustannukset Työmatkakustannuksia voidaan huomioida menona 0,21 euroa/kilometri, mikäli se on työssäkäynnin mahdollistamiseksi välttämätöntä eikä julkisia liikennevälineitä voi käyttää. Muissa tilanteissa (esim. lapsen tapaaminen, omatoimisuuden tukeminen) matkakuluihin voidaan menoina huomioida 0,10 euroa/kilometri. Tapaamiskulut Pääsääntöisesti lasten perusosat huomioidaan laskelmassa, vaikka lapset olisivat poissa lähivanhemmiltaan. Pitkäaikainen (yli kuukauden) oleskelu muualla kuitenkin huomioidaan laskelmassa harkinnan mukaan. Vanhempiaan tapaavan lapsen osalta voidaan erityisen painavin perustein oleskelun ajalta huomioida ruokaraha (49% perusosasta). 14
Veronpalautukset Veronpalautukset huomioidaan toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa tulona (lukuun ottamatta ulosoton osuutta). Jälkiveroa ei huomioida menona. Normiylijäämä Toimeentulotukilaskelman mukainen normiylijäämä voidaan huomioida tulona seuraavan kuukauden laskelmassa. Pääsääntöisesti ko. tilanteita muodostuu suuremman yksittäisen tulon (esim. loppupalkan) seurauksena, jolloin sen vaikutus huomioidaan kahden seuraavan kuukauden aikana. Sen jälkeen mahdollista normiylijäämää ei enää huomioida, ellei kyseessä ole erityisen suuri tuloerä. Kodin hankinnat Kohtuullinen kotivakuutus voidaan huomioida menona. Kodinkonehankintoihin myönnetään toimeentulotukea ainoastaan akuuteissa tilanteissa lastensuojelullisin perustein. Pesukoneeseen voidaan myöntää toimeentulotukea korkeintaan 200 euroa ja vain silloin, jos taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Jääkaappiin voidaan myöntää toimeentulotukea korkeintaan 200 euroa, mikäli taloyhtiö ei hankintaa suorita. Astioihin voidaan myöntää toimeentulotukea korkeintaan 50 euroa ja huonekaluihin ensikotiin tai siihen verrattavaan yksinasuvalle korkeintaan 150 euroa ja perheelliselle korkeintaan 400 euroa. Oppikirjat Oppikirjoihin voidaan myöntää toimeentulotukea korkeintaan 100 euroa /vuosi. Koulumatkat sisältyvät pääosin perusosaan. Lastensuojelullisin perustein voidaan myöntää toimeentulotukea 50 euroa/kk ylittäviin matkakuluihin. Asumismenot Toimeentulotuella tuetaan vain välttämättömiä muuttoja tai asunnon vaihtoja. Jos henkilöllä tai perheellä on kohtuullinen asunto ja perheenjäsenten lukumäärä pysyy ennallaan, ei muuttamista tueta. Toimeentulotukea vakuuteen myönnetään vain silloin, kun asunnonvaihto on välttämätön. Yleensä tukea myönnetään vain yhden kuukauden vakuuteen. Muussa tapauksessa vakuuden on oltava asunnon saamisen kannalta välttämätöntä. Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan vain kohtuulliset asumiskustannukset. Asunnon koon on myös oltava kohtuullinen asujien määrään verrattuna. Urjalan kunnassa kohtuulliset enimmäisasumismenot ovat seuraavat: Henkilömäärä 1 hlö 1-2 hlö 3 hlö 4 hlö 5 hlö 6 hlö jos asuu yksiössä Vuokran suuruus /kk 400 530 630 680 750 900 Suurempien perheiden osalta asumismenot harkitaan erikseen. Alivuokralaissuhteessa kohtuullisena pidettävien asumiskulujen enimmäismäärät ovat yhdellä henkilöllä 250 euroa, kahdella henkilöllä 320 euroa ja kolmella 360 euroa. 15
Asumisoikeusasunnossa huomioidaan toimeentulotuessa asumismenoina vuokrasta vain käyttö- tai hoitovastikkeen osuus. Pääoma- tai rahoitusvastiketta ei huomioida menona lainkaan. Asumisoikeusmaksun tai osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korot voidaan ottaa huomioon muina asumismenoina toimeentulotukea myönnettäessä Polttopuut Polttopuihin voidaan myöntää toimeentulotukea korkeintaan 50 euroa/kuutiometri. Hankinnat vauvalle Ensimmäisen lapsen syntyessä voidaan pitkäaikaisasiakkaalle toimeentulotukea kaikkiin lapsen hankintoihin myöntää korkeintaan 300 euroa. 6. ASIAKASLAKI Asiakaslain (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. 7. MUUTOKSENHAKU, VALITUS JA KANTELU Viranhaltijan tekemään päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada päätös perusturvalautakunnan käsiteltäväksi (PL 33, 31761 Urjala), jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Perusturvalautakunta ratkaisee toimeentulotuen muutoksenhaut. Päätökseen liittyy aina kirjallinen muutoksenhakuohje. Erityisestä syystä muutoksenhaun voi tehdä myös suullisesti, jolloin työntekijän tulee merkitä se asiakirjaan. Perusturvalautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Perusturvalautakunnan päätöksessä on aina valitusosoitus. Toimeentulotukea tarvitseva voi myös kannella sosiaaliviranomaisen ratkaisuista. Kantelu ei ole sidottu määräaikoihin eikä -muotoihin. Kantelun voi osoittaa ylemmälle viranomaiselle, viime kädessä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Toimeentulotukikanteluja käsitellään myös Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolla. 16
17