KOULUYLEISURHEILUA KOULUTUSPAKETTI
2 SISÄLTÖ: 1. KOULUYLEISURHEILUN TEEMAVUOSI 2009 2. YLEISURHEILUSEURAN JA KOULUTOIMEN YHTEISTYÖ 3. YLEISURHEILUSEURAN JA PAIKALLISTEN KOULUJEN YHTEISTYÖ 4. YLEISURHEILUA ALAKOULUILLE KOULUTUSOHJE
3 KOULUYLEISURHEILUN TEEMAVUOSI 2009 Tavoite Kouluyleisurheilun teemavuoden tavoitteena on vahvistaa yleisurheilun asemaa koululiikunnassa ennen kaikkea paikallisen seuran ja koulun yhteistyöllä. Sisältö Järjestetään valtakunnallinen teemavuoden avaus 19.3. Järjestetään piiripäivät piirien seura- ja nuorisopäälliköille sekä puheenjohtajille 24. 25.1.; päivien teemana kouluyleisurheilu Järjestetään seurapäivät seurojen nuoriso- ja valmennuspäälliköille sekä puheenjohtajille 21. 22.3.; päivien teemana kouluyleisurheilu Tehdään kouluyleisurheilua koulutuspaketti seurojen ja piirien käyttöön, paketti sisältää Yhteistyömallin koulu-seura yhteistyöstä Koulutusohjeen opekoulutusten toteuttamiseksi piirien ja seurojen kouluttajille Mallin paikkakuntakohtaisen opettajaverkoston luomiseksi Koulutetut opettajat liitetään seuran rekisteriin Yleisurheilun yhteyshenkilö koulusta Kierretään syksyn aikana kaikki opettajakoulutuslaitokset (liikettä ja hikeä liikuntatunnille) Laajennetaan H-hetki sivustoa, www.h-hetki.net H-hetki on Suomen Urheiluliiton lasten liikuntaa tukeva ohjelma, jonka avulla haluamme edistää lasten liikkumista koulun toimintaympäristössä. H-Hetken sivuilta löytyy erilaisia malleja toteuttaa laadukasta liikuntaa. Julkaistaan kouluextran teemanumero keväällä, lehti postitetaan kaikille alakouluille Järjestetään koulukilpailuja Hese-kisat keväällä kaikissa piireissä Alakoulujen kilpailut jokaisessa kunnassa keväällä tai syksyllä
4 Koulutoimesta vastaava YLEISURHEILUSEURAN JA KOULUTOIMEN YHTEISTYÖ Ihmisen kipinä elinikäiseen liikkumiseen syttyy usein lapsena tai nuorena. Koululiikunnan merkitys sen sytyttämiseen on usein ratkaiseva. Innostunut opettaja ja monipuoliset työtavat, oikeat välineet sekä runsas liikkumisen määrä ovat erityisen tärkeitä asioita liikunnan tunneilla. Suomen Urheiluliitto ja paikalliset yleisurheiluseurat haluavat olla tukemassa koulujen tärkeää liikuntakasvatustyötä rakentamalla opetuksen tueksi materiaaleja ja opettajakoulutusta. Alakoulun opettajakoulutukseen tarjoamme Veso-koulutuspäivää, jonka tavoitteena on edelleen lisätä opettajien taitoa yleisurheilun opettamiseen. Kolmen tunnin koulutuspäivän sisältö on seuraavanlainen Liikkumisen perustaitojen juoksemisen, hyppäämisen ja heittämisen perusteet Yleisurheilun lajitaitojen lisääminen Yleisurheilun lasten välineisiin tutustuminen Koulutuksen hinta on 15 euroa/opettaja ja se järjestetään mikäli kymmenen opettajaa osallistuu kurssille. Hyvää yhteistyötä toivottaen Suomen Urheiluliitto ry Paikalliset yleisurheiluseurat
5 YLEISURHEILUSEURAN JA PAIKALLISTEN KOULUJEN YHTEISTYÖ Yleisurheilun lajimarkkinoinnin ja harrastajarekrytoinnin kannalta paikallisten yleisurheiluseurojen ja koulujen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Tässä esitteessä on esimerkkejä ja toimintamalleja seurojen käyttöön paikallistasolle. Yleisurheiluseuran aktiivisuus kouluyhteistyössä on merkittävin keino tehdä lajia tunnetuksi lasten ja nuorten keskuudessa sekä uusien harrastajien saamisessa lajin pariin. Tässä esitteessä esiintyvät mallit on koottu parhaista seura kouluyhteistyömalleista, joita eripuolilla suomea on toteutettu. Yleisurheiluseuran