Kulttuuriala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO Sirkusalan koulutusohjelma SIRKUSARTISTI Salpauksen johtokunnan hyväksymä 1.2.2011 Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta 13.12.2010 Voimassa toistaiseksi alkaen 1.8.2010
SISÄLLYSLUETTELO 1 SIRKUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 1 1.1 Sirkusalan ammattialan kuvaus ja arvoperusta... 1 1.2 Sirkusalan perustutkinnon tavoitteet... 2 1.3 Sirkusalan perustutkinnon muodostuminen... 4 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 6 1.5 Jatko-opintokelpoisuus... 8 2 SIRKUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO... 8 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö... 8 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa... 9 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa... 9 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 10 3 SIRKUSSALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA... 10 3.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö... 10 4 SIRKUSSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 11 4.1 Sirkusalan perustutkinnon kaikille pakolliset tutkinnon osat... 11 4.1.1 Sirkusartistin työhön valmistautuminen... 11 4.1.2 Erikoistumislajin harjoittelu ja esiintyminen... 16 4.1.3 Sirkusproduktiossa työskenteleminen... 21 4.2 Sirkusalan perustutkinnon valinnaiset tutkinnon osat... 25 4.2.1 Erikoistumislajin tekninen työskentely... 25 4.2.2 Erikoistumislajin taiteellinen työskentely... 27 4.2.3 Toisen erikoistumislajin harjoittelu... 30 4.2.4 Sirkuslajien monialainen harjoittelu... 33 4.2.5 Akrobatia... 35 4.3 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa koulutuksessa... 38 4.3.1 Yrittäjyys (10 ov)... 38 4.3.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen... 42 4.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat... 44 4.4.1 Yritystoiminta... 44 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 48 5.1 Pakolliset tutkinnon osat... 48 5.1.1 Äidinkieli, suomi (4 ov)... 48 5.1.1.1 Kirjallinen viestintä (1 ov)... 50 5.1.1.2 Suullinen viestintä (1 ov)... 52 5.1.1.3 Kieli ja kulttuuri (1 ov)... 53 5.1.1.4 Työelämän asiakirjat (1 ov)... 54 5.1.1.5 Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla (4 ov)... 56 5.1.1.5.1 Oma äidinkieli ja sen käyttö (1 ov)... 57 5.1.1.5.2 Kielitieto ja oikeakielisyys (1 ov)... 59 5.1.1.5.3 Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta (1 ov)... 60 5.1.1.5.4 Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (1 ov)... 62 5.1.1.6 Suomi toisena kielenä (4 ov)... 64 5.1.1.6.1 Kirjallinen viestintä (1 ov)... 66 5.1.1.6.2 Suullinen viestintä (1 ov)... 67 5.1.1.6.3 Kieli ja kulttuuri (1 ov)... 68 5.1.1.6.4 Työelämän asiakirjat (1 ov)... 69 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi (1 ov)... 70 5.1.3 Englanti (2 ov)... 72 1
5.1.3.1 Englanti 1 (1 ov)... 73 5.1.3.2 Englanti 2 (1 ov)... 75 5.1.4 Matematiikka (3 ov)... 77 5.1.4.1 Matematiikka 1 (1 ov)... 78 5.1.4.2 Matematiikka 2 (1 ov)... 80 5.1.4.3 Matematiikka 3 (1 ov)... 81 5.1.5 Fysiikka ja kemia (2 ov)... 83 5.1.5.1 Fysiikka (1 ov)... 85 5.1.5.2 Kemia (1 ov)... 87 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov)... 89 5.1.7 Liikunta (1 ov)... 91 5.1.8 Terveystieto (1 ov)... 93 5.1.9 Taide ja kulttuuri (1 ov)... 96 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 97 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 97 6.1 Sirkusalan ilmaisu ja tanssi 5 ov... 98 6.2 Kiertue-esiintyminen 5 ov... 101 6.3 Akrobatia ja käsilläseisonta 5 ov... 102 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 103 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 103 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 103 8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus... 103 8.3 Ammatillinen erityisopetus... 103 8.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 103 8.5 Oppisopimuskoulutus... 103 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 103 8.7 Opiskelijahuolto... 103 8.8 Terveydentilavaatimukset hiusalan ammatillisessa peruskoulutuksessa... 103 8.9 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit... 105 9 LIITTEET... 109 2
1 1 SIRKUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sirkusalan ammattialan kuvaus ja arvoperusta Sirkusala pohjautuu perinteisesti ihmeellisten, arjen yläpuolella olevien elämysten tuottamiseen yleisölle. Sirkusalan voidaan katsoa koostuvan perinteisestä sirkuksesta, nykysirkuksesta ja estraditaiteesta. Sirkustaidetta hyödynnetään yhä enemmän myös osana muita esittävän taiteen aloja, kuten teatteriin, tanssiin ja musiikkiin pohjautuvissa teoksissa. Taiteen välisten raja-aitojen madaltuminen on yksi tärkeä osa sirkusalan ajankohtaista kehittymistä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suurin osa sirkusalalla toimivista esiintyvistä sirkusartisteista työskentelee freelancesirkusartisteina produktiokohtaisissa