MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ VESIHUOLTOLAITOSTEN SÄHKÖISEN TOIMINTAKERTOMUKSEN KEHITTÄ- MINEN

Vastaanottaja Maa- ja metsätalousministeriö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.9.2012 Viite 82143497 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ VESIHUOLTOLAITOSTEN SÄHKÖISEN TOIMINTAKERTOMUKSEN KEHITTÄ- MINEN

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ VESIHUOLTOLAITOSTEN SÄHKÖISEN TOIMINTAKERTOMUKSEN KEHITTÄMINEN Tarkastus Päivämäärä 04/07/2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jyri Rautiainen Viite 82143497 Olavinkatu 24, 57130 SAVONLINNA P +358 20 755 2150 F +358 20 755 2151 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Tiedontarve eri näkökulmista 1 2.1 Asiakkaat 1 2.2 Omistajat ja rahoittajat 2 2.3 Viranomaiset 2 2.4 Vesihuoltolaitokset 3 2.5 Muut tahot 3 3. Vähimmäistiedot JA TARKENTAVAT TIEDOT 3 3.1 Taloudelliset 3 3.2 Toiminnalliset 5 3.3 Organisaatiotiedot 6 3.4 Tekniset tiedot 6 3.5 Perustietojen avulla laskettavat tunnusluvut 7 4. Erityistarpeet 10 4.1 Monialayhtiöt 10 4.2 Kansainväliset yhtiöt 10 5. TiedonKeruun hyödyt ja haitat 10 5.1 Tiedonkeruun toteutustapa 10 5.2 Tiedonkeruusta saatavat hyödyt 10 5.3 Tiedonkeruusta koituvat haitat 11 6. Tietojen käytettävyys toiminnan ohjaukseen 11 LIITTEET Liite 1 sähköisen toimintakertomuksen malli, perustiedot Liite 2 sähköisen toimintakertomuksen malli, lasketut tiedot

1 1. YLEISTÄ Tämä selvitys on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta osana vesihuoltolain tarkistamiseen ja sen perusteella annettavan asetuksen valmisteluun liittyvää työtä. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportissa (MMM 2010:6) on esitetty että vesihuollon talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi vesihuoltolaissa asetettaisiin velvoite vesihuoltoa koskevan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiseen kaikille vesihuoltolaitoksille sekä niille vettä toimittaville tai laitosten jätevesiä käsitteleville (VHL 20 ). Toiseksi säädettäisiin vesihuoltoa koskevan tilinpäätöksen tarkastamisesta (VHL 20a ) ja kolmanneksi tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, toimitusehtojen ja tunnuslukujen julkaisemisesta (VHL 20b ). Ehdotetun VHL 20 :ssä tarkoitetun vesihuoltoa koskevan tilinpäätöksen tulisi sisältää tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot. Vesihuoltoa koskevassa toimintakertomuksessa tulisi puolestaan tarkastella tilinpäätöstä uuden VHL 20 :n mukaisessa vesihuollon tietojärjestelmässä tuotettuja tunnuslukuja. Toimintakertomuksesta säätämisen tarkoituksena olisi varmistaa, että tilinpäätöksestä ja vesihuollon tunnusluvuista ilmenevät tiedot muunnettaisiin vesihuollon asiakkaille ymmärrettävään muotoon. Toimintakertomuksen sisällöstä säädettäisiin työryhmän esityksen mukaan tarkemmin asetuksella. Työryhmän loppuraportin mukaan uuden VHL 20b :ssä tarkoitetun julkaisuvaatimuksen taustalla olisivat vesihuollon asiakkaiden ja muun julkisuusvalvonnan tiedontarpeet. Pykälässä tarkoitettujen tietojen tulisi olla saatavilla tietoverkossa, mutta vesihuoltolaitoksen ei olisi välttämätöntä julkaista niitä omilla internet-sivuillaan. