Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä



Samankaltaiset tiedostot
Henkilösertifiointi näytteenottoon. Talous- ja uimavedet

Ympäristönäytteenottajien sertifiointi - järjestelmän hyödyt kuntien ympäristöviranomaisille

NÄYTTEENOTON VERTAILUKOE Mutku-päivät maaliskuuta 2009 Hämeenlinna Outi Pyy

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Ilmanlaatumittausten henkilösertifiointi- ja koulutusmenettelyjen uudistaminen. Mittaajatapaaminen, Rauma, Katriina Kyllönen (IL)

VOC vertailukokeen tulokset ja hyvät käytännöt

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

Näytteenottosuunnitelma (CEN/TS ja 14779)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Vesi- ja vesistönäytteet

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

Havaintoja uima-allasveden kloori- ja phkenttämittausvertailusta

RYHTIÄ MELUMITTAUKSIIN JA SEN ARVIOIMISEEN

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

Menetelmien ja Laitteiden laadunvarmistus: Osa laboratorion jokapäiväistä toimintaa

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari Fimea

Elintarvikevalvontaa varten tehtävän näytteenoton hankkiminen yksityiseltä taholta. Taija Rissanen

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Opas akkreditointivaatimusten soveltamiseksi ympäristönäytteenotossa

Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

Tuotesertifiointi PANK-hyväksyntä

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Elintarvike-, rehu- ja lannoitenäytteet sekä mikrobiologiset näytteet yleensä

Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

YMPÄRISTÖVAHINKOJEN MONITOROINTI. ÄLYKÖ loppuseminaari Vuokko Malk

Tutkimustodistus Projekti: /10

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

SEINÄJOEN ENERGIA KASPERIN LÄMPÖLAITOS PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS

TUTKIMUSRAPORTTI Maaperän pilaantuneisuusselvitys

17VV VV 04010

Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö terveydensuojelulain mukaisissa kohteissa

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Edustava näytteenotto ja laadunvarmistus

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

VOC NÄYTTEENOTTO FLEC LAITTEELLA (sovellettu NT BUILD 484 STANDARDISTA)

Näytteenoton vertailukoe 14/2012

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Öljysäiliön poiston yhteydessä tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus ja kunnostus, Hietalanmäen koulu

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

SUONSIVUNKATU TAMPERE MAAPERA JA POHJAVEDEN TUTKIMUSOHJELMA

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Pima-opas seminaari Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto

HAKEMUS. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemuksen ja pätevyyden selvittäminen ja käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuuden osoittaminen

Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo?

Rakennusmateriaalien. haitalliset aineet. Jarno Komulainen

Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito

Akkreditointi menestyksen takeena

LÄHETE KOKONAISHOMEMASSAMÄÄRITYS Mycometer MATERIAALINÄYTTEILLE

Näytteenoton terminologia; näytteenottovälineet ja astiat

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet

A1/ Helsinki 2016

Toiminta hyväksyttynä laboratoriona, tulevia muutoksia ja hyviä käytäntöjä. Taija Rissanen Elintarvikemikrobiologian jaosto

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme?

Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

MASA-näytteenottokoe. Jussi Reinikainen, SYKE Jenni Haapaniemi, Sito Olli-Pekka Jaakola, SGS

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

HAITTA-AINEET: ALTISTUMISEN ARVIOINTI. Jarno Komulainen, FM Tiimipäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy

TOIMIALATIEKARTTA KESTÄVÄN PIMA RISKIENHALLINNAN KEHITTÄMISEKSI Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelman päätösseminaari Aura Nousiainen 1.10.

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Näytteenoton epävarmuus. Paavo Perämäki

Validoinnin suunnittelun opas

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu

Esimerkki puhdistetun jäteveden rikkipitoisuuden määri- tyksen epävarmuuden estimoinnista

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Transkriptio:

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Finntesting kevätseminaari 24.4.2012 Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus SYKE, Vertailulaboratorio Mikrobiologi ja maaperätutkija Ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnin laatupäällikkö FINAS tekninen tarkastaja, mikrobiologia

"There is no point in spending time and money on careful sample reparation and testing if the quality of the samples is poor EPA 1992. 2

25.4.2012 Ympäristönäytteenottoa ohjaavat normit YSL,108.Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistus. mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. ISO/IEC 17025 määrittelee yleiset vaatimukset päteville testauksille ja kalibroinneille, mukaan lukien näytteenotto.