kouluyhteistyön tavoitteet: lasten ja nuorten rekrytoiminen seuran toimintaan, harrastajamäärän lisääminen lahjakkuuksien löytäminen seuran valmennustoimintaan, enemmän hyviä yleisurheilijoita yleisurheilun tunnetuksi tekeminen ja perusopetus kaikille lapsille seuran ja lajin imagon sekä tunnettuuden kehittäminen opettajien yleisurheilutaitojen kehittäminen seuran yhteiskunnallisen vastuun osoittaminen Keinot ja toimintamallit paikallistasolle: 1. Yhteistyön organisointi Vastuuhenkilö Seuralla on hyvä olla toiminnassaan henkilö, jonka tehtäväkuvauksessa ja vastuulla on kouluyleisurheilun kehittäminen ja yhteistyö paikallisen koulumaailman kanssa. Seuran nuorisopäällikkö, nuorisovalmennuspäällikkö, valmennuspäällikkö tai erikseen nimetty kouluyleisurheilun yhdyshenkilö ovat hyviä vaihtoehtoja toiminnan organisointiin. Toimintasuunnitelma Seuran vuotuisessa toimintasuunnitelmassa on hyvä olla mietittynä toimenpiteet ja aikataulutus yhteistyön toteuttamiseksi. Tämä esite antaa toimintamalleja, joista seura voi valita omat toimenpiteensä yhteistyön lähtökohdaksi. Paikallisen koulutoimen yhteyshenkilöt Johto Eri kunnissa ja kaupungeissa koulutoimi on organisoitu eritavalla. Seuran kannalta on tärkeätä kartoittaa tärkeimmät koulu- tai sivistystoimen vastuuhenkilöt, joiden johdolla paikallista koulutointa hallinnoidaan. Useasti koulutoimen johto on sivistystoimen tai koulutoimenjohtajan vastuulla. Myös opetustoimenpäällikkö tai vastaava voi olla virkanimike henkilöllä, joka toiminnasta vastaa. Näiden henkilöiden vastuulla on useimmiten mm. paikkakunnan rehtorien johtaminen. Heidän kanssaan on hyvä yhteistyön alkuvaiheessa käydä avointa keskustelua yhteistyömahdollisuuksista. Kunnallishallinnossa on hyvä muistaa ns. virkatie. Kun johto sitoutuu yhteistyöhön, on se hedelmällisempää ja helpompaa. Seuran sähköinen uutiskirje, seuran kausiohjelma
6 ja tiedotteet on hyvä toimittaa koulutoimenjohdolle säännöllisesti. Näin he pysyvät mukana mitä seurassa kulloinkin tapahtuu. Koulutoimenjohdon kanssa on hyvä sopia mm. seuraavista seikoista: yhteistyön perusperiaatteet ja vastuut koululaiskilpailujen toteuttaminen paikkakunnalla ja vastuu järjestelyissä opettajakoulutuksen (VESO) ajankohdat ja palkkiot seuralle yleisurheilun toteuttaminen iltapäiväkerhoissa Rehtorit Koulujen rehtorit ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, kunhan mietitään käytännön toteutusta kouluyhteistyössä. Rehtorien kanssa sovitaan koulujen työjärjestykseen liittyvistä toimenpiteistä. Rehtorit on hyvä liittää seuran tiedotuksen kohderyhmäksi ja kaikki seuran tiedotusmateriaali on hyvä toimittaa rehtoreille. Rehtorien kanssa sovittavia asioita ovat mm: demotuntien pitäminen oppilaille ja niiden aikataulutus mahdollinen apu koulujen yleisurheilutunneilla seuran toimintojen markkinointi ko. kouluilla mm. esitejako, aamunavaukset ja erilaiset esittelytilaisuudet kuten vanhempainillat sekä vastaavat Opettajat Käytännössä yhteistyötä tehdään useimmiten opettajien kanssa, kun heidän esimiehensä ovat sitoutuneet yhteistyöhön ja pelisäännöistä on sovittu. Seuran toiminnan kannalta opettajien pitäminen ajan tasalla toiminnasta on tärkeää. Opettajien tulee olla seuran sähköisen ja muun tiedotuksen keskeisenä kohderyhmänä. Opettajien kanssa sovittavia asioita ovat mm: käytännön toteutus esim. demotunneilla, esitejako oppilaille, opettajien avustaminen yleisurheiluopetuksessa välineiden käyttö 