työryhmissä, pienissä vakiintuneissa sirkusryhmissä tai yksittäisillä esiintymiskeikoilla. Sirkusalan ammattilaisia työllistävät yhä enemmän myös teatteri- ja tanssiala, televisio, viihde- ja mainosteollisuus ja kansainväliset sirkusproduktiot ja -ryhmät. Sirkusartistin työ perustuu oman kehon, tilan ja sirkusvälineiden harjaantuneeseen käyttöön. Perinteisesti sirkusartistin työ on käsittänyt sirkusnumeron harjoitteluun ja esittämiseen liittyviä prosesseja. Nykypäivänä työ voi käytännössä olla joko toimimista toisen ohjauksen alaisena ns. tulkitsijana, tai se voi vaihtoehtoisesti koostua esiintymisen ja harjoittelun ohella esitysten luomiseen liittyvistä taiteellisista prosesseista. Sirkusartistilla on oltava valmiudet toimia molemmissa rooleissa. Kehitys onkin kulkenut suuntaan, jossa sirkusartistin hyvän ammattitaidon edellytyksenä on sirkustekniikan osaamisen lisäksi kyky monipuoliseen taiteelliseen tulkintaan ja ilmaisuun, sekä jossain määrin myös tanssitekniikoiden hallintaan. Alalla toimiminen vaati jatkuvaa taitojen ylläpitoa ja itsensä kehittämistä. Sirkusartistin työ vaatii myös hyviä sosiaalisia taitoja, koska työtä tehdään usein tiiviissä yhteistyössä työryhmän kanssa. Suomalaisen kulttuurisen muutoksen sekä sirkuksen koulutuksen ja alan taiteellisen kehityksen seurauksena sirkus on nykyisin tunnustettu osaksi suomalaista taidekenttää. Alan rahoitus, sen rakenteet ja koulutus kehittyvät nopeasti. Sirkusala toimintaympäristön ja alan ammattilaisten työnkuvan muutokset edellyttävät joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä vahvaa ammatti-identiteettiä. Myös jatkuva luova prosessointi ja epäsäännöllinen työelämä ovat henkisesti haastavia. Työn fyysisyyden ja kokonaisvaltaisuuden vuoksi eri elämänvaiheet vaativat sirkustaiteilijalta uusiutumista ja asennoitumista uudelleen omaan työhönsä. Alan ammattilaisten tulee kyetä itsenäisesti arvioimaan omaa toimintaympäristöään, työnkuvaansa, ammattitaitonsa hyödyntämistä erilaisissa työympäristöissä sekä täydennyskoulutustarvettaan.
Sirkusalan vahva kansainvälinen luonne vaatii alan ammattilaisilta kieli- ja kulttuuriosaamista, suvaitsevaisuutta ja joustavuutta sekä valmiutta työskennellä tarvittaessa eri maissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Sirkusalan työtehtävät ovat pääosin freelancepohjaisia työsuhteita ja työ vaatiikin yrittäjämäistä osaamista, kuten oman osaamisen markkinointia, apurahajärjestelmien ja muiden rahoituskanavien tuntemusta ja alan kentällä tapahtuvien muutosten seurantaa. Sirkusalalla yrittäjävalmiudet ovat sirkusartistin kallisarvoista ja työllistymistä edistävää pääomaa. Alalle tyypillinen verkostoituminen edellyttää mm. vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, verkostoitumisen mahdollisuuksien tunnistamista sekä kykyä toimia verkostoissa avoimesti ja luottamusta lisäten. 2 Sirkusalan ammattilaisten määrä on 1990-luvulta alkaen kasvanut runsaasti laajan nuorisosirkusverkoston ja ammattikoulutuksen kehittymisen myötä. Ala on silti edelleen hyvin pieni verrattuna muihin esittävän taiteen aloihin. Sirkusalan rakenteiden vakiintumisen myötä kasvu tulee jatkumaan edelleen. Sirkusalan perustutkinto on monelle hyvä pohja ammatilliseen kasvuun, elinikäiseen oppimiseen ja jatko-opintoihin. Sirkusalalla arvostetaan ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä, luovuutta, yksilöllisyyttä, omatoimisuutta ja yhteistyökykyä. Kansainvälisyys ja erilaisten ihmisten arvostaminen ovat sirkusalalla perinteisestikin erittäin tärkeitä ja sen myötä suvaitsevaisuus on yksi sirkusalan keskeisimpiä arvoja. Alalla korostuu monipuolisuus: luovan taiteen tekemisen ja fyysisen taidon yhdistäminen hyvin erilaisin tavoin. Sirkusalalla kyseenalaistetaan vallitsevia käsityksiä oikeanlaisista toimintatavoista ja ravistellaan käsityksiä siitä, mikä on mahdollista tai mahdotonta. Sirkusalan toimijat edistävät toiminnallaan yhteisöllisen toimintakulttuurin arvostusta. Sirkusalan toimijat edistävät tarkoituksenmukaisen ja laadukkaan kulttuurin kehitystä. Sen lähtökohtina ovat esteettisyys, eettisyys ja yhteisöllisyys. Sirkusalan ammattilaisten on oltava tietoisia teostensa vaikutuksista ja kannettava vastuunsa niistä. Heidän tulee kunnioittaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sirkusalan koulutuksen perusta on kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä. Sen arvopäämääränä on opiskelijan persoonallisuuden ja yhteistyökyvyn kehittäminen, omatoimisuuden ja pitkäjänteisen työskentelytavan arvostaminen sekä yksilön arvostaminen esteettisten elämysten kokijana, luojana ja välittäjänä. 1.2 Sirkusalan perustutkinnon tavoitteet Sirkusalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ammattialansa eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdessä sirkusalan erikoistumislajissa siten, että hän voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan.
