TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013. Johtokunta hyväksynyt 23.9.2008

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013 Johtokunta hyväksynyt 23.9.2008 1 Johdanto... 2 1.1 Toiminta-ajatus, arvot ja visio... 2 2 Toimintaympäristön muutos... 2 3 Toimintalinjaukset ja tavoitteet... 4 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 4 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus... 5 3.2.1 Tuotokset ja palvelukyky... 5 3.2.2 Toiminnallinen tehokkuus... 8 3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 8 4 Resurssisuunnitelmat... 9 TTS 2010 2013 Muutosehdotus... 10 LIITE 1... 11

1 Johdanto Turvatekniikan keskuksen (Tukes) toiminta- ja taloussuunnitelman 2009 2013 valmistelu on kytketty työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian, hallituksen strategia-asiakirjan (2007) ja ohjelman (19.4.2007) sekä, sisäasianministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman (8.5.2008), liikenne- ja viestintäministeriön VAK-strategia-asiakirjan ja Tukesin toimialan neuvottelukuntien tavoitteisiin. Resurssisuunnitelmaan sisältyy määrärahan peruslaskelman lisäksi myös muutosehdotus. 1.1 Toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus Turvatekniikan keskus valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. Arvot Toimintaa ja päätöksiä ohjaavat seuraavat arvot: - yhteistyö - palveluhenkisyys - osaaminen Visio 2015 Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta, jossa toimintaedellytykset markkinoilla ovat tasapuoliset. 2 Toimintaympäristön muutos Tukesin toimintaan vaikuttavat keskeisesti seuraavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset: Tukesin alueellistaminen ja julkisen hallinnon tuottavuuden lisääminen Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teki 11.4.2008 Tukesia koskevan alueellistamispäätöksen. Tukesin yksiköt ja toiminnot sijoitetaan siten, että noin puolet henkilöstöstä on pääkaupunkiseudulla ja noin puolet Tampereella. Muutos toteutetaan vaiheittain vuosien 2008-2010 aikana. Alueellistaminen ja samanaikaiset julkisen hallinnon tuottavuusvaatimukset näkyvät Tukesin toiminta- ja palvelukyvyssä vähenevinä tuotoksina ja pitempinä toimitusaikoina. Osaamisen säilyttäminen ja siirtäminen tulevat kriittisiksi sähkö- ja kemikaaliturvallisuuden valvonnassa. Toiminnan priorisointi riskiperusteisesti ja viranomaisyhteistyö korostuvat. Teknologian kehittyminen ja yritysten liiketoimintamallien muutokset Teknologiat nopea ja kaikenkattava kehitys - esim. uudet energiateknologiat, osa menettää merkitystään - näkyy tekniikan sovelluksissa laitoksissa, laitteistoissa ja laitteissa, kaupankäynnissä, käytössä, kuluttajien ja ammattilaisten käyttäytymisessä. Automaatio, tietojenkäsittely ja tietoliikenne integroituvat entistä enemmän osaksi erilaisia laitteita ja laitteistoja (esim. vahvavirtalaitteistot). Teknologian kehitys yhdessä yhteiskunnassa tapahtuvan sosiaalisen ja väestöllisen eriytymisen kanssa näkyy erilaisina valmiuksina (osaaminen, varallisuus) turvallisen teknologian hyödyntämiseen. Yritystoiminnan rakenteet ja tekninen infrastruktuuri muuttuvat - mm. keskittyminen, pääomavaltaistuminen, alihankinta- ja verkkomainen toimintamalli, palveluvaltaistuminen ja työvoiman vapaan liikkuvuus. Tekninen perusrakenne ja yritystoiminnan rakenteet muuttuvat. Sähköinen 2

kaupankäynti lisääntyy ja samalla vastuurajat hämärtyvät - vastuutahojen tavoittaminen on vaikeaa. Verkottuneessa toimintamallissa on etujen lisäksi yritysten rajapintoihin liittyviä riskejä. Säädös- ja ohjausjärjestelmän on otettava huomioon yritystoiminnan muutokset. Yrityksille on mahdollistettava erilaisia tapoja osoittaa säädöstenmukaisuus. Viranomaisten tulee kyetä kohdentamaan vaatimukset oikeisiin toimijoihin. Oikean tiedon saatavuus korostuu. Ympäristö- ja turvallisuustekijät, sääntelyn kehitys ja kansainvälistyminen Sisämarkkinoilla korostuu harmonisointi ja kansainvälisellä tasolla kaupan esteiden poistaminen sekä kestävän kehityksen ja ilmastomuutosten huomioonottaminen. Ympäristö- ja turvallisuustekijät korostuvat ja näkyvät ns. security- riskien kasvuna safety- näkökulman lisäksi. Markkinavalvonnan on kyettävä vaikuttamaan koko Euroopassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista (NLF) asettaa uusia haasteita markkinavalvonnan järjestämiseksi ja lisää erityisesti tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja komission välillä. Asetus aiheuttaa myös muutostarpeita eräisiin tuotevalvontaprosesseihin. EU on laajentumassa alueellisesti ja yhdentymiskehitys jatkuu mm. palvelujen tarjontaan ja liikkuvuuteen. Palveludirektiivi vaikuttaa teknisten palvelujen tarjontaan. Palveludirektiivin toimeenpano, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteiden soveltaminen aiheuttavat lisätyötä. Suunnittelukauden aikana on tulossa säädösmuutoksia kansallisiin kemikaali- ja kaivossäädöksiin. Kemikaaliasetuksen, REACH:n ja GHS:n (Globally Harmonized System) toimeenpano vaikuttaa ainakin välillisesti kemikaalien valvontaan Tukesissa. Kaivoslain muutokset voivat laajentaa Tukesin vastuualuetta kaivosvalvonnassa. Pyrotekniikkadirektiivin toimeenpano poistaa kansalliseen menettelyyn perustuvan hyväksynnän ja muuttaa ilotulitteiden valvonnan markkinavalvonnaksi. Energian saatavuus ja tehokkuus Uudet energiamuodot, energian käyttö ja -tehokkuus sekä energian saannin turvaaminen ovat tulleet tärkeimmiksi. Öljylämmityslaitteistoja ja säiliöitä on kotitalouksissa lukumääräisesti paljon, ja laitekanta vanhenee. Kaasun vapaa-ajan käyttö ja kylmälaitteiden, esim. ilmalämpöpumppujen ja henkilöautojen ilmastointilaitteiden, asentaminen lisääntyy. Em. tekijöiden johdosta sääntelyn määrä on lisääntymässä; mm. energiatehokkuuden ja energiamerkintöjen osalta. Tulossa ovat energiaa käyttävien tuotteiden ekologiseen suunnitteluun sekä akuissa ja paristoissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittamiseen liittyvät valvontatehtävät. Mittauslaitedirektiivin toimeenpano laajentanee valvontaa käytössä oleviin vesi-, sähkö-, kaasu- ja kaukolämpömittareihin ja viranomaiskäytössä olevien mittauksiin. Edellä mainittuihin muutostekijöihin Tukes varautuu toiminnassaan seuraavasti: - teknologisten riskien seurannalla, osallistumalla riskienhallinnan keinojen ja menetelmien kehittämiseen sekä toimimalla tiedonvälittäjänä kansalaisille ja kuluttajille - kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä - seuraamalla kansainvälistä kehitystä ja osallistumalla sääntelyn kehittämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön Suomen kannalta tärkeillä alueilla. 3

