Kyrönmaan hajajätevedet-hankkeen loppuraportti

Kyrönmaan hajajätevedet-hankkeen loppuraportti Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö Virve Rinnola (toim.) Hankenumero 5760

Saatteeksi Kyrönmaan hajajätevedet-hanke oli seutukunnallinen tiedonvälityshanke, joka toteutettiin Kyrönmaalla alkaen tammikuussa 2010 ja päättyen helmikuussa 2012. Hankealueeseen kuuluivat Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö. Hankkeen hallinnoijatahona toimi Isonkyrön tekninen toimi. Hankkeen esimiehenä toimi suurimman osan hankkeen toiminta-ajasta Isonkyrön tekninen johtaja Paavo Perälä sekä 2 kuukauden ajan kunnanjohtaja, virkaa tekevä tekninen johtaja Eino Toivola. Projektin hankevastaavana toimi AMK-ympäristöagrologi Virve Rinnola. Hankkeen tavoitteena oli hankesuunnitelmassa määritelty välittää tietoa hajajätevesilainsäädännöstä ja sen vaatimuksista kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella asuville asukkaille sekä edistää asetuksen toimeenpanoa. Hankkeen budjetti oli 149. 890. Rahoitus on tullut YHYRESkehittämisyhdistys ry:n kautta ja rahoitus on koostunut EU:n maaseuturahastosta 45 %, valtion rahoitusosuudesta 35 % ja alueen kuntien rahoitusosuudesta 20 %. Tässä raportissa kerrotaan, miten hanke on toteutettu, mitä tuloksia on saavutettu ja mitkä asiat vaativat vielä kehittämistä. Haluan omasta puolestani kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita tahoja. Erityiskiitos kunnallisille viranhaltijoille, hankkeen ohjaustoimikunnan jäsenille, YHYRES-kehittämisyhdistys ry:lle sekä aktiivisille haja-asukkaille, jotka ovat tehneet hankkeen toteuttamista mielenkiintoista ja antoisaa. Mukavia lukuhetkiä! Virve Rinnola Hankevastaava 1

Sisällysluettelo Saatteeksi...1 1. JOHDANTO...3 1.1 Jätevesiasioiden ajankohtaisuus...3 1.2 Jätevesiasetuksen ja uudistetun hajajätevesilainsäädännön vaatimukset...4 1.3 Keitä hajajätevesilainsäädäntö velvoittaa ja mitä pitää tehdä?...5 1.4 Hankkeesta apua asukkaille...5 2. HANKKEEN VALMISTELU JA HANKESUUNNITELMAN KEHITTYMINEN...8 2.1 Hankkeen valmistelu...8 2.2 Hankesuunnitelman kehittyminen hankkeen aikana...9 3. HAJAJÄTEVESILAINSÄÄDÄNNÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET HANKKEESEEN... 10 4. HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT... 12 4.1 Ohjaustoimikunta... 12 4.1.1 Ohjaustoimikunta - seutukunnallista näkemystä hankkeen toteuttamiseen... 12 4.1.2 Ohjaustoimikunnan palaute hankkeesta... 13 4.2 Viranhaltijatyöryhmä yhteistyö hankkeen voimavarana... 14 4.3 Hankeyhteistyöllä kumppanuutta projektityöhön... 14 4.4 Muut yhteistyötahot... 15 5. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET... 17 5.1 Tavoitteet ylittyivät... 17 5.2 Henkilökohtainen neuvonta... 18 5.3 Kyläillat... 18 5.4 Hankkeen kotisivut ja muut julkaisut... 19 5.4.1 Hankkeen neuvontasivut... 19 5.4.2 Hankkeen tuottamat julkaisut ja medianäkyvyys... 19 5.5 Hankkeen osallistuminen ulkoilmatapahtumiin... 19 5.6 Asennusnäytökset - mahdollisuus kurkistaa pintaa syvemmälle... 21 6. SAAVUTETTUJEN TULOKSIEN ARVIOINTIA... 22 7. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN JA TULEVAISUUDEN HAASTEET... 24 8. YHTEENVETO JA ALLEKIRJOITUKSET... 25 9. LÄHTEET... 26 10. KUVALUETTELO... 27 11. LIITTEET... 28 2

1. JOHDANTO 1.1 Jätevesiasioiden ajankohtaisuus Vuonna 2003 säädettiin valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (myöhemmin jätevesiasetus). Talousjätevedellä tarkoitetaan lainsäädännössä asuntojen, maitohuoneen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesivessoista, pesutiloista, keittiöistä ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa tai muusta elinkeinotoiminnasta aiheutuvaa jätevettä (542/2003, 196/2011 ja 209/2011). Hajajätevesilainsäädäntöä uudistettiin vuonna 2011 ympäristösuojelulain muutoksella (196/2011) ja uudella hajajätevesiasetuksella (209/2011). Lainsäädännön taustalla on huoli erityisesti Suomen sisävesistöistä ja kansalaisten lähiympäristöstä. Suomen sisävedet, kuten joet ovat erityisen herkkiä rehevöitymään, koska ne ovat matalia, pieniä ja virtaus on usein vähäistä (Hakala & Välimäki 2003, 46-47). Rehevöitymisen seurauksena perustuotanto lisääntyy vesistössä, joka kuluttaa yhä suuremmissa määrin happea ja tuottaa alimpiin vesikerroksiin runsaasti eloperäistä ainesta. Tällöin syvänteistä tapahtuva hajotustoiminta kuluttaa happea ja lopulta voi kuluttaa sen loppuun. (Furman, Dahlström ja Hamari 1998). Monet sisävesistöt ovat kärsineet jätevesien aiheuttamasta kuormituksesta jo pitkään ja se näkyy mm. rehevöitymisenä ja sinileväkukintoina. Jätevedet voivat pilata myös talousvesikaivoja. Kyrönmaan kuntien läheisyydessä tärkein vesistö on Kyrönjoki, joka on myös kärsinyt edellä mainituista ongelmista. Suurimman osan vuodesta sen vedenlaatu on vain tasolla välttävä (Kuvat 1 ja 2). Jotta vedenlaatu parantuisi, edellyttää se mm. jätevesien parempaa puhdistamista. Kyrönjoen toimenpideohjelmassa onkin tuotu esille, että kotitaloudet tarvitsevat neuvontaa jätevesiasioissa (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009, 64). 3

Kuva 1: Etelä-Pohjanmaan Kuva 2: Sinileväkukintoja Kyrönjoella Ylistarossa. Kuva: J.Koivusaari vedet nyt ja tulevaisuudessa, Länsi-Suomen ympäristökeskus 1.2 Jätevesiasetuksen ja uudistetun hajajätevesilainsäädännön vaatimukset Jätevesiasetus on velvoittanut haja-asutusalueen asukkaita jo usean vuoden ajan. Asetuksen voimaan tullessa 2003 vanhoille jätevesijärjestelmille annettiin 10 vuoden siirtymäaika, jonka oli tarkoitus päättyä 2013 lopussa. Jätevesiasetus edellytti, että ns. perusvaatimusalueella tulevasta jätevedestä on poistettava 90 % orgaanisesta aineksesta, 85 % kokonaisfosforin osalta ja 40 % kokonaistypen osalta. Ns. lievennetyn vaatimustason alueella poistovaatimukset olivat orgaanisen aineksen kohdalla 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Käytännössä aikaisempi jätevesiasetus edellytti, että uusiin rakennuksiin tuli heti tehdä asianmukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Jätevesijärjestelmä piti kunnostaa heti myös, jos kiinteistöllä toteutetaan vähäistä suurempaa lisä tai muutosrakentamista. (542/2003). Uudistetun hajajätevesilainsäädön mukaan jo olemassa olevien kiinteistöjen siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella, vuoden 2016 maaliskuuhun saakka. Puhdistusvaatimuksia kohtuullistettiin siten, että nykyään tavanomaiset puhdistusvaatimukset ovat orgaanisen aineksen kohdalla 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Ankarammat puhdistusvaatimukset voivat tulla kyseeseen esimerkiksi pohjavesi- ja ranta-alueilla. Ankarammista puhdistusvaatimuksista tulee erikseen säätää kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Lisäksi lainsäädännössä eriteltiin ne tilanteet, joissa jätevesiremonttia ei tarvitse tehdä. Lykkäys- ja poikkeusmahdollisuuksia on kahdenlaisia: automaattinen ikälykkäys sekä määräaikainen sosiaalisiin suoritusesteisiin perustuva vapautus. Uudistetussakin 4

