MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.2012 Vantaa 12.9.2012
Sisällysluettelo I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet... 3 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset... 3 2. Yhteiskunnallinen ja tieteellinen vaikuttavuus... 5 3 Toiminnallinen tuloksellisuus... 5 II Vuoden 2012 tulostavoitteet... 5 1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 5 2 Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät... 6 2.1 Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto... 6 2.2 Viranomaistehtävät... 7 2.2.1 Viranomaispalvelut... 7 2.2.2 Seurannat, tietovarantojen ylläpito ja muut viranomaistehtävät... 8 2.3 Tukiprosessit (strateginen johtaminen, sisäiset palvelut ja tutkimuksen tukipalvelut)... 12 3 Toiminnalliset tavoitteet... 13 3.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain (liite 7)... 13 3.2 Tuotokset ja niiden kehitys (liite 7)... 13 3.3 Laadunhallinta ja sen kehitys... 13 3.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain (liite 7)... 14 4 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet 14 4.1 Toiminnan sopeuttaminen... 14 4.2 Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen... 14 4.3 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen... 14 4.4 Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen... 15 5 Taloudelliset voimavarat... 16 6 Seuranta ja raportointi... 16 2
Dno100/000/2012 I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla on uudistanut strategian vuoteen 2020. Toiminta-ajatuksen mukaan Metla on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin haasteisiin ja kysymyksiin. Biotalouden nousu ja biomassaan perustuvien uusien tuotteiden ja palveluiden tarpeen kasvu lisäävät tutkimustiedon tarvetta. Metsävaratiedon tarve ja käyttö, erityisesti metsien ja metsätalouden muutosten seurannan merkitys, kasvaa jatkuvasti. Tarve syntyy käytännön toiminnasta: niitä ovat mm. metsävarojen, metsäympäristön tilan ja metsätuhojen seurantavelvoitteet, metsäsuunnittelu, kansainvälisten sopimusten velvoitteet, kuten LULUCF-raportointi EU:n kautta UNFCCC/KP:lle, EU:n direktiivit, FOREST EUROPE- prosessi ja kotimaiset eri ministeriöiden asettamat velvoitteet. Samanaikaisesti tapahtuu muutoksia tiedonkeruussa ja sen menetelmissä, rahoituksessa sekä eri toimijoiden yhteistyössä esimerkkinä LYNET-verkoston seurantojen yhteistyö. Metlassa on valmistauduttu muutoksien hallintaan. Vuoden 2012 alussa perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on laatia esitys Metsäntutkimuslaitoksen viranomaistehtävänä toteutettavasta kokonaisvaltaisesta metsävarojen ja metsäympäristön tilan seurantajärjestelmästä (MMYTS). Järjestelmässä ovat valtakunnan metsien inventointi (VMI), metsien terveyden ja ympäristön tilan seuranta, kasvihuonekaasujen laskenta, metsätuhotietopalvelu sekä mahdollisesti tilastollinen tietopalvelu. Kehittämisessä otetaan huomioon myös kansallisen metsävaratietojärjestelmän, erilaisten kaukokartoitusmenetelmien ja suunnitteluinventoinnin (laserkeilausmenetelmä) kehittyminen sekä LYNET-verkoston metsäympäristön seurannan kehitys ja aineistopolitiikkalinjaukset. Selvitystä varten tehdään myös valtakunnallinen metsien tietotarvekartoitus. Lisäksi työryhmä tekee esityksen tiedonkeruun järjestämisestä, organisoinnista sekä rahoituksesta. Esityksen tulee olla valmis vuoden 2013 alussa. Työryhmän toimeksiannon jälkeen syntyi keväällä 2012 ad hoc -aloite Metlan (MVMI- tutkimushanke), Suomen metsäkeskuksen ja MMM:n kautta selvittää valtakunnan metsien inventoinnin ja Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojen keruun yhdistäminen. Asiasta on pidetty yhteisneuvottelu kesäkuussa, ja selvitystyötä varten on laadittu suunnitelma. Työn seurantaa varten on perustettu toimijoiden kesken ohjausryhmä. Selvitys kestänee vuoteen 2015 saakka. 3
Kasvihuonekaasujen laskennan ja raportoinnin arvioidaan olevan uusien kansainvälisten päätösten vuoksi lähivuosien suurin haaste metsällisen tiedon keruussa, erityisesti valtioille, joilla ei ole pitkälle kehitettyjä järjestelmiä. Kasvihuonekaasujen raportoinnin velvoitteiden toteuttamiseksi metsävarojen inventointitietoja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän mm. metsien hakkuumahdollisuuksien arvioinnissa (mm. metsäbioenergiavarat), REDD-välineen soveltamisessa ja metsien käytön suunnittelussa. Metsävaratietoihin kuuluu samalla metsien hiilensidonnan laskenta ja kasvihuonekaasutaseen mahdollinen arviointi. Eräs tärkeä toimintaympäristöön vaikuttava tekijä on sähköisen viestinnän vahvistuminen, johon kuuluu mm. nopea siirtyminen mobiileihin kanaviin ja varsin pian ubiikkiäly. Tällainen viestintä on teknologiasidonnaista. Se edellyttää uudenlaisia osaamisia ja asiakasrajapintojen kehittämistä. Uudessa Luonnonvarakeskuksessa asiakasrajapinnan tulee alusta lähtien olla strategisen ohjauksen ja kehittämisen kohteena. