KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa... 4 Kuntatalous... 5 Kuntien verotulot 2013 2014... 5 Valtionosuudet... 7 Kunnan vaikutusmahdollisuudet... 7 Isonkyrön kunnan kehitys... 9 Väestökehitys... 9 Työllisyystilanne... 9 Voimavarat... 11 Päätöksenteko... 11 Asukkaiden tarpeet... 12 Kunnan taloudellinen tilanne... 12 Kunnan henkilöstö... 12 Muutsia ja kehittämistarpeita... 13 Kuntastrategia... 14 Toiminta-ajatus... 14 Kunnan visio... 14 Arvot... 14 Muut strategiat... 15 Toimintastrategia... 15 Palvelustrategia... 15 Asuntostrategia... 16 Maankäyttöstrategia... 19 Kestävä kehitys... 21 Elinkeinopolitiikka... 21 Henkilöstöstrategia... 26 Strategiset tavoitteet... 28 Yleistavoitteet... 28 Kunnan talous... 29 Henkilöstö... 30 Hallinto... 31 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet... 31 Sitovuus... 31 Toimielimien rooli tavoiteasetannassa... 31 Tavoitteiden toteutumisen seuranta... 32 Riskien hallinta... 32 Lainanoton enimmäismäärä... 32 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisössä... 33 TOIMENPIDEOHJELMA... 33 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 34 KÄYTTÖTALOUSOSA... 36 Tehtäväalue: Vaalitoimi... 36 Tehtäväalue: Yleishallinto ja talous... 37 Tehtäväalue: Elinkeinotoimi... 38 Tehtäväalue: Perusturvan hallinto... 39 Tehtäväalue: Sosiaalipalvelut... 40 Tehtäväalue: Toimeentuloturva... 43 Tehtäväalue: Terveydenhuolto... 45 Tehtäväalue: Varhaiskasvatus ja kunnan oma koulutoimi... 46 Tehtäväalue: Ammatti- ja aikuisopetus... 48 Tehtäväalue: Joukkoliikenne... 49 Tehtäväalue: Vapaa-aikatoimi... 50 Tehtäväalue: Kirjasto- ja kulttuuritoimi... 52 1
Tehtäväalue: Tekninen toimi... 54 Tehtäväalue: Kiinteistötoimi ja yleiset alueet... 55 Tehtäväalue: Tieasiat ja liikenneväylät... 56 Tehtäväalue: Vesi- ja viemärilaitos... 57 Tehtäväalue: Jätehuolto... 58 Tehtäväalue: Metsätilat... 59 Tehtäväalue: Rakennustarkastus ja ympäristötoimi... 60 Tehtäväalue: Kaavoitus ja mittaus... 61 Tehtäväalue: Kiinteistöt, uimahalli ja yleiset alueet sekä ruahuolto ja siivous... 62 TULOSLASKELMAOSA... 63 INVESTOINTIOSA... 65 RAHOITUSOSA... 66 OSASTO- JA KUSTANNUSPAIKKAKARTTA... 67 2
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Suomen julkinen talous velkaantuu nopealla vauhdilla. Samoin ko kansantalous on velkaantumassa maan vaihtotaseen käännyttyä jo vuonna 2011 negatiiviseksi. Vienti on vähentynyt pysyvästi teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden osalta. Työllisyystilanne heikkenee edelleen ja on jo huonompi kuin syksyllä 2009. Nyt taantuma puree myös kulutussektoriin. Julkiset palvelumme ovat olennainen osa kansantalouden konaisuutta, johon myös vientisektorin osaaminen ja toimintaedellytykset perustuvat. Julkisen sektorin tehtävä on huolehtia yhteiskunnan toimivuudesta, kuten koulutusjärjestelmästä sekä niistä yhteiskunnan jäsenistä, jotka eivät omin avuin selviä. Tämä turvaa yhteiskunnan toimivuuden myös taloudellisesti huonoina aikoina. Julkisella taloudella on suuri vastuu tuottaa palvelut tehkaasti. Isonkyrön kunnan talous on ollut usean vuoden ajan ylijäämäinen. Valtionosuuksien reaalisen pienentymisen vusi kunnan rahoituspohja on selvästi heikentynyt ja kuluvan vuoden 2013 talousarvion mukaan kunnalle syntyy alijäämää 658 737 euroa, mutta vuosikate on edelleen positiivinen 225 540 euroa. Vuosi 2014 tulee olemaan vuosikatteen osalta negatiivinen 144 789 euroa, huolimatta sekä tuloveroprosentin että kiinteistöveroprosenttien nostosta. Alijäämää syntyy 1 415 835 euroa. 2500 Isonkyrön kunnan vuosikate ja yli/alijäämä 2002-2014 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000 1837 1652 1525 1420 1323 1199 863 1151 998 1054 1148 704 704 530 514 226 173 198 51 368 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 TA 2014-383 -658-145 -1041-1416 -1584 Lopullinen vuosikate ja arvio TA 2013-2014 Yli/alijäämä lopullinen ja TA 2013-14 Vuoden 2014 talousarviota on tasapainotettu lautakuntien esitysten jälkeen yhteensä 725 992 eurolla, jolloin toimintakatteeksi muodostuu 26 883 318 euroa. Tasapainottamistarve on merkittävä ja edellyttää edelleen systemaattista palveluprosessien läpikäyntiä, palvelutarpeiden arviointia sekä valintoja, mitä palveluja asukkaille tuotetaan ja miten ne rahoitetaan. Eino Toivola Kunnanjohtaja 3
TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa Suomen kansantalous oli vuonna 2012 taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vusi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Myös alkuvuonna 2013 tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Ensi vuodelle tutkimuslaitset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Lähes kaikki BKTennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu vuosien 2014 2015 osalta hidastuttaa ansioiden nousua yhä ja se jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. 4
Kuntatalous Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa pudoten vajaan kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2010 2013 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi 2014. Sosiaalivakuutusmaksujen suuruudet päätetään loppuvuonna. Eläkemaksujen osalta tulee ottaa huomioon, että maksu on keskimääräinen. Varhaiseläkemenoperusteinen varhe-maksu muuttaa toiminnottaisia lopullisia eläkemaksuja. Kuntien verotulot 2013 2014 Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta ko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heiksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutsista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan konaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Maltillisen työmarkkinaratkaisun johdosta ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan vuonna 2014. Hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutsista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2014. Muutsia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa 5
vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Alla olevassa taulukossa on esitetty kuntien verotulot vuosilta 2010 2011 sekä Kuntaliiton syyskuussa 2013 laatimat ennusteet vuosille 2013 2015. Alla olevassa kaaviossa on esitetty kuntien kunnallisveroprosenttien painotettu keskiarvo sekä keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista vuosina 1998 2013. 6
Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti ko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutset, ja kustannustason muutsesta johtuvat hintojen muutset (indeksikorotus). Valtion talousarvioesityksen (16.9.2013) mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2014 yhteensä 10,6 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,6 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2014 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut vähentyivät vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 160 milj. euroa. Kuntaliitto on julkaissut kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta internet-sivuillaan 19.6.2013. Laskelmia on päivitetty syksyn aikana, mm. ottaen huomioon valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen perustuvia tietoja. Kuntaliiton laskelmien mukaan Isonkyrön kunnan valtionosuudet laskevat vuoden 2013 tasosta (12 004 361 euroa) 1,0 %:lla 11 889 129 euroon. Em. lisäksi talousarvioon 2014 valtionosuuksiin on budjetoitu jäteveron tuotto, ja maksettaneen valtionosuuksien lisänä. (Suomen kuntaliitto: Kuntatalous 3/2013) Kunnan vaikutusmahdollisuudet Kuntatalouden yleiset näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuuksien leikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Veropohjan ja sitä myöten verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä arvioitua hitaammaksi. Valtiovarainministeriö arvioi vuosina 2013 2017 toimintamenojen kasvuksi keskimäärin 3,6 % vuodessa. Kasvuoletusta voidaan pitää erittäin haastavana viime vuosina toteutuneen kehityksen valossa. Esimerkiksi kahtena viime vuotena kuntien toimintamenot kasvoivat yli 5 % vuodessa. Menasvun hidastuminen edellyttää kuntien omien sopeutustoimenpiteiden lisäksi myös maltillisia palkankorotuksia sekä sitä, että valtio pidättäytyy antamasta kunnille uusia tehtäviä ja tehtävien hoitoa koskevia velvoitteita. Ja tapauksessa kuntien toimintamenot kasvavat lähivuosina nopeammin kuin tulot. Kuntien omilla toimilla menasvun hillintä on mahdollista pääasiassa toimintoja vähentämällä, tuottavuutta parantamalla ja palvelurakenteita uudistamalla. Isonkyrön kunnan kohdalla talouden tasapainottamisen suurin haaste liittyy siihen, että nykyisistä toimintamenoista on käytännössä erittäin vaikea löytää merkittäviä säästökohteita. Kunta tuottaa tällä hetkellä lähinnä vain lakisää- 7
teiset palvelut ja nekin hyvin kustannus-tehkaasti. Tästä johtuen kuntien omat keinot menopuolensa tasapainottamiseen ovat rajalliset. Käytännössä valtion taholta on jo todettu, että kuntien haasteet ovat jo nyt niin suuria, että paikalliset päättäjät eivät voi oman kuntansa keinoin niihin enää vastata. Kunnille on lainsäädännön kautta annettu yhteensä yli 530 tehtävää. Alla olevassa kuviossa on tehtävät lueteltu ministeriöittäin. Vuodesta 2001 eteenpäin on kunnille tullut yhteensä 136 uutta lakisääteistä tehtävää. Pelkästään vuosina 2011 2012 on lainsäädännöllä kunnille annettu 29 uutta tehtävää. Samaan aikaan valtion rahoitusta tehtävien hoitoon on merkittävästi vähennetty. 8
Isonkyrön kunnan kehitys Väestökehitys Väestökehitys ja ikärakenne Ikäluat 31.12. % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2012-6 415 406 413 408 403 400 404 392 389 8,0 7-14 494 476 467 462 474 467 467 464 454 9,3 15-24 580 599 593 599 596 565 557 545 509 10,4 25-44 1139 1082 1102 1078 1055 1036 1030 1003 985 20,1 45-64 1375 1420 1387 1403 1396 1422 1439 1439 1423 29,1 65-74 542 525 548 526 517 515 532 554 589 12,1 75 529 536 531 540 550 548 536 539 537 11,0 Yht. 5074 5044 5041 5016 4991 4953 4965 4936 4886 100 Lähde: Tilasteskus Väestöennuste iän mukaan 2012 2040 Ikäluat 2012 2013 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040-6 385 375 378 369 385 389 383 379 383 7-14 462 464 463 477 463 463 470 467 460 15-24 538 542 539 523 505 509 513 521 526 25-44 994 986 973 979 978 986 974 965 958 45-64 1412 1391 1353 1329 1203 1092 1038 1025 1050 65-74 587 593 622 644 719 675 638 594 538 75-541 554 565 562 595 722 815 876 902 Yhteensä 4919 4905 4893 4883 4848 4836 4831 4827 4817 Lähde: Tilasteskus (2012) Väestöennusteen mukainen huoltosuhde; lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä (15 64v.) kohti 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65,2 72,5 80,5 86,9 91,3 92,2 90,1 Lähde: Tilasteskus (2012) Työllisyystilanne Työvoima Isyrö 1990 1995 2000 2005 2010 2011 Työvoima 2423 2377 2309 2242 2213 2219 Työlliset 2308 1928 2086 2063 2076 2092 Työttömät 115 449 223 179 137 127 Työvoiman ulkopuolella olevat 2917 2902 2842 2802 2752 2717 0-14 -vuotiaat 1014 985 920 882 871 856 Opiskelijat, koululaiset 361 397 355 369 352 333 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 29 23 20 22 20 26 Eläkeläiset 1378 1391 1403 1405 1382 1380 Ko väestö YHTEENSÄ 5340 5279 5151 5044 4965 4936 Lähde: Tilasteskus 9