hajajätevesilainsäädännössä edellytetään, että rakennuslupaa edellyttävän rakennushankkeen yhteydessä kunnostetaan myös jätevesijärjestelmä asianmukaiseksi (209/2011) 1.3 Keitä hajajätevesilainsäädäntö velvoittaa ja mitä pitää tehdä? Lainsäädäntö koskee sellaisia kiinteistöjä, jotka sijaitsevat haja- asutusalueella eivätkä kuulu vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon eivätkä tule kuulumaan tulevaisuudessakaan ja joista syntyy jätevesiä mukaan lukien loma asunnot ja kesämökit. Ennen lakiuudistusta oli arvioitu, että valtakunnallisesti tehostamisen tarpeessa olevia kiinteistöjä, joissa on vesikäymälä, olisi jopa 400 000 - kun mukana on sekä vakituisesti asuttavat että vapaa ajan kiinteistöt (Vienonen 2007, 9). Lakimuutosten jälkeen ja siihen sisältyvien poikkeamismahdollisuuksien sekä lievennyksien takia saneerattavia kiinteistöjä arvioidaan täällä hetkellä olevan 250 000 (HE179/2010). Jätevesiremonttia ei tarvitse tehdä, mikäli kiinteistöllä on käytössä kantovesi ja kuivakäymälä/ perinteinen ulkohuussi. Lisäksi ne kiinteistönomistajat, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta 9.3.2011 mennessä ja asuneet vakituisesti kiinteistöllä, saavat automaattisen ikäperusteisen vapautuksen. Jätevesiremonttia ei tarvitse tehdä myöskään silloin, kun kiinteistönomistajille on myönnetty määräaikainen lykkäys puhdistusvelvollisuudesta sosiaalisten suoritusesteiden perusteella. (542/2003, 196/2011 ja 209/2011.) Uudisrakennuksien kohdalla ei ole erillistä siirtymäaikaa, vaan jätevesijärjestelmä vaaditaan heti rakennusluvan yhteyteen, kuten aiemminkin. Kiinteistönomistajan vastuulla on täyttää asetuksen vaatimukset siirtymäajan umpeutuessa. (542/2003, 196/2011 ja 209/2011.) 1.4 Hankkeesta apua asukkaille Käytännössä lainsäädännön asettamat puhdistusvaatimukset tarkoittavat, että useimpia nykyisiä jätevesijärjestelmiä on tehostettava. Jätevesijärjestelmää saneerattaessa siitä tulee laatia suunnitelma, joka on liitettävä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Tämä rakentamista koskeva ilmoitus ja suunnitelma on jätettävä kunnan viranomaisille, joiden pitää hyväksyä suunnitelma. Viranomaisvalvontaa suoritetaan tapauskohtaisesti ja jätevesijärjestelmästä pitää olla näytteenottomahdollisuus, jotta järjestelmästä voidaan tarvittaessa ottaa jätevesinäyte. (542/2003, 196/2011 ja 209/2011). Jätevesien puhdistamista säätelevät jätevesiasetuksen lisäksi mm. ympäristönsuojelulaki, vesihuoltolaki ja kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset. 5

Kuva 3. Haja-asutusalueella jätevesien käsittely hoidetaan vielä nykyisin yleisimmin pelkillä sakokaivoilla ja purkuputkilla. Kuva: V. Rinnola Jätevesiasioissa on paljon mietittävää ennen kuin on edetty toteuttamisvaiheeseen. Jätevesijärjestelmien tehostaminen ei ole sujunut toivotulla nopeudella Suomessa (Kuva 3.). Vastarinta lainsäädäntöä ja erityisesti aikaisempaa jätevesisasetusta kohtaan on ollut ajoittain kovaa ja epätietoisuutta on ollut runsaasti. Jätevesijärjestelmän valintaan kohdistuu paljon paineita, koska kiinteistökohtaiset ominaisuudet sekä käyttäjätottumukset ratkaisevat aina sen minkälaisilla järjestelmillä olisi parhaimmat toimintaedellytykset. Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön tekniset toimet ja rakennus- ja ympäristölautakunnat päättivätkin vuonna 2009 tarttua toimeen ja alkoivat suunnitella seutukunnallista hanketta, jolla asukkaita voitaisiin tiedottaa ja neuvoa jätevesiasioissa. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin hankesuunnitelmassa välittää tietoa jätevesilainsäädännöstä ja sen vaatimuksista kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella asuville asukkaille sekä edistää asetuksen toimeenpanoa. Kyrönmaan hajajätevedet-hanke oli seutukunnallinen tiedonvälityshanke, joka toteutettiin Kyrönmaalla tammikuusta 2010 helmikuuhun 2012 asti. Hankealueeseen kuuluivat Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö. Hankkeen hallinnoijatahona toimi Isonkyrön tekninen toimi. Hankkeen kustannusarvio oli 149. 890. Rahoitus haettiin YHYRES-kehittämisyhdistyksen kautta ja rahoitus koostui EU:n maaseuturahastosta 45 %, valtion rahoitusosuudesta 35 % ja alueen kuntien 6

rahoitusosuudesta 20 %. Hankkeessa toimi päätoimisesti hankevastaava, AMK-ympäristöagrologi Virve Rinnola. Hankkeen esimiehenä toimi suurimman osan ajasta Isonkyrön tekninen johtaja Paavo Perälä sekä kahden kuukauden ajan kunnanjohtaja, virkaa tekevä tekninen johtaja Eino Toivola. Perälän työpanokseksi laskettiin 1 henkilötyökuukausi vuosina 2010 2011. Hankevastaavan työhön kuuluivat asiantuntijana toimiminen sekä yhteydenpito hankkeen kohderyhmään ja sidosryhmiin, kuten ohjaustoimikuntaan. Työhön kuului olennaisesti myös tilaisuuksien ja tapahtumien suunnittelua, markkinointia ja toteutusta. Hankevastaava oli myös henkilökohtaisesti kiinteistönomistajien tavattavissa. Tiedotteiden, neuvontamateriaalin sekä hankkeen kotisivujen tuottaminen ja ylläpito kuuluivat myös toimenkuvaan tärkeänä osana. Hankevastaava huolehti myös hankkeen raportoinnista, maksatushakemuksien tekemisestä sekä yleisestä hankehallinnasta. Kuva 4. Jätevesiviikon tilaisuus 2011 Laihialla Kuva: V.Rinnola 7