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportissaan antaman ehdotuksen mukaisesti on toteutettu pilottihanke" Vesihuoltoliiketoiminnan kehittäminen ja valvonta, 2011 (MMM)", sekä laadittu erillinen selvitys vesihuoltolaitosten toimintakertomukseen liitettävistä perustiedoista ja tunnusluvuista (Pöyry Finland Oy 18.11.2012). Näiden ohella on työryhmän esityksen mukaisesti laadittu myös vesihuoltotietojärjestelmän toiminnan kehittämisehdotus (27.1.2012). Siinä ehdotetaan jatkotoimenpiteenä vesihuoltolaitostoimintaan soveltuvan sähköisen toimintakertomuksen mallin määrittämistä. Vesihuoltolaitosten toimintakertomuksesta säätämisen tarkoituksena on varmistaa, että vesihuoltolaitoksen vuosittain julkaisemat tilinpäätöstiedot sekä vesihuoltolaitostoimintaa kuvaavat tunnusluvut olisivat esitettävissä vertailtavissa olevassa muodossa. Nyt käsillä olevan selvityksen tarkoituksena on täsmentää vesihuoltolaitoksilta mahdollisesti vaadittavan sähköisen toimintakertomuksen toteutustapaa ja sisältövaatimuksia. Lisäksi esitetään arvio kerättävien tietojen käytettävyydestä vesihuoltotoiminnan ohjaukseen Suomessa. 2. TIEDONTARVE ERI NÄKÖKULMISTA 2.1 Asiakkaat Vesihuoltolaitosten asiakkaita ovat yksityiset omakotitalojen omistajat, taloyhtiöt, yritykset, teollisuuslaitokset, kunta, kunnan kiinteistöt, kuntayhtymät, toiset kunnat ja toiset vesihuoltolaitokset. Asiakkaat ovat siis kooltaan, vedenkäyttömäärältään ja omistuspohjaltaan hyvin erilaisia. Myös asiakkaiden tiedontarpeet ovat usein erilaisia. Kaikkien asiakkaiden näkökulmasta palvelun laatu ja palvelun hinta ovat kuitenkin yleensä tärkeimmät tekijät, joista tietoa halutaan. Omakotitalorakentajaa kiinnostaa erityisesti rakentamisvaiheen liittymismaksujen suuruus, sillä se on usein huomattava kuluerä ja muodostaa myös ison osan vesihuoltopalvelun pitkän aikavälin kustannuksista. Isoa teollisuuslaitosta kiinnostaa yleensä ensisijaisesti vuotuisten käyttömaksujen kehittyminen, sillä suurilla vedenkuluttajilla vesimaksujen muutokset merkitsevät suurta vuotuista kuluerää, jonka ennakoitavuus ja vertailtavuus on tärkeää. Suuria vedenkuluttajia kiinnostaa erityisesti myös se, kohdistuvatko vesihuoltopalvelun maksutulot pelkästään vesihuoltopalvelusta aiheutuviin kuluihin, vai kanavoidaanko maksutuloja muiden menojen kattamiseen.

2 Yhteinen nimittäjä asiakkaiden tiedontarpeille on vesihuoltolaitoksen talouden läpinäkyvyys. Asiakkaan on tarve tietää, mistä vesihuoltolaitoksen kustannukset muodostuvat, kuinka ne on rahoitettu ja kuinka tarkasti maksut kohdistuvat muodostuneisiin kustannuksiin. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että vesihuoltolaitos toimii alueellaan määräävässä markkina-asemassa, eikä asiakkaalla ole käytännössä mahdollisuutta kilpailuttaa veden toimittajaa ellei muuta alueelta pois. Asiakkaita kiinnostaa usein myös talousveden laatu ja sen turvallisuus sekä jossain määrin myös jätevedenpuhdistuksen taso. Näistä on yleensä saatavissa hyvin tietoa jo laitosten internetsivuilta sekä vuosikertomuksista. Asiakkaita harvoin kiinnostaa yksittäiset laatuparametrit, vaan tärkein tieto on se, että vesi täyttää laatuvaatimukset ja jätevedenpuhdistus on lupaehdot täyttävää. 