25.4.2012 Ympäristönäytteenotto Tärkeä osa mittausta! Suurin osa epävarmuudesta = näyte! Haastavaa Tutkimuskohteiden erilaisuus Vesinäytteet (Vuodenajat, paikka, ajankohta) Maaperänäytteet (paikallinen heterogeenisuus, syvyys, maalaji) Vaihtelevat ympäristö-olosuhteet (työskentely luonnon armoilla) Poikkeavat tilanteet ja olosuhteet yleisiä Näytteenottajan rooli TÄRKEÄ!

25.4.2012 Yleistä näytteenotosta Näytteiden tulee : edustaa mahdollisimman hyvin kohdetta olla muuttumattomia näytteenoton ja analyysin välissä näytteenotto tulee olla toistettavissa Näytteiden lukumäärä ja näytteenoton tiheys riippuu aina tavoitteista! Näytteenottosuunnitelma äärimmäisen tärkeä! Kenttätyöskentely suunnitelman mukainen, poikkeukset kirjataan näytteenottajan kokemus, harkintakyky, vastuu Laadunvarmistus = osoitus että asiat OK esim. erilaiset rinnakkaiset, toistettu näytteenotto, kenttänolla Kenttämittarien käyttö yleistyy

Näytteenottosuunnitelma Näytteenottaja mukaan suunnitteluun Miten menetellään, että saadaan edustava näyte Näytteiden lukumäärä ja näytteenoton tiheys riippuu aina tavoitteista! Näytteenottopisteet määritettävä tarkasti Käytännön toimintaohje (esim. puhtaat ennen likaisia!) Laadunvarmistustoimenpiteet Muutokset kentällä ei saa vaikuttaa näytteen edustavuuteen 6

Näytteenottolomake Täytetään aina havaintopaikalla Mieluummin liikaa kuin liian vähän! Näytteenottajan nimi, pvm Toimeksiantajan/projektin yhteystiedot Näytteiden yksilölliset koodit Tekijät jotka vaikuttavat näytteisiin: Lämpötila, sääolot Suunnitelmasta poikkeavat toiminnot Kenttätyöskentely suunnitelman mukainen, poikkeukset kirjataan näytteenottolomakkeeseen Näytteenottajan kokemus, harkintakyky, vastuu!!! 7

Laadunvarmistus tärkeä myös näytteenotossa! Suunnittelu Yhteistyö vastuuhenkilöiden välillä, myös laboratorion kanssa (riittävä dokumentointi) Edustavuuden määrittely Välineet Puhtaus (nollakontrolli) Sopivuus tilanteeseen (validointi) Toiminta kentällä Ristikontaminaation ehkäiseminen (nollakontrolli) Edustavuus tilanteen mukaan (rinnakkaiset, kenttälomake) Kuljetus & säilytys Olosuhteiden seuranta (kontrollinäyte, lämpömittari) Aika 8

9 25.4.2012 Akkreditointi vrs. Sertifiointi Menetelmälähtöinen Toiminta kuvattu tarkasti ohjeisiin Edellyttää toimintajärjestelmää Ulkoinen näyttö vaikea Edellyttää selkeitä rutiineja Henkilölähtöinen Näytteenottajan henkilökohtainen pätevyys korostuu (koulutus, kokemus, harjoittelu) Sopii kun työskennellään itsenäisesti tai näytteenotto edellyttää harkintaa Pätevyyden ylläpito ja kehittäminen korostuu