2. HANKKEEN VALMISTELU JA HANKESUUNNITELMAN KEHITTYMINEN 2.1 Hankkeen valmistelu Hankepäätöksen (2009) mukaan Kyrönmaan hajajätevedet-hankkeen tavoitteena oli välittää tietoa ns. jätevesiasetuksesta kaikille Kyrönmaan kuntalaisille, joita asetus koskee. Hankkeen tavoitteena oli järjestää neuvontatilaisuuksia ja projektityöntekijän tuli olla myös henkilökohtaisesti tavattavissa. Hankkeen avulla kuntalaisille oli tarkoitus kertoa tarkemmin jätevesiasetuksesta ja sen vaatimuksista (Liite 1: Hankesuunnitelma). Lisäksi hankkeen tuli antaa lisätietoa erilaisista markkinoilla olevista jätevesijärjestelmistä ja lisätiedonlähteistä. Hankerahoitus tuli YHYRES-yhdistyksen kautta ja kustannusarvio oli suunnitelmien mukaisesti 149 890,00 euroa. Hanke toteutettiin kaksivuotisena tiedonvälityshankkeena ja julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kuluista oli 100,00 %, josta EU-rahoituksen osuus oli 45 %, kunnan osuus 20 % ja valtion osuus oli 35 %. Hanke käynnistyi vuoden 2010 alussa. Kuten jo suunnitteluvaiheessa oli päätetty, hanketyöntekijän toimiston sijaintipaikaksi tuli Isonkyrön kunnantalo. Heti alussa huomioitiin myös kahden muun hankekunnan tarpeet ja lopputuloksena päädyttiin ratkaisuun, jossa myös kahdessa muussa kunnantalossa järjestettiin tarvittavat väliaikaistilat päivystystyöskentelyyn. Ensimmäisenä puolivuotiskautena hankkeen päivystysajoille oli runsaasti kysyntää. Hankevetäjän aktiivinen liikkuminen kaikissa hankealueen kunnissa oli omiaan luomaan hankkeelle hyvää yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota seutukunnallinen hanke tarvitsee. Hanketyöntekijän vieraillessa usein myös Laihialla ja Vähässäkyrössä oli vaivatonta tehdä yhteistyötä niin rakennustarkastajien kuin vesihuoltomestarienkin kanssa. Hiljalleen asiakaspalvelu keskittyi kyläiltoihin ja muihin tapahtumiin. Myöhemmin vierailukäynneillä Laihialla ja Vähässäkyrössä painottuikin juuri yhteistyö viranomaisten kanssa sekä muut työt, joita pystyi tekemään paikasta riippumatta esimerkiksi hankehallinta, tilaisuuksien valmistelu ja tiedotteiden laadinta. Asukkailta saadussa palautteessa hanketta kuvattiin helposti lähestyttäväksi. Tämän lisäksi asiakkaat arvostivat sitä, että hanketyöntekijä oli tarvittaessa lähellä tavattavissa. Hankkeen toimintatapaa kuvaakin ajatus, että hanke meni ihmisten luo, ihmisten ehdoilla eikä toisin päin. Edellä mainitulla työskentelyasenteella oli vaivatonta työskennellä kiinteistönomistajien kanssa, kun oli ikään kuin heidän kanssa samalla puolella. 8

Esimerkiksi koko hankkeen ajan työntekijän työaika oli kerran viikossa klo 10 18, jotta asiakaskäynnit oli helpompi järjestää kiinteistönomistajille hyvään aikaan. Tarvittaessa töitä tehtiin runsaasti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kyläillat järjestettiin pääosin asukkaita lähellä olevilla kylätaloilla, eikä taajamissa. Hankkeen toteutustapaa on esitetty myöhemmin yksityiskohtaisemmin luvussa 6. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset. 2.2 Hankesuunnitelman kehittyminen hankkeen aikana Hanketta valmisteltiin Isonkyrön, Vähänkyrön ja Laihian kuntien yhteistyöllä ja myönteinen hankepäätös annettiin Vaasan TE-keskuksesta 1.9.2009. Hankkeeseen tehtiin neljä muutoshakemusta, joista kaikista on tullut puoltava päätös. Ensimmäinen muutoshakemus tehtiin 15.4.2010, jolla haettiin lupaa toteuttaa Kyrönmaan jätevesimessut. Toinen (31.5.2010) ja kolmas (13.1.2011) muutoshakemukset olivat luonteeltaan yleisempiä ja koskivat hankkeen toteutustapoja. Hakemuksilla haluttiin varmistaa, että hanke voi tuottaa, painattaa, ostaa, valmistuttaa ja tilata erilaisia tiedotusmateriaaleja sekä käyttää ylimääräistä tilapäistä työvoimaa. Viimeinen muutoshakemus tehtiin 22.9.2011 koskien hankkeen jatkoaikaa. Muutoshakemuksien myötä hankkeen kokonaisbudjetti ei ole muuttunut, vaan ainoastaan toteutustapa on ollut hieman erilaisempi kuin alustavasti ajateltiin. (Hankepäätös, 2009) Kuva 5: Hanke osallistui Kyrönmaan perinteikkäille 1700-luvun markkinoille, jossa kyseltiin erityisesti kesämökkien jätevesiasioista Kuva: K.Tikkanen 9

3. HAJAJÄTEVESILAINSÄÄDÄNNÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET HANKKEESEEN Vuoden 2011 maaliskuussa Suomessa uudistettiin hajajätevesilainsäädäntöä. Uudistuksia oli jo osattu odottaa ja muutoksista käytiinkin runsasta keskustelua myös julkisuudessa. Käytännössä muutokset tarkoittivat, että vanha jätevesiasetus kumottiin ja tilalle annettiin välittömästi uusi ja selkeämpi hajajätevesiasetus (209/2011). Myös ympäristönsuojelulakia muutettiin (196/2011). Muutokset kohtuullistivat puhdistusvaatimuksia sekä erottelivat ne tilanteet, joissa jätevesiremonttia ei tarvitse tehdä. Jo olemassa olevien kiinteistöjen kohdalla yleistä siirtymäaikaa jatkettiin kahdella vuodella, jotta ihmiset pystyisivät hyödyntämään kiinteistökohtaista neuvontaa. Tiedottamalla selkeyttä tilanteeseen Lakimuutosten jälkeen hankkeen palvelujen kysynnässä näkyi lievää laskua. Julkisuudessa annettiin yleisesti ymmärtää, että nyt juuri kenenkään ei tarvitse tehdä kyseisiä saneeraustoimenpiteitä. Tosiasia kuitenkin oli ja on, että suuri osa kiinteistönomistajista joutuu edelleen tekemään remontin. Julkisuudessa velloneiden kuulopuheiden takia Kyrönmaan hajajätevedet-hanke päätti panostaa keväällä 2011 voimakkaasti tiedottamiseen. Hanke julkaisi oman tiedotuslehden: Jätevesiasiat kuntoon yhdessä! Se jaettiin Kyrönmaan jokaiseen kotiin. Lehdestä tehtiin myös muunneltu versio Pohjankyrö-lehden kesälehden liitteeksi, joka myös jaettiin jokaiseen kotiin Kyrönmaalla. Näin toimimalla tavoitettiin Kyrönmaan haja-asukkaat kaksi kertaa runsaalla tietopaketilla lyhyen ajan sisällä. Lehden tuottaminen ja julkaiseminen lyhyellä aikataululla samalla kun valmisteltiin jätevesiviikon tapahtumia, oli hankkeelta suuri ponnistus. Haastavinta lehden tuottamisessa oli, että lakimuutoksien lopullisista muodoista tiedotettiin ympäristöhallinnon toimesta vasta juuri ennen kuin ne julkaistiin. Lehti kuitenkin ehti kuin ehtikin jaettavaksi kiinteistöille valtakunnallisella jätevesiviikolla. Myöhemmin kesällä markkinoilla asiakkaita tavatessa kävi ilmi, että asukkaat olivat selvästi huomanneet ja lukeneet lehteä. Keväällä 2011 hankittiin myös tiedotuskasseja, joilla haluttiin herättää kiinteistönomistajien huomiota ja nostaa jätevesiasiat esiin esim. Pytinki-rakennusmessuilla sekä Kyrönmaan markkinoilla sekä mainostaa hankkeen kotisivuja. Lisäksi hanke osallistui näkyvästi kesän 2011 Kyrönmaan tapahtumiin. Näiden toimenpiteiden vaikutus ulottui myös hankkeen kotisivuille, joissa kävijämäärä lisääntyi keväällä selkeästi. 10

Lakimuutokset näkyivät kesällä 2011 pääasiassa kiinteistönomistajien virheellisissä tiedoissa, jotka olivat lisääntyneet aikaisempaan verrattuna selvästi. Asiakkailla oli esim. virheellisiä käsityksiä, että jotkut tietyt vaihtoehdot ovat muutosten jälkeen täydellisesti kiellettyjä tai että saneeraamista ei tarvitse ollenkaan tehdä. Lakimuutokset aiheuttivat myös tarpeen päivittää hankkeen toimittamat Kyrönmaan yhteiset toimintaohjeet haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn. Kyrönmaan kuntien päätäntävaltaiset lautakunnat hyväksyivät päivitetyt toimintaohjeet syksyn 2011 aikana. Kuva 6. Viranhaltijat miettimässä uutta hajajätevesilainsäädäntöä yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Kuva: V. Rinnola 11

4. HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT 4.1Ohjaustoimikunta 4.1.1 Ohjaustoimikunta - seutukunnallista näkemystä hankkeen toteuttamiseen Kyrönmaan hajajätevedet-hanke toimi laajassa yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa (Kuva 7.). Läheisimpinä yhteistyötahoina ovat olleet kuntien eri viranomaiset, kuten rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiset sekä vesihuoltovastaavat. Hankkeen ohjaustoimikunta koostui hankealueen teknisistä johtajista, rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista sekä kuntien ympäristölautakuntien puheenjohtajista. Lisäksi hankevastaava on toiminut ohjaustoimikunnan sihteerinä. Hanke raportoi toimikunnalle säännöllisin väliajoin. Ohjaustoimikunnan tarkoitus oli tukea hankkeen toteuttamista sekä edistää hajajätevesineuvontaprojektin osalta kuntien välistä yhteistyötä ja yhteisten menettelytapojen koordinointia. Kokouksia pidettiin yhteensä 10 hankkeen aikana. Laihian kunta Isonkyrön kunta Vähänkyrön kunta Ohjaustoimikunta Kyrönmaan kuntien viranhaltijatyöryhmä Kyrönmaan hajajätevedethanke Jätevesihankkeiden välinen yhteistyö Laitevalmistajat Urakoitsijat, suunnittelijat ja myyjät Kuva 7. Hankkeen toimintaympäristö 12

4.1.2 Ohjaustoimikunnan palaute hankkeesta Hankkeen lähestyessä loppuaan oli aika toteuttaa hankkeen ohjaustoimikunnalle palautekysely. Kysely palautettiin nimettöminä ja vastausprosentti oli 50 %. Hankkeeseen oltiin pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä (kuva 8.). Erityisen tyytyväisiä ohjaustoimikunnan jäsenet olivat hankkeen tiedottamiseen. Suurin osa ohjaustoimikunnan jäsenistä kertoi kokeneensa hankkeen hyvin tarpeellisena. Vastauksista paistoi kokonaisvaltanainen tyytyväisyys hankkeeseen, sillä arvioinnit painottuivat vahvasti myönteisen puolelle myös avoimissa kysymyksissä. Alla on esitetty eräitä avoimia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia: Mikä hankkeen toteutuksessa onnistui parhaiten? - Hankkeen vetäjän sitoutuneisuus oli kiitettävää ja hän kykeni nopeasti reagoimaan, kun hajajätevesilainsäädäntö muuttui lopulta täysin. - Hanke vähensi viranomaisten asiakaspalvelutöitä JV-neuvonnan osalta merkittävästi. - Asiakaslähtöinen neuvonta ja joustaminen työajoissa Vapaa sana? - Tärkeä ja tarpeellinen hanke. Vauhdin tulee pysyä päällä ja lisää tonttikohtaista neuvontaa. - Valtiovaltaa on kiittäminen siitä, että hanke ei ehkä saavuttanut rakentamisen piristymistä järjestelmien osalta. - Hankevastaava on ollut 100 % oikea henkilö tehtävään ja jatkohanke voi onnistua saman vastuuhenkilön toimesta vielä paremmin, mikäli lainsäädäntö pysyy tällä kertaa nyt vahvistetun mukaisena. Mitä hanke olisi voinut tehdä paremmin? - Medianäkyvyyttä lisää, selkeät internet-sivut - Ehkä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden huomiointi on jäänyt hieman heikoksi. 13

Erittäin huonosti (1) Huonosti (2) Kohtalaisesti (3) Hyvin (4) Erittäin hyvin (5) Keskiarvo 1. Miten hanke on onnistunut hankesuunnitelmissa esitetyissä tavoitteissa? x xx xx 4,2 2. Miten hanke on hoitanut tiedotuksen esim. lehti-ilmoitukset ja kiinteistökohtaiset kirjeet? xx xx 4,5 3. Onko hanke järjestänyt riittävästi tapahtumia? x xxxx 3,8 4. Miten koet hankkeen ja viranhaltijoiden välisen yhteistyön sujuneen? xxxx x 4,2 5. Onko hanke ollut tarpeellinen? xxx xx 4,4 6. Onko hanke ollut riittävästi esillä mediassa? x xx xx 4,2 8. Onko hankkeen, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskinäinen viestintä ollut riittävää? x xxxx 3,8 9. Ovatko ohjaustoimikunnan kokoukset olleet tarpeellisia? xxxx x 4,2 10. Onko hanke pystynyt mielestäsi vaikuttamaan positiivisesti hajajätevesi-asioihin asenne-tasolla? x xxxx 3,8 11. Onko hanke pystynyt mielestäsi vaikuttamaan positiivisesti hajajätevesi-asioihin kokreettisella tasolla? xx xx x 3,8 12. Mitä mieltä olet hankkeen Internet-sivuista? x xx x 4 13. Mitä mieltä olet muusta hankkeen julkaisemasta materiaalista esim. suunnittelija-ja urakoitsijaluettelosta? x xxxx 3,8 4,1 Kuva 8. Ohjaustoimikunnan palautteen yhteenveto 4.2 Viranhaltijatyöryhmä yhteistyö hankkeen voimavarana Kyrönmaan kuntien viranhaltijatyöryhmä koostui nimensä mukaan viranhaltijoista, jonka lisäksi siihen kuului myös hankkeen vastuuhenkilö. Työryhmä kokoontui tarpeen mukaan. Uudistunut hajajätevesilainsäädäntö sekä muut asiaan liittyvät lait jättivät paljon tulkintavaraa kunnille. Tästä syntyi ajatus luoda yhteiset ja selkeät ohjeet hankealueelle. Työryhmä onkin merkittävimpänä työnään tuottanut Kyrönmaan yhteiset toimintaohjeet haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn hankealueen kunnille sekä päivittänyt kyseiset ohjeet. Näin ollen yhteistyön tuloksena ja hankkeen myötävaikutuksesta koko Kyrönmaalla on nykyään samanlaiset toimintatavat jätevesiasioissa. 4.3 Hankeyhteistyöllä kumppanuutta projektityöhön Yhteistyössä on ollut voimaa myös hankeyhteistyön kohdalla. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on haluttu panostaa jätevesitiedotuksen lisäämiseen ja tämä näkyy myös jätevesihankkeiden määrässä: jokaisessa Etelä-Pohjanmaan seutukunnassa on ollut käynnissä oma jätevesihanke. Yhteistyö oli antoisaa ja toi hanketoteutukseen enemmän syvyyttä. Hankeyhteistyöhön kuuluivat vuosina 2010-2011 Kyrönmaan hajajätevedet-hankkeen lisäksi seuraavat hankkeet: Järviseudun jätevesi 2013- tiedotushanke, Minne jätevedet-tiedotushanke, Jätevedet järjestykseen-hanke ja Jätevedet putkeen Suupohjassa-hanke. Hankkeiden välinen yhteistyö syveni edelleen, kun vuonna 2011 hankkeet järjestivät yhteistyössä Pytinki-messuille oman jätevesiosaston, urakoitsijaillan sekä jätevesiviikolla tiedotustapahtuman (Kuvat 9. ja 10.). 14

Kuvat 9. ja 10. Jätevesi-info Pytinki 2011-messuilla. Kuvat: J.Kortesharju 4.4 Muut yhteistyötahot Tiedotushankkeessa korostuivat neuvonnan puolueettomuus ja luotettavuus. Hankkeen toimipiste sijaitsi Isossakyrössä. Hankkeen työntekijä oli tavattavissa päivystysluonteisesti sekä tarvittaessa myös Laihialla ja Vähässäkyrössä. Varsinkin hankkeen ensimmäisenä puolivuotiskautena kiinteistönomistajat kävivät varsin ahkerasti toimistoilla kysymässä neuvoja. Hankkeen toisena toteuttamisvuotena asiakaskontaktit tapahtuivat pääasiassa yleisötapahtumissa sekä puheluin ja sähköpostiviestein. Jätevesijärjestelmien saneeraamiseen liittyy paljon alan ammattilaisia: laitevalmistajia ja lvi-liikkeitä. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden ammattitaidon merkitystä ei voi myöskään korostaa liikaa. Tämän vuoksi hanke on tehnyt myös luontevaa yhteistyötä lähes kaikkien alan johtavien laitevalmistajien kanssa sekä alueella toimivien urakoitsijoiden/suunnittelijoiden kanssa. Esimerkiksi hankkeen järjestämille jätevesimessuille osallistui kahdeksan laitevalmistajaa. Suunnittelijatahoja edustivat kaksi isompaa yritystä sekä kolme paikallista suunnittelija/urakoitsijaa. Pytinki-messuille osallistui myös useampi alan toimija. Hanke on myös ylläpitänyt suunnittelija- ja urakoitsijaluetteleloa, josta kiinteistönomistajat voivat helposti löytää etsimänsä. Asiakaspalautteen perusteella luettelo on koettu hyödylliseksi. 15