3 Sirkusalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittävät sitä jatkuvasti. Hänellä on luovuutta, rohkeutta ja oma-aloitteisuutta tehdä itsenäisiä ratkaisuja toimiessaan työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Hän on yhteistyökykyinen ja pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Sirkusalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset valmiudet toimia sirkusartistin työtehtävissä toisen palveluksessa, tuotantotiimin jäsenenä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tutkinnon suorittanut osaa toimia joustavasti sirkusalan ammattilaisille tarjoutuvilla jatkuvasti kehittyvillä esiintymisfoorumeilla soveltaen oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Sirkusalan koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut sirkusartisti osaa tuottaa sirkusteknisesti ja ilmaisullisesti laadukkaita elämyksiä. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa vähintään kolmen minuutin pituisen sirkusnumeron. Hänellä on käsitys omasta kilpailukyvystään kansallisella ja kansainvälisellä sirkuskentällä. Hän osaa omalla toiminnallaan parantaa kilpailukykyään. Sirkusalan ammattilaisella on elinikäisen oppimisen edellyttämät oppimisen avaintaidot, kuten kyky kehittää oppimistaitojaan ja ongelmanratkaisukykyään, toimia yhteistyössä muiden kanssa, pitää kiinni yhteisesti sovituista säännöistä ja huomioida terveyden ylläpitämiseen ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Sirkusalan koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut noudattaa työssään ympäristöä säästäviä menetelmiä ja tukee toiminnallaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista ja siten edistää kestävää kehitystä. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Hänellä on tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet tieto- ja viestintätekniikassa sekä tiedon hankkimisessa ja välittämisessä. Sirkusalan ammattilainen tuntee alan keskeisen lainsäädännön sekä sopimusjärjestelmät ja osaa noudattaa niitä toiminnassaan. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja siten ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hän osaa toimia ergonomisesti noudattaen työsuojelumääräyksiä ja ohjeita. Sirkusala kehittyy jatkuvasti niin taiteellisesti, teknisesti kuin rakenteellisestikin. Sirkusalan perustutkinnon ja koulutusohjelman suorittanut omaa ongelmaratkaisutaidot selviytyä joustavasti uusista tilanteista, toimia innovatiivisesti ja uutta luovasti sekä seurata jatkuvasti alan monipuolista kehittymistä. Hän osaa toimia sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä.
4 Kansainvälisesti toimivan sirkusartistin taitoja ovat kielitaito ja taito mukautua erilaisiin olosuhteisiin ja kulttuureihin sekä toimia suvaitsevaisesti erilaisten ihmisten kanssa. Hän osaa luoda kansainvälisiä kontakteja ja hänellä on selkeä käsitys kansainvälisen sirkuskentän tilasta ja sen tarjoamista työmahdollisuuksista. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 1.3 Sirkusalan perustutkinnon muodostuminen SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO (120 OV) AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (90 ov) Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov. 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Sirkusartistin työhön valmistautuminen (20 ov) 4.1.2 Erikoistumislajin harjoittelu ja esiintyminen (25 ov) 4.1.3 Sirkusproduktiossa työskenteleminen (15 ov) 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 20 ov kohdista 4.2.1 4.3.3 ja 10 ov kohdista 4.2.4 ja 4.2.5 4.2.1 Erikoistumislajin tekninen työskentely (10 ov) 4.2.2 Erikoistumislajin taiteellinen työskentely (10 ov) 4.2.3 Toisen erikoistumislajin harjoittelu (10 ov) 4.2.4 Sirkuslajien monialainen harjoittelu (5 ov) 4.2.5 Akrobatia (5 ov) 4.3 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (0-10 ov) 4.3.1 Yrittäjyys (10 ov) 4.3.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (2 ov) 4.3.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat (5-10 ov) 4.3.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (0-10 ov) 4.3.5 Lukio-opinnot (0-10 ov) 4.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.4.1 Yritystoiminta (10 ov) 4.4.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista 4.4.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (20 OV) 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset (16 ov) Valinnaiset (4 ov)
5.1.1 Äidinkieli 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 Vieras kieli, englanti 5.1.4 Matematiikka 5.1.5 Fysiikka ja kemia 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.7 Liikunta 5.1.8 Terveystieto 5.1.9 Taide ja kulttuuri 5.2 Pakollisten opintojen valinnaiset lisäosat 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (10 OV) Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov. 5 Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon muodostuminen - taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös opiskelemalla suunnatumman ammattipätevyyden tuotta-
van tutkinnon osan tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa. 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. 6 Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Loput elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan osana muita arvioinnin kohteita. Avaintaitojen arviointi Sirkusalan perustutkinnossa on merkitty liitteseen 6. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen
9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 7 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. 3. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään sirkusalan arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja eettisiä sääntöjä. 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän pitää huolta sirkusartistina tarvitsemastaan hyvästä fyysisestä kunnosta sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. 5. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. 6. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa työtehtävissään keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.
7. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa sirkusartistin työtehtävissä huomioon esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. 8 8. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. 9. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. 10. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.5 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 2 SIRKUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakirjassa oleviin perustutkinnon perusteisiin. Sen tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettu-
jen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ). Opetussuunnitelma tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen koulutukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista ja opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset ammatillisten opintojen valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. 9 Koulutuksen järjestäjä varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana. Opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteisen osan ja tutkintokohtaisesti eriytyvät osat. 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Siinä päätetään ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) arviointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin.
