13.3.2012 Logistiikkayritysten Liitto ry Toimintakertomus 1.1. - 31.12. 2011
2 TOIMINTAKERTOMUS 2011 13.3.2012 Yleistä Vuoden 2011 alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden nousu, koskien erityisesti euroaluetta välittyi nopeasti reaalitalouden puolelle. Alkusyksystä 2011 talouden aktiviteetit hidastuivat niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastunut ml. Kiinassa, jossa kuitenkin kasvuluvut ovat kehittyneisiin maihin nähden edelleen korkeat. Rahapolitiikan puolella, useat keskuspankit, ml. EKP alensivat ohjauskorkojaan tukeakseen kasvua. Ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa se, että useissa maissa korkotaso on jo pitkään ollut varsin alhainen ja siten sen teho ilman muita merkittäviä talouspoliittisia toimia voi osoittautua riittämättömäksi. Finanssipolitiikka on vastaavasti kiristävää useilla merkittävillä talousalueilla. Keskeinen asia, joka on hallinnut Euroopan taloutta, on muutamien maiden velkaongelmat, joista vuonna 2011 korostui Kreikan tilanne. Kreikka on saanut ensimmäisen velkapaketin ja nyt myös toinen velkapaketti on saatu sovittua. Suomen bkt:n kasvu vuodelle 2011 on alustavien laskelmien mukaan 2,9 %, joka jäi selvästi ennusteista. Talouden hidastuminen näkyy selvästi Suomen teollisuustuotannossa, joka alkuvuoden kasvun jälkeen pysähtyi ja kääntyi laskuun. Myös muissa keskeisissä Euroopan maiden talouden kasvu pysähtyi tai kääntyi laskuun vuoden 2011 aikana. Ennakkotietojen mukaan inflaatio jatkui vuonna 2011 samalla tasolla kuin edellisvuonna ollen n. 3,4 %. Bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 2,9 % ja yhteenlaskettu arvonlisäys oli 192 mrd.. Vuonna 2011 viennin volyymi väheni 0,8 prosenttia ja vastaavasti tuonnin volyymi kasvoi 0,1 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen 0,8 prosenttia. Investointien volyymi kasvoi vuonna 2011 4,6 prosenttia. Viennin arvo oli ennakkotietojen mukaan 74,9 mrd. ja tuonti 75,9 mrd.. Vaihtotase on jäämässä alijäämäiseksi ensimmäisen kerran vuoden 1993 jälkeen. Työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2011. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia. Suomen teollisuudessa on menossa iso rakennemuutos laman jäljiltä ja ennen kuin uusia työpaikkoja saadaan syntymään, ei työttömyys suuremmin helpota. Työvoimapulaan voidaan törmätä lähivuosina jo eräillä ammattialoilla, johon kuljetuskin kuuluu. Suomen korkotaso on edelleen pysynyt alhaisena ja ennustettua korkotason nousua vuodelle 2011 ei tapahtunut. Rakentaminen on kasvanut alustavien arvioiden mukaan 4 prosenttia vuonna 2011. Uusien rakennushankkeiden määrä kääntyi loppuvuodesta kuitenkin laskuun. Öljyn hinta Raakaöljyn hinta nousi vuoden 2009 aikana melko nopeasti noin 70-75 USD/bbl ja nousu jatkui vuoden 2010 aikana epävarmasta taloustilanteesta huolimatta kohti 100 USD/bbl. Vuonna 2011 raaka-öljyn hinta nousi lähes 110 USD/bbl. Öljyn hinnan nousu oli silti pienempää kuin odotettiin Pohjois-Afrikan poliittisten levottomuuksien vuoksi. Eräiden arvioiden mukaan öljybarrelin hinta voi nousta 200-300 dollariin vuoteen 2020 mennessä.