2. Yleisurheilu tutuksi lapsille ja nuorille Opettajien avustaminen yleisurheiluopetuksessa Koulujen liikuntatunnit ovat tärkeässä roolissa yleisurheiluun tutustumisen kannalta. Opettajat ovat tyytyväisiä, kun saavat seuralta ohjausapua yleisurheiluopetuksessa. Seuran koulutetut ohjaajat ja valmentajat voivat auttaa opettajia käytännön yleisurheiluopetuksessa. Lapset saavat näin entistä laadukkaampaa yleisurheiluopetusta, tutustuvat yleisurheiluun ja innostuvat lajista. Seuran toimivat ohjaajat voivat samalla helposti markkinoida lajia lapsille. Käytännön vinkkejä 7 11 vuotiaiden oppilaiden liikuntatunneille löytyy mm. Suomen Urheiluliiton Yleisurheilua 7 11 -vuotiaille kirjasta ja 11 14 vuotiaiden tunneille sopivaa opetussisältöä löytyy Yleisurheilua 11 14 vuotiaille kirjasta. Tuntien jälkeen lapsille on tärkeää jakaa seuran toiminnasta kertovaa markkinointimateriaalia.
7 Demotunnit Seuran johdolla voidaan järjestää paikkakuntakohtaisia yleisurheilun demokiertueita. Seuran toimijat voivat esim. rakentaa koulun läheisyyteen tai urheilukentälle yleisurheilumaan, jossa päivän aikana koulun oppilaat vierailevat ennalta suunnitellun aikataulun mukaan tutustumassa yleisurheiluun. Samalla on hyvä jakaa mm. seuran toiminnasta kertovia esitteitä. Seura voi kiertää näin koko toiminta-alueensa koulut, jolloin kaikki ikäluokat saavat hyvän kuvan yleisurheilusta hauskana harrastuksena. Liikuntakerhot Parhaassa tapauksessa paikkakunnan koulutoimi voi ostaa seuralta osan liikunta- tai iltapäiväkerhojen toteutuksesta. Näin seuran mahdollinen pää- tai osapäiväisten palkkaaminen saa tärkeän kumppanin ja osarahoittajan. Kaikissa tapauksissa yleisurheilua kannattaa käydä seuran johdolla kerhoissa opettamassa. Näin liikunta ja iltapäiväkerhot saavat lisää monipuolista sisältöä ja seuralla on jälleen hyvä kanava markkinoida omaa toimintaansa. 3. Koululaiskilpailut Yleisurheilun ollessa lapsille tuttua ja turvallista syntyy usein kilpailuvietti. Koululaiskilpailut ovat käytännöllinen tapa rekrytoida lahjakkuuksia lajin pariin. Koululaiskilpailujen toteutus seuran-, koulutoimen ja koulujen yhteistyöllä on mielekäs tapa tehdä yhteistyötä. On tärkeää sopia kaikkien osapuolien vastuut ja resurssit kilpailujen toteuttamisessa. Lajiohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi ja esimerkkisi siten, että lajit ovat vuodesta toiseen kiinteät ja vaihtuvat luokka-asteittain. Näin alakouluikäisinä lapset saavat kilpailukokemusta kaikista lajeista. Yhtenä merkittävänä osana koululaiskilpailuja ovat yleisurheilun Hese-kisat. Osana paikkakunnan koululaiskilpailuja Hese kisa on mielekäs, nousujohteinen, monipuolinen ja joukkuehenkeä kasvattava kilpailumuoto. 4. Opettajakoulutus Kouluille ja koulutoimelle on kannatettavaa esittää opettajien täydennyskoulutustapahtumaa yleisurheiluopetuksen osalta. Koulutoimella on varattuna budjetissa varoja opettajien täydennyskoulutukseen. Hyvällä yhteistyöllä seuran organisoima opettajien täydennyskoulutustapahtuma antaa opettajille lisää toimintamalleja toteuttaa yleisurheiluopetusta. Toiminnan sisällöt voit löytää yleisurheilua alakouluille koulutusohjeesta sekä yleisurheiluohjaajien kirjoista. Hinnoittelu kannattaa rakentaa siten, että osaavat ohjaajat saavat kouluttamisesta riittävän korvauksen. Opettajakoulutuksissa on hyvä olla esillä yleisurheiluvälineitä ja muuta materiaalia, joita opettajat voivat hankkia opettamisen tueksi.