Työttömyysaste Isossakyrössä 2009 2010 2011 2012 2013 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % tammikuu 173 7,8 186 8,3 156 7,2 122 5,5 184 8,3 helmikuu 163 7,3 190 8,6 149 6,9 134 6,1 183 8,2 maaliskuu 151 6,8 167 7,5 123 6,2 145 6,6 181 8,1 huhtikuu 143 6,4 160 7,2 127 5,8 128 5,8 172 7,7 toukuu 155 6,9 138 6,2 131 6,0 125 5,6 156 7,0 kesäkuu 180 8,1 151 6,8 157 7,2 141 6,4 172 7,8 heinäkuu 184 8,2 159 7,2 168 7,7 147 6,6 187 8,4 eluu 170 7,6 142 6,4 118 5,4 130 5,9 170 7,7 syyskuu 177 7,9 129 5,8 107 4,9 128 5,8 181 8,2 lakuu 167 7,5 119 5,4 110 5,1 139 6,3 178 8,0 marraskuu 170 7,6 123 5,5 115 5,3 148 6,7 joulukuu 181 8,1 136 6,1 129 5,9 170 7,7 Työlliset toimialan mukaan Isyrö 2007 2008 2009 2010 2011 Maa- ja metsä- ja kalatalous 316 285 263 259 256 Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, 10 12 10 10 12 Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus 474 470 425 425 428 Rakentaminen 155 146 130 149 156 Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, 368 361 356 358 366 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä 45 46 40 34 35 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 26 28 23 23 23 Kiinteistöalan toiminta 5 7 4 5 9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, 115 111 107 131 134 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus, Pakollinen 499 522 527 558 548 sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut 71 82 85 85 90 Toimiala tuntematon 19 22 26 39 35 YHTEENSÄ 2103 2092 1996 2076 2092 Lähde: Tilasteskus 10
Voimavarat Isonkyrön kunnan tärkeimmät voimavarat ovat: o Kunnan hyvä sijainti suhteessa kaupunkeihin o Hyvät liikenneyhteydet o Hyvät peruspalvelut o Hyvät peruskoulut ja Kyrönmaan liikuntapainotteinen lukio o Puhdas luonto ja viihtyisä maisema o Vapaata tonttimaata rakentamiselle o Rikas kulttuuriympäristö o Vahvistuva yrittäjyys o Vahva perusmaatalous o Koulutettu työvoima o Kohtuullinen tulotaso o Hyvä vura-asuntanta o Hyvät tietoliikenneyhteydet o Pohjavesivarat o Vapaa-ajan palvelut Isonkyrön kuntakeskuksesta etäisyys Vaasan, Seinäjoen ja Lapuan kaupunkeihin on 40 km, Vaasan lententälle 37 km ja Vaasan satamaan 43 km. Isossakyrössä on kaksi rautatieasemaa, Isyrö ja Tervaji. Valtatie 18 kulkee kunnan halki itälänsisuunnassa. Pohjois-eteläsuunnassa on peruskorjattu ja pääosin päällystetty tieyhteys välillä Vöyri-Isyrö-Orisberg-Huissi-Kurikka. Tervajoen taajama on valtakunnallisesti merkittävä autaupan keskus. Merkittäviä matkailun vetovoimatekijöitä ovat Kalliojärven matkailualue ja Vanhan kivikirkon alue sekä maisemallisesti arvas Kyrönji. Päätöksenteko Kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa on luottamushenkilöitä seuraavasti: Toimielin Jäsenet Varajäsenet Valtuusto 27 28 Tarkastuslautakunta 4 4 Kunnanhallitus 10 10 Keskusvaalilautakunta 5 5 Perusturvalautakunta 8 8 Sivistyslautakunta 8 8 Tekninen lautakunta 8 8 Tukipalvelulautakunta 8 8 Ympäristölautakunta 8 8 Vapaa-aikalautakunta 8 8 Muita kunnan toimielimiä ovat koulujen johtunnat. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat asettaa jaostoja ja toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. 11
Asukkaiden tarpeet Viimeisin kunnan palveluiden asukastyytyväisyystutkimus tehtiin vuonna 2011. Kuntalaisten tyytyväisyys Isoonkyröön niin asuinkuntanaan kuin kunnan palveluihinkin on lisääntynyt vuodesta 2008. Käyttäjäpalautetta kerätään ja asiakastyytyväisyyttä mitataan myös toimintayksiköittäin. Kunnan taloudellinen tilanne Kunnallistalouden liikkumavara on kehittynyt viime vuosina seuraavien talouden tunnuslukujen mukaisesti: Tunnusluku TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 Veroprosentti 19,75 19,75 20,25 20,25 20,50 Lainamäärä/asukas 1 292 1 384 1 064 1 187 1 524 Vuosikate milj. euroa 1,7 1,5 1,8 1,2 1,1 Ylijäämä/alijäämä 1,2 1,0 1,3 0,6 0,5 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstö, vakinaisten ja määräaikaisten osuus henkilökunnasta 31.12.: Vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä ja osuus 31.12. 2010 2011 2012 lkm % lkm % lkm % Vakinaisia 234 79,9 254 81,9 227 75,9 Määräaikaisia 59 20,1 55 17,7 72 24,1 Työllistettyjä 0 0 1 0,3 0 0 Yhteensä 293 100 310 100 299 100 Vakinaisen henkilökunnan ikärakenne ikäryhmittäin: Kunnan henkilöstön ikärakenne 31.12. (vakinaiset) 2010 2011 2012 20-29 v. 12 19 12 30-39 v. 26 36 31 40-49 v. 68 75 73 50-59 v. 91 90 83 60-65 v. 37 34 28 Keski-ikä v. 49,1 47,8 48,0 Vakinaisen henkilöstön palveluksessa oloaika: Palveluksessaoloaika (vakinaiset) 2010 2011 2012 0-5 v. 72 72 48 6-10 v. 43 44 54 11-20 v. 47 63 53 21 v. - 72 75 72 12
Henkilöstökulut osastoittain 1 000 euroa: 1000 TA 2013 TA 2014 Hallinto- ja elinkeino-osasto 523 559 Perusturvaosasto 3 774 3 922 Sivistysosasto 5 740 5 812 Tekninen osasto 1 985 1 940 Yhteensä 12 022 12 233 Ulkopuolelta ostetut koulutuspäivät osastoittain: Ulkopuolelta ostetut koulutuspäivät 2010 2011 2012 Hallinto- ja elinkeino 12 10 14 Perusturva 118 42 33 Sivistys 124 101 98 Tekninen 33 30 46 Yhteensä 287 183 191 Henkilökunnan sairauslomat osastoittain/henkilö: Sairauslomat työpäivinä 2010 2011 2012 lkm pv/hlö lkm pv/hlö lkm pv/hlö Hallinto- ja elinkeino 0 0 7 0,8 18 2,6 Perusturva 1701 11,9 1671 12,9 1261 11,2 Sivistys 539 5,5 446 5,0 313 4,7 Tekninen 46 2,8 239 15,9 565 13,4 Yhteensä 2286 8,6 2363 9,7 2157 9,5 Muutsia ja kehittämistarpeita Muutoshaasteita, joihin Isonkyrön kunnan tulee varautua, ovat mm. seuraavat: Kunnan palvelutuotannon tulevaisuus: väestö ikääntyy ja vähenee, henkilöstöä jää eläkkeelle, kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, maahanmuutto lisääntyy, toimintakulut kasvavat, yhteistyötarpeet lisääntyvät ja lainsäädäntö edellyttää yhä useammin Isoakyröä suurempia palvelujen järjestämisalueita. Elinkeinoelämän kehitys: työpaikat, osaava työvoima, sukupolvenvaihdset, eläkkeelle jääminen. 13