3 Kuva 1. Raakaöljyn hintakehitys USD/bbl: Yhdysvaltain dollaria barrelilta, barreli= 159 litraa) Lähde: Neste Oil Kuva 2. Öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys. Lähde: Neste Oil
4 Kuva 3. Dieselin hintakehitys 1990 2011. (Lähde Neste Oil) Kuva 4. Kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset 2001 1/2012. (Lähde Tilastokeskus)
5 Kuva 5. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos (2000-2010), prosenttia (Lähde Tilastokeskus) Kuva 6. Teollisuustuotannon trendi Suomi, Saksa, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia (BCD) 2000 2012, 2005=100, TOL 2008 (Lähde Tilastokeskus)
6 Kuva 7. Suomen talletuspankkien viitekorkoja ja 12 kk:n euribor. Kuva 8. Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä neljännesvuosittain (Lähde Tilastokeskus)
7 Viranomaismuutokset 1.1.2010 aloittivat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto. Vuoden 2011 aikana molemmat virastot jatkoivat organisaatioidensa uudistusta, jossa keskeisintä oli päästä eroon aikaisempien virastojen liikennemuotokohtaisuudesta. Kumpikin virasto toimii LVM:n hallinnon alla. EU:n vaikutukset ja koulutus Ajo- ja lepoaika asetus on tiukentanut työvoiman käyttöä ja käytännössä on tullut usein esiin ongelmia, jolloin esim. lastausaikojen venyminen tai lastauksen odottaminen on vähentänyt varsinaista ajoaikaa. Samalla on tullut esiin ongelmia, että kuljettaja ei ole pääsyt muutaman kymmenen kilometrin päähän kotiin, koska työaika on loppunut ja on ollut pakko jäädä tauolle. Aikataulusuunnittelu vaatii huomattavasti tarkempaa työtä kuin aikaisemmin. Tämän vuoksi on keskustelua jatkettu viranomaisten kanssa, että säädöksiä saataisiin muutettua siten, järkeviä joustoja työajan kestolle voitaisiin käyttää. Myös työntekijäpuolella on toiveita joustojen lisäämiseksi, jotta työn tekeminen olisi mielekästä. Silti asiassa ei ole päästy eteenpäin. Logistiikkayritysten Liitto on ottanut tavoitteeksi saada asian esiin liikennepoliittisessa selonteossa. Asiassa tehdään yhteistyötä EK:n SKAL:in ja ALT:in kanssa. Tavoitteena on, että Suomi olisi asiassa aktiivisempi ja mahdollisesti aloitteellinen EU:ssa. TOIMIALA Vuoden 2005 aikana tuli voimaan kuljettajien koulutusvaatimuksia kiristävä direktiivi. Se vaati 10.9.2009 alkaen uusilta raskaan liikenteen ammattikuljettajilta ammattikoulutasoisen peruskoulutuksen, 280/140 tuntia, tai logistiikan ammattitutkinnon, 3 v. Lisäksi vaatimuksiin tuli säännöllinen täydennyskoulutus, 5 tp/5 v. Käytännössä tämä vaikeuttaa tilapäisten kuljettajien saamista alalle, esim. palomiehet, poliisit, opiskelit jne. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti loma-aikoina. Suuri kysymys on myös se, saadaanko tätä kautta yleensä kuljettajia riittävästi enää alalle. Sinänsä koulutus nostaa alan ammattitaitoa ja siten arvostusta, mutta hinta voi olla myös kova. Opetusministeriö kehotti ammattioppilaitoksia nostamaan logistiikka-alan koulutuspaikkojen määrää syksyllä 2007. Puolustusvoimat aloitti laajennetun kuljettajakoulutuksen 2009 tammikuun saapumiserästä alkaen. Eri edunvalvontapiirien yhteistyönä saatiin Puolustusvoimille lisää määrärahaa kasvavan koulutusmäärän vuoksi ja koulutusmäärät nousevat 2200 varusmieskuljettajasta 3700 varusmieheen vuosittain. Vuoden 2009 aikana Puolustusvoimat sai läpi ensimmäisen kokonaisen koulutuserän, 3700 varusmieskuljettajaa. Palveluajan (12 kk) jälkeen osa varusmiehistä on saanut CE -kortin ja osa C -kortin. CE -kortin saaneet ovat valmiit elinkeinoelämän palvelukseen, C -korttilaiset joutuvat odottamaan 21 v ikää ja saavat sitten siviilikortin. Puolustusvoimien rooli on nähty alalla ratkaisevan tärkeänä saada uutta työvoimaa. PV on lupautunut kartoittamaan, moniko kuljettajakoulutuksen saanut on loppujen lopuksi hakeutunut alalle töihin. Puolustusvoimien määrärahojen vähentäminen ja varuskuntien lakkauttamissuunnitelmat näyttävät uhkaavan kuljettajakoulutusta jatkossa. Vuonna 2014, kun ensimmäinen ammattikuljettajien jatkokoulutusjakso päättyy, poistuu ammattimaisen kuljettajan pätevyys arviolta yli 800 000 C- ja D-kortin omaavalta kuljettajalta. Tällöin tulee aidosti pulaa kuljettajista ja varsinkin tuuraajista. Opetusministeriö hyväksyi kesällä 2008 kokeiluluonteisen työjohtokoulutuksen aloittamisen kone- ja metallipuolella, auto- ja kuljetuspuolella sekä kaupan alalla. Varsinainen koulutus alkoi syksyllä 2009, kun koulutukseen valitut oppilaitokset saivat tehtyä opintoohjelman. Liitto oli aktiivisesti ajamassa koulutuksen aloittamista. Koulutuskokeilusta saadut kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Vuoden 2011 aikana on päätetty jatkaa näitä kokeiluja vuodelle 2012 ja samalla niitä kehitetään vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Liiton tavoitteena on saada työnjohtajakoulutus jatkuvaksi koulutusmuodoksi ja sen sisältö tulisi olla lähellä entistä teknikkokoulutusta, jossa työssä oppimisella on suuri merkitys. Työllisyys ja työvoima Toimialamme työllisyys heikkeni vuoden 2008 syksystä ja lähes kaikki isot yritykset joutuivat käymään YT-neuvotteluja joko yksi tai useampia kierroksia vuoden 2009 aikana.