SYKEn vertailulaboratoriopäivä 2011: kenttämittausten laatu- ja tekniikkahaasteet Kenttämittaukset ja jatkuvatoimiset mittaukset ympäristöseurannoissa lisääntyvät nopeasti Tulokset saadaan heti Vähentää tutkimuskustannuksia Mittauksien lukumäärää voidaan kasvattaa (jolloin tulosten luotettavuus usein paranee) Rajoituksia ovat Tulosten vertailtavuus laboratoriossa saataviin tuloksiin Ympäristöolosuhteiden vaihtelut Kalibrointi tai kalibroinnin tarkastus kentällä on usein hankalaa Tulosten tulkinta 10

SYKEn pilaantuneiden maiden vertailukokeet Näytteenotto kasasta, (SYKE 5/2006) Näytteenotto polttoaineella pilaantuneesta maaperästä (SYKE 10/2008) Haihtuvien yhdisteiden (VOC) näytteenotto maasta (toteutus 2012) 11

PIMA kohde 2008 Polttoaineen jakelupiste <1990 Haitta-aineet Öljyhiilivedyt Bensiinijakeet Alueen pa = 0.5 ha Näytteenottoaika: 4,5 h / ryhmä Näytteenottotilanne dokumentoitiin. Pitääkö kohde kunnostaa?

Tärkeimmät havainnot kenttätyöskentelystä Näytteenottajan kokemus näkyi selvästi näytteenottotilanteessa Koulutus ja pätevyys!! Laboratorionäytteitä 3-10 kpl/ryhmä Kenttämittarit Koulutusta käytöstä tarvitaan!

Max. Concentration (mg/kg) Maksimipitoisuudet vaihtelivat paljon 14000 12000 C10-C21 C22-C40 10000 8000 6000 4000 2000 0 N8 N3 N9 N2 start N4 N6 N5 N1 N7 Sampling team Kaikki: kohde on pilaantunut Vain neljä ryhmää löysivät ongelmajätettä

Max. concnetrations (mg/kg) of separate VOC compounds Haihtuvat orgaaniset aineet (VOC) 35 30 25 20 15 10 5 0 N6* N1 N7* N3* N4 N2 N5 SOILI N9 N8 Sampling team Näytteen käsittely!!! Homogenisointi, kestävöinti, säilytys

Rinnakkaisten pitoisuusero Concentration C10-C21 (mg/kg) Difference (%)** Group number Sample 1 Sample 2 N1 140 140 0 N2* 4600 4900 6 N5* 6300 4900 25 N6 8000 6700 18 N7 7900 5900 29 N8 1600 1200 29 N9 4800 4500 6 * = Composite samples! ** Difference = sample 1- sample 2 / ka (sample 1, sample 2) Hyvin sekoitettu alle 10 % ero Näytteen tasalaatuisuus on helposti osoitettavissa rinnakkaisnäytteillä.

Toistettu näytteenotto (<0,5 m) Concentration C10-C21 (mg/kg) Difference (%) ** Group number Sample 1 Sample 2 N1 14300 5300 92 % N2* 3500 2300 41 % N3 2300 290 155 % N4 610 7900 171 % N5* 14000 12200 14 % N6 9100 11800 26 % N7 14600 14300 2 % N9 3000 1200 86 % * = Composite samples! ** Difference = sample 1- sample 2 / ka (sample 1, sample 2) Erot noin 70-90 % Kokoomanäyte ero 10-40 % Todellinen tilanne joka kuvaa kohteen heterogenisuutta ON TÄRKEÄ TUNTEA KUN TULOKSIA TUTKITAAN!

Vertailun johtopäätökset Enemmän huomiota tulisi kiinnittää näytteenoton laadun osoittamiseen Näyttenottajien osaaminen eri haitta-aineiden ominaisuuksista ja kenttämittarien toiminnasta tulisi lisätä 18

Lopuksi: Näytteenoton vaikutus tuloksen oikeellisuuteen voi olla huomattavasti suurempi kuin analytiikan vaikutus Hyvä että näytteenottoon kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kenttämittarien laatuvarmistusta tulisi lisätä! 19

Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? Kuvateksti 20