Kuva 11. Kyrönmaan jätevesimessuilla oli 260 kävijää. Kuva: J. Vuorenmäki 16

5. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET 5.1 Tavoitteet ylittyivät Hanke järjesti ja osallistui aktiivisesti monenlaisiin tapahtumiin. Projektin aikana hanke järjesti tai osallistui 41 eri tilaisuuteen tai tapahtumaan, joista 9 oli kaksipäiväisiä. Tapahtumat sijoittuivat seuraavasti hankealueelle: Isossakyrössä järjestettiin 11 tilaisuutta, Laihialla 17 ja Vähässäkyrössä 11 tilaisuutta sekä maakuntakeskuksessa Seinäjoella 2 tilaisuutta (Kuva 12.). Projektin ensimmäisen vuoden alussa päätettiin järjestää ensin ns. koko kunnan yhteiset jätevesi-illat, jotka keskitettiin valtakunnalliselle jätevesiviikolle. Jokaisessa hankekunnassa järjestettiin yksi tällainen tilaisuus kunnantalolla, jossa olivat mukana myös kunnan puolelta tekninen johtaja, vesihuoltovastaava ja rakennus/ympäristönsuojelutarkastaja. Myös ELY-keskuksen vesihuoltoryhmän asiantuntija oli mahdollisuuksien mukaan paikalla. Näissä tilaisuuksissa huomattiin viimeistään, että kiinteistönomistajilla oli paljon epätietoisuutta. Tämän jälkeen hankevastaava alkoi määrätietoisesti kiertää hankealueen kyliä, joissa järjestettiin jätevesi-iltoja. Näillä koko kunnan jätevesi-illoilla ja kyläilloilla sekä useilla radio- ja lehtihaastatteluilla saatiin erittäin hyvää näkyvyyttä hankkeelle. Hankkeen toisena toteuttamisvuotena pääpaino oli markkinoissa sekä muissa suurissa tapahtumissa, kuten Pytinki 2011-messuissa ja erilaisissa markkinoissa. Niissä hankkeella oli oma jätevesineuvontapiste. Hankkeen toisena vuotena korostui myös konkreettinen tiedonvälitys asiasta. Tämä näkyi hankkeen omana tiedotuslehtenä ja paikallislehden kesäliitteenä sekä useina mediatiedotteina. Vuoden 2011 kesällä päivitettiin myös Kyrönmaan yhteiset toimintaohjeet haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn. Lkm Tilaisuus Osallistujia 9 Markkinat 1403 9 Kyläkohtaisia jätevesi-iltoja 377 6 Kuntakohtaisia jätevesi-iltoja 204 2 Erityisryhmille suunnattuja tiedotusiltoja 42 2 Asennusnäytöksiä 44 5 Asukaskokouksia 29 4 Jätevesiviikon tilaisuuksia 40 4 Muita tilaisuuksia 107 Yhteensä kävijöitä tilaisuuksissa: 2217 Muut yhteydenotot: 221 Yhteensä: 2438 Hankkeen kotisivun kävijät: 18 016 Kuva 12. Tapahtumaluettelo 17

5.2 Henkilökohtainen neuvonta Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa sekä toimistolla että tarvittaessa myös maastossa. Kiinteistökohtaista neuvontaa siirrettiin toimistosta tontille, mikäli oli esim. epäselvää voiko vanhoja saostuskaivoja hyödyntää uudessa jätevesijärjestelmässä. Henkilökohtaisessa neuvonnassa asukkaille esiteltiin useita heidän tilanteeseen sopivia esimerkkiratkaisua ja kerrottiin niiden toimintaperiaatteita sekä toimintaedellytyksiä. Hanke ei ole kuitenkaan missään vaiheessa tehnyt esiselvityksiä tai suunnitelmia maastokäyntien yhteydessä, koska se ei kuulu hankesuunnitelman piiriin. Luonnollisesti hanke ei myöskään suunnitellut mitään tiettyä järjestelmää, vaan pysyi puolueettomana neuvontatahona. Asiakastapaamisissa keskusteltiin esimerkiksi sitä, miten toimenpidelupahakemusta haetaan kunnasta, mistä saa tietoa urakoitsijoista ja suunnittelijoista ja mitkä ovat eri järjestelmien hankinta- ja käyttökustannukset. Nämä tiedotusmaastokäynnit olivat kiinteistönomistajien antamien palautteiden mukaan hyödyllisiä. 5.3 Kyläillat Ensimmäisenä hankkeen toteuttamisvuotena hanke alkoi järjestää myös ns. kyläiltoja. Näihin tiedotusiltoihin kutsuttiin kirjeellä pienemmän alueen asukkaat ja muistutettiin asiasta vielä paikallislehdessä. Tällaisia iltoja järjestettiin yhdeksän kappaletta. Suurin ero kuntakohtaisiin tilaisuuksiin oli se, että kyläilloissa ihmiset aktivoituivat kyselemään enemmän sekä yleisiä kysymyksiä että etsimään vastauksia kiinteistökohtaisiin ongelmiin (Kuvat 13. ja 14.). Keskustelusta tuli usein vireitä ja niissä pohdittiin tulevia jätevesiremontteja monelta kannalta. Illoissa käsiteltiin paitsi jätevesiasetuksen vaatimuksia myös hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja; esimerkiksi hyvän suunnitelman vaatimuksia. Kuvat 13. ja 14. Laihian jätevesi-ilta. Kuvat: H. Kleemola 18

5.4 Hankkeen kotisivut ja muut julkaisut 5.4.1 Hankkeen neuvontasivut Kyrönmaan hajajätevedet-hankkeen kotisivut päätettiin aluksi rakentaa Isonkyrön Internet-sivustojen sisälle. Sivustosta rakennettiin kattavat neuvontasivut, joita täydennettiin tarpeen mukaan. Nettisivuilla myös tiedotettiin ajankohtaisista tapahtumista ja julkaistiin muita tiedotteita esimerkiksi lakimuutoksiin liittyen. Sivuston keskeinen tavoite oli muodostaa sellainen sivusto, josta löytyisi jätevesiasioiden perusasiat mahdollisimman selkeästi esitettyinä. Nettisivujen ongelmaksi muodostui aikaa myöten runsas tietosisältö, joka aiheutti mittavia teknisiä haasteita. Sivustoilla oli paljon arvokasta ja laadukasta tietoa, mutta ulkoasu oli melko epäselvä. Tämän lisäksi olemassa olevaan nettisivujen palvelupakettiin ei kuulunut tiettyjä peruselementtejä, kuten kuvagalleriaa. Tämän vuoksi sivustot päätettiin hankkeen loppuvaiheessa vielä uusia ja tehdä niistä entistä paremmat tulisihan nettisivujen olla ihmisten saatavilla vielä viisi vuotta hankkeen loputtua. Aikaisemmin hankkeen nettisivut sijaitsivat osoitteessa: www.isokyro.fi/hajajatevedet, jossa vierailtiin 18 016 kertaa kotisivulaskurin mukaan. Suosituimmat alasivut käyttäjien keskuudessa olivat: Tapahtuma ja kuvapankki-, Hajajätevesilainsäädäntö-, Avustukset ja kotitalousvähennys- sekä Jätevesijärjestelmän valintasivut. Uudistetut nettisivut löytyvät osoitteesta www.hajajatevedet.fi, joihin pääsee näppärästi vanhan sivuston linkin kautta. 5.4.2 Hankkeen tuottamat julkaisut ja medianäkyvyys Hankkeen tuottamia muita julkaisuja olivat hanke-esite, suunnittelija- ja urakoitsijaluettelo, Kyrönmaan yhteiset toimintaohjeet jätevesien käsittelystä sekä ohjeiden päivitetty painos uuden hajajätevesilainsäädännön mukaiseksi, jätevesitiedotuslehti, jätevesiteemaliite Pohjankyrön kesälehteen sekä kiinteistökohtaiset kirjeet haja-asutusalueen kiinteistöille. Tämän lisäksi hanke julkaisi lukuisia lehtiilmoituksia, mediatiedotteita sekä kirjeitä suunnittelijoille sekä urakoitsijoille. Hanke onnistui saamaan hyvän huomion mediassa. Hankevastaavaa ja hänen asiakkaitaan haastateltiin kaksi kertaa YLE:n valtakunnallisissa uutisissa, muutamia kertoja YLE Pohjanmaan radiossa sekä maakuntalehdissä Ilkassa ja Pohjalaisessa. Tämän lisäksi hanke sai runsaasti näkyvyyttä paikallislehdessä. 5.5 Hankkeen osallistuminen ulkoilmatapahtumiin Kesän 2010 alkaessa alkoivat myös erilaiset Kyrönmaan ulkoilmatapahtumat, joita esimerkiksi olivat Tervajoki-päivät ja Köpingin markkinat. Hanke päätti järjestää omat Kyrönmaan jätevesimessut samaan 19