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää ainakin tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien (perustutkintoa laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaisten lisäosien tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 ) on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3, 4, 12a ) opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. 3 SIRKUSSALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. 10 Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäi-
siä työkokonaisuuksia. 11 Koulutuskeskus Salpauksella ei ole näyttötutkinnon järjestämislupaa sirkusalan perustutkintoa varten. 4 SIRKUSSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITO- VAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 Sirkusalan perustutkinnon kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Sirkusartistin työhön valmistautuminen Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kehittää fyysisiä valmiuksiaan tehdä akrobatiaa käyttää sirkusvälineitä kolmessa eri sirkuslajissa kuten jongleeraus, ilma-akrobatia ja tasapainoilu tanssia vähintään kahden tanssilajin perusliikemateriaalia käyttää kehon hallinnan taitoja ja kehon linjoja sirkustyöskentelyssään käyttää anatomian, fysiologian, ensiavun, kinesiologian ja ravinto-opin perustietoja harjoittelussaan ylläpitää sirkusalan työssä tarvittavaa toimintakykyä hyödyntää toiminnassaan osaamistaan sirkusalan historiasta sekä sirkuksen eri tyyleistä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. 1. Työprosessin hallinta Fyysisten valmiuksien kehittäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen Harjoitusprosessin hallinta Itsearviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja laatii ohjattuna henkilökohtaisen lihashuoltosuunnitelman ja toimii sen mukaan suoriutuu harjoitusprosessista ohjattuna arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin. laatii henkilökohtaisen lihashuoltosuunnitelman, toimii sen mukaan ja säätelee harjoitteluaan vammojen ennaltaehkäisemiseksi suoriutuu harjoitusprosessista arvioi työskentelyään suhteessa tavoitteisiin ja muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti. laatii henkilökohtaisen lihashuoltosuunnitelman, toimii sen mukaan, säätelee harjoitteluaan ja käyttää itselleen sopivia harjoitteita vammojen ennaltaehkäisemiseksi sekä ottaa vastuuta kehonsa hyvinvoinnista suoriutuu harjoitusprosessista ja toimii itsenäisesti ja tavoitteellisesti arvioi ja kehittää toimintaansa oma-aloitteisesti ja ottaen huomioon saamansa palautteen.
12 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Akrobaattisen liikemateriaalin hallinta Ryhmä- ja pariakrobatian hallinta Sirkusvälineiden käyttö Tanssin perusliikemateriaalin hallinta Musiikin ja liikkeen välisen suhteen hallinta Kehon hallinta Apu- ja turvavälineiden käyttö 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Anatomian, fysiologian, ensiavun, ravinto-opin ja kinesiologian perustietojen hyödyntäminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hallitsee akrobaattisen liikemateriaalin perusteita siten, että onnistuu seuraavissa tempuissa kuten kärrynpyörä, arabialainen, päälläseisonta ja käsilläseisonta-kuperkeikka hallitsee ohjattuna ryhmäakrobatian perusteita yhdessä lajissa, kuten ristiheitot, vipulauta tai ihmispyramidit siten, että onnistuu lajin perustempuissa hallitsee pariakrobatian perustemppuja hallitsee sirkusvälineiden perustekniikoita kolmessa eri sirkuslajissa kuten jongleeraus: hallitsee kaskadin kolmella välineellä, ilma-akrobatia: hallitsee kehonsa roikkuessaan välineellä ylösalaisin ja tasapainoilu: saavuttaa tasapainon välineellä tanssii perusliikemateriaalia vähintään kahdessa eri tanssilajissa seuraa musiikin kulkua suhteessa liikemateriaaliin hallitsee ohjattuna kehoaan keskittämällä voimaansa keskivartaloon ja soveltaa ohjattuna kehonhallinnan taitoja sirkustyöskentelyssään käyttää ohjattuna sirkusteknisiä kiinnitys-, apu- ja turvavälineitä. hallitsee akrobaattisen liikemateriaalin perusteita ja kontrolloi kehoaan ja sen linjoja siten, että onnistuu jossakin vaativassa akrobaattisessa liikkeessä kuten puolivoltti, arabialainen-flikki, voltti eteenpäin, voltti taaksepäin, perhosvoltti, sivuvoltti ja voltti kierteellä pikkutrampoliinilta hallitsee ryhmäakrobatian perusteita yhdessä lajissa, kuten ristiheitot, vipulauta tai ihmispyramidit siten, että onnistuu lajin perustempuissa hallitsee useita pariakrobatian perustemppuja hallitsee sirkusvälineiden perustekniikat sujuvasti kolmessa eri sirkuslajissa: hallitsee 3-4 tempun kombinaation valitsemallaan välineellä jokaisessa lajissa tanssii perusliikemateriaalia vähintään kahdessa eri tanssilajissa, hallitsee kehonsa linjoja ja luo ohjattuna ryhmässä tanssillisen koreografian kuuntelee musiikkia ja erottaa liikkeiden dynaamisia vaihteluita suhteessa musiikkiin hallitsee kehoaan keskittämällä voimaa keskivartaloon, tunnistaa taloudellisen voimankäytön toiminnassaan, työskentelee ohjattuna käyttäen dynaamisia vaihteluita sekä käyttää kehonhallinnan taitoja ja kehon linjauksia sirkustyöskentelyssään käyttää sirkusteknisiä kiinnitys-, apu- ja