2.2 Omistajat ja rahoittajat Vesihuoltolaitosten omistajina Suomessa ovat pääosin laitosten palveluita käyttävät tahot eli joko kunnat tai laitoksen omat liittyjät (osuuskunnat). Vesihuoltolaitoksen omistaja on yleensä jossain vaiheessa sijoittanut vesihuoltolaitokseen pääomaa, jolla laitos on sitten rakentanut verkostoja ja käsittelylaitoksia. Omistajaa ja sijoittajaa kiinnostaa aina se, miten tämän sijoittamaa pääomaa käytetään ja miten pääoma tuottaa. Omistajalle tärkeä tieto on laitoksen omaisuuden kunto ja omaisuuden arvon säilyminen. Kykeneekö laitos ylläpitämään omaisuuden arvoa vai rapistuuko omaisuus, jolloin omistaja voisi joutua sijoittamaan laitokseen lisää uutta pääomaa. Omistajaa kiinnostavat myös laitoksen kehitysnäkymät. Onko laitoksen toiminta laajentumassa uusille alueille, jolloin tarvitaan laajennusinvestointeja vai onko vielä olemassa olevan verkoston varrella liittyjäpotentiaalia, jolloin verkoston käyttö voisi tehostua? Vai onko laitoksen asiakasmäärä vähenemässä ja joutuuko laitos jopa palauttamaan liittymismaksuja takaisin? Samat seikat kiinnostavat myös muita mahdollisia rahoittajia, kuten pankkeja, muita rahoituslaitoksia ja sijoittajia. Omistajaa ja rahoittajia kiinnostaa myös vesihuoltolaitoksen perimien maksujen taso verrattuna muihin vastaaviin laitoksiin. Kiinnostuksen tausta on kuitenkin toinen kuin asiakkaalla, sillä omistajan näkökulmasta on tärkeää tietää onko maksut keskimääräistä korkeammat vai olisiko niissä vielä korotusvaraa. 2.3 Viranomaiset Viranomaisten tiedontarve on pääosin eriasteisella lainsäädännöllä määrättyä. Vesihuoltolaitosten toimintaa tarkkaillaan ja valvotaan monien eri viranomaisten taholta. Terveydensuojeluviranomaiset keräävät tietoa talousveden laadusta, ympäristöviranomaiset keräävät tietoa jätevesien käsittelystä ja lietteiden käsittelystä. ELY-keskukset keräävät tietoja vesihuoltolaitoksilta jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta VAHTI-tietokantaan sekä vesilaitostoiminnasta yleisiä tietoja VELVET-tietokantaan. Vedenottamoista ja pohjavedenpinnankorkeuksista ja pohjaveden laadusta kerätään tietoja POVETtietokantaan ja pintavesien tietoja PIVET-tietokantaan. Näistä tietokannoista VELVETtietokantaan erättävät tiedot olisivat lähinnä niitä, jotka palvelisivat myös vesihuoltolaitosten sähköistä toimintakertomusta. Sen sijaan esim. POVET-tietokannassa on yksityiskohtaisia tietoja mm. vedenottamoiden sijainnista, jotka eivät saa olla julkisesti saatavilla. AVI Kuntien viranomaiset keräävät tietoa vesihuoltolaitoksilta lähinnä vain lakisääteisiä valvontatehtäviä varten. Tietojen arkistointitapa on vaihteleva ja ne säilytetään pääsääntöisesti skannattuina pdf-tiedostoina tai paperikopioina, mutta ei juurikaan sähköisessä tietokannassa. Nämä tiedot koskevat yleensä talousveden laatua ja jätevedenpuhdistamoiden toimintaa.