aikaan kun Laihialla järjestettiin perinteiset Laihian markkinat (Kuvat 15. ja 16.). Tavoitteena oli järjestää tapahtuma, jossa olisi kaikki tarvittava jätevesitieto samaan aikaan tarjolla. Käytännössä tapahtuma oli järjestetty, niin että asiakkaalla oli mahdollisuus vertailla käytännössä eri jätevesijärjestelmiä, kysyä hinta- ja käyttökustannustietoja sekä saada puolueetonta neuvontaa sekä tutustua kuivakäymälämahdollisuuksiin. Kuva 15. Kyrönmaan jätevesimessuilla sai tutustua myös kunnallisen viemäriverkoston laajenemiseen. Kuva: V. Rinnola Kuva 16. Messuilla oli näytillä useita eri jätevesijärjestelmiä. Kuva: V. Rinnola Paikalla oli jätevesitiedottajan lisäksi kunnan rakennus- ja ympäristötarkastaja. Messuihin osallistui seuraavat laitevalmistajat, jotka esittelivät tuotteitaan mallipuhdistamojen avulla: Pipelife Oy, KWH Pipe Oy, Jita Oy, Wavin-Labko OY, Uponor Suomi Oy, Meltex Oy Plastics, Onninen Oy, Biolan Oy. Lisäksi paikalla oli suunnittelijoita Kyrönmaan LVI:stä ja Länsi-Suomen Ympäristötekniikasta. Paikalla oli myös kolme paikallista urakoitsija/suunnittelijaa. Tämän lisäksi asiantuntijatahona oli Käymäläseura Huussi ry. Jätevesimessujen järjestäminen vei erittäin paljon resursseja, mutta messuilla saavutettiin niin laaja näkyvyys kuin hankkeella oli ylipäätään mahdollisuus saavuttaa. Tämän lisäksi kävijöitä oli hyvin, arvontalipukkeiden mukaan vierailijoita oli 260 henkeä. Messuja arvioidessa yksi merkittävä asia oli se, että tapahtuma järjestettiin näköetäisyydellä Laihian markkinoista, joka kerää vuosittain useita runsaasti kävijöitä. Lisäksi jätevesimessut edistivät hankkeen yhteistyötä eri alan toimijoiden kanssa. Hankkeen toteutusaikana se osallistui yhteensä 9 markkinoille, joissa se tarjosi hajajätevesineuvontaa jätevesi-infon muodossa. 20

Kuva 17. Kävijöillä riitti kysyttävää. Kuva: V. Rinnola Kuva 18.(oik.). Laitevalmistajat esittelivät tuotteitaan markkinakävijöille. Kuva: J. VuorenmäkiKuva 19.(vas.). Pienpuhdistamon asennusnäytös. Kuva: S. Thors 5.6 Asennusnäytökset - mahdollisuus kurkistaa pintaa syvemmälle Syksyllä päätettiin syventää jaettua tietoa järjestämällä kaksi asennusnäytöstä. Ensimmäinen järjestettiin Vähässäkyrössä ja silloin kyseessä oli maasuodatinkentän asennus. Toisessa asennusnäytöksessä maahan asennettiin pienpuhdistamo (Thors, 2010). Asennusnäytösten kävijät olivat luontaisesti erityisen kiinnostuneita juuri jätevesiremontin käytännön seikoista, kuten sopivista maa-aineksista ja ankkuroinnista. Asennusnäytöksillä on oma paikkansa tiedonvälityksessä, esimerkiksi maasuodattimen asentamisessa kiinteistönomistaja huomaa selkeästi suodatinkentän ja imeytyskentän erot. Asennusnäytöksessä kävijät näkivät selkeästi maaperävaatimukset sekä sen, miten kenttä rakennetaan ammattitaitoisesti. Myös pienpuhdistamon asentamisessa on paljon asioita, joita on osattava tehdä oikein. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi putkien riittävät kaltevuudet ja sopiva purkupaikka. 21

6. SAAVUTETTUJEN TULOKSIEN ARVIOINTIA Mietittäessä hankkeen tuloksia on hyvä palauttaa mieleen hankkeelle asetetut tavoitteet. Ennen hankkeen alkua oli määritelty, että projektin aikana on tavoitteena järjestää /osallistua 20 tilaisuuteen ja tuottaa 2 julkaisua. Hankepäätöksen mukaan Kyrönmaan hajajätevedet-hankkeen tavoitteena oli välittää tietoa ns. jätevesiasetuksesta kaikille Kyrönmaan kuntalaisille, joita asetus koskee. Hankkeen tavoitteena oli järjestää neuvontatilaisuuksia ja projektityöntekijän tuli olla myös henkilökohtaisesti tavattavissa. Hankkeen avulla kuntalaisille kerrottiin tarkemmin jätevesiasetuksesta ja sen vaatimuksista. (Hankepäätös, 2009) Hanketta tarkasteltaessa voidaan todeta, että edellä mainitut määrälliset ja laadulliset tavoitteet ylitettiin. Tilaisuudet olivat suosittuja, samoin kuin muutkin hankkeen tarjoamat palvelut. Hankkeen loppuun mennessä hankkeen tilaisuuksissa kävi 2438 kiinteistönomistajaa. Hankkeen kotisivuilla: www.isokyro.fi/hajajatevedet vierailtiin 18 016 kertaa kotisivulaskurin mukaan. Lisäksi infopaketteja, jotka sisälsivät kutsun jätevesi-iltaan, lähetettiin 2091 kappaletta. Jokaisen hankealueen kotitalouteen lähetettiin jätevesihankkeen tiedotuslehti, joka on saatavissa myös sähköisessä muodossa hankkeen kotisivuilla. Voidaan siis todeta, että hanke on ollut tarpeellinen ja se on onnistunut saavuttamaan kohderyhmänsä. Hanke on aktiivisesti laatinut tiedotteita toiminnastaan. Hanke on saanut osakseen hyvää näkyvyyttä niin maakunta -kuin paikallislehdissä sekä alueradiossa ja päässyt kaksi kertaa YLE:n valtakunnallisiin uutisiin. (Kuva 20.). 22