turvavälineitä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ohjattuna harjoitellessaan perustietoja sirkusartistille olennaisesta anatomiasta, fysiologiasta, ensiavusta, ravinto-opista ja kinesiologiasta käyttää harjoitellessaan perustietoja sirkusartistille olennaisesta anatomiasta, fysiologiasta, ensiavusta, ravinto-opista ja kinesiologiasta hallitsee monipuolisesti akrobaattisen liikemateriaalin perusteita ja niiden variaatioita ja kehonsa linjoja siten, että onnistuu joissakin vaativissa akrobaattisissa liikkeissä kuten puolivoltti, arabialainen-flikki, voltti eteenpäin, voltti taaksepäin, perhosvoltti, sivuvoltti ja voltti kierteellä pikkutrampoliinilta hallitsee ryhmäakrobatian perusteita yhdessä lajissa, kuten ristiheitot, vipulauta tai ihmispyramidit siten, että onnistuu monipuolisesti lajin perustempuissa hallitsee monipuolisesti pariakrobatian perusliikemateriaalia hallitsee monipuolisesti ja viimeistellysti sirkusvälineiden perustekniikat kolmessa eri sirkuslajissa: hallitsee 3-4 tempun kombinaation usealla eri välineellä jokaisessa lajissa tanssii sulavasti ja viimeistellysti perusliikemateriaalia vähintään kahdessa eri tanssilajissa, hallitsee sujuvasti kehonsa linjoja, luo ryhmässä tanssillisen koreografian tulkitsee musiikkia suhteessa liikemateriaaliin ja sen laatuun hallitsee kehoaan keskittämällä voimaa keskivartaloon, käyttää voimaansa taloudellisesti, työskentelee hyödyntäen toiminnassaan kehon dynaamisia vaihteluita sekä soveltaa kehon hallinnan taitoja ja kehon linjauksia itsenäisesti sirkustyöskentelyssään käyttää sirkusteknisiä kiinnitys-, apu- ja turvavälineitä ja tarvittaessa käyttää eri kiinnitysmenetelmiä. käyttää harjoitellessaan monipuolisesti perustietoja sirkusartistille olennaisesta anatomiasta, fysiologiasta, ensiavusta, ravinto-opista ja kinesiologiasta Sirkusalan historian hyödyntäminen työskentelyssä hyödyntää ohjattuna sirkusalan historian ja sen eri tyylilajien tuntemusta työskentelyssään ja keskustellessaan sirkusalasta hyödyntää sirkusalan historian ja sen eri tyylilajien tuntemusta työskentelyssään ja keskustellessaan sirkusalasta hyödyntää sirkusalan historian ja sen eri tyylilajien kansallista ja kansainvälistä tuntemusta työskentelyssään ja keskustellessaan sirkusalasta sekä hahmottaa sirkuksen aseman osana
13 Sirkusalan terminologian käyttö 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky käyttää ohjattuna sirkusalan terminologiaa työskennellessään. käyttää sirkusalan terminologiaa työskennellessään. muuta yhteiskuntaa ja suhteessa muihin taiteenlajeihin käyttää luontevasti sirkusalan terminologiaa työskennellessään. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja kehittää ohjattuna suunnittelee ja kehittää työs- suunnittelee ja kehittää itsenäi- työskentelyään kentelyään sesti työskentelyään toimii yhteistyössä muiden kanssa noudattaa toiminnassaan sovittuja sääntöjä ylläpitää sirkusartistin työssä tarvittavaa toiminta- ja työkykyä ottaa tekemisessään ohjattuna huomioon henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin välisen yhteyden ja hahmottaa sirkusartistin työhön liittyviä haasteita. toimii yhteistyökykyisesti eri tilanteissa ja ilmaisee mielipiteensä osoittaa sitoutumista harjoittelussaan ja noudattaa toiminnassaan sovittuja sääntöjä ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä sirkusartistin työssä tarvittavaa toiminta- ja työkykyä ottaa tekemisessään huomioon henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin välisen yhteyden ja sirkusartistin työhön liittyvät haasteet. toimii aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti eri tilanteissa ja ilmaisee mielipiteensä selkeästi ja rakentavasti sitoutuu harjoitteluun ja muihin annettuihin tehtäviin, toimii vastuullisesti ja edistää toiminnallaan sovittujen sääntöjen ja toimintatapojen toteutumista kehittää itsenäisesti monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi käsittelee alalla toimimista kokonaisvaltaisena prosessina, jossa yhdistyvät henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä ammatilliset haasteet. Lihavoidut osiot arvioidaan muulla arvioinnilla Toteutetaan seuraavilla opintojaksoilla Sirkustekniikan perusteet 14 ov Permantoakrobatia Pari- ja ryhmäakrobatia Jongleeraus Ilma-akrobatia Käsilläseisonta Tasapaino Opiskelija saa perustaidot ja -tiedot tavallisimmista sirkuslajeista sekä niihin liittyvästä terminologiasta, sirkusvälineistöstä ja työturvallisuudesta. Hän saa hyvän pohjan akrobaattiseen työskentelyyn ja kehonhallintaan. Hän oppii harjoittelemaan tavoitteellisesti. Tanssin perusteet 4 ov Rytmiikka Baletti Jazz Opiskelija oppii tanssin perusaskeleita ja tekemisen tapaa ainakin baletin ja jazzin osalta. Hän kehittää omaa musiikin, ajan ja tilan suhteen hallintaansa sekä rytmitajuaan. Hän op-