3 Kaupparekisteri kerää kaikkien yhtiömuotoisten (Oy, osuuskunta) vesihuoltolaitosten tilinpäätöstiedot. Verohallinto siirtää osan sille toimitetuista tiedoista suoraan kaupparekisteriin. Verottaja kerää kaikkien verovelvollisten vesihuoltolaitosten (osakeyhtiöt, osuuskunnat, avoimet yhtiöt, yhtymät) tilinpäätöstiedot sähköiseen tietokantaan. Tiedot sisältävät tuloslaskelman ja taseen pääkohdat, mutta ei välttämättä tarkkaa suoraa tietoa tehdyistä investoinneista. Tietoja käytetään verotuksen suorittamiseen, mutta osa tiedoista on välitetty esim. kaupparekisteriin. 2.4 Vesihuoltolaitokset Vesihuoltolaitoksia itseään kiinnostaa verrata toimintaansa muihin vastaaviin laitoksiin. Vertailutietoa tarvitaan oman toiminnan kehittämiseen ja etenkin päätöksenteon tueksi investoinneista, maksuista ja henkilöstöresursseista päätettäessä. Laitokset käyttävät vertailutietoa myös esitellessään toimintaansa asiakkaille, rahoittajille, viranomaisille ja yleisölle. Tärkeimpinä vertailukohtina voidaan mainita: Toiminnan tehokkuus verrattuna muihin laitoksiin. Maksujen taso verrattuna muihin laitoksiin. Käyttöomaisuuden kunto verrattuna muihin laitoksiin 2.5 Muut tahot Vesihuoltolaitosten toiminnasta voivat olla kiinnostuneita myös muut tahot, jotka mahdollisesti hyödyntävät julkaistavia tietoja on se toivottavaa tai ei. Vesihuoltolaitosten toiminnallisilla ja taloudellisilla tiedoilla on varmasti kysyntää mm. kaupallisiin tarkoituksiin, jolloin laitetoimittajat, urakoitsijat ja konsultit käyttävät tietoja kartoittaakseen markkinoita ja etsiessään potentiaalisia asiakkaita. Toisaalta yhdenmukaisessa muodossa olevaa tietoa voidaan hyödyntää lähtötietoina erilaisiin selvityksiin ja suunnitelmiin, jotka palvelevat myös suoraan vesihuoltolaitoksia, mikä vähentää laitosten omaa työtä lähtötietojen toimittamisessa. Vesihuoltolaitoksista voi olla kiinnostuneita myös vahinkoa tai ilkivaltaa tuottavat tahot, mikä on aina otettava huomioon tietoja julkistettaessa. Tämä koskee etenkin toiminnallisia ja teknisiä tietoja. Kovin yksityiskohtaisia teknisiä tietoja esim. vedenottamoista ja säiliöistä tai niiden sijainnista ei ole syytä esittää julkisesti. 3. VÄHIMMÄISTIEDOT JA TARKENTAVAT TIEDOT 3.1 Taloudelliset Taloudelliset tiedot on lähtökohtaisesti saatavissa vesihuoltolaitosten tilinpäätöstiedoista, joita ovat tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma. Ongelmana vertailukelpoisen aineiston muodostamisessa on kuitenkin se, että eri tilinpäätöskaavat ovat erilaisia eri toimintamuodoissa toimivilla laitoksilla. Merkittävimmät erot liittyvät omistajalle maksettavan tuoton kirjaamiseen sekä oman pääoman erien muodostumiseen. Toinen ongelma on siinä, että kirjanpitolain mukaisen tilinpäätösaineiston saattaminen vertailukelpoiseksi tietokannaksi edellyttää jossain vaiheessa tietojen syöttämistä järjestelmään.

4 Vaikka yhtiömuotoisten vesihuoltolaitosten tilinpäätöstiedot olisikin saatavissa kaupparekisteristä skannattuina, olisi niiden manuaalinen käsittely kohtuuttoman kallista. Samat taloudelliset tiedot toimitetaan kuitenkin jo nyt sähköisesti verohallinnon tietojärjestelmään todennäköisesti lähes kaikista osakeyhtiö- ja osuuskuntamuotoisista laitoksista, joita lienee tällä hetkellä yli 2/3 kaikista vesihuoltolaitoksista. Jos tämän tietokannan tiedot olisi yhdistettävissä vesihuoltolaitosten sähköiseen toimintakertomustietokantaan, saataisiin suurin osa taloudellisista tiedoista ilman ylimääräistä työtä, sillä tämä työ tehdään jo nyt tilitoimistojen ja kirjanpitäjien toimesta. Ongelmaksi jäisi silloin lähinnä kuntaorganisaatioon kuuluvien laitosten tietojen kerääminen. Niidenkin osalta voitaisiin tutkia mahdollisuutta käyttää samaa