8 5. Avainopettajaverkosto Jokaisella koululla on hyvä olla opettaja, joka vastaa tiedonkulusta koulun ja paikallisen yleisurheiluseuran välillä. Parhaimmillaan seura pitää opettajan jatkuvasti tietoisena omasta toiminnastaan ja erityisesti harjoitusajat ja paikat helpottavat opettajia kun he antavat oppilaille vinkkejä hyvien harrastusten aloittamiseksi. Aktiivinen opettaja antaa seuralle vinkkejä, mikäli koulun liikuntatunneilla havaitaan erityistä yleisurheilulahjakkuutta omaavia oppilaita. 6. Lukio- ja muiden toisen asteenoppilaitosten valmennuksen ja seuran yhteistyö Maassamme on 13 urheilulukiota ja 11 erityisen tehtävän saanutta urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen saanutta oppilaitoista. Lisäksi on kuntien ja kaupunkien resursoimia liikuntapainotteisia lukioita ja ammattioppilaitoksia. Seurojen ja näiden oppilaitosten yhteistyö on nuorten yleisurheilijoiden uran kannalta tärkeää. Parhaimmillaan oppilaitosten ja seurojen yhteistyöllä valmentajien palkkaus hoidetaan yhteispalkkauksena, jolloin yhteistyö lisää valmentajien työllisyyttä sekä syventää urheilijoiden päivittäisvalmennuksen hyvin johdetuksi kokonaisuudeksi. Seurojen ja oppilaitosten kannattaa neuvotella valmentajien palkkauksesta yhteistyössä. Aloitteen tekijänä voi olla seura tai oppilaitos. 7. Urheiluakatemiat ja seurayhteistyö Opiskelupaikkakuntien urheiluakatemiat toimivat huippu-urheilijaksi tähtäävien opiskelun ja urheilun yhdistämisen helpottamiseksi. Seurat ja akatemiat ovat päivittäisvalmennuksen tehostamisessa luonteva yhteistyökumppani. Seuran kannattaa olla aktiivinen yhteistyön tiivistämisessä. Yhteistyö voi edesauttaa seurojen valmentajien työllistymistä. 8. Muita ideoita seuran ja koulun yhteistyöhön a. seuran puheenvuorot vanhempainilloissa b. aktiivisten opettajien palkitseminen kouluyhteisyön toteutuksesta c. vuoden kouluyleisurheilijan palkitseminen d. välituntikisailut seuran organisoimana e. yhteiset välinehankinnat seuran ja koulujen yhteistyöllä f. yleisurheiluvälineiden lainaaminen osapuolten kesken
9 YLEISURHEILUA ALAKOULUILLE KOULUTUSOHJE Koulutuksen lähdekirjana käytetään Suomen Urheiluliiton Yleisurheilua 7-11 vuotiaille kirjaa, josta löytyvät kaikki harjoitteet ja lajikuvat. Kouluttajan tukimateriaali Suomen Urheiluliitto ry
10 Sisältö 1 Esipuhe...11 2 Kurssin aikataulu...12 3 Kurssin sisältö...12 3.1 Avaus...12 3.2 Kevyt lämmittely...12 3.3 Lajipaketti...13 3.3.1 Juokseminen...13 3.3.2 Heittäminen...13 3.3.3 Hyppääminen...15 4. Loppuyhteenveto...15 5. Lähteet...16