pii kontrolloimaan kehonsa linjoja ja keskivartaloaan. Opiskelija oppii tanssimaan helpohkoissa koreografioissa osana muuta ryhmää. 14 Kehollinen ja tiedollinen orientoituminen 2 ov Kehonhuolto Työturvallisuus Sirkusalan tietous Opiskelija oppii anatomian, fysiologian, ensiavun, kinesiologian ja ravinto-opin perustietoja ja oppii soveltamaan niitä harjoittelussaan. Opiskelija laatii itselleen lihashuoltosuunnitelman. Hän kehittää itsessään voimaa ja notkeutta. Hän oppii löytämään itselleen parhaita kehonhuoltotapoja ja kiinnittämään huomiota kehonsa ja mielensä hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Hän oppii kuuntelemaan kehonsa antamia signaaleja. Opiskelija ymmärtää laajasti sirkusalan työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja osaa ratkaista niitä. Hän saa perustietoa sirkusalan historiasta ja tyyleistä sekä sirkuksen roolista osana muuta taidekenttää ja yhteiskuntaa. Toteutustavat yhteistoiminnallinen oppiminen käytännön harjoittelu luennot henkilökohtainen ohjaus itsenäinen harjoittelu ja oppimistehtävät Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla sirkusalan harjoitustilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan työprosessin hallinnasta o fyysisten valmiuksien kehittäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen o itsearviointi o harjoitusprosessin hallinta
työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta o sirkusalan terminologian käyttö o anatomian, fysiologian, ensiavun, ravinto-opin ja kinesiologian perustietojen hyödyntäminen kehonhuoltosuunnitelman osalta elinikäisen oppimisen avaintaidoista o oppiminen ja ongelmanratkaisu o vuorovaikutus ja yhteistyö o ammattietiikka. 15 NÄYTTÖ Sirkusartistin työhön valmistautumisen näyttö toteutetaan kolmena osanäyttönä. OSANÄYTTÖ 1A: Sirkustekniikoiden ja akrobaattisen perusosaamisen hallinta Sirkusartistin työhön valmistautumisen ammattiosaamisen osanäyttö 1 toteutetaan oppilaitoksessa tai työpaikalla ja näyttöympäristönä on sirkustekniset vaatimukset täyttävä tila. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osallistuu sirkustaiteilijan normaaliin päivärutiiniin kuuluvaan tekniikka- tai treenituntiin tai pääsykoetilannetta vastaavaan testaustapahtumaan akrobatiassa, jongleerauksessa, tasapainolajeissa ja ilma-akrobatiassa. Opiskelija osoittaa hallitsevansa monipuolisesti akrobatian liikemateriaalia. Opiskelija näyttää teknistä osaamista jongleerauksessa, ilma-akrobatiassa ja tasapainolajeissa. Opiskelija osoittaa ymmärtävänsä sirkusteknistä terminologiaa. Hän osoittaa taitonsa sirkusteknisten kiinnitys-, apu- ja turvavälineiden käytössä. Hän osoittaa hallitsevansa harjoitusprosessia. Hän osaa vastaanottaa palautetta ja muuttaa toimintaansa sen mukaisesti. Hän osoittaa osaavansa toimia osana ryhmää, toimien tarvittaessa apuna tai vastaanottaen tukea muilta opiskelijoilta. OSANÄYTTÖ 1B: Tanssin perusosaamisen hallinta Sirkusartistin työhön valmistautumisen ammattiosaamisen osanäyttö 2 toteutetaan tanssisalissa tai vastaavissa tiloissa. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa hallitsevansa tanssin keskeistä liikemateriaalia. Hän hallitsee kehonsa huomioiden omat fyysiset mahdollisuutensa. Hän tuottaa erilaisia liikelaatuja ja osoittaa musiikin ja äänimaailman sekä ajan- ja tilankäytön hallintaa tanssissaan. Hän osoittaa hallitsevansa harjoitusprosessia. Opiskelija suorittaa annetut tehtävät ja ottaa vastaan palautetta. OSANÄYTTÖ 1C: Kehonhuoltosuunnitelman laadinta ja toteutus
Sirkusartistin työhön valmistautumisen ammattiosaamisen osanäyttö 3 toteutetaan oppilaitoksen tiloissa. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija laatii itselleen kehonhuoltosuunnitelman, näyttää sen toteutusta käytännössä sekä perustelee valintojaan ja kertoo suunnitelman toteutuksesta sanallisesti. Muulla arvioinnilla osoitetaan: 16 Harjoitusprosessin hallinta osittain Anatomian, fysiologian, ensiavun, ravinto-opin ja kinesiologian perustietojen hyödyntäminen osana muuta harjoittelua Sirkusalan historian hyödyntäminen työskentelyssä Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Muu arviointi on mahdollista toteuttaa esimerkiksi haastatteluin, opiskelijan laatiman harjoitussuunnitelman kautta tai sirkusalalle soveltuvan portfoliotyön avulla. Jatkuvalla seurannalla arvioidaan erityisesti harjoitusprosessin hallintaa, apu- ja turvavälineiden käyttöä, sirkusalan historian hyödyntämistä työskentelyssä, anatomian, fysiologian, ensiavun, ravinto-opin ja kinesiologian perustietojen hyödyntämistä osana harjoittelua ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja. 4.1.2 Erikoistumislajin harjoittelu ja esiintyminen Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää valitsemansa sirkuslajin tekniikkaa kehittää osaamistaan suunnitelmallisella harjoittelulla huomioida oman kehonsa erityispiirteitä harjoittelussaan huomioida turvallisuuteen liittyvät näkökohdat työskentelyssään hyödyntää tietämystään oman sirkuslajinsa historiasta ja nykysuuntauksista sekä terminologiasta työskentelyssään laatia oman sirkusesityksen, jossa käyttää sirkusteknistä, ilmaisullista ja lavateknistä osaamistaan kehittää omaa persoonallista liikeilmaisuaan soveltaa lavatekniikoiden perustietoja valmistettaessa esityksiä käyttää esitystoiminnan haitallisia ekologisia vaikutuksia vähentäviä toimintatapoja hyödyntää tietotekniikan ja teknologian mahdollisuuksia työskentelyssään laatia cv:n, markkinoida osaamistaan ja etsiä oman erityisalansa yhteistyökumppaneita etsiä tietoa kansainvälisistä yhteyksistä ja eri mahdollisuuksista toimia kansainvälisellä kentällä.