3 Toimintalinjaukset ja tavoitteet Vision toteuttamiseksi Tukes on tehnyt seuraavan strategiavalinnat Strategiavalinnat 2015 Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta Riskiperusteinen toiminnan priorisointi Virtaviivaistetut toimintaprosessit Tehokas, kansallinen ja kansainvälinen työnjako ja yhteistyö kumppaneiden kanssa Korkea tuottavuus ja vakaa taloudellinen perusta YHTEISKUNTA TUKES Tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö (Toiminnallinen tehokkuus) Riskiperusteinen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta (Vaikuttavuus) Turvallisuusvaikutusten ja asiakasvaatimusten perusteella viritetyt palvelut (Tuotokset, palvelukyky) Tutkimuksen ja valvontahavaintojen pohjalta uudistuva turvallisuustyö Toimiva ja ajanmukainen säädöstö ASIAKAS Asiakastarpeiden ja säädösvaatimusten mukainen palvelu Emme tee päällekkäistä työtä Tehokas johtamisjärjestelmä ja johtamisosaaminen Laadukas johtaminen ja uudistuva moniosaaminen (Henkilöstö, osaaminen) Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittäminen Ennaltaehkäisevät viestintä- ja T&Ktuotokset Näkyvä ja suunnitelmallinen valvonta Sähköiset asiointipalvelut 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Riskiperusteinen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta - Panostamme ennakoivaan, riskiperusteiseen turvallisuuden hallintaan ja toiminnan priorisointiin siten, että riskit tulevat huomioiduksi jo suunnitteluvaiheessa - Hyödynnämme johdonmukaisesti tutkimusta ja valvontahavaintoja turvallisuustyön kohdentamiseksi ja uusien toimintatapojen luomiseksi - Seuraamme ja arvioimme aktiivisesti toimialan säädöstön toimivuutta ja kehittämistarpeita Vaikuttavuustavoitteet kuvaavat Tukesin toimintaympäristössä tavoiteltavaa muutosta, joka aikaansaadaan yhdessä muiden toimialueella toimivien tahojen kanssa. Tavoitteiden saavuttamista seurataan turvallisuus- ja luotettavuustason kehittymistä kuvaavien indikaattoreiden avulla. Indikaattoreiden tavoitekausi yltää vuoteen 2012. Seuraavassa oleellisimmat indikaattorit: Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot eivät lisäänny Tukesin toiminta-alueilla Toimialan onnettomuudet 2004 2005 2006 2007 2012 Toimialueella kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien (1995 2004) (1996 2005) (1997 2006) (1998 2007) 8,3 8,0 7,6 7,0 keskiarvo (10 edellisen vuoden keskiarvo) vähenee 10 % vuoteen 2012 vuoden 2004 vertailutasosta <7,5 (2003 2012) 4

Sähköpalokuoleminen lukumäärä ei kasva vuoden 2007 tasosta 25 17 24 17 <17 Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus pysyvät vähintään ennallaan Tekniikan vaatimusten mukaisuus 2004 2005 2006 2007 2012 Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden (taso 0-1, asteikolla 0- (2000 (2001 2005) (2002 2006) (2003 2007) 43 41 39,2 43,6 2004) 5) 5 vuoden keskiarvo pysyy alle 40 kpl/v. <40 (2008 2012) Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat Toimintatavat 2004 2005 2006 2007 2012 Merkittävästi puutteellisten (tasolla 0-1, asteikolla 0-5) kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee. 10 % 10,5 % 6,3 % 1,4 % <10 % Vaikuttavuusindikaattorijärjestelmää kehitetään kohdennetusti. Yritysten toiminnan arviointimalli otetaan käyttöön soveltuvilla toimialueilla. 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 3.2.1 Tuotokset ja palvelukyky Tuotosten ja palvelukyvyn kannalta keskeistä on, että Tukesin palvelutoiminta perustuu turvallisuusvaikutuksiin ja asiakasvaatimuksiin. Se toteutetaan: - Asiakas- ja säädösvaatimusten mukaisella asiakaspalvelulla - Vaikuttavuustavoitteita edistävillä valvonta-, viestintä- ja t&k-tuotoksilla - Näkyvällä ja suunnitelmallisella valvontatoiminnalla - Sähköisten asiointipalvelujen ja rekistereiden kehittämisellä Tukesin toiminta-alueita ja asiakaskenttää kuvaavat seuraavat kuvat: Tuotteet, laitteistot ja laitokset toimivat Tukesin strategisina toiminta-alueina (tulosalueina). Asiakaskenttä kuvaa toimijoita, joiden kanssa Tukes toimii. 5