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 20.10.2011 Metlan johdon ja esikuntatehtävien siirtämiseksi Joensuuhun vuoden 2014 alusta. Metla jatkaa periaatepäätöksen toteuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaliskuussa 2012 projektiryhmän valmistelemaan Metlan, Mtt:n ja Rktl:n yhdistymistä Luonnonvarakeskukseksi. Uuden keskuksen on tarkoitus aloittaa toiminta vuoden 2015 alusta lukien. Tavoitteena on mm., että Luonnonvarakeskus tuottaa em. organisaatioiden yhteiset konsernipalvelut. Uuden keskuksen perustamisen aiheuttamaa työmäärää ei voitu ottaa huomioon valmisteluun osallistuvien henkilöiden vuoden 2012 työaikasuunnittelussa. Vuosi on tämänkin vuoksi erittäin työntäyteinen. Metlassa kerättyjä tietoaineistoja voidaan hyödyntää yhteiskunnan eri aloilla. Tietoaineistojen hyvä saatavuus ja käytettävyys vahvistavat tietoon perustuvaa hallintoa ja hallinnon tehokkuutta, läpinäkyvyyttä sekä vaikuttavuutta. Julkisen sektorin tietoaineistot ovat tärkeä koulutuksen, tutkimuksen ja tieteellisen tuloksenteon tietolähde. Julkisen sektorin tietoa hyödyntävät sovellukset helpottavat kansalaisten arkielämää ja edistävät kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä vahvistavat avointa tiedonvälitystä. Metla valmistelee tietoaineistojensa avaamista. Aineistojen yhteinen hyödyntäminen ja hyvä tiedonhallinta ovat Metlan menestykselliselle toiminnalle välttämättömiä. Käynnistetään yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tulosohjauksen kehittämisen valmistelu valtiovarainministeriön työryhmälinjausten perusteella. Päämääränä on, että tulosohjausta kehitetään entistä strategisempaan suuntaan. Metlan henkilöstön korkean keski-iän ja lisääntyvän eläköitymisen seurauksena osaamisen kehittäminen ja ikäjohtamisen taito korostuvat entisestään tulevina vuosina. Metlan tuotto-odotukset ovat kesän 2012 tietojen perusteella arvioituna 11,4 milj. euroa. Tuotto-odotukset ylittävät talousarviossa ennakoidun ja tulossopimuksessa tarkennetun tulotason suotuisan yhteisrahoitteisen toiminnan seurauksena. Taloustietoja on kuvattu liitteissä 1 6. 4
2. Yhteiskunnallinen ja tieteellinen vaikuttavuus Metla on valmistellut yhteistyössä useiden tutkimuslaitosten kanssa tutkimuslaitosten yhteisiä mittareita. Raportti valmistuu alkusyksyn 2012 aikana. Tutkimuslaitosten yhteisten mittareiden lisäksi Metlalla on käytössä useita muita toimintaa kuvaavia mittareita (liite 7). Metlan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tehostettu uusien tutkimusohjelmien perustamisessa ja käynnissä olevien ohjelmien sisällön muokkaamisessa ottamalla huomioon ohjausryhmien havainnot ja väliarvioinnit. Metlan tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistettä on vahvistettu metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan sekä metsät ja yhteiskunta -vaikuttavuusalueilla. Tutkimustulosten käytäntöön vientiä ja kehitystoimintaan osallistumista on lisätty toimimalla laajasti ja vuorovaikutteisesti asiakkaisiin verkottuneena strategisten huippuosaamisen keskittymissä, ohjelmien ohjausryhmissä ja alueellisissa neuvottelukunnissa. Alueellisen toimipaikkaverkoston ansiosta Metla on läsnä kaikkialla Suomessa. Alueellista vaikuttavuutta on lisätty verkostoitumalla ja yhteishankkeita muodostamalla yliopistojen sekä muiden alueilla toimivien tutkimus-, opetus-, ja kehittämisorganisaatioiden ja osaamiskeskusten kanssa. Metla toimii maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen tutkimuslaitosten kanssa Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET). Em. hallinnonalojen tutkimuslaitosten tutkimusta ja muita toimintoja on koordinoitu yhteenliittymän kautta. Metla on osallistunut yhteenliittymän toimintaan maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen ja yhteenliittymän päätösten mukaisesti. 3 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnan tuloksellisuudella tarkoitetaan niitä tavoitteita, joihin Metla voi omalla toiminnalla ja johtamisella vaikuttaa. Metla raportoi toiminnan tuloksellisuutta eri osatekijöillä, kuten toiminnan tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta (Liite 7). II Vuoden 2012 tulostavoitteet 1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteita seuraavasti: tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi, tuottamalla tietoa puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen, lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi sekä 5
Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008 2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. 2 Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät 2.1 Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Metla käynnistää uuden metsänkasvatuksen monipuolistamisen tutkimusohjelman, jossa on liittymäkohta Metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymän EffFibre-ohjelmaan. Tämän lisäksi käynnistetään yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa uusi Bioenergia-ohjelma energiatuotannosta ja raakaaineen hankinnasta. Myös LYNET-laitosten yhteisten tutkimusohjelmien, Biotalous, Ilmastonmuutos, Kestävä maankäyttö ja Itämeri, ensimmäiset hankkeet käynnistyvät. EffFibre-tutkimusohjelman hankkeita on toteutettu suunnitellusti ja toiminnasta on raportoitu ohjausryhmälle. Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2012 omilla ja yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistämillä tutkimus- ja kehittämisohjelmilla: Hyvinvointia metsistä HYV (2008 2013) Ohjelman etenemisestä raportoitiin ohjelman ohjausryhmälle. Väliarvioinnin suositukset on otettu huomioon. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut PUU (2009 2013) Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (2012 2016) Ohjelman hankkeet ovat käynnistyneet suunnitellusti. Ohjausryhmä on pitänyt kokouksen ja www-sivuja sekä tiedon ja teknologian suunnitelmaa valmistellaan. Bioenergiaohjelma (2012 2016) yhteistyössä VTT:n kanssa Ohjelman hankkeet ovat käynnistyneet ja toiminta on organisoitu yhdessä VTT:n kanssa. Www-sivut ovat käytössä. Biotalouden tutkimusohjelma (2011 2015) yhteistyössä LYNET-laitosten kanssa Ilmastonmuutos-tutkimusohjelma (2011 2015) yhteistyössä LYNET-laitosten kanssa Ilmastonmuutosohjelman loppuraportin luonnos on valmis. Bioenergia- ja ilmastonmuutosohjelmien yhteinen synteesiraportti on valmistumassa ja sen julkaiseminen on suunniteltu. Kestävä maankäyttö (2011 2014) yhteistyössä LYNET-laitosten kanssa Itämeri tutkimusohjelma (2011 2015) yhteistyössä LYNET-laitosten kanssa LYNET-laitosten yhteisten ohjelmien ensimmäiset hankkeet on käynnistetty. Ulkopuolisen rahoituksen saaminen hankkeille on osoittautunut vaikeaksi. Lisäksi suunnitellaan aloitettavaksi kaksi uutta Metlan tutkimusohjelmaa vuonna 2013: 6
Uudet metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut, liittymäkohta Metsäklusterin FuBio-ohjelmaan Ohjelman valmistelu on aloitettu ja vastuuhenkilö on nimetty. Metsät ja vesi Ohjelma hyväksyttiin Metlan johtokunnassa keväällä 2012. Hankesuunnittelu on käynnissä vuoden 2013 toiminnan suunnittelussa. Metlan tutkimus- ja kehittämisohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tutkimuksen hyödyntäjien kanssa. Jokaiselle ohjelmalle laaditaan tiedon- ja teknologiansiirtosuunnitelma. Uusien tutkimusohjelmien valmistelussa otetaan huomioon tarkistetun Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) linjaukset. Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2012 seurantaraportin työstäminen. Metla osallistuu myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008 2016 (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen. Metlan uudet ohjelmat ForestBio 2020 ja MHO paneutuvat KMO:n keskeisiin kysymyksiin ja tukevat KMO:n toteutusta. Ohjelmat ovat edistyneet suunnitelmien mukaisesti. Metlalaiset ovat osallistuneet sihteeristön ja eri työryhmien työskentelyyn sekä seurantaraporttien ja muiden raporttien kirjoittamiseen. METSO-hankkeissa tuotettiin vuoden 2011 METSO-tilannekatsausraportti, METSOyhteistoimintaverkostohankkeiden seurantaraportti, osallistuttiin käynnissä olevaan METSOn arviointiin, toimittiin työryhmissä, ohjaus- ja tukiryhmissä, inventoitiin METSO-ohjelmassa suojeltuja kohteita sekä järjestettiin seminaareja. Häiriödynamiikkaan perustuvia metsien käsittelymalleja tutkittiin kahdella alueella lajisto- ja puustoseurannalla ja analysoitiin ja raportoitiin tulokset. Hankkeissa valmisteltiin tieteellisiä käsikirjoituksia, työraporttia ja viimeisteltiin tieteellisten artikkelien käsikirjoitukset mm. METSO-yhteistoimintaverkostojen sosiokulttuuristen vaikutusten mittaristosta ja metsänomistajista METSO-suojeluinnovaation omaksujina. Metsäalan toimijoille valmisteltiin METSO-opaskirja. Hankkeiden tuloksia viestittiin käytännön toimijoille ja tiedeyhteisölle monissa seminaareissa ja kokouksissa. 2.2 Viranomaistehtävät Metlan viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarojen ylläpitotehtävät ja muut ministeriöiden erikseen osoittamat viranomaistehtävät. 2.2.1 Viranomaispalvelut Viranomaispalveluissa, joita ovat puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät ja kasvinsuojeluaineiden tarkastus toteutetaan lain edellyttämät valvonnat ja tarkastustehtävät ja osallistutaan tutkimuksen tekemiseen, asiantuntija-, koulutus- ja neuvontatyöhön. Puutavaran mittauslain mukaisiin tehtäviin liittyen määritetään v. 2012 lainmuutoksen edellyttämät tietotarpeet energiapuun sisällyttämiseksi puutavaranmittauslain piiriin. 7
Tulostavoitteiden toteutus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Uusi puutavaranmittauslain valmistuminen on viivästynyt ja se astunee voimaan vuonna 2013. Pääpiirteissään Meltan tehtävät säilynevät entisellään, mutta soveltamisalan laajentaminen energiapuuhun tarkoittaa olennaista työmäärän lisääntymistä valvontamittauksissa ja todennäköisesti myös virallisissa mittauksissa. Kasvinsuojeluaineiden raportointi on alkamassa. 2.2.2 Seurannat, tietovarantojen ylläpito ja muut viranomaistehtävät Vuonna 2012 aloitetaan kokonaisvaltainen metsävarojen ja metsäympäristön tilan seurantajärjestelmän kehittäminen yhteistyössä tutkimus- ja kehittämispalvelut ja tiedon ja teknologian siirto -prosessin kanssa. Siihen sisältyvät valtakunnan metsien inventointi (VMI), metsien terveyden ja ympäristön tilan seuranta, kasvihuonekaasujen laskenta, metsätuhotietopalvelu sekä mahdollisesti tilastollinen tietopalvelu. Kehittämisessä otetaan huomioon myös kansallisen metsävaratietojärjestelmän, erilaisten kaukokartoitusmenetelmien ja suunnitteluinventoinnin (laserkeilausmenetelmä) kehittyminen sekä LYNET-verkoston metsäympäristön seurannan kehitys ja aineistopolitiikkalinjaukset. Kokonaisvaltaisen metsävarojen ja metsäympäristön tilan seurantajärjestelmän kehittäminen on aloitettu suunnitellusti. Lisäksi on käynnistynyt työryhmä, joka selvittää VMI:n ja laserkeilauksen yhdistämistä. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Toteutetaan valtakunnan metsien 11. inventoinnista (2009 2013) maastotyövuosi 2012 ja raportoidaan ajantasaiset tiedot metsävarojen ja metsien tilan kehityksestä. Tuoreet tulokset julkistettiin tiedotustilaisuudessa ja Metinfo-palvelun kautta suunnitellusti kesäkuussa. VMI:n budjettia leikattiin samaan aikaan, kun mitattava alue kasvoi, koska Ylä-Lappi oli mittausvuorossa tavanomaisen otoksen lisäksi. Budjettileikkauksen vuoksi mittauksista karsittiin porolaidunten tilan arviointi. Maastotyöt ovat edistyneet hyvin, mutta on olemassa riski, että myönnetty rahoitus ei riitä koko otoksen mittaamiseen. Osallistutaan EU:n ja kansainvälisiin metsätieto-, inventointi- ja raportointihankkeisiin myös VMI:n osaamispohjan laajentamiseksi, EU:n ja kansainvälisten metsätietojärjestelmien kehittämiseksi ja Suomen kehityspolitiikan tukemiseksi ulkoasiainministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen mukaisesti. Nepalin VMI:n tuki jatkui kahdella UM:n rahoittamalla hankkeella, joista toinen päättyi suunnitellusti kesäkuussa. FAO:n tilauksesta osallistuttiin Vietnamin inventoinnin tukeen. UM ei ole pystynyt tekemään rahoituspäätöstä Kenian inventoinnin tukemisesta, mistä johtuen hanke ei ole käynnistynyt. Keskustelut yhteistyöstä Venäjän valtakunnanmetsien inventoinnin kanssa on aloitettu. VMI:n asiantuntemusta on ollut mukana FAO:n FRA:n ja UNECEN/Forest Europe - prosessin tiedonkeruiden suunnittelussa. Valmistaudutaan ympäristöministeriön tietotarpeisiin luontotyyppien uhanalaisuudesta ja Natura 2000 -habitaattien raportoinnista. 8
Raportointien suunnittelu YM:n Natura-raportointivastaavan kanssa on aloitettu ja on osallistuttu luontotyyppien uhanalaisuuden kartoitusta pohtivaan työryhmään. Metsäpuiden geenivarat Metla jatkaa kansallisen kasvigeenivaraohjelman toteuttamista metsäpuilla ottaen huomioon maa- ja metsätalouden geenivaraneuvottelukunnan kannanotot ja ohjauksen yhteistyössä Metsähallituksen ja muiden metsänomistajien kanssa. Geenivaratyön tavoitteet ja käytettävät menetelmät on määritelty Kansallisessa kasvigeenivaraohjelmassa (MMM:n julkaisu 12/2001). Metla on jatkanut työn toteutusta. Metsänjalostustoiminta Toteutetaan Metsänjalostus 2050 -ohjelmaa ja otetaan huomioon Metsänjalostuksen neuvottelukunnan kannanotot. Varmistetaan metsänjalostuksen ja siemenviljelysohjelmien toteutus. Metsänjalostus 2050 -ohjelma ei ole edistynyt suunnitelmien mukaisesti johtuen etupäässä vähentyneistä toimintaresursseista ja Haapastensyrjän kasvihuoneinfrastruktuurin ongelmista. Tärkeimmät poikkeamat ovat kuusen ja männyn risteytyksiä ja siitepölyn keruita, joissa jäätiin selvästi tavoitteista. Lisäksi rauduskoivulla suunnitellut varttamistyöt eivät toteudu, koska Haapastensyrjän huonokuntoisen koivukasvihuoneen uusiminen on resurssipulan takia ollut pysähdyksissä. Metsänjalostus 2050 -ohjelma arvioidaan vuonna 2012 ja ohjelman resursointia tarkastellaan arvioinnin perusteella uudelleen yhteistyössä Metsänjalostuksen neuvottelukunnan kanssa. Arviointiryhmän työskentely käynnistyi kesäkuussa 2012. Tavoitteena on ajantasaistaa ja tarkistaa ohjelman painotukset ja samalla tunnistaa mahdollisuudet toiminnan kustannustehokkuuden parantamiseksi. Metsätilastollinen tietopalvelu Laaditaan ja julkaistaan metsäsektoria käsitteleviä tilastoja osana Suomen Virallista Tilastoa (SVT) ja kehitetään alan tietotuotantoa ja julkaisukanavia sidosryhmien tarpeiden mukaisesti sekä osallistutaan metsätiedon standardien kehittämiseen. Tulostavoite on toeutunut suunnitellusti. Parannetaan puumarkkinainformaation laatua ja kattavuutta (mm. puumarkkinatyöryhmän linjaukset puukaupan ja energiapuun hinta- ja määräseurannasta). Metsätilastollisen tietopalvelun erillishankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Puukauppatilastosta on neuvoteltu Suomen Sahojen kanssa ja sovittu tiedonsiirtoinformaatiosta. Energipuun seurannasta on keskusteltu sidosryhmien kanssa. Perusjoukon luettelointi on aloitettu. 9
Metsäympäristön tilan seuranta Ylläpidetään metsien ympäristötilan seurantaa yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuspartnereiden kanssa vuonna 2011 hyväksyttyjen strategisten linjausten pohjalta. Kokonaisvaltaisen metsävarojen ja metsäympäristön tilan seurantajärjestelmän kehittäminen on aloitettu suunnitellusti. Metsätuhotietopalvelu Jatketaan metsätuhopalvelun uuden strategian toimeenpanoa. Uuden strategian toimeenpanoa on jatkettu mm. tehostamalla metsäkeskusyhteistyötä. Vahvistetaan kirjanpainajaan ja sen aiheuttamiin tuhoihin liittyvää tutkimusta. Kirjanpainajaseuranta ja torjunnan suunnittelu on tehty yhteistyössä viranomaispalvelutoiminnan ja tutkijoiden kesken. Tehostetaan metsätuhotietojen aineistonkeruutyötä aloittamalla yhteistyö uuden metsäkeskusorganisaation kanssa. Samalla selvitetään muiden metsäorganisaatioiden mahdollisuudet osallistua metsätuhotietojen välittämiseen. Metsätuhopalvelun uuden strategian mukaisesti metsäkeskusyhteistyötä on tehostettu tekemällä yhteistyösopimus (allekirjoitusta vaille). Hankkeen viestintää on kehitetty strategian suuntaisesti (raportointi, suoriterekisterin tehostettu käyttö). Seurantaa on tehostettu aloittamalla kirjanpainajaseuranta tutkimushankkeena. Muuten seuranta on suunnilleen samalla tasolla kuin ennen, vaikka hankkeen määrärahoja vähennettiin puoleen, mikä on aiheuttanut ongelmia. Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi Raportoidaan YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämät maankäytön muutokset sekä metsätaloussektorin kasvihuonekaasupäästö- ja poistumatiedot Metlan ja Tilastokeskuksen välisen sopimuksen mukaisesti. Maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden vuosia 1990 2010 koskevat kasvihuonekaasupäästö- ja poistuma-arviot ja inventaarioraportin tekstit toimitettiin Tilastokeskukselle maaliskuun EU-lähetykseen ja huhtikuun YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön lähetykseen. Tilastokeskuksen kanssa käydyssä laatukeskustelussa saatu palaute otettiin huomioon raportoinnissa, ja EU:lta ja sihteeristöltä tulleisiin inventaarion yhteenveto- ja arviointiraporteissa esitettyihin kysymyksiin ja havaintoihin laadittiin vastineet. Kevään aikana valmisteltiin vuosien 1990 2011 päästö- ja nielulaskentaa esittelemällä ohjausryhmälle ja KHK-inventaarion neuvottelukunnalle syksyn laskentaan ehdotettuja menetelmämuutoksia ja niiden vaikutuksia päästöarvioihin. Vuoden alkupuolella laskettiin ensimmäisen kerran maankäytön ja metsätalouden päästöjen ja nielujen ennakkotiedot, jotka Tilastokeskus julkaisi huhtikuussa yhdessä kaikkien KHK-inventaarion sektoreiden ennakkotietojen kanssa. 10
Vuoden 2012 lähetys saatiin valmiiksi suunnitellusti ja vuoden 2013 lähetyksen laskennat on aloitettu. Loppuvuodessa laskentojen eteneminen suunnitellussa aikataulussa voi vaarantua, koska hankkeella on laskentojen aikana yhden tutkijan työpanoksen vaje ja yksi aiemmin laskentoihin keskeisesti osallistunut henkilö on siirtynyt muihin tehtäviin. Tilanteeseen on varauduttu aloittamalla laskennat tavanomaista aiemmin ja jakamalla töitä uudelleen ryhmän sisällä. Vuoden kuluessa on hankkeelle tullut jonkin verran ennakoimattomia tehtäviä, kuten EU:n komission ns. nielutiedonannon ja LULUCF-sektorin tilinpitoa koskevasta päätösehdotuksesta maa- ja metsätalousministeriölle laadittu lausunto ja kuulemiset eduskunnan valiokunnissa. Maaluokkamuutosten lisämittaukset toteutetaan valtion I lisätalousarviosta mahadollisesti saatavalla rahoitukslla. Mikäli rahoitusta ei saada, maaluokkamuutosarviota tarkennetaan eri tietolähteistä saatavalla materiaalilla, kuten ilmakuvilla ja metsäkeskusten metsänkäyttöilmoituksilla. Lisämittauksiin ei saatu rahoitusta. Lisämittauksia valmisteltiin VMItutkimushankkeessa muun muassa kokoamalla aineistoja otannan suunnitteluun. Näitä aineistoja tullaan käyttämään sisätyönä tehtävään muutostietojen päivitykseen VMI10:n ja VMI11:n koealoille. Touko-kesäkuussa koottiin tietoja muiden aineistojen saatavuudesta ja käyettävyydestä mukaan lukien metsäkeskusten metsänkäyttöilmoitukset. Työtä jatketaan vuoden loppuun. Aineistojen hankkiminen ja käytettävään muotoon saattaminen on osoittautunut aikaa vieväksi työksi. Riskinä on, että hankkeen nykyisellä henkilöstöllä ei saada aineistoja koottua riittävän ajoissa ensi vuoden laskentaan, josta Kioton ensimmäisen velvoitekauden Suomen tilinpitolaskenta tehdään. Ministeriöiden avustaminen Osallistutaan ja kehitetään alueellisia (EU, Eurooppa) ja kansainvälisiä metsätietoja informaatiojärjestelmiä (raportointia, markkinainformaatiota ja ennakointia). Tietojen keruu on käynnissä. Kokouksia on pidetty yhteistyössä mmm:n kv. asioista vastaavien henkilöiden kanssa. Ylläpidetään tietopohjaa ja päivitetään Suomen metsien tila -raportteja ja tuetaan ministeriön ja metsäsektorin metsäviestintää. Suomen metsien tila 2012 raportti on päivitetty. Raportti on saatavissa osoitteessa http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/ ja englanninkielisenä osoitteessa http://www.metla.fi/metinfo/sustainability/ Toteutetaan erilaiset kansalliset ja kansainväliset asiantuntijatehtävät, kuten osallistuminen metsälain ja metsänhoitosuositusten uudistamiseen. Metlan asiantuntijat ovat olleet mukana lakien valmistelussa. Metsänhoitosuositusten uudistaminen on käynnistetty. 11