veroilmoitusjärjestelmää kuin yhtiömuotoisilla laitoksilla joko niin, että kunnallisille laitoksille toteutetaan verohallinnosta erillään oleva rinnakkainen ilmoitusjärjestelmä tai sitten niin, että kunnallisten vesihuoltolaitostenkin olisi annettava verottajalle veroilmoitus, vaikka ne eivät verovelvollisia olisikaan. Sähköiseen toimintakertomukseen poimittavat taloudelliset tiedot olisivat seuraavat: Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot yhteensä, Liikevaihtoon tilikaudella kirjatut liittymismaksut, Käyttökulut ja liiketoiminnan muut kulut yhteensä, Poistot, Liikevoitto, Rahoituskulut omistajille, Rahoituskulut muille, Tilikauden tulos, Käyttöomaisuuden tasearvo yhteensä, Taseeseen tilikaudella kirjatut liittymismaksut Liittymismaksut taseessa yhteensä Lainat omistajilta, Lainat muilta, Lainojen lyhennykset omistajille, Lainojen lyhennykset muille, Laajennusinvestoinnit, - vesi - jätevesi - hulevesi Saneerausinvestoinnit, - vesi - jätevesi - hulevesi Investointiavustukset, kunta valtio EU muut

5 Talousveden käyttömaksu, /m 3 Jäteveden käyttömaksu, /m 3 Talousveden perusmaksu, Jäteveden perusmaksu, Talousveden liittymismaksu 150 m 2 :n ok-talolle, Jäteveden liittymismaksu 150 m 2 :n ok-talolle, Huleveden liittymismaksu 150 m 2 :n ok-talolle, Tarkentavina harkinnanvaraisina lisätietoina olisi tuottojen ja kulujen jakautuminen veden, jäteveden ja huleveden kesken ja toisaalta tuottojen jakautuminen kotitalouksien ja elinkeinojen (palvelut, teollisuus, matkailu, maatalous, ) kesken. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot yhteensä - vesi - jätevesi - hulevesi Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot yhteensä - kotitaloudet - teollisuus - palvelut - matkailu - maatalous Käyttökulut yhteensä - vesi - jätevesi - hulevesi 3.2 Toiminnalliset Toiminnallisista tiedoista keskeisimpiä ovat laskutettu vesi- ja jätevesimäärä sekä vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrä ja jätevedenpuhdistamoille johdetun tai vastaanotetun jäteveden kokonaismäärä. Näiden perusteella pystytään laskemaan verkostojen vuotovesien määrää. Myös eri verkostoihin liittyneiden asukkaiden lukumäärä on tärkeä tieto, mutta siinä ongelmana on se, että verkostojen piirissä oleva asukasmäärä on aina jonkinlainen arvio. Liittyneiden kiinteistöjen lukumäärät ovat laitoksilla kyllä tiedossa, mutta niissä asuvien ihmisten lukumäärästä ei yleensä ole tarkkaa tietoa. Laitosten antama oma arviokin on kuitenkin tärkeä, sillä vesihuoltopalvelujen käyttäjämäärään suhteutetaan monia laitosten tehokkuuteen ja mitoitukseen liittyviä tunnuslukuja kuten ominaisvedenkulutus (l/as/d). Laitosten toiminnan osalta kiinnostava ja selkeä vertailutieto on toiminnalle asetettujen laatuvaatimusten täyttyminen. Tätä on esimerkiksi VVY:n tunnuslukujärjestelmässä kuvattu prosenttiluvulla, joka kertoo kuinka monta prosenttia tarkkailunäytteistä on täyttänyt asetetut vaatimukset. Tämä olisi myös sähköisessä toimintakertomuksessa riittävä tieto ilmaisemaan toiminnan laatutasoa, sillä vähänkään tarkempi yksittäisten vedenlaatutietojen vertailu johtaisi helposti hyvin moniselitteiseen analysointiin, jolla ei kuitenkaan tässä yhteydessä saavutettaisi olennaista hyötyä. Laskutettu vesimäärä Laskutettu jätevesimäärä Vesijohtoverkostoon johdettu vesimäärä