Tuotteet Tuotteiden valvonta tapahtuu pääosin markkinavalvonnalla. Voimavarat ja toimenpiteet suhteutetaan tuotteista aiheutuviin riskeihin. Vaatimusten vastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta. Varmistetaan valvonnalla, että määräyksiä noudatetaan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin vaarallisten tai muuten vaatimusten vastaisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta. Laitteistot Laitteistovalvonnassa varmistetaan vastuuhenkilöiden pätevyys, käsitellään liikeilmoitukset ja valvotaan toimintaa mm. reaktiivisten ilmoitusten, rekisterien ja oma-aloitteisen valvonnan keinoin. Perustyönä hoidetaan luvat, toimintailmoitukset ja asiakasaloitteiset valvontatoimenpiteet siten, että käsittelyajat vastaavat asiakastarpeita ja valvontatyöllä varmistetaan laitteistojen, ja asennusliikkeiden säädösten mukainen toiminta ja toimintaedellytykset. Laitokset Tukes valvoo lupien, turvallisuusselvitysten ja säännöllisten valvontakäyntien perusteella säädösvelvoitteiden noudattamista vaarallisia kemikaaleja käyttävissä tuotantolaitoksissa ja varastoissa, kaivoksissa, räjähdetehtaissa ja painelaitekohteissa. Hakemukset ja ilmoitukset käsitellään asiakastarpeet huomioon ottaen. Valvontakäyntejä vähennetään, mikäli tulokset ja yritysten vapaaehtoiset järjestelmät sen sallivat. Pätevyysarviointien määrä voi vähentyä, jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että arvioinnit tekee Tukesin valtuuttama elin. Pienempien tuotantolaitosten valvonta kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille. Valvontajakoon Tukesin ja pelastuslaitosten välillä voi tulla muutoksia, mikä vähentäisi Tukesin valvontatehtäviä ja toisaalta korostaisi velvoitetta ohjata ja yhtenäistää laitosvalvontaa. Valvontatoimenpiteiden määrä vv. 2007 2013 Alueellistamisesta ja tuottavuusohjelmasta johtuva resurssivaje vähentää valvontakäyntien määrää vv. 2009 2011. Tuotokset yhteensä 2007 tot 2008 arvio 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio 2013 arvio Luvat, ilmoitukset, rekisteröinnit 4 399 4 000 4 000 4 000 3 900 1) 3 900 1) 3 900 1) Rekisteröinnit (painelaite) 13 300 13 000 13 000 13 000 13 000 13 000 13 000 Kyselyt ja selvitykset 1 706 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Turvallisuusselvitykset 34+68 100 2) 100 3 ) Tutkintotilaisuudet 220 220 220 220 220 220 220 Pätevyyskokeisiin osallistuvat 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 Valvontakäynnit 5 438 4 500 4 400 4 300 4 400 4 400 4 400 1) V. 2011 ilotulitteiden yleiseen kauppaan hyväksyminen lakkaa 2 ) turvallisuusselvityksistä on pyydetty lisäselvitykset, 3) turvallisuusselvityksistä on annettu lopulliset johtopäätökset Uusien tehtävien määrää ei ole otettu huomioon. 6

Perustehtäviin liittyvä palvelukyky Alueellistamisesta ja tuottavuusohjelmasta johtuva resurssivaje vähentää tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuutta vv. 2009 2011. - Kuulemis- ja lausuntomenettelyä edellyttävät luvat ja ilmoitukset - Muut luvat ja ilmoitukset Käsittelyaikatavoitteet: Käsittelyaikatavoitteet Enimmäisaikatavoite vv.2008 2013 2007 tot 2008 2009 2010 2011 2012 2013 max. (pv) tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) 180 1) 71 90 90 90 90 90 90 80 78 90 90 90 90 90 90 - Pätevyysarvioinnit 20 95 95 95 95 95 95 95 - Siirtotodistukset 7 90 95 95 95 95 95 95 - Sähkölaitteistojen 20 94 90 90 90 90 90 90 käytönvalvojailmoitukset - Sähköurakointiilmoitukset 20 97 90 90 90 90 90 90 - Kylmälaiteliikkeiden 20 67-90 90 90 90 90 ilmoitukset - Ilotulitteiden yleiseen 14 70 82 80 80 - - - kauppaan hyväksyminen - Räjähteiden vaarallisuusluokitus 60 91 95 95 95 95 95 95 1) vuodesta 2008 lähtien enimmäisaikatavoite on pidennetty 150 päivästä 180 päivään Tuotevalvonnassa tavoitteena on reagoida vakaviin puutteisiin nopeasti. Lievempien osalta on tärkeää, että päätökset ovat perusteltuja ja oikein tehtyjä. Seuranta tapahtuu muutoksenhakumäärien avulla (nykytila < 10 kpl/v). Viestintä Viestintä on osa vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista. Keskeisiä tuotoksia ovat kirjallinen ja sähköinen informaatio eri asiakasryhmille. - Tukes-lähtöiset tiedotteet, artikkelit ja strategiset viestit ovat selvästi näkyvissä viestintävälineissä (yleis- ja ammattimedia) - Tukesin verkkopalvelut ovat ajanmukaiset ja hyvin palvelevat, sähköinen asiointi on mahdollista 24/7 periaatteen mukaisesti - viestintä merkittävistä valvontatoimenpiteistä, onnettomuustutkinnasta ja projekteista on systemaattista ja kattavaa Vuosittain julkaistavien viestintäsuoritteiden määrä: käsikirjoitukset (uudet ja uusitut tiedotteet, artikkelit, julkaisut) ja luennot on 75 kpl. Verkkopalvelun (etusivulla www.tukes.fi) käyttömäärä kasvaa noin 700:sta noin 900 päivittäiseen kävijään. Tutkimus- ja kehittämistoiminta T&K-toiminta on edellytys ennakoivan valvonnan ja viestinnän toteuttamiselle ja uudistamiselle. Valvontatietojen tutkimuksellinen jalostaminen on myös perusta turvallisuustyön uusiutumiselle. T&K-toimintaa toteutetaan Tukesin tutkimuslinjauksen (2008) ja sen tutkimusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on kehittää olemassa olevia menetelmiä ja löytää uusia ratkaisuja riskien hallitsemiseksi, tunnistaa riskejä (ikääntyvä teknologia, uudet teknologiat, yritystoiminnan uudet rakenteet) sekä hankkia osaamista (tiedon mittaaminen ja analysoiminen). 7