11 1 Esipuhe Hyvä opekouluttaja, Yleisurheilun kuten monien muidenkin lajien perusta lähtee kouluista ja niiden ammattitaitoisista liikunnanopettajista. Lajien kirjo on tällä hetkellä valtava ja liikunnan tuntimäärä on pieni, joten se luo myös suuria haasteita opettajille, jotta he pystyvät innostamaan ja antamaan lajin perustiedot useista lajeista oppilailleen. Laji-ihmisten merkitys heidän auttajanaan on merkittävä. Yleisurheiluihmistenkään ei kannata syyllistää opettajia vaan auttaa heitä saamaan mahdollisimman paljon irti omasta lajistamme. On tärkeää antaa opettajille ideoita ja ajatuksia, joilla yleisurheilutunnista tulisi entistä iloisempi, haastavampi ja motivoivampi. Yleisurheilun tunnit eivät ole pelkää mittaamista sekuntien ja senttien kautta vaan tunteihin tulee sisältyä runsaasti liikettä ja suuri määrä lajisuorituksia. Sen sanoman kertominen ja siihen liittyvien vinkkien antaminen on tärkein viestimme. Olemme rakentaneet kouluttajien käyttöön tämän kouluttajan tukimateriaalin, joka on koulutuksen runkona kolmen tunnin opekoulutustilaisuuksille. Oppimisen pohjana on ydinkeskeinen motorinen oppiminen. Liikkeelle lähdetään kokonaissuorituksista, joissa keskitytään taidon ydinosiin. Näin lapsi oppii luontaisesti niitä asioita, joiden oppimiseen hänen elimistönsä on valmis. Jokaisesta lajista löytyvät lajin ydinasiat, jotka on hyvä saada jokaisen koulutettavan mieleen. Perusasiat yleisurheilusta riittävät. Koulutuksen lähdekirjana käytetään Suomen Urheiluliiton Yleisurheilua 7-11 vuotiaille kirjaa, josta löytyvät kaikki harjoitteet ja lajikuvat. Toivotamme Sinulle mukavia koulutushetkiä opettajien kanssa. Kaikkien yksityiskohtien tietäminen tai taitaminen ei ole tae koulutuksen onnistumiselle vaan ennen kaikkea kouluttajan innostuneisuus. Innostu ja innosta! Pirteää koulutusta! Suomen Urheiluliiton seurapalvelut Harri Aalto Seurapalvelujohtaja 040 823 4200 harri.aalto@sul.fi Tapio Rajala Koulutuspäällikkö 0400 442 493 tapio.rajala@sul.fi Ritva Immonen Seura- ja nuorisopäällikkö 0400 670 033 ritva.immonen@sul.fi
2 Kurssin aikataulu Avaus 15 min. Lämmittely 15 min. Lajipaketti 2 h 30 min. o Juokseminen 40 min. o Heittäminen 50 min. (2-3 heittolajia) o Hyppääminen 40 min. Loppuyhteenveto 15 min. Kokonaisaika 3 h 3 Kurssin sisältö 3.1 Avaus Esittely Kurssin sisältö Keskeistä yleisurheilutaitojen opettamisessa on? o Lasten välineet Oikeilla välineillä onnistut (s. 19) Yleinen liikuntavälineistö ja yleisurheiluvälineet Oikea väline motivoi harjoittelemaan Oikea väline ohjaa oikeaan suoritukseen Turvallisuus ennen kaikkea Yleinen liikuntavälineistö ja lasten yleisurheiluvälineistö o Ydinkeskeinen motorinen oppiminen (s. 25) Yleisurheilun lajit pohjautuvat perusliikkeisiin. Lajien perusydinkohdat ovat siten lajiryhmittäin samat. Näitä ovat esimerkiksi kävely- ja juoksulajeissa suoraviivaisuus, hypyissä ponnistus ja heitoissa liikevirtaus (voima siirtyy jaloista keskivartalon kautta käteen ja välineeseen) ja kaikissa edellä mainituissa rytmi. Kun nämä ydintaidot on opittu, voidaan siirtyä seuraavaan taitotasoon. Liikkeelle lähdetään kokonaissuorituksista, joissa keskitytään taidon ydinosiin. Näin lapsi oppii luontaisesti niitä asioita, joiden oppimiseen hänen elimistönsä on valmis. 3.2 Kevyt lämmittely Lämmittelyleikki (s. 39 40) Venyttely, parivenyttely (s. 66)