2.3 Tukiprosessit (strateginen johtaminen, sisäiset palvelut ja tutkimuksen tukipalvelut) Tukiprosessien toimivuus ja kustannustehokkuus paranevat tehokkaalla tiedonhallinnalla varmistamalla sujuvat toimintatavat ja kehittämällä sähköistä asiointia. Metlan strategian toteutusta jatketaan päivittämällä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmasta on laadittu luonnos ja se käsiteltiin Metlan johtokunnan kokouksessa elokuussa 2012. Luonnos oli käsittelyssä myös maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan välisissä tulosohjausneuvotteluissa. Henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseja kehitetään varmistamalla talouden seurannan ja raportoinnin toimivuus sekä valmistaudutaan Kieku-järjestelmän käyttöönottoon. Metla on valmistellut uuden mallin taloustietojen raportointiin. Uusi raportointimalli otetaan käyttöön syksyllä 2012. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu mm. osallistumalla Valtiokonttorin järjestämään kustannuslaskennan projektiin. Metlalle ei ole vahvistettu Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoajankohtaa. Tavoitteena on, että tulevan Luonnonvarakeskuksen (LVK) perustaminen otetaan huomioon valmisteluissa niin, että Metla, Mtt ja Rktl siirtyvät samalla aikataululla Kiekuun vuoden 2015 alusta lukien. Tietopalveluissa keskitytään tutkijoiden tarvitsemien sähköisten aineistojen saatavuuden kehittämiseen yhteistyössä LYNET-toimijoiden ja yliopistojen kanssa. Digitoinnin kilpailutus onnistui ja toimittaja valittiin. Digitointiprosessi on menossa ja Summon-järjestelmä toimii. Painettujen kokoelmien poisto ja kirjastotalon tyhjentäminen elokuun loppuun 2012 mennessä. Graafisissa palveluissa aloitetaan taittopalvelujen ulkoistaminen. Sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä (Tilha) on käytössä ja yhä enemmän töitä tilataan ulkoa. Posteritulostus pyritään ulkoistamaan kokonaan vuoden 2012 loppuun menessä. Toiminta organisoidaan uudelleen ottaen huomioon yhteistoimintaneuvottelun tulokset. Viestinnässä panostetaan erityisesti tutkimuksen tukemiseen tiedon ja teknologian siirron kehittämiseksi sekä Metlan sisäisen viestinnän kehittämiseen. Metlan sisäisen viestinnän kehittämiseksi on käynnistetty Metlan intranetin, Metin, kokonaisuudistuksen valmistelu. Sivustoa on valmisteltu julkaisualustan mahdolliseen vaihtoon vuonna 2013 tai vuonna 2014 päivittämällä sitä ja poistamalla sieltä miltei 5000 sivua. Sisältö on siirretty soveltuvin osin AHA-järjestelmään. Työ jatkuu koko vuoden. 12
Tiedon ja teknologian siirrossa on käynnistetty yhteistyössä tutkimuksen kanssa uusien tutkimusohjelmien viestinnän suunnittelu (Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito-ohjelma ja valmisteilla oleva Vesi-ohjelma). Metlassa on jatkettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (20.10.2011) toimeenpanoa. Selvitys Metlan toimipaikkojen nykytilasta ja toimipaikkaverkoston kehittämisestä valmistui ja se käsiteltiin Metlan johtokunnassa elokuussa 2012. Esitys toimitetaan maa- ja metsätalousministeriölle jatkokäsittelyyn. 3 Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain (liite 7) Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Tulostavoite raportoidaan vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,9 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Tulostavoite raportoidaan vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite raportoidaan vuoden 2012 tilinpäätöksessä. 3.2 Tuotokset ja niiden kehitys (liite 7) Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Tuotokset on kuvattu liitteessä 7. Metla tekee maa- ja metsätalousministeriölle v. 2012 aikana kehittämisesityksen viranomaistehtävien tuotoksia koskevista mittareista. Mittarien kehittämiseksi on tehty kyselykierros kaikista viranomaistehtävistä perusaineiston saamiseksi. Erityisesti on pyritty yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvailevien mittareiden tunnistamiseen ja kokoamiseen. Numeeriset mittarit saadaan Metlan tietokannoista, mutta nekin pyritään ryhmittelemään viranomaistoimintojen vaikuttavuuden näkökulmasta. Työ saadaan päätökseen vuoden loppuun mennessä. 3.3 Laadunhallinta ja sen kehitys Metla raportoi vuonna 2011 päättyneiden tutkimusohjelmien Bioenergiaa metsistä BIO (2008 2011), Suometsätalous SUM (2008 2011), Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL (2007 2012) ja Metsänhoidon kustan- 13
nustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma MKL (2007 2011) tulokset monipuolisesti eri asiakasryhmille. SUM-ohjelman loppuevaluointi oli 19.10.2011. Erityisesti arvioinnissa kiitettiin ohjelman tutkimustulosten aktiivista ja monipuolista viestintää asiakasryhmille. BIOohjelman loppuraportti on julkaistu keväällä 2012. MKL-tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuarviointi on toteutettu. MIL-ohjelman loppuarviointia valmistellaan. 3.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain (liite 7) Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Metlalaiset osallistuivat LYNET:in koulutusohjelmaan suunnitelmien mukaisesti. Erityisen aktiivisesti henkilökunta osallistui menetelmäosaamisen ja laboratorioakatemian koulutuksiin. Metlan omana esimieskoulutuksena toteutettiin tulos- ja kehityskeskustelukoulutus sekä varhaisen tuen malli. Toteutettiin VYVI:n käyttöönoton edellyttämät muutostyöpajat ja koulutukset. Kustannuslaskennan ja tutkimusrahoituksen osaaminen on otettu huomioon näitä tehtäviä hoitavien henkilöiden henkilökohtaisissa kehityssuunnitelmissa. 