Kuntastrategia Toiminta-ajatus Isonkyrön kunnan toiminta-ajatus on turvata asukkaidensa henkiset ja aineelliset hyvinvointipalvelut, luoda tätä varten edellytyksiä sekä tuottaa ja hankkia palveluja monensuuntaista yhteistyötä tehden. Isonkyrön kunta toimii isyröläisten parhaaksi tasapuolisesti, pitkäjänteisesti ja oikeudenmukaisesti kunnan talous ja tuotettavien palvelujen laatu turvaten. Joustava, palveleva kunta on viihtyisä elämisen, asumisen sekä yrittämisen Isyrö, jossa saa elämisen eväät henkiseen ja aineelliseen kasvuun. Kunnan toiminnan suunnittelun linjat ja kärjet tehdään yhdessä. Isyrö on helmi kaupunkien keskellä. Painopistealueina ovat: 1. Asumisedellytysten edistäminen 2. Elinkeinojen harjoittamisen edellytysten edistäminen 3. Yhteistyön kehittäminen kunnan sisällä, seutukunnan ja muun ympäristön kanssa. Kunnan visio Isyrö on elinvoimainen asuinkunta. Väestörakenne on tyydyttävä ja työpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt. Muualla työssäkäynnin edellytyksiä kehitetään. Asumisviihtyvyys on ympäristön yhdyskuntarakentamisen osalta hyvä. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat riittävät. Arvot Oikeudenmukaisuus Yhdenvertaisuus, laillisuus, tieto sekä vastuullisuus, joissa sanat ja teot kohtaavat. Avoimuus ja demratia. Pitkäjänteisyys Päätökset tehdään johdonmukaisesti, joustavasti, rohkeasti ja suoraselkäisesti. Toimitaan vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja sitoutuvasti. Huomioidaan reunaehdot, liikkumavara sekä ennustettavuus. Tulevaisuuden turvaaminen Kunnan taloudellisuus, tuottavuus ja päätöksien vaikuttavuus. Tuotetaan laadukkaat lähipalvelut, joita isyröläinen tarvitsee kasvaakseen, kehittyäkseen ja arjessa selviytyäkseen. Palvelutuotannossa arvot ovat asiakaslähtöisyys, ystävällisyys, taloudellisuus ja tulsellisuus, oppiminen, moniosaaminen ja kehittyminen sekä palvelutuotannon joustavuus ja laadukkuus. 14
Muut strategiat Muita strategioita ovat kuntastrategiasta johdetut toimintastrategia, palvelustrategia, asuntostrategia, maankäyttöstrategia, elinkeinopolitiikka sekä henkilöstöstrategia. Tehtäväalueiden palvelusuunnitelmat, tavoitteet ja niiden mittarit on esitetty käyttötalousosassa. Toimintastrategia Tavoitteiden saavuttamiseksi Isoakyröä kehitetään asumiskuntana. Isollakyröllä on hyvä asumiseen soveltuva liikenteellinen ja alueellinen sijainti sekä asumiseen soveltuva ympäristö ja palvelut, kuten hyvät koulut ja joustava päivähoito. Kehittämistyössä otetaan huomioon ko kunta. Elinkeinoelämää vilkastutetaan palvelujen parantamiseksi, työpaikkojen lisäämiseksi ja tätä kautta tavoitteiden saavuttamiseksi. Isollakyröllä on yritystoimintaan hyvä liikenteellinen sijainti ja palvelut sekä paikallista että alueellista ostovoimaa. Yhteistyötä palvelujen tuottamisessa kehitetään alueen kuntien kanssa. Isonkyrön kunnanvaltuusto on päättänyt osallistua kuntarakennelain tarkoittamaan yhdistymisselvitykseen Seinäjoen kaupungin sekä Vaasan alueen kanssa. Selvityksiin voivat osallistua myös muut näiden kaupunkiseutujen kunnat. Molemmissa selvityksissä tulee arvioida tasavertaisesti myös yhteistoiminnan mahdollisuudet vaihtoehtona kuntaliitselle. Isonkyrön kunta osallistuu vuonna 2013 aloitettuun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen käsittävään SOTE-selvitystyöhön. Palvelustrategia Palvelut järjestetään lähipalveluina, jotka mahdollisimman edullisesti ja tehkaasti tyydyttävät kuntalaisten perustarpeet. Strategisten päämäärien saavuttamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi palvelurakenteeseen ja -valikoimaan etsitään omaleimaisia ratkaisuja. Palvelut voidaan tuottaa jo omana työnä, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostamalla yksityisiltä yrityksiltä tai yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Sosiaali- ja terveystoimessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyön parantamiseen, hoitetjujen sujuvuuteen, avo- ja kotihoidon edistämiseen sekä oman paikkakunnan palvelukyvyn kehittämiseen. Vanhusstrategia on hyväksytty vuonna 2013. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty 2012. Valtion viranomaisiin vaikutetaan siten, että yhteispalvelupisteen palvelut toimivat. Kuntalaisten tarpeet ovat lähtökohtana palvelujen laadun kehittämiselle. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Kunnan asukastyytyväisyystutkimuksen lisäksi tehdään palveluyksikkökohtaisia asiakastyytyväisyysmittauksia. Palvelurakenteen ja -valikoiman kehittymistä edistetään henkilöstö- ja muiden voimavarojen uudelleensuuntaamista helpottamalla. Palvelujen laatua parannetaan lisäämällä työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tämä tapahtuu henkilöstöpolitiikan keinoin, tyky-toiminnalla, kannustuksella, oikeudenmukaisella toiminnalla, organisaation rakennetta kehittämällä, voimavarojen ja vastuiden jakamisella sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä. 15
Yhteistyökumppanit palvelujen tuottamisessa Isonkyrön kunta järjestää merkittävän osan palveluistaan jo olemalla mukana kuntayhtymässä ja osakeyhtiössä tai ostamalla palvelut toiselta kunnalta, yhdistyksiltä tai yksityiseltä palvelutuottajalta. Kunnan vaikutusmahdollisuudet näiden palvelutuottajien tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan vaihtelevat sopimuksista ja vakiintuneista käytännöistä riippuen. Kuntayhtymissä kunnalle on perussopimuksessa taattu mahdollisuus esitysten tekemiseen talousarviota ja -suunnitelmaa varten. Merkittävimmät kuntayhtymät, joissa Isonkyrön kunta on mukana, ovat: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä - Seinäjoen koulutuskuntayhtymä - Pohjanmaan liitto Isonkyrön kunta jatkaa edelleen jäsenenä yllämainituissa kuntayhtymissä. Kuntien välistä yhteistyötä ilman kuntayhtymää on Vöyrin kunnan kanssa peruskoulun opetustyössä. Vaasan kaupunki tuottaa Isonkyrön kunnalle sosiaaliasiamiehen palvelut. Työpaja Arpeetin toimintaa jatketaan yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Laihian kunnan kanssa. Yhteistyö kuntien välisenä jatkuu ja tulee lisääntymään. Isonkyrön kunta kuuluu Pohjanmaan pelastuslaitseen. Merkittävä osa isyröläisistä opiskelee Vaasan kaupungin ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistamissa ammatillisissa oppilaitsissa. Terveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunta tuottaa yhteistoiminta-alueena yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Seinäjoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Lomituspalvelut järjestää Jalasjärven kunta. Maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuuluvat hallinnolliset tehtävät järjestää Seinäjoen kaupunki. Isonkyrön Asuntovuraus Oy ja Isonkyrön Lämpö Oy ovat Isonkyrön kunnan omistamia