8 Vuoden 2010 aikana palkattiin jonkin verran lisää henkilökuntaa. Vuoden 2011 aikana henkilökuntaa on palkattu lisää ja Etelä-Suomessa on esiintynyt myös kuljettajista pulaa. On arvioitu, että pula kuljettajista pitkällä tähtäimellä tulee aiheuttamaan kasvavia ongelmia liittomme jäsenistölle hoitaa päivittäiset logistiset toiminnat. Yrittäjiä on poistumassa alalta enemmän kuin uusia saadaan tilalle varsinkin taakse jäävän taantuman vuoksi. Alihankkijoiden henkilöt mukaan lukien nykyiset jäsenyritykset työllistivät yli 10 000 henkilöä. Liitomme työllistettävien määrään, oman ja alihankitun kaluston määrää on kasvanut vuonna 2011 merkittävästi Itella Logistics Oy:n jäsenyyden myötä. Alihankinta Nykyisten jäsenyritysten alihankkijoiden henkilömäärä oli noin 3000 henkilöä. Kalusto Jäsenyritysten kaluston määrä on noin n. 3 500 omaa autoa ja n. 3 500 alihankkijoiden autoa. Kaluston määrä on kasvanut myös ilman uusia jäseniä. Laajentavia ja uudistavia terminaali-investointeja tehtiin jäsenyritysten piirissä ja rakentaminen jatkuu vielä lähivuosina. Kaluston saatavuudessa on ollut jonkin verran ongelmia vuonna 2011. Raskaitten hyötyajoneuvojen myyntimäärät kasvoivat merkittävästi; kuorma-autot 18,9 % ja pakettiautojen 31,2 %. Kannattavuus Ennakkotietojen mukaan alan kannattavuus ei parantunut ratkaisevasti vuoden 2011 aikana, vaikka kuljetusmäärät kasvoivat. Kuljetusmäärät eivät saavuttaneet vuoden 2008 tasoa. Kuljetusalan konkurssien määrä näyttää ennakkotietojen mukaan ylittävän jopa 1990 luvun suurimmat määrät vuositasolla. Vuoden 2011 aikana polttoainekustannukset nousivat huomattavasti, minkä seurauksena kokonaiskustannukset kasvoivat merkittävästi. Palkkakulut nousu oli maltillista. Polttoaineen hinta lähti lievään nousuun 2009 lopulla ja 2010 dieselin hinta nousi selvästi, koska raakaöljyn hinta hätyytteli 100 USD/bbl tasoa ja tuotehinta nousi suhteessa vielä tätäkin nopeammin. Vuonna 2011 raakaöljyn hinta oli loppuvuodesta jo lähes 110 USD/bbl, mikä yhdessä euron heikentyessä dollariin, nosti dieselin hintaa. 1.1.2012 tapahtunut dieselin 1.1.2012 tapahtui dieselveron 10,55 sentin veronkorotus litraa kohden ilman arvonlisäveroa. Tämän jälkeen dieselin hinta teki uuden ennätyksen ylittäen vuoden 2008 huipputason. Rahtihinnat Hintakilpailu jatkui tiukkana, vaikka kuljetusvolyymit nousivat vuoden 2010 tasosta jonkin verran. Rahtienhintoja ei vuoden 2011 aikana saatu nostettua tarpeeksi verrattuna kustannusten nousuun. Polttoainekulut nousivat vuoden aikana huomattavasti, noin 10 % johtuen kallistuneesta raakaöljystä ja euron ja dollarin suhteesta. Polttoainelisä oli rahtihinnoissa pääsääntöisesti käytössä, vaikuttaen suurimpaan osaan jäsenyritysten liikevaihdosta. Myös kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi on yleistynyt hinnoittelun apuna. Kustannukset Kuljetusalan kokonaiskustannukset kohosivat selvästi, eri ajoneuvotyyppien painotettu keskiarvo nousi 5,4 %. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kustannukset kohosivat 4,1 %, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen 5,0 % ja perävaunuyhdistelmien kustannukset 5,7 %. Suurimmat kustannusnousut olivat polttoaineessa 10,2 % ja renkaissa 16,1 %. Palkoissa kustannusnousu oli vain 1,2 %, korjauksessa ja huollossa 2,7 %, hallintokuluissa 2,9 % ja vakuutuksissa 6,2 % Korkokustannukset nousivat peräti 22,5 % tosin niiden osuus kokonaiskustannuksista on vain 2,3 %. JÄRJESTÖTOIMINTA EK:ssa logistiikkaa eri tavalla edustavilla liitoilla oli yhteinen edustaja EK:n hallituksessa, Steveco Oy:n toimitusjohtaja Kari Savolainen. Erityispalvelujen Työantajaliitto, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry sekä Tieto- ja Tekniikka-alojen Työnantajaliitto ry päättivät vuoden 2010 lopussa yhdistyä vuoden 2011 alussa PALTA ry:ksi. Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry liittyy myös PALTA:n jäseneksi 2011. Logistiikka on saanut siten suuremman edunvalvojan, mutta edelleenkään siinä ei ole kaikki mukana. Liiton hallitus seuraa PALTA:n kehittymistä. PALTA on vuoden 2011 aikana rakentanut organisaatiotaan ja laatinut strategian. PALTA on vahvistanut elinkeinopoliittista osaamistaan. PALTA:n yhtenä toimialana neljästä on logistiikka ja sen vetäjänä toimii Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja Petri Laitinen.