13 3.3 Lajipaketti 3.3.1 Juokseminen Juoksulajien yhteinen ydin (s. 27) 1. Luonnollinen, rento juoksu-/askelrytmi 2. Suoraviivaiset liikkeet, liike-vastaliike 3. Nilkan esijännitys saappaat jalassa juosten, askelkontakti maahan päkiällä 4. Lantion keskiasento = pitkänä juoksu, suora hieman etunojainen juoksulinja 5. Juoksun rullaus: työntö loppuun (lantioista polven kautta nilkkaan), reisi ylös Näitä asioita voit opettaa oppilaillesi juoksuttamalla esim. viivaa pitkin (piirrä kuva), loivaan ylämäkeen tai alamäkeen jne. Harjoitteet: Pesänryöstö takaa-ajo, reaktiolähdöt, lähtö paritelineistä kaveri kiinni) Juoksulajien lähtötavat (s. 27) o Pystylähtö (kestävyysjuoksut, pika- ja aitajuoksut ennen telinelähdön opettelua) o Telinelähtö (pika- ja aitajuoksut) Aitajuoksu (s. 28) o Lajin ydin: rytmikäs, mahdollisimman nopea suoraviivainen juoksu aitojen yli 1. Juoksurytmin säilyttäminen aitojen välissä 2. Hyökkäys aidalle tarpeeksi kaukaa, etummainen jalka suoraan aidalle 3. Suoraviivaiset liikeradat: kädet juoksun rytmissä, liike-vastaliike 4. Nopeasti maahan aidan jälkeen Harjoitteet o Aitajuoksuviestit (perinteinen viesti, takaa-ajoviesti ympyrässä), (s. 46) o Aitajuoksusukkula (sukkulaviestin vaihto), (s. 47) 3.3.2 Heittäminen Heittolajien yhteinen ydin (s. 34) 1. Liikevirtaus: heittoliike etenee järjestyksessä nilkka-polvi-lantio-vartaloheittävä käsi-väline 2. Painonsiirto: takaa heiton suuntaan 3. Heittotuki: tukijalka, lantiotuki 4. Kiihtyvä vauhti 5. Heiton suuntaus eteen-ylöspäin
14 Keihäänheitto (s. 35) o Lajin ydin: liikevirtauksen ja painonsiirron kautta heittotukea/tukijalkaa vasten lähtevä yli olan heitto eteen-ylöspäin. 1. Kylki heittosuuntaan, heittokäsi suorana hartiakorkeudella, keihäs korvan korkeudella 2. Painonsiirto etummaiselle jalalle, tukijalka maahan (liikevirtaus) 3. Polvilantiokääntö heittotukea eli tukijalkaa kohti (liikevirtaus) 4. Rintakehän kääntö tukijalkaa kohti (liikevirtaus) 5. Liikevirtaus jatkuu käden kautta vedolla keihääseen 6. Heitto suuntautuu eteen- (ylöspäin) o Harjoitteet Pallojen tarkkuuspommitus (s. 55) Keihäänheittoa maalin yli (s. 54) Työntäminen Kuulantyöntö (s. 38) o Lajin ydin: liikevirtauksen ja painonsiirron kautta tukijalkaa vasten lähtevä kuulan työntö eteen-ylöspäin 1. Selkä työntösuuntaan, paino työntökäden puoleisella jalalla 2. Samanaikainen