osakeyhtiöitä. Tärkeimmät osakeyhtiöt, joissa Isonkyrön kunta on osakkaana ovat Kyrönmaan Jätevesi Oy (50 %), Ab Stormossen Oy, Merinova Oy, Wedeco Oy, Vasek Oy (Vaasanseudun Kehitys Oy), Kuntien Tiera Oy ja Kunnan Taitoa Oy. Pohjanmaan Matkailu ry:n lakkautettua toimintansa matkailun edistämistä jatkaa Vaasan seudun Matkailu Oy. Isonkyrön kunta tekee yhteistyötä mm. seuraavien yhdistysten kanssa. Kansalaisopistoyhteistyötä tehdään Kyrönmaan Opiston kannatusyhdistyksen kanssa, toiminta siirtyy Vaasan kaupungin omistaman Vaasa Opiston ylläpidettäväksi 1.8.2014 alkaen. Yhyres -kehittämisyhdistys rahoittaa Kyrönmaan alueen kehittämishankkeita ja yritystukia. Sosiaalipalveluilla, vapaa-aikasektorilla sekä teknisellä ja elinkeinosektorilla on useita yhdistyksiä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Näiden toimintaan kunta voi vaikuttaa sekä rahoitussopimuksin että edustajiensa kautta. Euromääräisesti suurimmat ostopalvelut ovat rakennuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sosiaalipalvelut, kuljetuspalvelut ja koulutuspalvelut. Isonkyrön kunnalla on mahdollisuus käyttää Vaasan kaupungin hankintatoimiston palveluja yhteishankinnoissa ja myös henkilökunnan koulutuksessa on yhteistyötä. Asuntostrategia Isonkyrön kunnan asuntostrategia kytkeytyy kunnan tulevaisuudenkuvaan ja visioon. Asumisen näkökulma tulee esille strategisissa tavoitteissa: asuntannan lisääminen ja parantaminen. Se tarkoittaa, että turvataan kysyntää vastaavat toimivat, kohtuuhintaiset asuntomarkkinat, asuntannan kunnon säilyminen, kunnan elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntanta. 16
Asuntuntien lukumäärä 31.12.2012 oli 2 195. Vura-asunnoissa asuvien asuntuntien osuus oli 16,1 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntuntien osuus asuntunnista oli 91,6 %. Kesämökkejä oli 264. Tavoite Kunnan asuntopolitiikan tavoitteena on tyydyttää asumisen tarve ja toteuttaa kunnan strategiaa asumiskuntana. Tavoitteena on tarjota oikean koisia asuntoja kysyntää vastaavasti. Tavoitteena on myös valmiin asuntannan hyödyntäminen. Omistusasuminen Omistusasuntorakentamisen edellytykset turvataan tarjoamalla kohtuuhintaisia tontteja kaavaalueelta ja haja-asutusalueelta. Asukkaiden korkealaatuisesta asumisympäristöstä huolehditaan kunnallistekniikan ja puisto- ja virkistysalueiden rakentamisella sekä kunnossapitämisellä. Asuntorakentamista kannustetaan Isyrö-bonuksella. Rakentamistukea myönnetään 25 asuntoneliöltä uudisrakentamiskohteisiin. Vähintään kaksi vuotta asumattomana olleiden asuinrakennusten perusparantamiseen myönnetään rakentamistukea 25 asuntoneliöltä edellytyksellä, että perusparannuskustannukset ovat vähintään 34 000. Valtion korkotukilainoja myönnetään yksityishenkilöille matalaenergia-omakotitalojen rakentamiseen. Korjausavustuksia myönnetään vanhusten asuntojen perusparantamiseen, energia-avustuksia pientaloille käytettävissä olevasta määrärahasta. Vura-asuminen Kunnan omistamalla vurataloyhtiö Isonkyrön Asuntovuraus Oy:llä on 203 vura-asuntoa 21 vurataliinteistössä. Lisäksi kunnalla on omistuksessaan 15 vura-asuntoa, joista 14 on asunto-osaketta ja yksi asunto kunnan muussa kiinteistössä. Palvelukeskuksen alakerrassa on viisi vura-asuntoa, jotka toimivat vanhusten palveluasuntoina. Palvelukeskuksessa on 35 tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettua asuntoa. Isonkyrön Asuntovuraus Oy noudattaa Isonkyrön kunnan asuntopoliittista strategiaa. Korjaustoiminnan painopiste on vura-asuntojen jatkuvissa korjauksissa ja huoltirjojen mukaisissa jaksottaisissa korjauksissa. Asiakaskeskeisyydellä tavoitellaan asuntojen korkeaa käyttöastetta niin, että vuraustoiminta on tulsellista ja kilpailukykyistä. Asunto-ohjelma vuosille 2012 2015 Perusparantaminen: Töiden aloitus/ tuen Yhteensä Valtionavustukset Vapaa myöntämisvuosi asuntoja Korjausavustukset rahoitus Ohjelma 2012 37 14 23 2013 32 10 22 2014 30 12 18 2015 30 12 18 17
Asuntotuotannon määrä ja rahoitus: Aloitusvuosi Arava vuraasunnot Arava osakeasunnot Ohjelma 2012 0 0 10 2013 0 0 10 2014 0 0 9 2015 0 0 10 Vapaarahoitteinen tuotanto Asuntotuotannon edistäminen: Asuntotuotannon edistäminen 2008 2009 2010 2011 2012 Arvio 2013 Arvio 2014 Uudisrakennusluvat,asuntoja/kpl 20 20 12 12 12 10 10 Asuinrakennusten 20 8 8 5 7 7 8 laajennus- ja muutostyöt/kpl Korjaus- ja energiaavustukset/kpl 20 17 10 24 18 18 16 Isyrö-Bonus/kpl 21 15 22 18 7 12 13 Isyrö-Bonus/ 75 481 40 935 83 965 68 390 25 570 45 000 50 000 Vura-asuntoja/ 203 203 203 203 203 203 203 Asuntovuraus /kpl Käyttöaste/% 93,5 94 92 95,5 93,4 94 94 Kunnan omistamat 16 16 16 15 15 15 15 asunnot/kpl Käyttöaste/% 98 98 98 75 78 95 95 Rakennuspaikkojen myynti/kpl Korkotukilaina omakotitalon rakentamiseen 9 7 9 10 3 5 10 1 1 0 0 0 0 0 18
Maankäyttöstrategia Kunta on suunnittelua varten jaettu neljään osa-alueeseen. Osa-alueet ovat Keskustan, Tervajoen, Orismala-Valtaalan ja Lehmäjoen alueet, osa-aluekartta alla. Väestö Isonkyrön kunnan osa-alueittain 31.12.2012 kaikki ikäluat yhteensä 152 Isyrö 4 886 1520 1520 4 865 152001 152001 152001001 Isyrö Keskusta 2 743 152001002 Lehmäji 252 152001003 Orismala 768 152001004 Tervaji 1 102 152999999 Tuntematon 21 19