1. Työprosessin hallinta Harjoittelun suunnittelu ja toteutus Oman kehon erityisvaatimusten huomioiminen Oman esityksen valmistaminen Itsearviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Oman sirkuslajin erityisosaaminen Estetiikan hyödyntäminen Sirkusilmaisu ja esiintyminen Apu- ja turvavälineiden käyttö Markkinointiosaami-nen Kansainvälinen osaaminen Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna harjoitteluaan suunnittelee harjoitteluaan sekä ja harjoittelee ohjeiden harjoittelee oma-aloitteisesti ja mukaan pitkäjänteisesti pitkäjänteisesti ottaa harjoitellessaan ohjattuna huomioon oman kehonsa erityispiirteet tunnistaa oman kehonsa erityispiirteitä ja etsii itselleen parhaita harjoitustapoja suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna oman esityksen suunnittelee ja toteuttaa oman esityksen arvioi ohjattuna kehittymistään ja arvioi kehittymistään ja esitystään esitystään suhteessa asetettuihin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. tavoitteisiin. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja luo ohjattuna omalla välineellään varman, vähintään kolme minuuttia kestävän rutiinin, johon sisältyy oman erityislajin teknistä osaamista ottaa ohjattuna huomioon esityksen esteettiset tekijät suunnitellessaan esitystä kehittää ohjattuna persoonallista sirkusilmaisuaan tekee rutiininsa esiintyen lavalla yleisön edessä käyttää ohjattuna erikoistumislajinsa apu- ja turvavälineitä ja huolehtii ohjattuna välineistöstään etsii ohjattuna tietoa markkinointikanavista eri medioista ja laatii ohjattuna cv:n hyödyntää työssään tietotekniikkaa ja etsii sen välityksellä tietoa etsii ohjattuna tietoa kansainvälisistä työ- ja opiskelumahdollisuuksista luo omalla välineellään varman, vähintään kolme minuuttia kestävän rutiinin, johon sisältyy oman erityislajin perustasoa vaativampaa teknistä osaamista sekä kehittää ohjattuna temppujen oheen taiteellisia elementtejä ottaa huomioon esityksen esteettiset tekijät suunnitellessaan esitystä kehittää persoonallista liikekieltään ja sirkusilmaisuaan ja soveltaa sitä ohjattuna esityksessään ilmaisee esiintyessään haluamaansa ideaa tai tunnelmaa, uskoo itseensä ja luo kontaktia yleisöön käyttää erikoistumislajinsa apuja turvavälineitä ja huolehtii välineistöstään etsii tietoa eri markkinointikanavista monista eri medioista, laatii cv:n, markkinoi osaamistaan kulloinkin tarpeellisin keinoin ja etsii ohjattuna oman erikoistumislajinsa yhteistyökumppaneita hankkii ohjattuna esityksestään dvd:n, nettisivun tai esitteen hyödyntää työssään tietotekniikan ja teknologian mahdollisuuksia etsii tietoa kansainvälisistä yhteyksistä ja työ- ja opiskelumahdollisuuksista käyttäen eri tietolähteitä suunnittelee harjoitteluaan sekä harjoittelee määrätie-toisesti ja 17 tunnistaa itsenäisesti oman kehonsa erityispiirteitä ja soveltaa itselleen parhaita harjoitustapoja osana harjoitusprosessia suunnittelee ja toteuttaa oman persoonaansa sopivan esityksen arvioi itsenäisesti kehittymistään ja esitystään realistisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. luo omalla välineellään varman, vähintään kolme minuuttia kestävän rutiinin, johon sisältyy oman erityis-lajin perustasoa selkeästi vaativampaa teknistä osaamista, kehittää temppujen oheen taiteellisia elementtejä sekä etsii uusia tapoja käyttää sirkusvälinettään ottaa monipuolisesti huomioon esityksen esteettiset tekijät suunnitellessaan esitystä kehittää itsenäisesti persoonallista liikekieltään ja sirkusilmaisuaan ja soveltaa sitä luontevasti esityksessään ilmaisee esiintyessään haluamaansa ideaa tai tunnelmaa luontevasti ja uskottavasti, uskoo itseensä, välittää energiaa ja luo vahvan kontaktin yleisöön käyttää itsenäisesti erikoistumislajinsa apu- ja turvavälineitä, huolehtii välineistöstään ja kehittää välineistöään etsii itsenäisesti tietoa eri markkinointikanavista monista eri medioista ja tarvittaessa myös ulkomailta, esittelee osaamistaan kiinnostavasti kulloinkin tarpeellisin keinoin ja etsii itsenäisesti oman erikoistumislajinsa yhteistyökumppaneita hankkii esityksestään dvd:n, nettisivun tai esitteen hyödyntää työssään itsenäisesti tietotekniikan ja teknologian mahdollisuuksia etsii itsenäisesti tietoa kansainvälisistä yhteyksistä ja työ- ja opiskelumahdollisuuksista hyödyntäen tietämystään kansain-