Suunnitelmakauden tutkimus- ja selvitysalueet ovat: 1. Suomen teknisen turvallisuustason seuranta ja arviointi Mm. turvallisuusindikaattorien jatkoselvitykset, vertailevat onnettomuustiedot (Suomi ja muu EU), kuluttajatuotteiden turvallisuustasoselvitykset 2. Riskien arviointi ja riskien hallinta Aihealueeseen liittyviä tutkimuskokonaisuuksia ja -projekteja ovat: - Riskienhallinta ja osaaminen (mm. riskiarviointien hyödyntäminen päätöksenteossa, kustannus-hyötyanalyysit, inhimilliset ja organisatoriset tekijät johtamisessa) - Uudet riskit ja verkottunut toimintatapa (mm. tunnistamis- ja arviointimenetelmät, uudet teknologiat ja materiaalit, ulkoistamisen ja kansainvälisten palvelujentarjoajien lisääntymisen vaikutukset) - Tuoteturvallisuus (mm. riskinarviointimenetelmien hyödyntäminen osana tuotteen suunnittelua ja valmistusprosessia, internet- kauppa, tuotteiden turvallisuusominaisuudet) - Riskien arviointi Tukesin toiminnan kohdistamisessa (mm. riskien yhteismitallistaminen, riskianalyysien vertailut, tutkintamenetelmät systeemiset ja luonnonilmiöistä johtuvat riskit, maallikoiden turvallisuusriskit, luotettavuusriskit mittalaitteissa) 3. Lainsäädännön toimivuus ja kehittämistarpeet (selvitykset säädösten toimivuudesta, hyvistä käytännöistä ja kustannus-hyötytekijöistä). T&K-toiminnassa pyritään aktiiviseen yhteistyöhön muiden viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa kansallisesti ja EU-tasolla. 3.2.2 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tehokkuuden toteuttamisstrategiaksi on valittu tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö. Ne edellyttävät: - Virtaviivaistettuja toimintaprosesseja - Tehokasta työnjakoa ja yhteistyötä kumppaneiden kesken - Korkeaa tuottavuutta ja vakaata taloudellista perustaa Sähköisiä palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden (mm. kemikaali- ja palveluvalvonnan asiakkaat) mukaisesti. Tavoitteena on, että asiointipalvelut toimivat 24/7 periaatteella. Nykyisistä tietojärjestelmistä rakennetaan rekistereiden hyödyntämiseen perustuvaa sähköistä työskentely-ympäristöä, joka mahdollistaa prosessimaisen ja käyttäjäystävällisen työskentelyn. Tässä ympäristössä toimii myös yhteydenpito asiakkaisiin ja muihin viranomaisiin. Alueellistamisesta johtuva ICT-järjestelmien uudelleenorganisointi hoidetaan siten, että järjestelmien toimivuus ja tehokkuus varmistetaan myös muutostilanteessa. 3.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön ja osaamisen toteuttamisstrategiaksi on valittu laadukas johtaminen ja uudistuva moniosaaminen. Ne edellyttävät: - Tehokasta johtamisjärjestelmää ja johtamisosaamista - Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittämistä Alueellistamispäätös lisää merkittävästi henkilöstön vaihtuvuutta. Erilaisin toimenpitein (mm. siirtymäajan henkilöstöpaketti) pyritään varmistamaan toiminnan kannalta oleellisen osaamisen säilyminen ja siirtyminen. 8