9 Edustajamme EK:n hallinnossa 2011 aikana EK:n hallinnossa toimivat: Edustajisto 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kaija Taipale ja varamiehenä Harri Keihänen Logistiikkayritysten Liitto ja jäsenistämme Hallitus 2011 Toimitusjohtaja Kari Savolainen, logistiikka-alan yhteisenä edustajana. Yrittäjävaltuuskunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kaija Taipale Aluejohtokunnat 2011 Keski-Suomen, Kaija Taipale, Lapin, Juha Korpikari, Pohjois-Karjalan, Pertti Korhonen, Pohjois-Savon, Esko Torssonen, Satakunnan, Pekka Auramaa, ja Varsinais- Suomen, Jouni Sopula. Logistiikkavaliokunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Edustajamme Kaija Taipale Logistiikan EK yhteistyöryhmä ja Koulutus- ja työvoimapolitiikan yhteistyöryhmä 2011 Edustajamme 28.2.2011 saakka Kyösti Orre ja 1.3.2011 alkaen Pekka Aaltonen Logistiikan maakuljetusryhmä 2011 Harri Keihänen, Pekka Simiö sekä 28.2.2011 saakka Kyösti Orre ja 1.3.2011 alkaen Pekka Aaltonen Muut jäsenyydet Liiton edustaja Ilkka Tirkkonen on osallistunut Sitran Liikennerevoluutio 2011 työpajoihin. Pekka Aaltonen on ollut jäsenenä Metropolian Ammattikorkeakoulun Auto- ja kuljetustekniikan neuvottelukunnassa. Liitto tai liiton toimitusjohtaja on jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys, Helsingin Kauppakamari, Rahtarit ry kannatusjäsenyys, Veronmaksajain Keskusliitto, Auto- ja Tiefoorumi, ITS Finland, Suomen Tuotannonohjausyhdistys STO ry sekä liitto liittyi vuoden 2011 alussa Pakkausyhdistyksen jäseneksi. 2006 alkaen yhteistyö SKAL:n kanssa jatkui ilman jäsenyyttä yhteistyösopimuksen pohjalta. Vuosikokous Vuosikokous pidettiin Hotelli Scandic Continentalissa, Senator II kokoustilassa, Mannerheimintie 46:ssa 20.5.2011. Edustettuna oli 14 jäsenyritystä, yhteensä 63,6 % kaikista jäsenten äänistä. Läsnä oli 14 henkilöä. Jäsenkirjeet ja muu tiedotus sekä liiton ulkoinen asu Jäsenkirjeitä lähetettiin 11 kappaletta. Tilivuoden aikana käytettiin sähköpostia lähetysmuotona. 3 jäsentä sai vielä paperimuotoisen kirjeen. Lisäksi käytettiin EK:n tiedotteita ja internet-sivuja. Liitto nettisivuja kehitettiin vuoden 2011 aikana lisäämällä logistiikan sähköiselle asioinnille oma alasivu. Sähköisen logistiikan edistämiseksi käytettiin apuna Viestintäilme Oy:tä, jonka avulla saatiin julkisuutta lehdissä, sähköisissä viestimissä sekä radiossa. Liitto järjesti myös Wanhan Sataman Logistics 2011 tapahtumassa 14.4.2011 aamupäiväseminaarin aiheena Älykäs Logistiikka haastetta toimijoille jo tänään. Omia uutisia julkaistiin 6 kappaletta, joista 4 liittyi logistiikan sähköiseen asiointiin. Lausunnot Liitto antoi 12 lausuntoa tai vastaavaa vuonna 2011. Lausuntojen määrä väheni selvästi edellisestä vuodesta (35). Väheneminen johtui pitkälti siitä, että oli eduskuntavaalivuosi ja ministeriöiden lausuntopyynnöissä oli lähes puolen vuoden tauko.
10 Organisaatio Palveluksessa on yksi henkilö, toimitusjohtaja, joka hoitaa järjestön juoksevat asiat. Toimitusjohtajan vaihtumisen vuoksi liitossa oli kaksi henkilöä töissä ajalla 9.2.2011-28.2.2011. Hallitus 1.1. - 31.12.2011 Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 6 kertaa. Puheenjohtajat Varapuheenjohtaja Markku Henttinen Kaija Taipale Jäsenet Jussi Auramaa Harri Keihänen Pertti Korhonen Juha Koskinen (5/11-) Mika Malmivaara (5/11-) Jari Rinnekoski (-5/11) Jussi Sipilä Jouni Sopula Erkki Valtonen Ville Vähälä Juha Wallin Henkilöstö Talous Toimitilat Jäsenistö Tilintarkastajat 2011 Toimitusjohtaja vaihtui vuoden 2011 aikana, kun Kyösti Orre siirtyi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n palvelukseen 1.3.2011 alkaen. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin DI Pekka Aaltonen 1.3.2011 alkaen. Järjestön talous perustui jäsenten liikevaihtoon perustuviin jäsenmaksuihin. Toiminnallinen tulos oli -47 498,00 tappiollinen, mutta todellinen tulos huomioiden historia - projektin kulut ja tuotot (Vuosijuhla ja Mobilian Yölinjalla näyttely sekä historia -projektin yhteistyökumppanien tulot) oli 78 839,56 tappiollinen. Tappio katetaan edellisten vuosien ylijäämästä. Toimimme Yleiseltä Teollisuusliitolta vuokratuissa tiloissa Eteläranta 10:ssä 7. kerroksessa. Lisäksi on vuokrattu arkisto- ja varastotilaa. Vuoden 2011 lopussa jäsenmäärä oli 34. Vuoden 2011 alussa liittoon liittyi Ahola Transport Oy ja maaliskuussa liittyi Itella Logistics Oy. Vuoden 2011 aikana liitosta erosi HSG- Logistics Oy ja Swanline Oy. Oy A. Westerholm Ab on lopettanut toiminnan liiton toimialueella. Lisäksi Kuljetusliike Kosonen Oy erotettiin maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi. Kolmen uuden, mahdollisen