4 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toimia on toteutettu vuonna 2012 neljässä tuottavuustoimenpideryhmässä: 4.1 Toiminnan sopeuttaminen Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpanoa on jatkettu. Tavoitteena on 189 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä. 4.2 Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen On toteutettu LYNETin tavoittei kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi mm. yhtenäistämällä ympäristötiedon hankintaa ja seurantoja, toteuttamalla yhteistä tilasto-ohjelmaa 2011 2015 sekä rationalisoimalla laboratoriotoimintoja. Tutkimuksen tukipalveluissa LYNET-yhteenliittymän kanssa yhteisesti tuotettavia palveluita on otettu käyttöön. 4.3 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Valmistaudutaan henkilöstö- ja taloushallinnon KIEKU-järjestelmän käyttöönottoon. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu mm. osallistumalla Valtiokonttorin järjestämään kustannuslaskennan projektiin. Metlalle ei ole vahvistettu Kiekutietojärjestelmän käyttöönottoajankohtaa. Tavoitteena on, että tulevan Luonnonvarakeskuksen (LVK) perustaminen otetaan huomioon valmisteluissa niin, että Metla, Mtt 14
ja Rktl siirtyvät samanaikaisesti käyttämään Kieku-tietojärjestelmää vuoden 2015 alusta lukien. 4.4 Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Tietohallinnon tuottavuutta parannetaan ottamalla käyttöön valtionhallinnon yhteisiä palveluja ja ostamalla palveluja ulkoisilta toimittajilta mahdollisuuksien mukaan. Kehitetään tietoturvaa ja sähköisiä palveluja vastaamaan tiedon hankinta-, säilytys- ja hakuratkaisuja sekä näiden toimintamalleja. Valmistellaan perustietotekniikkapalveluiden uudistaminen, hallittavuuden kehittäminen ja ulkoistaminen. Tietojärjestelmien käyttöpalveluiden kehittäminen ja ulkoistaminen toteutetaan soveltuvin osin. Metla on ottanut keväällä 2012 uutena palveluna käyttöön valtion yhteisen viestintäratkaisun. Tässä yhteydessä uusittiin sähköposti-, kalenteri yms. palveluita. Maa- ja metsätalousministeriö asetti projektiryhmän maaliskuussa 2012 valmistelemaan Metlan, Mtt:n ja Rktl:n yhdistämistä Luonnonvarakeskukseksi (LVK). LVK:n organisaatioiden yhdistäminen edellyttää osaavia henkilöstövoimavaroja, minkä vuoksi Metla esitti MMM:n metsäosastolle perustietotekniikka- ja tietojärjestelmien käyttöpalveluiden ulkoistamisen siirtämistä myöhäisempään ajankohtaan kuin 2012. Ulkoistamisten myöhentämisestä on sovittu MMM:n kanssa 1.6.2012 ja 7.6.2012 käydyissä neuvotteluissa. Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmä on tuotantokäytössä ja sen kehittämistä jatketaan. Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana. Dokumentti- ja asianhallintajärjestelmä päivitettiin. Palvelu ostettiin Affecto Finland Oy:ltä yhdessä neljän muun valtionhallinnon organisaation kanssa. LYNETin strategian mukainen aineistopolitiikka ei ole vielä valmistunut. Tietohallinnon ja tutkimusaineiston kehittämishanketta toteutetaan vuonna 2012 seuraavasti: Luodaan Metlan palvelutavoitteiden, strategian sekä aineistopolitiikan mukainen tutkimustiedon hallintaa sekä käyttöä tehostava tietovarantoratkaisu sekä tätä tukeva toimintakulttuuri. Ratkaisulla turvataan tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Tämä edellyttää tutkimusaineistotietokantojen kehittämistä valmiiden pilottiratkaisujen pohjalta ja tiedon hakuratkaisujen toteuttamista. Tukimusaineiston tietovarantoratkaisua on kehitetty siten, että kaksi uutta tutkimustiedonhallinnan järjestelmää (RADAR- työkalu ja Koetietojärjestelmä) otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Toteutuksesta on valmiina 30.6.2012 mennessä tutkimusaineiston metatiedon hallintatyökalu RADAR kokonaisuudessaan ja tutkimuksen koealueiden paikkatietojen esittäminen selaimessa, koealueiden hallinta ja tiedon muokkaus, tietokantaratkaisu kokonaisuudessaan, hakutoiminnot, käyttäjähallinta ja käyttöoikeusratkaisu. Sovellusratkaisujen testaus ja käyttäjäliitynnän määritysten mukainen sovittaminen on toteutettu. Tietovarantoratkaisun kehitystyötä jatketaan valmistuneiden osien pohjalta. 15
Tietohallinto on toiminut kehitystyössä aktiivisesti asiantuntijan roolissa ja tuonut osaamisellaan sovelluskehitykseen ja tietokantaan uutta ulottuvuutta integraatiototeutuksiin ja vaatimusmäärittelyihin sekä projektin seurantaan ja hallintaan. TAISTO-projekti on luonut uuden tutkimustietojen käsittelyn toimintakulttuurin, jonka jalkautusta jatketaan. 5 Taloudelliset voimavarat Taloudellisten voimavarojen kehitys on esitetty liitteissä (liitteet 1-6). 6 Seuranta ja raportointi Metlan v. 2012 tilinpäätösasiakirja julkaistaan 15.3.2013 valtionhallinnon internetraportointijärjestelmässä (www.netra.fi). Liitteet Liite 1: Metlan toimintamenomomentin rahoitus, myönnöt ja käyttö v. 2012 Liite 2: Metlan nettobudjetoitujen tuottojen kertymä kuukausittain vv. 2008-2012 Liite 3: Metlan toimintamenomomentin menokertymä kuukausittain 2008-2012 Liite 4: Toimintamenojen käyttötietojen vertailu v. 2009-2012 Liite 5: Tuotto- ja kululaskelma 30.6.2012 Liite 6: Kustannuksiin perustuva tuottoennustelaskelma 1 6/2012 ja 1-12/2011 Liite 7: Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 8: Arvio Metlan toimintamenomomentilta palkattavan henkilöstön henkilötyövuosista ja kokonaishenkilötyövuosimäärästä v. 2012 16