6 Jätevedenpuhdistamolle vastaanotettu / johdettu jätevesimäärä Vesijohtoverkostoon liittynyt asukasmäärä, as Jätevesiverkostoon liittynyt asukasmäärä, as Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset täyttyivät, % Talousveden laatusuositukset täyttyivät, % Jäteveden puhdistusvaatimukset täyttyivät, % Tarkentavina harkinnanvaraisina lisätietoina voisi olla lisäksi laskutetun veden ja jäteveden jakautuminen kotitalouksien ja elinkeinojen (palvelut, teollisuus, matkailu, maatalous, ) kesken. Tietoa olisi mahdollista käyttää kustannusten kohdentumisen vertailuun. 3.3 Organisaatiotiedot Vesihuoltolaitoksen organisaation osalta olennaisia tietoja ovat laitoksen toimintamuoto sekä henkilöstön määrä ja tieto siitä mikä osa henkilöstöstä tekee investointitöitä, joiden kulut kirjataan taseeseen käyttöomaisuudeksi. Toimintamuotoa on tähän asti kysytty velvet-raportoinnin yhteydessä sekä VVY:n tunnuslukujärjestelmän perustietona. Toimintamuoto vaikuttaa mm. siihen, miten laitoksen tuloslaskelmakaava muodostuu ja miten esim. omalle pääomalle maksettu tuotto on kirjattu tilinpäätöstietoihin. Jos laitosten tehokkuuden vertailussa käytetään tunnuslukuna vaikka tuottojen suhdetta henkilötyövuosiin, on tärkeää erottaa, että käytetään nimenomaan käyttöhenkilöstön määrää, jonka kustannukset näkyvät tuloslaskelmassa. Laitosten välillä on isoja eroja siinä, tekeekö laitoksen oma henkilöstö investointirakentamista vai ostetaanko investoinnit ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Sen vuoksi pelkkä käyttöhenkilöstön määrä on vertailukelpoisempi. VVY:n tunnuslukujärjestelmään syötetään henkilöstön kokonaislukumäärä, joten tämä tulisi siltä osin tarkentumaan. Sähköiseen toimintakertomukseen poimittavat organisaatiotiedot olisivat seuraavat: Vesihuoltolaitoksen toimintamuoto Käyttö- ja hallintohenkilöstön määrä, htv (palkat tuloslaskelmassa) Investointihenkilöstön määrä, htv (palkat taseeseen) 3.4 Tekniset tiedot Teknisten tietojen osalta tärkeimpiä perustietoja ovat eri verkostojen pituudet sekä vedenottamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden lukumäärät. Lisäksi tärkeitä vertailutietoja ovat vuoden aikana saneeratun verkoston pituus sekä vesijohtojen putkirikkojen määrä. Nämä tiedot on tähän asti kysytty laitoksilta velvet-raportoinnissa ja myös VVY:n tunnuslukujärjestelmässä. Vesijohtoverkoston pituus, km Viemäriverkoston pituus, km Hulevesiverkoston pituus, km Omien vedenottamoiden lukumäärä, kpl Omien jätevedenpuhdistamoiden lukumäärä, kpl Vesijohtojen putkirikkoja, kpl/a Vesijohtoverkostoa saneerattu, m/a Jätevesiverkostoa saneerattu, m/a

7 3.5 Perustietojen avulla laskettavat tunnusluvut Sähköisessä toimintakertomuksessa annettavien perustietojen avulla voidaan laskea erilaisia tunnuslukuja, joita vertaamalla pystytään arvioimaan ja havainnollistamaan laitoksen toiminnallista ja taloudellista asemaa ja niiden kehityssuuntaa. Volyymin muutokset - Laitoksen toiminnan volyymin muutokset edellisiin vuosiin verrattuna - Laitoksen perimien maksujen muutokset edellisiin vuosiin verrattuna ja maksujen taso muihin laitoksiin verrattuna - Kustannustehokkuus muihin laitoksiin verrattuna - Taloudellinen kannattavuus - Saneerausinvestointien riittävyys - Tuotto sijoitetulle pääomalle - Vakavaraisuus Liittyjämäärän muutos, talousvesi as/a, % Liittyjämäärän muutos, jätevesi as/a, % Liittyjämäärän muutos, hulevesi as/a, % Vesijohtoverkoston pituuden muutos Viemäriverkoston pituuden muutos Hulevesiverkoston pituuden muutos m/a, %, m/uusi liittyjä m/a, %, m/uusi liittyjä m/a, %, m/uusi liittyjä Maksut ja tuotot Maksujen tason vertailuun on selkeä lähtökohta käyttää VVY:n vertailuhintaa, josta on olemassa vakiintunut laskentakäytäntö ja pitkä seurantahistoria. Vertailuhinta ottaa huomioon riittävällä tarkkuudella käyttömaksut, perusmaksut ja liittymismaksut. Tämän rinnalla voisi vertailulukuna olla veden ja jäteveden toteutuneet tuotot jaettuna laskutetun veden ja jäteveden määrillä. Tuotoissa on tällöin mukana myös liittymismaksut. Verkoston tehokkuuden vertailuun käytettävänä tunnuslukuna olisi vesihuoltolaitoksen