Muutostilanteessa haasteena on säilyttää tukeslaisten työkyky ja motivaatio korkealla. Lisäksi varmistetaan, että osaaminen vastaa toimintaympäristön vaatimuksia ja että moniosaamista hyödynnetään uusissa toimintatavoissa ja tehtävissä. 4 Resurssisuunnitelmat Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennys vv. 2007 2011 on 13 henkilöä. Vähennys koskee TEM:n hallinnonalan toimintoja (SM:n, YM:n ja LVM:n toimintoihin ei vähennyksiä kohdenneta). Vähennys tapahtuu jättämällä täyttämättä eläköitymisen seurauksena vapautuvia virkoja sekä hyödyntämällä tukipalvelujen tuottamisessa mahdollisuuksien mukaan palvelukeskuksen palveluja. Nähtävissä olevat keskuksen uudet tehtävät vaativat kuitenkin noin 10 lisähenkilötyövuotta. Alueellistamiseen liittyvät kertaluonteiset ja pysyvät menot esitetään kehittämisehdotuksessa. Tukesin peruslaskelman mukaiset rahoitusluvut vuosille 2009 2013 on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuosien 2009 2013 määräraha on kehyspäätöksen mukainen ja siinä on huomioitu tuottavuustoimenpiteistä johtuvat vähennykset. TEM:n raha 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 (1000 ) tp tp tp ta tts tts tts tts tts Talousarvio 9 651 9 738 9 250 9 287 10 149 10 223 10 003 10 003 10 003 Lisätalousarvio 126 50 96 Siirtynyt ed. vuodelta 1 115 1 733 1 292 508 Käytettävissä 10 892 11 471 10 592 9 891 10 149 10 223 10 003 10 003 10 003 Käyttö 9 159 10 179 10 084 9 891 10 149 10 223 10 003 10 003 10 003 Siirtyy seuraavalle vuodelle 1 733 1292 508 TEM:n rahan käyttö 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 (kehyksen peruslaskelma) tp tp ta tae tts tts tts tts tts Palkat 5 254 5 335 5 691 5 845 6 057 5 837 5 617 5 617 5 617 Palvelut 2 193 2 897 2 912 2 366 2 392 2 564 2 564 2 564 2 564 Muut 1 712 1 947 1 481 1 681 1 700 1 822 1 822 1 822 1 822 Yhteensä 9 159 10 179 10 084 9 891 10 149 10 223 10 003 10 003 10 003 Tulot (12.32.20) 1 595 1 572 1 511 1 320 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 Tukesilla on tehtäviä myös SM:n, YM:n ja LVM:n hallinnonaloilla. Näiden hallinnonalojen määrärahat eivät sisälly yllä olevaan laskelmaan vuodesta 2008 lähtien. Tukesin viranomaistoimintaa muille hallinnonaloille rahoitetaan seuraavasti (tiedot vuoden 2009 arviolukuja): SM: pelastustoimen laitteet 538 000 YM: CE-merkityt rakennustuotteet, RoHS, akut ja 472 000 paristot, kylmälaitteiden huolto- ja asennustoiminta LVM: vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt 85 000 9

TTS 2010 2013 Muutosehdotus Turvatekniikan keskus (Tukes) esittää menokehystä tarkistettavaksi alueellistamisen aiheuttamien menolisäysten sekä toiminnan perusrahoituksen riittämättömyyden johdosta. 1. Alueellistamispäätös Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teki 11.4.2008 Tukesia koskevan alueellistamispäätöksen (TEM 728/098/2008). Tukesin yksiköt ja toiminnot sijoitetaan siten, että noin puolet henkilöstöstä on pääkaupunkiseudulla ja noin puolet Tampereella. Muutos toteutetaan vaiheittain vuosien 2008-2010 aikana. Alueellistamispäätöksen arvioidaan merkitsevän seuraavia taloudellisia vaikutuksia: - Tukesin toimintatason ja lakisääteisten velvoitteiden pitäminen nykyisellään edellyttää lisää talousarviorahoitusta ja henkilöstöä. - Siirtymävaiheen (2008-2012)lisärahoitustarve on noin 2 200 000 euroa. - Jatkuva lisärahoitustarve on noin 0,55 milj. euroa sekä lisähenkilöstötarve noin 3 htv. - Synergiaetujen hyödyntäminen Tampereen teknillisen yliopiston, VTT:n ja muun tutkimusyhteisön kanssa edellyttää lisäpanostusta T&K- toimintaan 400 000 euroa. Alueellistamista aiheutuu kertaluonteisia ja pysyviä menoja, mm. seuraavista toimenpiteistä: henkilöstön vaihtuvuuden lisäyksen johdosta uusrekrytointeja (v. 2012 saakka);, matkustamisesta kertaluonteisia ja pysyviä menoja, toimitiloista (tilapäistilat Tampereella ja uusien tilojen laite- ja kalustohankinnat), ICT-yhteyksien parantamisesta ja -järjestelmän uudistamisesta sekä henkilöstön siirtymisestä siirtymistä tukevista toimenpiteistä (henkilöstöpaketti). Toimenpiteet ovat tarpeellisia alueellistettavien tehtävien siirrolle, sille, että Tampereelle siirtyy osaamista ja osaamisen siirrolle uudelle henkilöstölle. Kaudelle 2010-2012 ajoittuu kertaluonteisia menoja 1 255 000 ( ) ja pysyviä menoja 545 000. 2. Tuottavuusohjelma ja perusrahoituksen riittämättömyys Aikavälille 2007 2011 kohdistuu TEM:n hallinnonalan toimintoihin 13 htv:n vähentämistarve eli 117 htv:sta 104 htv:een (SM:n, YM:n ja LVM:n alueilla ei vähennyksiä; v 2008 yhteensä 9 htv). Tukes on aloittanut ohjelmaan sopeutumisen yhtäältä tuottavuustoimiin panostamalla ja toisaalta.mm. valvonnan ja viestinnän määrän vähentämisellä riskiperusteisesti. Tuottavuusohjelman toteutuksen aikana Tukesille on tulossa lähinnä direktiivien täytäntöönpanotehtäviä erityisesti tuotevalvonnassa. Eri hallinnonalojen (TEM, SM, YM ja LVM) lisääntyviin tehtäviin arvioidaan tarvittavan lisähenkilöstöä 10 htv (määrärahatarpeita ei ole arvioitu). Tukesin rahoitusta on vuosia auttanut suurehko siirtyvä erä (2000-luvulla 0,5-1,7 milj. ). Erä loppuu v 2008. Tukes on aloittanut käyttömenojen supistukset kaikissa menoissa. Perustoiminnan vähimmäistaso pyritään turvaamaan. Rahoitusongelmat kohdentuvat erityisesti T&K-toimintaan ja viestintään. Tuottavuusohjelman vaikutuksia pyritään vähentämään viestinnällä, ICT- järjestelmän ja toimintoprosessien kehittämisellä sekä panostamalla T&K-toimintaan. Näihin tarpeisiin (ostopalveluihin) Tukes tarvitsee lisärahoitusta.. Rahoitustarpeet on seuraavassa yhteenvetotaulukossa (liitteenä yksityiskohtainen perustelumuistio): Muutosehdotus ( ) 2010 2011 2012 2013 Alueellistaminen - kertaluonteiset menot 883 000 309 000 63 000 - - pysyvät menot 452 000 545 000 545 000 545 000 - T&K 400 000 400 000 400 000 400 000 Perusrahoituksen lisäys - ICT 200 000 200 000 200 000 200 000 - viestintä 170 000 170 000 170 000 170 000 - testaus- ja asiantuntijapalvelut 100 000 100 000 100 000 100 000 Yhteensä 2 205 000 1 724 000 1 478 000 1 415 000 10