Liite 1: Metlan toimintamenomomentin rahoitus, myönnöt ja käyttö v. 2012 17
Liite 2: Metlan nettobudjetoitujen tuottojen kertymä kuukausittain vv. 2008-2012 18
Liite 3: Metlan toimintamenomomentin menokertymä kuukausittain v. 2008-2012 19
Liite 4: Toimintamenojen kesäkuun käyttötietojen vertailu 2009-2012 Tilanne 06/2012 Tilanne 06/2011 Tilanne 06/2010 Tilanne 06/2009 Määraha + LTa 43 365 000 42 426 000 43 191 000 42 600 000 Siirto edelliseltä vuodelta 4 059 014 4 644 778 4 668 801 5 731 948 Käytettävissä 47 424 014 47 070 778 47 859 801 48 331 948 Menot /30.60.01 25 070 819 22 556 617 23 696 375 22 384 141 Menot /Siirtyvät erät 1 799 253 3 181 372 1 469 025 2 459 276 Menot yhteensä 1.1.-30.6. 26 870 072 25 737 989 25 165 400 24 843 417 Tulot 2 798 931 2 160 612 2 356 028 2 667 282 Jäljellä 23 352 873 23 493 401 25 050 429 26 155 813 20
Liite 5: Tuotto- ja kululaskelma 30.6.2012 vertailu ennuste vertailu 1.1.-30.6.2012 1.1.-30.6.2011 2012 31.12.2011 Toiminnan tuotot: Maksullisen toiminnan tuotot 709 113 729 164 1 900 000 2 339 519 Vuokrat ja käyttökorvaukset 16 107 71 656 162 899 Muut toiminnan tuotot 2 120 012 1 407 374 7 860 000 8 224 495 Toiminnan tuotot yhteensä 2 845 232 2 208 194 9 760 000 10 726 913 Toiminnan kulut: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Varastojen lis. (-) tai väh. (+) -7 155 Ostot tilikauden aikana -720 745-1 008 900-2 100 000-2 109 908 Henkilöstökulut -20 543 902-20 447 681-40 500 000-39 855 306 Vuokrat -1 929 463-1 768 176-4 900 000-3 607 353 Palvelujen ostot -2 641 326-1 916 602-6 085 000-5 065 768 Muut kulut -972 186-921 327-3 500 000-3 455 595 Valmistevar. lis. (-) tai väh. (+) -79 838 Valmistus omaan käyttöön 0 712 877 Poistot 0-1 265 605-2 500 000-2 530 145 Sisäiset kulut -52 095-42 100-178 821 Toiminnan kulut yhteensä -26 859 717-27 370 391-59 585 000-56 177 012 Jäämä I -24 014 485-25 162 197-49 825 000-45 450 099 21
Liite 6: Kustannuksiin perustuva tuottoennustelaskelma Kustannuksiin perustuva tuottoennustelaskelma 1-6/ 2012 Kustannuksiin perustuva tuottoennustelaskelma 1-12/ 2011 22
Liite 7 Strateginen tilannekuva: Mittareiden seuranta 30.6.2012 ks. Erillinen liite (excel-taulukko) 23
METLA / 11.6.2012 STRATEGINEN TILANNEKUVA: MITTARIEN SEURANTA Liite 7 Seurantamittarit Tavoite 2012 Toteutunut 06/2012 Vaikuttavuus Toiminnan kustannukset ydinprosesseitta in Tutkimus- ja kehittämispalvel ut sekä tiedon ja teknologian siirto yht. (1000 ) 47 375 22 457 - %-osuus 86 83 Strategiset vaikuttavuusalue et 1. Metsiin perustuva yritysja elinkeinotoimint a 18 375 (34) 8 540 (31) 2. Metsät ja yhteiskunta 7 700 (14) 3 980 (15) 3. Kestävät metsänkasvatusk etjut 16 000 (29) 7 253 (27) Tot. % tavoittee sta Toteutu nut 09/2012 Tot. % tavoittee sta Toteutu nut 12/2012 AHA-nro 280358 Tot. % tavoitteesta
4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 3 200 (6) 1 602 ( 6) 5. Ei kuulu Metlan nykyisiin str. aihealueisiin 200 (0) 0 (0) Maksullinen palvelutoiminta 1 900 (3) 1 082 (4) Viranomaispalve lut (1000 ) 7 750 4 647 - %-osuus 14 17 Toiminnan tuloksellisuus Toiminnan kustannukset (1000 ) 55 125 27 104 Henkilöstömenoj en %-osuus kokonaismenoist a 70 75 53 Toimitilavuokra kulujen %-osuus 8,9 6,7 38 Tietotekniikkam enojen %-osuus 6,4 5,4 51 Tutkimustoiminn an kustannukset/tut kijahtv Raportoidaan 1 krt/vuosi
Seurantamittarit Tavoite 2012 Toteutunut 06/2012 Tot. % tavoittee sta Toteutu nut 09/2012 Tot. % tavoittee sta Toteutu nut 12/2012 Tot. % tavoitteesta Tutkimustoiminn an kustannukset/ htv Tutkimustoiminn an kokonaiskust./jul kaisu Yhteisrahoitteise n ja maksullisen palvelutoiminna n tuotot/tutkija Tutkimustoiminn an tuotokset/tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkija htv Työn tuottavuus Kokonaistuottav uus Maksullinen toiminta, 1000, tuotot yhteensä Raportoidaan 1 krt/v Raportoidaan 1 krt/v Raportoidaan 1 krt/v Raportoidaan 1 krt/v Raportoidaan 1 krt/v Raportoidaan 1 krt/v Raportoidaan 1 krt/v Raportoidaan 1 krt/v
Kustannusvastaa vuus, % Raportoidaan 1 krt/v Yhteisrahoitteine n toiminta, 1000, tuotot yhteensä Raportoidaan 1 krt/v Kustannusvastaa vuus, % Raportoidaan 1 krt/v Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus ja kehittäminen Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl 260 96 37 Vertaisarvioimat tomat tieteelliset kirjoitukset, kpl 100 29 29 Tutkimustie ti don tallentaminen tietokantaan, kpl 10 Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapal velut, lkm/vuosi 1640 1085 66 Seurantamittarit Tavoite 2012 Toteutunut 06/2012 Tot. % tavoittee sta Toteutu nut 09/2012 Tot. % tavoittee sta Toteutu nut 12/2012 Tot. % tavoitteesta
Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärä, htv 708 347,9458 - toimintamenoilla palkattu 668 (641) 336,8656 - muilta TAmomenteilta palkattu 40 11,0802 Tutkijoiden htvosuus koko henkilöstöstä 46 Raportoidaan 1 krt/v Henkilöstön hyvinvointi (VMBaroindeksi) Ei toteuteta Kysely tehdään 2 vuoden välein Sairauspoissaolo t pv/htv 9 VY-verkon käyttöönoton takia HR-raportointi ei ole käytettävissä. Lähtövaihtuvuus, % 5 Raportoidaan 1k krt/v Osaaminen, koulutustasoinde ksi 5,9 VY-verkon käyttöönoton takia HR-raportointi ei ole käytössä.
Liite 8 24