kaikki tuotot jaettuna verkostojen kokonaispituudella. Henkilöstömäärän vertaluun voidaan tunnuslukuna käyttää laitoksen tuotot jaettuna käyttöhenkilöstön määrällä, jolloin liittymismaksuja ei huomioida eikä vastaavasti investointitöitä tekevää henkilöstöä. Veden ja jäteveden vertailuhinta ok-talolle /m 3 Tuotot, vesi / (laskutettu vesi) /m 3 Tuotot, jätevesi / (laskutettu jätevesi) /m 3 Tuotot / verkoston kokonaispituus /m /a (Tuotot - liittymismaksut) / käyttöhenkilöstön määrä /htv Kustannustehokkuus Käyttökulut / Liikevaihto % Käyttökulut / verkostojen kokonaispituus /m /a Käyttökulut vesi / (laskutettu vesi) /m 3 Käyttökulut jätevesi / (laskutettu jätevesi) /m 3 Rahoituskulut / Liikevaihto % Rahoituskulut / (laskutettu vesi) /m 3

8 Kannattavuus Vesihuoltolaitosten kannattavuutta voidaan vertailla parhaiten käyttökatteen ja liikevoiton avulla. Myös rahoituskulut huomioon ottava tilikauden tulos on syytä olla vertailulukuna, mutta siinä tulee huomioida eri toimintamuotojen erot pääoman tuoton kirjaamisen osalta. Käyttökate / liikevaihto % Käyttökate / (laskutettu vesi + jätevesi) /m 3 Liikevoitto / liikevaihto % Liikevoitto / (laskutettu vesi + jätevesi) /m 3 Tilikauden tulos / liikevaihto % Tilikauden tulos / (laskutettu vesi + jätevesi) /m 3 Investoinnit Investointeihin liittyen kiinnostava tieto on investointien määrä suhteessa omaisuuden tasearvoon ja toisaalta suhteessa liikevaihtoon. Järjestelmässä olisi hyvä huomioida investoinnit myös pidemmällä aikavälillä esim. kolmen edellisen vuoden ajalta. Saneerausinvestointien osalta tärkeä seurantatieto olisi verkostojen saneerausinvestointien määrä verkostopituutta kohti laskettuna. Tämä olisi eriteltynä vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkotoihin. Investoinnit yhteensä / käyttöomaisuuden tasearvo % Investoinnit yhteensä / liikevaihto % saneerausinvestoinnit / verkoston kokonaispituus - vesijohdot - jätevesiviemärit - hulevesiviemärit /m Pääoman tuotto Pääoman tuoton määrittäminen vertailukelpoisesti eri vesihuoltolaitoksille on usein todettu olevan mahdotonta, kun laitosten käyttöomaisuuden arvot ovat muodostuneet toisistaan poikkeavilla tavoilla eivätkä tasearvot vastaa omaisuuden käypää arvoa. Omaisuuden arvostuserot kirjanpidossa johtuvat lähinnä erilaisista poistokäytännöistä sekä investointeihin saaduista avustuksista. Myös vesihuoltolaitoksen toimintamuodon muutoksessa on omaisuuden arvo voinut muuttua merkittävästikin. Vesihuoltolain 18 :n mukaan vesihuoltolaitoksen perimiin maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Laissa puhutaan siis nimenomaan pääomasta eikä omaisuuden arvosta. Pääomaa ei myöskään eritellä vieraaseen tai omaan pääomaan, vaan tarkoitetaan yleisesti laitokseen sitoutunutta pääomaa. Vesihuoltolaitokseen sitoutunut pääoma näkyy kuitenkin kaikilla kirjanpitovelvollisilla vesihuoltolaitoksilla varsin yksiselitteisesti kirjanpitolakien ja ohjeiden mukaisesti laadituissa tilinpäätöksissä taseen vastattavaa puolella. Jos laitos on noudattanut nopeaa poistokäytäntöä, on tilikausien tulos ollut pienempi, mutta laitokseen on jäänyt vastaavasti poistojen verran asiakkailta maksuilla perittyä rahaa käytettäväksi joko investointeihin tai pääoman tuottoon ja palautuksiin. Jos poistot on käytetty investointeihin, on käyttöomaisuuden arvo säilynyt ennallaan, mutta jos poistot on käytetty pääomaerien palautuksiin (esim. omistajalainojen lyhennykset), on omaisuuden arvo pienentynyt ja samalla tietysti myös pääoman määrä on pienentynyt palautuksen verran. Hitaampaa poistokäytäntöä noudattava laitos pystyy näyttämään samoilla maksutuloilla korkeampaa tulosta, jolloin ylijäämä siirtyy taseeseen laitoksen vapaaksi omaksi pääomaksi.