LIITE 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS TTS 2010 2013 Kehittämisvaihtoehto 22.9.2008 Perustelumuistio Turvatekniikan keskus (Tukes) esittää menokehystä tarkistettavaksi Tukesin osittaisen alueellistamisen aiheuttamien menolisäysten sekä toiminnan perusrahoituksen riittämättömyyden johdosta. Tarkistukset palvelevat Tukesin toiminnan ennaltaehkäisevän luonteen säilyttämistä ja tuottavuusohjelman vaikutusten toteutumista. 1. Alueellistamispäätös Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teki 11.4.2008 Tukesia koskevan alueellistamispäätöksen (TEM 728/098/2008). Sen mukaan Tukesin yksiköt ja toiminnot sijoitetaan siten, että noin puolet henkilöstöstä on pääkaupunkiseudulla ja noin puolet Tampereella tai sen välittömässä läheisyydessä. Muutos toteutetaan vaiheittain vuosien 2008-2010 aikana. Alueellistamispäätöksen arvioidaan merkitsevän seuraavia taloudellisia vaikutuksia: - Tukesin toimintatason ja lakisääteisten velvoitteiden pitäminen nykyisellään edellyttää lisää talousarviorahoitusta ja henkilöstöä. - Siirtymävaiheen lisärahoitustarve on noin 2 200 000 euroa. - Jatkuva lisärahoitustarve nykyiseen verrattuna on noin 550 000 euroa sekä lisähenkilöstötarve noin 3 htv. - Synergiaetujen hyödyntäminen Tampereen teknillisen yliopiston, VTT:n ja muiden tutkimusyhteisöjen kanssa edellyttää lisäpanostusta T&K- toimintaan 400 000 euroa. Peruslaskelmassa ei ole huomioitu alueellistamisen aiheuttamia menoja. Osa menoista on kertaluonteisia ja osa pysyviä. Menoja syntyy mm. seuraavista toimenpiteistä: - henkilöstön vaihtuvuuden lisääntymisen aiheuttamista rekrytoinneista (arvioidaan lisääntyvän v. 2012 saakka) - matkustamisesta, josta aiheutuu kertaluonteisia menoja (perehtyminen Helsingissä) ja pysyviä menoja matkustamisen lisääntymisestä Helsinki - Tampere välillä sekä Tampereelta muualle Suomeen - toimitiloista, kuten tilapäistiloista Tampereella, ja uusien tilojen aiheuttamista laite- ja kalustohankinnoista. Kertaluonteisia menoja syntyy myös pysyvien tilajärjestelyjen suunnittelusta, toteutuksesta ja muutoista. - ICT-yhteyksien parantamisesta sekä ICT-järjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta (palvelimien ulkoistus, työasemien etäkäyttö ja etähallinta, langaton verkko, tietoliikenneyhteydet, konsulttipalvelut). Menot ovat osittain kertaluonteisia ja osittain pysyviä. - henkilöstön siirtymisestä (VES:n muuttokorvaukset) ja henkilöstön siirtymistä tukevista toimenpiteistä (henkilöstöpaketti). Toimenpiteillä edistetään alueellistamistavoitteiden toteutumista, aloitetaan tehtävien siirto ja luodaan edellytyksiä siihen, että Tampereelle siirtyy tehtävien hoidon edellyttämää kriittistä osaamista ja että osaamista siirtyy uudelle henkilöstölle. Toimenpiteillä luodaan myös edellytykset sille, että Tukes toimii jatkossa tehokkaasti ja yhtenäisesti Tampereella ja Helsingissä. 11