jäsenen kanssa käydään keskusteluja. Esa Antikainen Helsingistä ja Pauli Jokiniitty Tampereelta varamiehinään Jorma Koramo Kuusamosta ja Veli Lindholm Helsingistä. LIITON STRATEGIA Hallitus päätti uuden puheenjohtajan johdolla päivittää liiton strategian vuonna 2010. Strategiaa konkretisoitiin toimenpiteiksi vuonna 2011. Liiton Missio on seuraava: Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenet ovat alan keskeisiä toimijoita, jotka yhteistyössä luovat ja kehittävät parhaita käytäntöjä kokonaisvaltaiseen toimitusketjun hallintaan. Liiton Visio on seuraava: Jäsenenä kaikki alan keskeiset toimijat Liiton mielipiteillä on kysyntää Liitto muodostaa parhaiden alan yleisten käytäntöjen luomiseksi asiantuntijafoorumin jäsenistölle
11 Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Lainsäädännön, standardien, toimintamallien jne. kehittämisestä - Julkisen sektorin muista alan toimintaan vaikuttavista asioista - Väylästön kehittämisestä - Liikenneverkkojen kehittämistarpeesta (satamat, terminaalit jne.) - Liikenneturvallisuudesta TYÖRYHMÄT JA PROJEKTIT Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Työturvallisuuden tilanteesta ja kehittämistarpeista - Tutkimus- ja koulutustarpeiden tilanteesta ja kehittämistarpeista - Häiriötilanteiden varmistamisesta ja huoltovarmuudesta - Viranomaispäätösten vaikutuksista kustannustehokkuuteen Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Älyliikenteen hankkeiden kehittämisestä Visiosta tehtiin Toimintasuunnitelma aikatauluineen vuodelle 2010, jota päivitettiin 2011. Logistiikkafoorumi Liikenneministeri Vehviläinen asetti 16.4.2008 Logistiikkafoorumin tekemään Suomen Logistiikkastrategiaa ja Elinkeinopoliittista ohjelmaa. Asia sisältyy hallitusohjelmaan. Logistiikkafoorumin toiminta-aika on 15.5.2008 15.6.2010. Liittomme sai foorumin jäseneksi 5 edustajaa. Puheenjohtaja toimi LVM:n ylijohtaja Juhani Tervala, mutta kun hänet valittiin Liikenneviraston pääjohtajaksi vuoden 2010 alussa, vaihtui puheenjohtajaksi vuoden 2009 lopussa ylijohtaja Minna Kivimäki. Foorumin alaisuuteen muodostettiin 6 alatyöryhmää, jotka raportoivat tuloksensa Logistiikkafoorumille. Tavoitteen oli löytää 5-10 strategisesti tärkeää asiaa, joita valtionhallinto voi yhdessä elinkeinoelämän kanssa lähteä työstämään eteenpäin. Tarkoitus oli lisätä Suomen logistista kilpailukykyä ja alentaa logistiikan kustannuksia, parantaa koulutusta ja tutkimusta jne. Kustannustehokkuuden parantaminen tuntuu tosin kovin utopistiselta. Strategian loppuraportin työstäminen aloitettiin loppuvuodesta 2009 ja alustava raportti esiteltiin 4.6.2010 sekä ministerille että osallistujille. Raportti sai varsin kovaa kritiikkiä ja ministeri Vehviläinen lupasi ministeriönsä työstävän asiaan vielä eteenpäin. Keväällä 2011 LVM ei lupauksista huolimatta koskaan tehnyt lopullista raporttia, vaan koko foorumin työ jäi kesken ennen eduskuntavaaleja ja uutta hallitusta. Liikennepoliittinen selonteko Kesällä 2011 aloittanut uusi hallitus käynnisti ministeri Merja Kyllösen johdolla järjestyksessään toisen liikennepoliittisen selonteon valmistelun. Selonteossa määritellään liikennepolitiikan linjaukset ja toimenpideohjelma kuluvan vuosikymmenen loppuun ulottuvalla aikajänteellä, sekä liikennepolitiikan visio ja tahtotila vuodelle 2030. Selontekoa valmisteltaessa liikennepoliittisia kysymyksiä tarkastellaan hallitusohjelman mukaisesti erityisesti maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävänkehityksen ja elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset huomioon ottaen. Tavoitteena on antaa selonteko hallitukselle huhtikuussa 2012. Ulkomaankaupan logistiikan pullonkauloista ja kehittämistarpeista tehdään selonteossa erillinen arviointi selvitysmiesryhmän (Lauri Ojala, Antti Vehviläinen, Jyrki Paavola) toimesta. Liitto pyrkii vaikuttamaan selontekoon, jotta liitomme keskeiset strategiset tavoitteet otetaan siinä huomioon. Tiemaksut LVM selvitti laajassa työryhmässä vuosien 2007-2008 aikana tiemaksujen mahdollisuutta Kaakkois-Suomessa. Varsinainen tiemaksu jäi tässä vaiheessa pois, koska sellaista tekniikkaa, jolla maksun kerääminen olisi ollut helppoa, ei vielä ollut satavilla. Lisäksi tiemaksun periminen pelkästään Kaakkois-Suomessa olisi johtanut alueen teollisuuden ja kuljetuselinkeinon eriarvoiseen asemaan Suomessa. Liittoomme ajoi voimakkaasti tiemaksujen hylkäämistä. Samassa yhteydessä LVM päätti rakentaa rekkaparkin Vaalimaalle, mutta laman johdosta vähentynyt transitoliikenne ja valitukset rekkaparkin rakentamisesta ovat toistaiseksi pysäyttäneet rakentamisen. Vuonna 2010 ei asian suhteen tapahtunut muutosta.