painonsiirto tukijalalle ja työntökäden puoleisen jalan eteenpäin kierto nilkasta polven kautta lantioon 3. Jalkojen ojennus heiton suuntaan 4. Liikevirtaus jatkuu rintakehän kautta käteen saakka 5. Kuula matkaan heittotuen/tukijalan yli, saatto loppuun saakka o Harjoitteet Työntöottelu (s. 60) Kuulantyöntörata (s. 59) Kiekonheitto (s. 36) o Lajin ydin: liikevirtauksen ja painonsiirron kautta tapahtuva linkoava kiekon heitto vartalon sivulta eteen-ylöspäin 1. Seistään ryhdikkäästi tasajaloin polvet kevyesti koukussa tukijalan puoleinen kylki heittosuuntaan, jalkaterät kahden puolen kehän pystyhalkaisijaa avoin asento 2. Kiekkokäden vienti heittosuuntaan ja kulmaan, pysäytys vapaalla kädellä 3. Rauhallinen kiekon taaksevienti vaakatasossa aloitusasentoon: painopiste koukistuvan kiertojalan päälle ja ylävartalon noja-asento kehän/heittopaikan takaosaa kohti 4. Kierto+ liikevirtaus heittosuuntaan: nilkka-polvi-lantio-rintakehä- heittävä käsi-kiekko 5. Linkoava heitto kiekon lähtiessä pyörimään etusormen kautta heittosuuntaan eteen-ylöspäin (Peukalo heittosuuntaan päin ja rystyset taivasta päin vedossa) o Harjoitteet Kiekkomaraton (s. 56) Kiekkopolttopalloa (s. 57)
15 3.3.3 Hyppääminen Hyppylajien yhteinen ydin (s. 30) 1. Aktiivinen esijännitys lihaksissa: nilkan liike lähtee koukusta 2. Jalkaterä ponnistuksessa vauhdin suuntaan 3. Vapaan jalan/käden avustava työ ponnistuksen suuntaan 4. Vauhdin rytmitys juuri ennen ponnistusta 5. Ponnistus loppuun varpaille saakka Loikkaaminen o Hula-hula- vanteet, ponnistetaan vanteelta toiselle (kuva) Pituushyppy (s. 30) o Lajin ydin: Juoksuvauhdista ponnistus loppuun saakka eteen-ylöspäin mahdollisimman pitkälle 1. Lyhyt viimeinen askel ennen ponnistusta 2. Koko jalkapohjan kautta loppuun asti tapahtuva ponnistus eteen ylöspäin 3. Vapaa jalka johtaa hyppyä eteen-ylöspäin vapaan käden avustaessa 4. Ilmalennon lopuksi kasaan kurkotus kantapäät edellä o Harjoitteet Ponnistusrata (s. 49) Aitajuoksu pituushyppyrata (s. 47) Korkeushyppy (s. 31) o Lajin ydin: Kaarevasta juoksuvauhdista rimasta katsoen ulommaisella jalalla ponnistus loppuun saakka suoraan ylöspäin riman yli mahdollisimman korkealla 1. Kaareva vauhti päkiöillä juosten, kallistus sisäkaarteeseen 2. Koko jalkapohjan kautta tapahtuva ponnistus ylöspäin ulommalla jalalla patjaan nähden 3. Vapaa jalka johtaa hyppyä ylöspäin käsien avustaessa 4. Riman ylitys: saksihyppy tai flop (ks. riman ylitys) o Harjoitteet Tavoitehyppypisteet (s. 53) Korkeushyppyä lyhyellä vauhdilla (s. 53) Saksihyppy kumiriman kanssa 4. Loppuyhteenveto Kesto 15 min. o Kurssin yhteenveto o H-hetki o Hese-kisat o Alakoulujen kouluyleisurheilukisat
16 5. Lähteet Suomen Urheiluliitto ry. 2008. Yleisurheilua 7-11 vuotiaille.