TTS-kaudelle 2010-2012 ajoittuvat kertaluonteiset menot ( ): - Alueellistettavien henkilöiden irtisanoutumisten johdosta aihetuvat uusrekrytointi-, testaus-, perehdyttämis- ja koulutusmenot (8 henkilön arvioidaan irtisa- 186 000 noutuvan vuosittain 2008-2010). - Toimitilat (Tampere väliaikaisen tilan vuokra 1.9.2008 lähtien, siivous ja kalustaminen, tilajärjestelyjen konsultointi, muutot ym.) 370 000 - ICT ja toimistoinfra Tampereen toimitilassa sekä Tampereen ja Helsingin 90 000 toimitilojen välillä. Tampereen ja Helsingin ICT- järjestelmän selvityskonsultointi, palvelimien ulkoistus, etähallinta ja etäkäyttö, langaton verkko Tampereelle sekä viestintä - Henkilöstön siirtymistä edistävät toimenpiteet (henkilöstöpaketti). 609 000 Yhteensä 1 255 000 TTS- kauden pysyvät menot ( ) 2010 2011 2012 2013 - Henkilöstö (3 uutta ja matkojen lisäys 65 000 euroa/v) 157 000 230 000 230 000 230 000 - Toimitila 20 000 40 000 40 000 40 000 - ITC (ulkoistetut palvelut, Hki-Tre yhteys), ml tuotevalvonnan logistiikka 275 000 275 000 275 000 275 000 Yhteensä 452 000 545 000 545 000 545 000 Muistion liitteenä on arvio (liitetaulukko) alueellistamisen aiheuttamista rahoitustarpeista. 2. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma Aikavälille 2007 2011 kohdistuu TEM:n hallinnonalan toimintoihin 13 henkilön - sisältää palvelukeskukseen siirtyvät tukitehtävät - vähentämistarve eli 114 henkilötyövuodesta 101 henkilötyövuoteen. SM:n, YM:n ja LVM:n toimintoihin ei vähennyksiä; näillä alueilla on yhteensä 9 htv. Tukesissa on ydintoimintojen edellyttämät asiantuntijat. Heitä tukee toimintamalli, joka perustuu markkinaperusteisten asiantuntijapalvelujen (tarkastus-, testaus-, viestintä-, IT-, tutkimus- jne. palvelut) hyödyntämiseen. Tukesin toimialue on laaja ja tyypillisesti eri alueilla teknisen asiantuntemuksen määrä on kapea (useita yhden henkilön erityisalueita). Pääosa toimialan lainsäädäntöä perustuu EU:n normeihin (direktiiveihin). Tähänastinen kehityssuunta EU:ssa on käytännössä ollut alan sääntelyn lisääntyminen. Säädösmuutokset eivät näin ollen tuo supistuksia keskuksen viranomaistehtäviin. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi Tukes on alkanut muuttaa valvonnan kohdentamista ja määrää riskiperusteisesti. Kapasiteetti kohdennetaan riskialtteimpiin toimintoihin. Valvontaa voitaisiin korvata viestinnällä, jonka toteuttamiseen ja lisäämiseen ei ole mahdollisuuksia. Nyt viestintään kohdistuu vähentämispaine, mm. kuluttajille ja yrityksille suunnattua tiedottamista sekä asiantuntijaneuvontaa. Myöskään tuoteturvallisuustestausten määrää ei voida lisätä. Valvonnassa keskitytään entistä enemmän muutosvaiheessa olevien teknologioiden valvontaan ja muut toiminta-alueet jätetään minimivalvonnan varaan. Toiminnan luonne muuttuu ennaltaehkäisevästä reaktiivisempaan suuntaan. Valvonta-alueen laajuuden johdosta osa tuotealueista jää systemaattisen valvonnan ulkopuolelle. Markkinoille tullee entistä enemmän vaatimustenvastaisia, onnettomuuksia ja taloudellista vahinkoa aiheuttavia tuotteita. Tiedottamisen vähentäminen voi lisätä käyttövirhe- ja onnettomuusriskejä (mm. pk-yritysten valmiudet, liedet, ilotulitteet). 12

Uudet tehtävät Tuottavuusohjelman toteutuksen aikana Tukesin tehtäväksi on tulossa lähinnä direktiivien täytäntöönpanoon liittyviä uusia tehtäviä erityisesti tuotevalvonnassa; esim. uudet energiamerkintädirektiivit, mittauslaitedirektiivin toimeenpano, EU:n markkinavalvonnan yleisestä tehostamisesta aiheutuvat lisätehtävät (New Legislative Framework uudistukset), pelastustoimen (SM) laitteiden valvonnan laajeneminen, rakennustuotedirektiivin valvonta-alueen kaksinkertaistuminen (YM), energiaa käyttävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan ns. EuP-direktiivi ja palveludirektiivi (TEM), ADR- ja RID-puitedirektiivien sekä kuljetettavien painelaitteiden direktiivin yhdistämishanke (LVM). Yllä mainittuihin eri hallinnonalojen (TEM, SM, YM ja LVM) lisääntyviin tehtäviin tarvitaan lisähenkilöstöä (arvio 10 htv, josta runsas puolet TEM:n hallinnonalan tehtäviin ja loput muiden hallinnonalojen tehtäviin). Toimenpiteet Käynnissä oleva tuottavuuden kehittäminen erityisesti prosesseja parantamalla ja sähköistämällä antaa siirtymäkauden jälkeen mahdollisuuksia eliminoida pullonkauloja Tuottavuusohjelman vaikutuksia pyritään vähentämään verkkoviestinnällä, sähköisellä asioinnilla, IT- järjestelmän ja rekisterien sekä omien toimintoprosessien kehittämisellä. Viestintään ja kehitystyöhön Tukes tarvitsee kuitenkin lisärahoitusta palvelujen hankintaan. Uusien tehtävien määrärahatarpeita ei ole arvioitu. 3. Perusrahoituksen riittämättömyys Rahoitustilannetta on vuosia 'helpottanut' suurehko siirtyvä erä (2000-luvulla 0,5-1,7 milj. välillä). Siirtyvä erä loppuu v. 2008. Tukes on alkanut supistaa käyttömenojaan (henkilöstöä ei vähennetä eikä lomauteta). Supistukset on kohdennettu kaikkiin menoihin kuitenkin niin, että perustoiminnan vähimmäistaso pyritään turvaamaan. Pääosan rahoituksesta vievät ns. sidotut menot (vuokrat, tietoliikenne, atk-käyttöpalvelut yms.). Rahoituksen riittämättömyys kohdentuu erityisesti T&k-toimintaan ja viestintään. T&Ktoiminnalla Tukes konkretisoi vaikuttavuutensa kannalta keskeisen strategisen valinnan - riskiperusteisen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinnan. T&K- toiminta on myös osa Tukesin kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämistavoitteita. Viestintä taas on tehokas ja taloudellinen tapa saada aikaan turvallisuutta ja luotettavuutta. Nykyisen kehyspäätöksen mukainen rahoitus ulkoisten palvelujen, kuten IT-hankkeiden (mm rekistereiden rakentamiseen ja kehittämiseen), T&K- ja viestintähankkeiden ostoihin on toiminnan kannalta riittämätön. Rahoitustarpeet on seuraavassa yhteenvetotaulukossa. 4. Yhteenveto Muutosehdotus 2010 2011 2012 2013 Alueellistaminen - kertaluonteiset menot 883 000 309 000 63 000 - - pysyvät menot 452 000 545 000 545 000 545 000 - T&K 400 000 400 000 400 000 400 000 Perusrahoituksen lisäys - ICT 200 000 200 000 200 000 200 000 - viestintä 170 000 170 000 170 000 170 000 - testaus- ja asiantuntijapalvelut 100 000 100 000 100 000 100 000 Yhteensä 2 205 000 1 724 000 1 478 000 1 415 000 13