12 Vuosien 2008-2010 aikana selvitettiin pääkaupunkiseudun ruuhkamaksun tarpeellisuutta. Ensimmäisessä loppuraportissa päädyttiin neljään vaihtoehtoon, mutta koska vaihtoehdoista oltiin lausuntojen perusteella kovin eri mieltä, määräsi ministeri Vehviläinen tehtäväksi jatkoselvityksiä ruuhkamaksujen vaikutuksista erityisesti elinkeinoelämälle. Selvitykset ovat valmistuneet tammikuussa 2011. Liitto vastusti voimakkaasti ruuhkamaksuja, koska hyötyliikenne ei aiheuta ruuhkia, eikä hyötyliikenteellä ole muita vaihtoehtoja hoitaa tehtäväänsä. Myös ministeri Vehviläinen otti asiaan hyvin varauksellisen kannan. Lisäksi ajateltu tekniikka, satelliittipaikannus, ei ole käytössä vielä missään maailmassa. Ministeri Vehviläinen kertoi, että seuraava maan hallitus saa miettiä, miten asiassa lähdetään etenemään. Uudessa hallitusohjelmassa on päätetty selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. Vuoden 2012 alussa ministeri Kyllönen asetti työryhmän Kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän puheenjohtajana on Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila ja sen tehtävänä on selvittää tiemaksujen käyttöönottoa. Samalla selvitetään koko liikenteen vero- ja maksujärjestelmän rakenne ja oikeudenmukaisuus sekä mahdollisuudet toimia liikennepolitiikan ohjauskeinona. Kuormalavavaliokunta Kuormalavojen hallinnointi siirtyi 1.1.2008 alkaen PPK Oy:n hallintaan. Kuormalavavaliokunnan tehtävänä on ylläpitää FI-2002 kuormalavajärjestelmää ja kehittää kaikkea kuormalavoihin liittyvää toimintaa. Vuonna 2011 kuljetusalan edustajana on ollut Kai Kultalahti VR Transpoint Oy:stä. Puheenjohtajana on toiminut Kaarlo Svensson Tuko Logistics Oy:stä. Tämän rinnalla on toiminut kuormankantajien KuKa -työryhmä, joka kehittää kuormankantajien tehokkaampaa kiertoa, pyrkii ehkäisemän hävikkiä jne. Työryhmä on laatinut sopimusmallin kuljetuksia käyttäville osapuolille. Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry Logistiikkayritysten Liitto ry ei osallistunut Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n toimintaan vuonna 2011. ATP-neuvottelukunta Toimitusjohtaja on osallistunut elintarvikekuljetuksia ja ATP-sopimukseen liittyviä asioita käsittelevän ATP-neuvottelukunnan työskentelyyn vuonna 2011. Neuvottelukunnassa on edustajia Elintarvikevirastosta (EVIRA), ja maatalousministeriöstä, kaupasta, teollisuudesta, kuljetusvälineteollisuudesta ja kuljetusalan järjestöistä. Neuvottelukunta järjesti lokakuussa yhdessä liiton ja muiden tahojen kanssa Lämpötilahallitut elintarvikekuljetukset ja uudistuva lainsäädäntö -pilottikoulutuksen. Koulutus liittyi elintarvikelainsäädännön muutokseen sekä valmisteilla olleeseen elintarvikekuljetusten yleisiin hyvänkäytännön ohjeisiin. Koulutus onnistui ja niitä päätettiin toteuttaa lisää vuosina 2012 ja 2013. Logistiikan omavalvonta Liiton jäsenketjut ja muut liiton elintarvikekuljetusliikkeet perustivat Eviran asiantuntijan kanssa työryhmän, LOMA (Logistiikan Omavalvonta), keväällä 2008, jossa tehdään Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa -ohjeet sekä omavalvontaohjeitten runko yritysten käyttöön. Tällä pyritään standardisoimaan omavalvontasuunnitelmat ja siten helpottamaan niiden hyväksymistä koko Suomessa. Hyväksymisissä on liikaa ongelmia kunnallisten elintarviketarkastajien kanssa. Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät otettiin mukaan projektiin syksyllä 2008, joten koko ala saatiin mukaan uuteen toimintatapaan. Keväällä 2009 ohjeet annettiin läänien eläinlääkäreille sekä elintarviketarkastajille kommentoitavaksi. Ohjeita muutettiin kommenttien perusteella. Jouduimme odottamaan Elintarvikelain muuttamista lähes vuoden, mutta muutokset tulevat olemaan pääosin meille hyviä ja työtä vähentäviä. Ohje annettiin maaliskuussa 2011 Eviran arviotavaksi ja useamman kommenttikierroksen jälkeen Eviran arvio valmistui joulukuussa 2011. Ohjeiden lopullinen nimi on Elintarvikekuljetus yleiset hyvän käytännön ohjeet. Ohjeet on kaikille vapaasti luettavissa ja ladattavissa liiton internetsivuilta http://www.logistiikkayritykset.fi/logistiikkayritysten_liitto/fi/liitetiedostot/elintarvikekuljetust enyleisethyvankaytanonohjeet_111118.pdf Edellisen hallituksen aikana ministeri Sirkka-Liisa Anttila asetti selvitysmiehen kartoittamaan mahdollisuutta elintarvikevalvonnan siirtämisestä kunnilta valtiolle (Eviralle). Liitto oli merkittävästi vaikuttamassa asiaan. Selvitysmies päätyi suosittamaan siirtoa ministe-