Lehti-, radio-ja tv-haastattelut sekä muut julkaisut 1. Yle Pohjanmaan radio 2.2.2010 Hankevastaavan haastattelu 2. Yle Pohjanmaan Internet-uutiset 3.2.2010 Jätevesineuvonta käynnistyi Kyrönmaalla 3. Ilkka 4.2.2010 Jätevedet ripeästi kuntoon Kyrönmaalla 4. Pohjalainen 4.2.2010 Jätevedet ripeästi kuntoon Kyrönmaalla 5. Pohjankyrö 8.2.2010 Jätevesitiedottaja neuvoo maksutta 6. Ilkka 21.3.2010 Valtakunnallinen jätevesiviikko näkyy maakunnassa 7. Pohjankyrö 29.3.2010 Ikäihmisille lupailtu lisää aikaa 8. Pohjankyrö 14.6.2010 Jätevesitietoutta markkinoiden yhteydessä 9. Yle Pohjanmaan internetuutiset 18.6.2010 Messuilta vinkkejä 10. Yle Pohjanmaan radio 18.6.2010 Radiohaastattelu jätevesimessuilta 11. Pohjalainen kesäkuu Kyrönmaan alueen jätevesitiedottaja Virve Rinnola 12. Pohjankyrö 15.11.2010 Jätevesilaki puhuttaa, neuvonta jatkuu 13. Pohjalainen 13.11.2010 Jätevedet nostattavat kapinahenkeä 14. Pohjankyrö 22.11.2010 Jätevesi-se suurin syntikö? 15. Lande- Maaseudun kehittämislehti 1/2011 Lande- Maaseudun kehittämislehti 16. Pohjalainen 28.1.2011 Jätevesistä voi selvitä "halvalla" 17. Yle Pohjanmaa 3.2.2011 Jätevesineuvojat huolissaan jätevesisotkusta 18. Ilkka 6.2.2011 Jätevesineuvojat: Jätevesiasiat muuttuvat- puhdistusvelvollisuus säilyy 19. Kyrönmaa 14.2.2011 Jätevesiasiat muuttuvat-puhdistusvelvollisuus säilyy 20. Pohjankyrö 30.5.2011 Jätevesien puhdistukseen voi saada lykkäyksiä 21. Yle:n valtakunnalliset tv-uutiset sekä Yle Pohjanmaan radio- ja verkkouutiset 30.5.2011 Haja-asutusalueiden asukkaat edelleen hämillään jätevesien käsittelystä 22. Pohjankyrö 10.11.2011 Peruskorjaus vauhdittaa jätevesijärjestelmän uusimista 23. Yle:n valtakunnalliset tv-uutiset sekä Yle Pohjanmaan radio- ja verkkouutiset 22.12.2011 Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta saa lisää rahaa 24. Pohjalainen 8.1.2012 Tietoa on, tekoja odotellaan 25. Ilkka 9.1.2012 Hankkeen julkaisemmat tuotteet: Kuva 20. Hankkeen medianäkyvyys Hanke-esite Kyrönmaan yhteiset toiminta-ohjeet jätevesien käsittelyyn-opas Jätevesiasiat kuntoon-yhdessä!-hankkeen tiedotuslehti Jätevesiasiat kuntoon-pohjankyrön kesälehden liite 23.5.2011 Suunnittelijoilta ja urakoitsijoita Kyrönmaalla-yhteystietolista Jätevesineuvonnan kotisivut: www.hajajatevedet.fi 23

7. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vuosina 2010 2011 hajajätevesilainsäädäntöä kohtaan kohdistui suuri määrä kritiikkiä, jonka jälkeen lainsäädäntöä uudistettiin kokonaisvaltaisesti. Sekä lainsäädännössä että muutenkin jätevesialalla tapahtuneet muutokset vaikuttivat hankkeen toimintaan ja toteutustapaan. Hankkeen ensimmäinen toteuttamisvuosi, 2010 päättyi jätevesialalla hieman sekaviin tunnelmiin, sillä loppusyksyllä jätevesiaiheinen keskustelu nousi yhä voimakkaammin myös vaalikeskusteluksi. Keskustelun pohjana olivat sekä selvitysmies Lauri Tarastin tekemä raportti sekä hajajätevesitoimikunnan loppuraportti. Tämän pohjalta päädyttiin tekemään lakiesitys sekä viemään muutosehdotukset ensin perustuslakivaliokuntaan ja sen jälkeen vielä ympäristövaliokuntaan. Tämän jälkeen näytti todennäköiseltä, että ympäristönsuojelulakia tullaan hieman muuttamaan. Vuoden 2010 tapahtumat keräsivät paljon asiakkaita, mutta lainsäädännön muutosprosessi aiheutti neuvontatyöhön jonkin verran epäselvyyttä. Vuoden 2011 maaliskuussa lakimuutokset astuivat vihdoinkin voimaan: ympäristönsuojelulakia muutettiin ja vanha jätevesiasetus kumottiin sekä annettiin uusi selkeämpi hajajätevesiasetus. Monella tapaa tiedonvälitys piti aloittaa alusta, sillä ihmiset olivat hyvin epätietoisia muutoksista. Uusi lainsäädäntö pidensi yleistä siirtymäaikaa kahdella vuodella. Myös erilaisia lykkäys -ja poikkeamiskäytäntöjä määriteltiin entistä tarkemmin. Tämä näkyi ihmisten reaktioissa: vielä on aikaa toimia tai siis käytännössä siirtää jätevesiremonttia tulevaisuuteen. Valtakunnallinen media oli lakimuutoksista melko hiljaa koko vuoden 2011. Monen kiinteistönomistajan mieleen jäikin kuva, että koko jätevesiasia oli unohdettu. Paikallisella tiedottamisella hanke pystyi kuitenkin oikaisemaan jonkin verran väärinkäsityksiä toiminta-alueellaan. Toisaalta lakimuutosten aiheuttamat seuraukset olivat niin mittavia, että tuntui kuin asukkaat olisivat jossain määrin ottaneet jätevesiasioista aikalisän. Hankeen toteutus oli sinällään onnistunut, että suurin osa kyläilloista ehdittiin järjestää ennen lakimuutosta, jolloin niissä käytiin lainsäädännön lisäksi läpi eri käsittelyjärjestelmiä, suunnitelman vaatimuksia ja muita asioita, joihin ei tullut muutoksia. Lakimuutoksista tiedotettiin laajasti mm. hankkeen tiedotuslehden ja kotisivujen välityksellä. Kuva 21. Toteutunut saneerauskohde 2010. Kuva: V. Rinnola 24

8. YHTEENVETO JA ALLEKIRJOITUKSET Kyrönmaan hajajätevedet-tiedotushanke käynnistyi ja toteutui hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke tavoitti Kyrönmaan haja-asutusalueen kiinteistönomistajat hyvin ja ylitti asetetut määrälliset tavoitteet. Hanke teki runsaasti yhteistyötä eri tahojen kanssa, joka mahdollisti mm. Kyrönmaan jätevesimessujen toteutuksen sekä Kyrönmaan yhteisten toimintaohjeiden laatimisen hajajätevesiasioissa. Jätevesiasiat kiinnostivat myös mediaa, joka uutisoikin hankkeesta ja sen tapahtumista ahkerasti. Hanke pyrki myös omalla toiminnallaan edistämään vaadittavia jätevesiremontteja. Kyrönmaan alueella, kuten koko Suomessa on edelleen jatkettava hajajätevesineuvontaa mikäli halutaan että asiat alkavat toteutumaan käytännössä. Hankkeen aikana asukkaiden tietämys on lisääntynyt, mutta saneerauskohteet odottavat vielä pääsääntöisesti kunnostamista. Eino Toivola, kunnanjohtaja Virve Rinnola, hankevastaava 1.2.2012 Isokyrö 1.2.2012 Isokyrö 25

9. LÄHTEET Ahonen, J. 2007. Haja-asutuksen jätevesien puhdistus: Katsaus maaperäkäsittelyyn. Helsinki. Luonnonhoidon koulutus LUOKO ry. Furman, E., Dahlström, H., Hamari, R. 1998. Itämeri: Luonto ja ihminen. Keuruu. Otava. Hakala, H. & Välimäki, J. 2003. Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Toinen. Tampere: Suomen ympäristökeskus & Gaudeamus. Hankepäätös.2009. Kyrönmaan kunnat. Hankesuunnitelma.2009. Kyrönmaan kunnat. HE 179/2010 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain 18 ja 103 muuttamisesta Kleemola, H. 2010. Ikäihmisille lupailtu lisää aikaa. Isokyrö. Pohjankyrö-lehti. Koivusaari, J. Vuosilukua ei ilmoitettu. Kyrönjoen vedenlaatu. Länsi-Suomen ympäristökeskus, [Viitattu 17.12.2011]. Saatavissa: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=191670&lan=fi Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2009. KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOTEEN 2015. [www-dokumentti]. [Viitattu 6.10.2011]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92078 Thors, S. 2010. Jätevesilaki puhuttaa, neuvonta jatkuu. Isokyrö. Pohjankyrö-lehti. Vienonen, S. 2007. Haja-asutuksen vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn tilanne vuonna 2007. Helsinki. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2007. Ympäristökeskus. 2007, 2.2.2011. Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa. [pdf-julkaisu]. Suomen ympäristökeskus. [Viitattu 2.2.2011]. Saatavisssa: http://www.environment.fi/download.asp?contentid=80482&lan=fi 196/2011. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta. [www-dokumentti]. Helsinki: Oikeusministeriö. [Viitattu24.8.2011]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110196 132/1999. Maankäyttö- ja rakennusasetus. [www- dokumentti]. Helsinki: Oikeusministeriö. [Viitattu17.12.2010]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 209/2011. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. [wwwdokumentti]. Helsinki: Oikeusministeriö. [Viitattu24.8.2011]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110209 542/2003. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. [www- dokumentti]. Helsinki: Oikeusministeriö. [Viitattu 27.07.2011]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=542%2f2003 26