Kaavoitus Kunnanvaltuuston hyväksymiä osayleiskaavatasoisia maankäytön suunnitelmia on laadittu Keskustan ja Tervajoen alueille. Tervajoen oikeusvaikutteisen osayleiskaava on ollut nähtävillä ja tulee kunnanvaltuuston päätettäväksi vuonna 2014. Vireillä ovat myös Ylipään ja keskustan oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Kattiharjun tuulivoimakaava on vireillä ja tavoitteena on kaavan käsittely valtuustossa vuoden 2014 lopussa. Asemakaavoitus toteutetaan yleiskaavoitukseen pohjautuen kunnan eri osa-alueilla ja kaavoituksella pyritään eri osa-alueiden tasapuoliseen kehittämiseen siten, että tontteja on tarjolla kaikilta alueilta riittävästi kysyntään nähden. Kaavoituksessa noudatetaan vuosittain hyväksyttävää kaavoitusohjelmaa. Rakennuspaikat ja kunnallistekniikka sekä kaukolämpö Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa pääosan kunnan asutuista alueista ja Lehmäjoen aluetta palvelee Lehmäjoen Vesihuolto Oy. Viemäriverkostoa laajennetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Isonkyrön kunnan omistaman Isonkyrön Lämpö Oy:n kaukolämpöverkosto palvelee pääosaa keskustaajaman liike- ja asuinalueista. Kunnan asemakaava-alueilla on n. 100 rakentamatonta kunnan omistuksessa olevaa omakotitonttia ja haja-asutusalueilla 10 omakotitonttia. Kunnallistekniikaltaan ja katuverkostoltaan valmiita omakotitontteja on vapaana noin 60 kpl. Liikenne Isonkyrön kunta vastaa kunnan ylläpitämien teiden kunnossapidosta ja parantamisesta. Tekninen lautakunta päättää teiden parantamisesta talousarvion investointisuunnitelmaan varattujen määrärahojen puitteissa. Asiointikyydityksiä jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Liikenneyhteyksien ja -turvallisuuden parantamiseksi kunta pitää seuraavien valtion hankkeiden toteuttamista tärkeänä: Valtakunnalliset hankkeet: - Eritasojärjestelyt Tervajoen asemanseudulla - Vt 18:n ja Keskustan sisääntulotien eritasoristeyksen rakentaminen vuonna 1994 valmistuneen yleissuunnitelman mukaisesti Seudulliset hankkeet: - Isyrö-Vöyri -yhdystien luittelu seudulliseksi tieksi - Valtaala-Orisberg-Huissi -yhdystien luittelu seudulliseksi tieksi ja Orisberg-Huissi osuuden päällystäminen Paikalliset tiehankkeet: - Lehmäji-Untamala -tien perusparantaminen ja päällystäminen Kevyen liikenteen väylät ja tievalaistukset seuraavasti: - Tervajoella kevyen liikenteen väylä välille vt 18 Harvakylä ja Peippoosen alue - Keskustaajamassa kevyen liikenteen väylä välille Kyrööntie - uusi kirkko 20
- Kevyen liikenteen väylä ja tievalaistus välille Valtaala Orismala - Tievalaistuksen jatkaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen keskustasta Tuuralan kylälle - Tievalaistus ja kevyen liikenteen väylä Pohjankyröntien loppuosaan valtatielle 18 Hevonkoskella - Kevyen liikenteen väylä Ventäläntien varteen välille Pysäkkitie Lapinluhdantie - Tievalaistuksen jatkaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen Perttiläntielle välille Kyrööntie - Perttilän riippusilta Ympäristönhoito Yleiskaavoitus- ja asemakaavatyössä otetaan ympäristönhoidolliset näkökohdat huomioon mm. varaamalla alueille riittävät ja tarkoituksenmukaiset puisto- ja virkistysalueet. Rakennettujen alueiden puisto- ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja hoitoa ylläpidetään asuinalueiden edellyttämien tarpeiden mukaisesti. Jimaiseman ja tienvarsien hoitoon kiinnitetään huomiota ko kunnan alueella mm. Yhyres -yhdistys ry:n projektien kautta. Reinilänkosken perkausta on tulvasuojelun näkökulmasta kiirehdittävä. Ympäristönhoitoa ylläpidetään antamalla kuntalaisille jätehuoltoneuvontaa ja opastusta. Opastuksen ja neuvonnan hoitaa jätehuollon osalta kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Ab Stormossen Oy. Kunnan ympäristölautakunta ja rakennustarkastaja/ympäristönsuojelusihteeri suorittavat tarkastuskierrsia. Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa jatketaan. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen pääulottuvuudet ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon eri toiminnoissa erillisen ohjelman mukaisesti, ohjelma on päivitetty vuonna 2005. Elinkeinopolitiikka Yritystoiminnan menestys on vahvasti sidsissa seudun tarjoamaan toimintaympäristöön, jossa keskeisiä ovat sijoittumisen helppous, alueellinen kysyntä, osaavan työvoiman saatavuus, yritysten keskinäiset yhteistyöverkostot ja rahoitusjärjestelmä sekä tuki liikkeenjohdolle yrityksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Kunnan elinkeinopolitiikalla on mahdollista vaikuttaa kaikkiin edellä sanottuihin osa-alueisiin jo suoraan tai välillisesti muiden toimijoiden kautta. Kunnan ja seutukunnan houkuttelevuus yritystoiminnan sijoittumiselle alueelle on luonnollisesti suoraan sidsissa edellä sanottuihin toimintaympäristön tuomiin menestymisedellytyksiin. Toinen ja käytännössä vielä merkittävämpi tekijä on yrittäjän sitoutuminen omaan kotiseutuunsa, koska erityisesti maaseutukunnissa merkittävä osa yrityksistä on seudun omien asukkaiden perustamia. Sen vusi yrittäjyyteen kasvamisella ja siihen rohkaisemisella on pitkällä tähtäimellä suuri merkitys työpaikkakehitykselle alueellamme. Kyrönmaan seutukunnan alueella kuntarajat ylittävä työssäkäynti on Manner Suomen korkeinta, joten asukkaiden hyvinvointi on vahvasti sidsissa yritystoiminnan menestykseen ko alueella. 21
Vuonna 2011 isyröläisistä 2 092 työllisestä 1 130 (54,0 %) kävi töissä kunnan ulkopuolella. Isossakyrössä työskennelleistä 1 400 työllisestä oli 438 (31,3 %) ulkuntalaisia. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 66,9 %. Toimintaympäristön kuvaus Isossakyrössä yrityksellä on hyvät menestymismahdolliset Pohjanmaan ytimessä, kahden maakuntakeskuksen Vaasan ja Seinäjoen välissä. Onnistumista auttaa myös kunnan tarjoama viihtyisä elinympäristö hyvine peruspalveluineen. Alueen isot veturiyritykset kuten Wärtsilä, ABB, Vacon ja Atria työllistävät merkittävästi seudulla toimivia alihankintayrityksiä. Isonkyrön yrityksistä enemmistö on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, joilla on jo vakiintunut tarjonta ja asiakaskunta. Nuoria, kasvuvaiheessa olevia yrityksiä on yrityskannasta jonkin verran. Kunnan yrityselämälle on tunnusomaista juuri pienyritysvaltaisuus, monipuolinen toimialakirjo sekä vankka perusmaatalous. Valtaosa yrityksistämme toimii kaupan, teollisuuden ja kuljetuksen toimialoilla. Isyröläisten yritysten toimialoista selvimmin esille nousevat autot ja kuljetus. Isonkyrön puolella sijaitseva Tervajoen autaupunki on maanlaajuisesti tunnettu autaupan keskus ja kunnasta myydään vuosittain tuhansia autoja ympäri ko maata. Suuria ns. veturiyrityksiä ei juuri ole autaupan yritysten