13 riölle, mutta uuden hallituksen aikana ministeriöiden rahoituksen leikkaukset ovat estämässä asian etenemisen. Tiekuljetuselinkeinon kehittäminen - Innoroad-projekti sekä Kuljetusala.com Vuonna 2004 käynnistynyt projekti toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston puitteissa. Tavoitteena on kuljetusalan tutkimuksen, koulutuksen kehittämisen ja palvelut kattavan osaamiskeskuksen aikaan saaminen. Johtoryhmässä on Heikki Tyvi. Innoroadin alla on toiminut myös 2007-2009 Kuljetusala.com -projekti, jossa yläasteen ja lukion opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille tuotiin esiin logistiikan koulutusta ja uramahdollisuuksia. OPM vastasit pääosin rahoituksesta, mutta muut osapuolet ovat myös osallistuneet rahoitukseen. Yhteistyötahoina ovat olleet alan järjestöt, Volvo, Toyota, LVM, Liikenneturva ja Puolustusvoimat. Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastasi projektin käytännön toteutuksesta. Liittomme oli aktiivisesti mukana projektissa ja osallistui sekä rahoittamiseen että kiertuepäivillä jäsenyritysten henkilöstön ja kaluston läsnäololla toimintarasteilla. Projekti päättyi kesällä 2009. Projekti onnistui hyvin, sillä auto- ja kuljetusala oli aikaisempaa enemmän ensiksi valittuna koulutussuuntana ja opiskelupaikkojen määrää saatiin kasvatettua. Kuljetusala.com käynnistettiin uudelleen syksyllä 2010 yhdessä ALT:n, SKAL:in, AKT:n sekä liittomme välillä. Yrityspuolelta mukaan tuli Volvo. Projektissa päivitettiin vanhat nettisivut ja niiden päivitykseen ja sisällön tuottamiseen palkattiin konsultti, jolla on kokemusta erityisesti nuorten koulutuksesta. Projekti kesti vuoden 2011 loppuun ja sitä päätettiin jatkaa vielä vuonna 2012. ARS2009 ja SAHTI Vuonna 2007 aloitettiin varsinaisen sähköisen toimintamallin, ARS2009, kehittäminen liiton jäsenten piirissä. Projektin alussa on määritelty uudestaan Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset. Liiton hallitus sai ne tiedoksi keväällä 2008. Toimitusmääräykset on käännetty englanniksi ja ruotsiksi ja ne löytyvät myös liiton nettisivuilta. Liiton tavoitteena on edistää logistiikan sähköistä asiointia Suomessa. Tavoitteena on siirtyä kuljetustilaustietojen osalta manuaalisista tiedonsiirtotavoista sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Puhelimella, faksilla tai sähköpostilla tehtävistä kuljetustilauksista halutaan luopua kokonaan vuoteen 2013 mennessä. Keväällä 2008 pyydettiin tarjoukset ketjujen yhteisen sähköisen tilausportaalin. Kuljetustilaus.fi, rakentamisesta ja portaali tilattiin HiQ Finland Oy:ltä. Ohjelma saatiin tuotantokäyttöön 6.5.2009. Ministeri Vehviläinen teki ensimmäisen tilauksen järjestelmällä Logistiikka -messuilla. Portaalin rakentamisen ja ylläpidon maksavat kolme ketjua, mutta liitto omistaa portaalin. Ohjelma mahdollistaa sähköisen tilausprosessin ja siten sähköisen rahtikirjan käytön. Myös tulostettavat kollilaput ja rahtikirja saadaan järjestelmästä. Tarkoitus on saada muitakin liiton jäseniä portaalin käyttäjiksi ja näille on tarjottu mahdollisuutta hallituksessa sovittua korvausta vastaan liittyä järjestelmään. Portaaliin tilattiin kaksi päivitystä vuoden 2011 aikana, jolla parannettiin käytettävyyttä niin kuljetusten tilaajan kuin kuljetusyrityksen osalta. Logistiikan sähköisen asioinnin edistäminen oli liiton keskeisin strateginen hanke vuonna 2011 ja jatkuu edelleen vuonna 2012. Vuonna 2011 tehtiin paljon viestintä ja tiedotustyötä, jotta liiton tavoitteet ja muutosta helpottavat oppaat ja ratkaisut saadaan kaikkien tarvittavien osapuolten tietoon. Viestinnässä käytettiin apuna Viestintäilme Oy Pirjo Toikan palveluja, joiden avulla saatiin asialle julkisuutta niin lehdissä, radioissa kuin sähköisessä mediassa. SFS Rahtikirjastandardin päivittämistä varten perustettiin SFS:n toimesta työryhmä 2009 kesällä ja työryhmä on saanut esityksen muutoksista valmiiksi helmikuussa 2010. Päivitetty rahtikirjastandardi lähetettiin lausuntokierrokselle 2010 keväällä ja hyväksyttiin uudistettuna loppuvuodesta 2010. Siirtymäaika uuden standardin käyttöön oli vuosi 2011. Ainutkertaiset rahtikirjanumerot Vuoden 2011 alussa Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry siirsi rahtikirjanumeropalvelunsa nettiin ja samalla tuli käyttöön uudet 12-numeroiset ainutkertaiset rahtikirjanumerot http://www.rahtikirjanumerot.logy.fi/ Liitto on ollut kehitystyössä mukana ja tavoitteena on, että uusiin rahtikirjanumeroihin siirrytään vuoden 2012 alusta.