10. KUVALUETTELO Kuva1. Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus Kuva 2. Sinileväkukintoja Kyrönjoella Ylistarossa. J. Koivusaari Kuva 3. Haja-asutusalueella jätevesien käsittely hoidetaan vielä nykyisin yleisimmin pelkillä sakokaivoilla ja purkuputkilla. V. Rinnola Kuva 4. Jätevesiviikon tilaisuus 2011 Laihialla. V. Rinnola Kuva 5. Hanke osallistui Kyrönmaan perinteikkäille 1700-luvun markkinoille, jossa kyseltiin erityisesti kesämökkien jätevesiasioista. K.Tikkanen Kuvat 6. Viranhaltijat miettimässä uutta hajajätevesilainsäädäntöä yhdessä urakoitsijoiden kanssa Kuva 7. Hankkeen toimintaympäristö Kuva 8. Ohjaustoimikunnan palautteen yhteenveto Kuvat 9. ja 10. Jätevesi-info Pytinki 2011- messuilla. J. Kortesharj Kuva 11. Kyrönmaan jätevesimessuilla oli yli 200 kävijää. Vuorenmäki, J. Kuva 12. Tapahtumaluettelo Kuva 13. Laihian jätevesi-ilta. Kuvat: H. Kleemola Kuva 14. Laihian jätevesi-ilta. Kuvat: H. Kleemola Kuva 15. Kyrönmaan jätevesimessuilla sai tutustua myös kunnallisen viemäriverkoston laajenemiseen. V. Rinnola Kuva 16. Messuilla oli näytillä useita eri jätevesijärjestelmiä. Kuva: V. Rinnola Kuva 17. Kävijöillä riitti kysyttävää. V. Rinnola Kuva 18. Laitevalmistajat esittelivät tuotteitaan markkinakävijöille. J. Vuorenmäki Kuva 19. Pienpuhdistamon asennusnäytös. S. Thors Kuva 20. Hankkeen medianäkyvyys Kuva 21. Toteutunut saneerauskohde 2010. V. Rinnola 27

11. LIITTEET Liite 1: Hankesuunnitelma HANKESUUNNITELMA HAKIJA Hakijana on Isonkyrön kunta. Hankkeessa ovat mukana myös Vähänkyrön ja Laihian kunnat. Kunnat ovat sopineet keskenään tiedotushankkeen käynnistämisestä Kyrönmaan alueella. Isokyrö toimii hankkeen hallinnoitsijana ja hankkeen toiminta jakautuu kaikille kunnille tarpeen mukaan. HANKEIDEA Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksen mukaan kaikilla kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet kunnalliseen viemäriverkostoon tulee olla asetuksen mukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä vuoden 2013 loppuun mennessä. Useissa kiinteistöissä jätevesien käsittelyjärjestelmät ovat vielä puutteelliset asetuksen vaatimuksiin nähden, eikä kiinteistöjen omistajilla ole välttämättä tarvittavia tietoja oikeanlaisten käsittelyjärjestelmien hankkimiseen. Kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä on tullut markkinoille useita erilaisia. Käsittelyjärjestelmien erilaiset menetelmät soveltuvat eri tavalla erilaisille kiinteistöille ja maastoolosuhteisiin, joten oikeanlaisen järjestelmän valinta on kiinteistöjen omistajille haastavaa. Tämän hankkeen tavoitteena on välittää tietoa valtioneuvoston asetuksesta ja sen vaatimuksista kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella asuville asukkaille. Tavoitteena on saada kiinteistöjen omistajat tietoisiksi asetuksen vaatimuksista ja siitä, mitä ne käytännössä heille tarkoittavat. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hankintaa suunniteltaessa pyydetään usein apua kuntien rakennustarkastajilta tai vesi- ja viemärilaitoksen toimihenkilöiltä. Kiinteistökohtaisen puhdistusjärjestelmän rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa ja lupaviranomaisena rakennustarkastaja ei voi samanaikaisesti antaa suunnittelu- ja neuvonta-apua järjestelmän valvonnasta. Määräaika asetuksen voimaan tuloon lähestyy ja neuvonnan tarpeen määrän voi olettaa tästä johtuen samalla merkittävästi lisääntyvän. Tämän vuoksi tiedotushanke on tarpeellinen. Hankkeen yhteydessä voidaan tavoittaa ihmisiä paljon laajemmin ja tiedottaa asioista paremmin kuin nykyisillä resursseilla on mahdollista. Hankkeen on tarkoitus alkaa syksyllä 2009 ja jatkua vuoden 2011 loppuun asti. KOHDERYHMÄ Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat Kyrönmaan kuntien haja-asutusalueilla asuvat kiinteistöjen omistajat, jotka sijaitsevat kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella ja sen vuoksi tarvitsevat kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä jätevesiensä käsittelyyn. Hankkeesta tiedotetaan mm. paikallislehdissä ja järjestetään neuvontatilaisuuksia, joissa asukkailla on mahdollisuus kysyä neuvoja ja joissa he saavat lisää tietoa hankkeesta. 28

HANKKEEN SISÄLTÖ Hankkeen toteuttamiseksi palkataan projektityöntekijä, jonka vastuulle tulee koko tiedottamishanke. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tiedottaa ja antaa neuvontaa haja-asutusalueen asukkaille erilaisista mahdollisuuksista saada jätevesijärjestelmät valtioneuvoston asetuksen vaatimaan kuntoon. Tiedotusta hoidetaan erityisillä tarkoitusta varten järjestettävillä tilaisuuksilla, kyläilloissa, tiedottamalla paikallislehdissä ja Internetin avulla. Neuvoja on myös henkilökohtaisesti tavattavissa. Kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä ja muista jätevesien käsittelyyn liittyvistä asioista on tehty useita erilaisia julkaisuja ja materiaalia on olemassa runsaasti. Näistä valmiista materiaaleista kootaan tarkoituksenmukaiset materiaalit hankkeen avuksi. Täysin omien neuvontamateriaalien valmistaminen ei tästä johtuen ole tarpeellista. Hankkeen aloitusajankohta on syksy 2009. Hankkeelle haetaan työntekijää työvoimatoimiston kautta. Hankkeen alustava aikataulu on seuraava: - syksy 2009 o o o o o projektihenkilön palkkaus henkilön perehdyttäminen työtehtäviin kohteena olevien alueiden ja kiinteistöjen omistajien selvittäminen hankkeen tutuksi tekeminen kuntalaisille tiedotusmateriaalin hankinta ja kokoaminen - 2010 o o o koulutus- ja tiedotustilaisuuksia kylissä kuntalaisten henkilökohtaista neuvontaa tarpeen mukaan työskentely Kyrönmaan kunnissa tarpeen mukaan - 2011 o o o neuvonta jatkuu, kartoitetaan neuvontaa saaneet ja keskitytään alueisiin, joilla ei tähän mennessä ole käyty neuvontatilaisuuksia, messuille osallistuminen/ messujen järjestäminen yhteenveto hankkeesta, kuinka paljon kuntalaisia tavoitettiin, mitä saatiin aikaan HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hanke toteutetaan yhteistyössä Isonkyrön, Vähänkyrön ja Laihian kuntien kesken. Isonkyrön kunta toimii hankkeen hallinnoitsijana ja hankkeen vastuutahona. Hankkeen kustannukset kulkevat Isonkyrön kunnan kautta. Neuvojan toimipiste sijaitsee Isonkyrön kunnanvirastolla teknisessä toimessa osoitteessa 29