Turvatekniikan keskus TUKESIN ALUEELLISTAMISESTA AIHEUTUVA MÄÄÄRAHATARVE VUOSINA 2008-2013 19.9.2008 KERTALUONTOISET LISÄMENOT (ARVIO) Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 YHT Henkilöstö (Tampereelle sijoitetaan 60 henkilöä) Uudet henkilöt (arvioitu vaihtuvuus 24 hlöä): Perehdyttämisvaiheen matkamenot ( 8hlö x 4kk x 3 vko x 3 pv)/vuosi 44 000 44 000 44 000 132 000 Rekrytointimenot (ilmoitus+testaus) (8hlö/vuosi) 72 000 72 000 72 000 216 000 Uusien henkilöiden koulutusmenot (2009-2011 pitkä koulutusohjelma) 8 000 20 000 40 000 30 000 98 000 Siirtyvät henkilö (arvio: pysyvästi siirtyvät 18 hlöä ja "pendelöivät" 18 hlöä): Tutustumismatkat Tampereelle (VES: 36 hlö * 4 matkaa * 2 henkilöä + 1 hotelli) 2 000 10 000 28 000 40 000 Muuttokorvaukset (VES: 18 hlö:lle muuttoraha, muuttokust.korvaus, matkakorv, pv-raha) 3 000 3 000 27 200 27 200 60 400 Alueellistumistuki (6000 euroa/hlö, 18 hlöä, joista puolet 2010) + sivu. 30 % 70 200 70 200 140 400 Pendelöinti/tilapäinen as.tuki (450 /kk, matkat 11kk tai as.tuki 12kk, max 2v, 2010:36hlö, 2011:27hlö,2012:18 hlö)+sivuk. 30% 126 400 181 600 63 200 371 200 Yhteensä 129 000 149 000 407 800 309 000 63 200 1 058 000 Toimitila Konsultointi 15 000 15 000 Tampereen väliaikainen tila, vuokra (450 m 2 ) 22 000 66 000 40 000 128 000 Tampereen väliaikainen tila, kalusteet etc. ja siivous 31 000 28 000 10 000 69 000 Tampereen uusi tila, kalustaminen 150 000 150 000 Muutto 80 000 80 000 Päällekkäinen vuokrat / Lönkka - Tre 3 kk 90 000 90 000 Yhteensä 68 000 94 000 370 000 0 0 532 000 ICT ja toimistoinfra Konsultointi 40 000 50 000 90 000 Palvelimien ulkoistusprojekti, aikaistetaan toteutus, sitoumukset 2009 80 000 80 000 Palvelimien ja työasemien etähallinta (kertameno ja vuosimeno) 27 000 27 000 Työasemien etäkäyttö, ohjelma ja lisenssit 15 000 75 000 90 000 Tietoliikenneyhteydet ja palvelimien hoito, 2009 4 kk 6 000 72 000 78 000 Langattoman verkon suunnittelu ja rakentaminen Tre:lle 50 000 50 000 Tekninen käyttäjätuki Tre:lla, kokeilu 20 000 20 000 Muut, mm. puhelin ja posti sekä tuotevalvonnan logistiikka 40 000 40 000

15(15) Laitteisto (videoneuvottelu, kopiokoneet etc. - uusien tilojen laitetarve ei vielä arvioitavissa) 7 000 27 000? 34 000 Yhteensä 53 000 381 000 75 000 0 0 509 000 Viestintä Esitteet, lomakkeet jne. 15 000 15 000 30 000 Yhteensä 15 000 15 000 30 000 Yhteiset menot / Ohjausryhmä Konsultointi 15 000 30 000 45 000 Henkilöstökoordinaattori (1/2 htv 2009, 0,7*1/2 htv 2010) 22 000 15 000 37 000 Yhteensä 15 000 52 000 15 000 0 0 82 000 KAIKKI YHTEENSÄ 265 000 691 000 882 800 309 000 63 200 2 211 000 PYSYVÄT LISÄMENOT (ARVIO) Alkaen vuodesta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöstö (3 uutta, 2009 ½ htv, 2010-2011 1htv a 55 000 + matkust. lis.65 000 euroa/v) 49 500 157 000 230 000 230 000 230 000 Toimitila 20 000 40 000 40 000 40 000 IT (ulkoistetut palvelut, Hki-Tre yhteys), ml tuotevalvonnan logistiikka 275 000 275 000 275 000 275 000 49 500 452 000 545 000 545 000 545 000 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LISÄMENOT Alkaen vuodesta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 T&K - toimintaan 400 000 400 000 400 000 400 000 Yhteensä 0 0 400 000 400 000 400 000 400 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 LISÄMENOT (KERTALUONTOISET JA PYSYVÄT) YHTEENSÄ VUOSITASOLLA 265 000 740 500 1 734 800 1 254 000 1 008 200 945 000 15