lisäksi, vaikkakin monilla yrityksillä on hyvin merkittävä rooli kunnan elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Tuotannollisissa yrityksissä on edustajia lähes kaikilta perusaloilta; metalli, puu, muovi ja elintarvike. Metallialan yrityksiä kunnan alueella toimii yli kaksikymmentä. Toimiala on vakaassa kasvussa ja kuntaan on syntymässä monipuolinen metallialan yritystoimintaverkosto. Ko maassa viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut maaseudun rakennemuutos on näkynyt Isossakyrössäkin maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrän vähenemisellä. Kunta on kuitenkin edelleen vahvasti maatalousvaltainen. Perusmaataloudessa tuotantosuunnista suosituin on viljan viljely, seuraavina tulevat maidon ja sianlihan tuotanto. Suuri viljatilojen määrä ja kaupunkien läheisyys aiheuttavat sen, että isolla osalla maatiloista on sivuansioita jo muun alan yrittämisestä tai palkkatyöstä. Matkailu ei tunne kuntarajoja ja siksi Isyrö yksin ei ole kilpailukykyinen matkailukunta. Isoakyröä markkinoidaan osana Länsi-Suomea, osana Pohjanmaata ja osana Kyrönmaata. Tässä joukossa Isonkyrön vaikuttava historiallinen menneisyys, jimaisema ja Kalliojärven viihdekeskus sekä SF- Caravan -alue Lukkuhaka synnyttävät alueen sisällä vetovoimatekijän, ja voi lisätä matkailupalvelujen kysyntää. Isonkyrön 1700-luvun markkinat on kohonnut yhdeksi suurimmista käsityötapahtumista Suomessa. Toiminta-ajatus ja tavoite Elinkeinopolitiikan tulee olla keskeinen osa ko kunnan kehittämistä, sillä kilpailukykyisellä ja uudistuvalla yritystoiminnalla on suora vaikutus kuntalaisten elintason ja elämänlaadun nostamisessa. Kaikkien tulisi toimia sen puolesta, että Isoonkyröön on helppo perustaa tai tuoda yritys ja että kunnassa jo toimivien yritysten asiat sujuvat. Elinkeinopolitiikkaa hoitaa siten osaltaan kunnan jainen yksikkö. Toimivan ja yhteistyökykyisen toimintaympäristön perusta rakentuu elinkeinoelämän kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä yrittäjien ja alueen kehittämisessä vaikuttavien toimijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa yhteistyötä yrittäjien kanssa, toimitilojen ja yritystonttien järjestämistä, myötäelämistä yritysten eri vaiheissa sekä menestyksessä että vaikeuksissa, yrittäjien ja työvoiman koulutusta, hyvien 22
peruspalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien järjestämistä, yritysten tarpeiden tunnistamista, yrittäjyyskasvatusta ja myönteisen yritysilmapiirin ylläpitoa. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja painopisteet Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteena on tavoitteellinen vaikuttaminen talouteen seudullisesti ja paikallisesti, yritysten puitteita ja edellytyksiä luova toiminta sekä yrittäjyyttä käynnistävä toiminta. Elinkeinotoimessa uusiin yrityksiin, liiketoimintahankkeisiin ja kehittämisprojekteihin otetaan kantaa osallistumis- tai tukipäätöksen tekemiseksi, palautteen antamiseksi sekä jatkehittelyn ja lisäselvitysten tarpeen toteamiseksi. Toimet voivat olla toimiala-, yritysryhmä- tai yrityskohtaisia, tai niillä edistetään tiettyä yksittäistä asiaa. Käynnistävän kehittämisotteen tavoitteena on, että kuntaan syntyy uusia yrityksiä ja jo toimivissa yrityksissä syntyy uutta liiketoimintaa ja kasvua. Kilpailukyvyn kannalta olennaista on osaamisen kehittäminen laajasti ja erityisesti yritystoiminnan edistäminen. Seudullista yhteistyötä tehdään jo elinkeinojen ohjelmallisen kehittämisen ja sitä toteuttavan projektitoiminnan sekä markkinoinnin alalla. Alueellista ja paikallista kilpailukykyä ei kuitenkaan luoda hetkessä, vaan sen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa. Tulevaisuuden kilpailutilanne korostaa lisäksi uudistumisen ja innovaatiyvyn, joustavuuden ja päätösnopeuden sekä verkottumisen ja yhteistyön merkitystä. Neuvonta ja yhteistyö Kunnassa toimivien ja aloittavien yritysten asiantuntijaneuvonta on järjestetty seudullisen, kuntien konaan omistaman Vasek Oy:n kautta, jonka toiminnan kunnat rahoittavat asukasluvun suhteessa. Seudullisella yhteistyöllä yrityksille turvataan mahdollisimman laaja asiantuntijaverkosto. Uusyrityskeskus Startia toimii Vasek Oy:n alaisuudessa. Vasek Oy:n päävastuualueina ovat lisäksi seutumarkkinointi ja seudulliset elinkeinohankkeet. Vasek Oy:n lisäksi Isyrö on osakkaana useissa alueen elinkeinoelämää palvelevissa yrityksissä ja yhteisöissä, kuten Yhyres ry:ssä, Viexpossa, Kauppakamari-järjestöissä, Merinovassa, Wedeco Oy:ssa, Pohjanmaan liitossa ja Vaasan seudun Matkailu Oy:ssa sekä ProAgriassa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. yrittäjäjärjestöt, rahoitusorganisaatiot, TE-keskus, Finnvera sekä alueen koulutusorganisaatiot. Vasek Oy:n kanssa yhteistyössä ja varsinkin toimitila- ja tonttikysymyksissä elinkeinovastuuta kantaa kunnanjohtaja. Yrityspalvelujen toteutumisesta Isossakyrössä raportoidaan vähintään vuosittain elinkeino- ja kaavoitusjaostolle sekä Isonkyrön Yrittäjät ry:n hallitukselle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Hanketyö ja projektit Nykyinen EU-rahoitteinen ja ohjelmaperusteinen kehittämistapa edellyttää paikallistasoisia valmiuksia koota ja suunnata rahoitustukea niin, että saadaan aikaan todellisia ja yrityshyötyjä tuottavia kehittämishankkeita. Kunta osallistuu resurssiensa puitteissa aktiivisesti alueen kehittämishankkeisiin, jotka palvelevat omia tavoitteitamme ja asiakkaittemme tarpeita. Pääasiassa hanketyön yhteistyökumppaneita ovat alueen oppilaitset ja neuvontajärjestöt sekä seutukunnallisissa projekteissa erityisesti kehittämisyhdistys Yhyres ry. Tontit ja toimitilat Kunnan elinkeinopolitiikan välineistöön kuuluu myös yritysten toimitilatarpeista huolehtiminen. Kunta kaavoittaa yritystontteja. Tavoitteena on pitää hyvä valikoima houkuttelevia tontteja ja toimitiloja niin, että yritysten tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Mikäli yrityshankkeet vaativat kunnan taloudellista osallistumista, niistä päätetään erikseen. Kunnan myymien tonttien ja kunnan vuraamien toimitilojen hintataso pidetään kilpailukykyisenä. 23