14 Logistiikkatoimialan kartoitus ja TULO Uudenmaa TE -keskus teki alkuvuodesta 2007 alueensa yrityksistä logistiikan työvoimatarvekyselyn ja samalla kartoitettiin logistiikan mahdollisia muutoksia 3-5 vuoden sisällä. Keski-Uudenmaan ammattiopisto (Keuda) jatkoi TE-keskuksen kartoitusta omalla selvityksellään logistiikka-alan koulutustarpeesta ja koulutuksen sisällön ja työn kohtaamisesta. Selvitys valmistui vuoden 2008 lopulla. Liiton edustaja osallistui ohjausryhmätyöskentelyyn. Keudan projekti jälkeen on aloitettu TKK/Dipolin järjestämä TULO -projekti (Tulevaisuuden logistiikka). Tässä projektissa pyritään ohjaamaan ja kouluttamaan Uudenmaan Pktason kuljetusyrityksiä parempaan liiketoiminnan ymmärtämiseen ja laaja-alaiseen alan ymmärtämiseen. Projekti on saanut varsin mittavasti ESR -rahaa EU:lta. TULO:n kesto on 2,5 vuotta ja toimitusjohtaja on ollut mukana ohjausryhmässä. TULO järjesti yhteensä 8 työpajapäivää. Projektin päättyi loppuseminaariin kesäkuussa 2011. Historia Liitto on tilannut toimittaja Olli Blombergilta tavaralinjaliikenteen historian. Kirja on alkuperäisestä aikataulustaan vuoden myöhässä. Kirjasta tulee n 450 -sivuinen ja se valmistuu vuoden 2012 keväällä. Rahoitus hoidetaan pääosin yhteistyökumppaneiden avulla. Liitto järjesti yhdessä Mobilia -museon kanssa vuonna 2011 tavaralinjoja koskevan näyttelyn nimeltään Yölinjalla. Näyttely oli monella tapaa menestys. Näyttelyn kävijämäärä oli uusi Mobilian ennätys ylittäen 40000 kävijää. Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä ja hyvin kiinnostuneita. Erityistä verrattuna aikaisempiin Mobilian näyttelyihin on ollut se, että osaan kalustoa on saanut koskea. Toinen ero aikaisempiin näyttelyihin on se, että puolisot tai kumppanit ovat kiertäneet mukana eivätkö ole jääneet kahvioon kuten usein aikaisemmissa näyttelyissä. Näyttely oli ollut positiivinen signaali alallemme. Liiton 60-vuotis juhlaa vietettiin 20.5.2011 hotelli Scandic Continentalissa juhlaseminaarin ja juhlaillallisen muodossa. Juhlaillallisen juhlapuheen piti Pääkonsuli Johannes Koroma ja illan musiikkiannista vastasi Pamela Kilpeläinen sekä A. Aallon Rytmiorkesteri. MERKKIVUODET Omat ansiomerkit Transmar Ab täytti 50 vuotta ja yritykselle luovutettiin liiton standaari. Tavaralinjat -mitali Vuoden aikana myönnettiin 2 kpl Tavaralinjat mitalia. Mitalin saivat Kyösti Orre ja Jussi Sipilä Logistiikkayritysten Liiton ansiomerkit Vuoden aikana myönnettiin 40 kpl liiton ansiomerkkejä. Suomen Kiitoautot Oy Kuljetusliike Taipale Oy 39 kpl 1 kpl Helsingissä 20.2.2011 LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO ry Hallitus Markku Henttinen Jussi Auramaa Pertti Korhonen Mika Malmivaara Jouni Sopula Ville Vähälä Kaija Taipale Harri Keihänen Juha Koskinen Jussi Sipilä Erkki Valtonen Juha Wallin Pekka Aaltonen toimitusjohtaja
Kuva 9. Logistiikkayritysten Liitto ry:n hallitus ja toimitusjohtaja. Eturivi vasemmalta oikealle: vpj. Kaija Taipale, pj. Markku Henttinen, Ville Vähälä ja Juha Koskinen. Takarivi vasemmalta oikealle: Jussi Sipilä, tj. Pekka Aaltonen, Juha Wallin, Mika Malmivaara ja Harri Keihänen. Kuvasta puuttuvat Jussi Auramaa, Pertti Korhonen, Jouni Sopula ja Erkki Valtonen. 15
16