18 Esityksen rakentaminen Kestävän kehityksen huomioon ottaminen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Erikoistumislajin terminologian käyttö Lavatekniikoiden hyödyntäminen Taide- ja kulttuurihallinnon tuntemus Dramaturgisen tiedon hyödyntäminen Erikoistumislajin historian ja nykysuuntausten käyttö lajityöskentelyssä 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka hyödyntää ohjattuna esitysten suunnittelussa sirkusteknistä, ilmaisullista ja lavateknistä osaamistaan käyttää ohjattuna esitystoiminnan haitallisia ekologisia vaikutuksia vähentäviä toimintatapoja edistää ohjattuna kestävän kehityksen sosiaalisia tekijöitä sirkusalalla. hyödyntää esitysten suunnittelussa sirkusteknistä, ilmaisullista ja lavateknistä osaamistaan sekä dramaturgisia tietojaan käyttää esitystoiminnan haitallisia ekologisia vaikutuksia vähentäviä toimintatapoja edistää kestävän kehityksen kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä sirkusalalla. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää erikoistumislajinsa terminologiaa työskentelyssään hyödyntää ohjattuna joitakin lavatekniikoita kuten valo, ääni, maskeeraus, puvustus tai lavastus etsii alan ammattijärjestöjen toimintaan sekä taide- ja kulttuurihallintoon liittyvää tietoa hahmottaa ohjattuna esitysnumeroiden dramaturgisia perusasioita käyttää ohjattuna tietoaan erikoistumislajinsa historiasta tai nykyisistä suuntauksista lajityöskentelyssään. käyttää erikoistumislajinsa terminologiaa luontevasti työskentelyssään hyödyntää ohjattuna lavatekniikoita kuten valo, ääni, maskeeraus, puvustus ja lavastus käyttää alan ammattijärjestöjen sekä taide- ja kulttuurihallinnon palveluja ymmärtää esitysten dramaturgisia perusasioita ja analysoi niitä jonkin verran käyttää tietoaan erikoistumislajinsa historiasta tai nykyisistä suuntauksista lajityöskentelyssään ja etsii ohjattuna uutta tietoa hyödyntäen eri medioita. : Opiskelija tai tutkinnon suorittaja sitoutuu ohjattuna harjoitteluprosessiin ja noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä sitoutuu harjoitteluprosessiin, toimii vastuullisesti ja noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä välisten verkostojen toimintaperiaatteista ja käyttäen eri tietolähteitä hyödyntää esitysten suunnittelussa monipuolisesti ja luovasti sirkusteknistä, ilmaisullista ja lavateknistä osaamistaan sekä dramaturgisia tietojaan käyttää itsenäisesti esitystoiminnan haitallisia ekologisia vaikutuksia vähentäviä toimintatapoja ja kehittää niitä ohjattuna aktiivisesti edistää aktiivisesti kestävän kehityksen kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä sirkusalalla. käyttää erikoistumislajinsa terminologiaa myös vieraalla kielellä työskentelyssään hyödyntää lavatekniikoita kuten valo, ääni, maskeeraus, puvustus ja lavastus käyttää alan ammattijärjestöjen sekä taide- ja kulttuurihallinnon palveluja monipuolisesti ymmärtää esitysten dramaturgiaa ja arvioi analyyttisesti sitä sekä soveltaa osaamistaan omaan työskentelyynsä sekä sirkusteknisesti että taiteellisesti käyttää itsenäisesti tietoaan erikoistumislajinsa historiasta ja nykyisistä suuntauksista lajityöskentelyssään ja etsii uutta tietoa hyödyntäen eri medioita. sitoutuu harjoitteluprosessiin, toimii vastuullisesti ja esimerkillisesti sekä noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tunnistaa sirkusartistin työn fyysiset ja psyykkiset haasteet ja turvallisuuteen liittyvät vaaratilanteet huolehtii ohjattuna valitsemansa sirkuslajin turvallisuudesta. etsii keinoja sirkusartistin työn fyysisten ja psyykkisten haasteiden kohtaamiseen huolehtii valitsemansa sirkuslajin turvallisuudesta. omaa keinoja sirkusartistin työn fyysisten ja psyykkisten haasteiden kohtaamiseen huolehtii jatkuvasti sirkustyöskentelynsä turvallisuudesta aiheuttamatta vaaratilanteita itselleen tai muille. Lihavoidut osiot arvioidaan muulla arvioinnilla Toteutetaan seuraavilla opintojaksoilla Erikoistumislajin hallinta 14 ov Erikoistumislajin tekniikka Työturvallisuus