Kuntamarkkinointi Markkinoinnilla elinkeinopolitiikan yhteydessä tarkoitetaan sekä kunnan yleismarkkinointia että elinkeinojen markkinointia ja sen päämääränä on kunnan vetovoimaisuuden lisääminen. Tavoitteena on houkutella alueelle lisää sekä yrityksiä että kuntalaisia. Markkinoinnissa korostetaan erityisesti hyvää sijaintia ja yhteyksiä, vilkkaita asiakasvirtoja sekä turvallista että viihtyisää elinympäristöä. Kunta tuodaan esille sellaisena kuin se todellisuudessa on; erinomainen valinta asuin- ja yrityspaikaksi ko loppuelämää ajatellen. Markkinointikeinot valitaan erikseen yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Elinkeinotuet ja yritysrahoitus Yritysten yksilöllisten olosuhteiden vusi niiden toimintaa edesauttavien taloudellisten toimenpiteiden yksilöityä sisältöä ei voida määritellä yksityiskohtaisesti ennakkoon. Kunnan oma rahallinen osallistuminen yritystoiminnan tukemiseen, sen määrä ja muoto, ratkaistaan kulloinkin erikseen tapauskohtaisesti. Rahoituksessa hyödynnetään yritysten kanssa yhteistyössä tarjolla olevia instrumentteja, kuten Ely-keskus, Finnvera, pankit, rahoitusyhtiöt, pääomasijoittajat, Yhyres-yhdistys jne. Yrittäjyyskasvatus Kehittyvän yritystoiminnan ja kunnan kehittymisen ja kuntalaisten elinolosuhteiden kannalta yritteliäisyys ja siihen liittyvä yrittäjyyskasvatus ja -koulutus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yrittäjyyskasvatuksessa paikallisilla yrityksillä on tilaisuus toimintansa ja osaamisensa esilletuomiseen ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseen niin yrittäjyyteen yleensä kuin työuraan paikallisten yritysten palveluksessa. Yrittäjyyskasvatuksella kehitetään myös paikallista yritysilmastoa. Toimenpiteisiin kuuluvat mm. yrittäjyyskasvatus kouluissa ja polkujen rakentaminen työelämään. Yrittäjyyskasvatusta kouluissa kehitetään mm. yhteistyössä Seinäjoen Yrityskylän kanssa. Koulujen yrittäjyyskasvatus hyödyntää valtakunnallista YES-ohjelmaa. Yritysilmasto Kunnan menestys on suurelta osin kytketty alueella toimivan yritystoiminnan menestykseen ja verkostoihin. Kunta ylläpitää ja kehittää myönteistä yritysilmapiiriä tiiviillä yhteydenpidolla yrittäjäjärjestöön ja kunnassa toimiviin yrityksiin. Myös kuntamarkkinoinnissa ja yleisessä sidosryhmäyhteistyössä korostetaan yrittäjyysmyönteisyyttä. 24
Pendelöinti Isoonkyröön vuosina 2005, 2010 ja 2011 2005 2010 2011 1074 992 962 8 6 11 9 10 14 11 104 11 102 13 129 5 121 4 89 12 134 8 114 11 9 90 123 6 24 6 24 4 34 2011 2005 Pendelöinti Isostakyröstä vuosina 2005, 2010 ja 2011 1200 1000 1074 962 992 800 600 400 200 0 9 11 11 12 9 10 288 281 36 34 9 103 229 33 8 86 19 100 2 17 28 23 18 16 23 11 5 12 4 3 530 519 457 5 26 43 27 54 8 13 71 2011 2005 2005 2010 2011 25
Henkilöstöstrategia Johtamisen kehittäminen Tulosvastuuta ja tavoitteellista työskentelyä ohjataan talousarvioilla ja kehittämiskeskusteluilla. Henkilöstö osallistuu työsuoritusten tavoitteenasetteluun, suunnitteluun, työsuoritusten arviointiin ja työn organisointiin. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa ja sen tulee kannustaa yhteistyöhön ja uusien toimintatapojen keiluun. Toteutumista seurataan myös erillisillä raporteilla ja toimintakertomuksilla. Kehityskeskustelut, työsuoritusten arviointi, tehtävänkuvaukset ja palkkausjärjestelmät edellyttävät esimiesasemassa olevien esimiesvalmiuksien edelleenkehittämistä. Viestintä ja tiedonkulku Sisäistä viestintää ja tiedonkulkua kehitetään ja niihin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Myös tavoitteiden asettamista ja tulosraportointia kehitetään jatkuvasti. Toiminnan tavoitteet, tulosten ja osaamisen arviointi sekä kehittämistarpeet ovat keskeinen osa kehityskeskusteluja. Vapaata keskustelua ja vuorovaikutusta lisätään kehittämällä virasto-, osasto- ja työpaikkapalavereita sekä järjestämällä muita vapaamuotoisia yhteisiä työpaikkarajat ylittäviä tilaisuuksia. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi Virkasuhteeseen henkilöstöä palkataan ainoastaan laissa määrättyihin tehtäviin. Muu henkilöstö palkataan työsuhteeseen. Toistaiseksi tehty palvelussuhde on ensisijainen palvelussuhteen muoto. Silloin kun määrä-aikaisuuteen on perusteltu syy, esimerkiksi tietyn henkilön sijaisuus, palkataan määräaikainen henkilö turvaamaan toiminnan sujuvuus. Avoimia työsuhteita täytettäessä annetaan tasavertaisissa tilanteissa kunnan palveluksessa jo olevalle etusija. Osa-aikaisten ja määräaikaisten asema turvataan lain edellyttämällä tavalla. Muuten henkilöstöä palkattaessa avoimet virat ja toimet julistetaan yleisesti haettaviksi. Työntekijöiden perehdyttäminen Perehdyttäminen ja työnopastus on suunniteltava ennakkoon. Sisältö vaihtelee työtehtävän ja tilanteen mukaan. Perehdyttäminen on suunniteltava myös työtä vaihtaville, vapailta palaaville, kesäharjoittelijoille ja ulkopuolisten palvelujen tuottajille. Esimiehillä on vastuu perehdyttämisen järjestämisestä. Lisäksi työturvallisuuslain mukaan työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Osaamisen kehittäminen perustuu nykyisen osaamisen arviointiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Osaaminen ja osaamistarpeet käsitellään myös kehityskeskusteluissa. Työympäristöä kehitetään oppimiseen ja innovaatioihin kannustavaksi. Osaamista kehitetään suunnitelmallisella henkilöstökoulutuksella sekä ammatillisella täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksella. Suunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan sovittamaan yhteen kunnan tavoitteet ja työntekijän omat yksilölliset kehittymistavoitteet. Osaamista ja monitaitoisuutta voidaan kehittää myös henkilökierrolla ja ohjauksella. Koulutuksessa ja opiskelussa noudatetaan yhteistoimintaneuvottelussa sovittua koulutussopimusta. 26