9 Kirjanpitolainsäädännön mukainen tasejatkuvuus takaa sen, että pääomat eivät voi mitenkään "sulaa" ilman että niitä tuloutetaan omistajille tai velkojille. Ja jos pääoma on kerran maksettu takaisin, niin voidaan kysyä, voidaanko omaisuuden arvoa laskennallisesti korottamalla (käypään arvoon) maksaa tuottoa tälle jo kertaalleen takaisin maksetulle pääomalle. Mahdollinen nykykäyttöarvon käyttäminen pääoman tuoton perusteena olisi tämän vuoksi erittäin kyseenalaista ja harhaanjohtavaa. Se korjaisi kyllä omaisuuden kirjanpitoarvojen arvostuserot, mutta samalla jättäisi huomioimatta sen, minkä verran laitos on historiassa jo tulouttanut omistajille ja maksanut omistajien sijoittamaa pääomaa takaisin. Nykykäyttöarvon laskennassa myös saadut investointiavustukset nostettaisiin takaisin omaisuuden arvoon, jolloin tuottoa voitaisiin maksaa omistajille myös valtionavustuksilla katetulle osuudelle omaisuuden arvosta. Pääoman tuoton osalta on tämän vuoksi selkeintä ja yksiselitteistä laskea pääoman tuottoa kuvaavat tunnusluvut vakiintuneiden laskentakaavojen avulla suoraan tilinpäätöksen mukaisista arvoista. Luvuista yleisimmät ovat oman pääoman tuotto ja sijoitetun pääoman tuotto. Näiden lisäksi on tarpeen vertailla erikseen omistajalainojen tuottoa sekä kokonaistuloutusta omistajille, jossa otetaan huomioon oman pääoman tuotto, omistajalainojen korot ja omistajalainojen lyhennykset. Nämä kaikki tunnusluvut yhdessä antavat kattavan kokonaiskuvan tuottojen tasosta ja havainnollistavat eri pääomaerien merkityksen kassavirtojen kannalta. Rahoituskulut omistajille / velat omistajille % Rahoituskulut omistajille / käyttöomaisuuden tasearvo % Rahoituskulut yhteensä / (vieras pääoma liittymismaksut), % Rahoituskulut yhteensä / käyttöomaisuuden tasearvo % Oman pääoman tuotto % Sijoitetun pääoman tuotto % Kokonaistuloutus omistajille = Rahoituskulut omistajille+ lainojen lyhennykset omistajille + oman pääoman tuotto + oman pääoman palautukset Kokonaistuloutus /(laskutettu vesi ja jätevesi), /m 3 Kokonaistuloutus / käyttöomaisuuden tasearvo % Vakavaraisuus Yritysten vakavaraisuutta kuvataan tyypillisesti omavaraisuusasteella, joka kannattaa yleisen vertailtavuuden vuoksi laskea myös kaikille vesihuoltolaitoksille yleisen käytännön mukaisesti. Vesihuoltolaitokset poikkeavat tavanomaisista yrityksistä kuitenkin siinä, että niiden taseissa voi vieraaseen pääomaan merkittynä olla huomattava osuus omistajilta tai asiakkailta otettuja velkoja, jotka ovat laitoksen kannalta huomattavasti riskittömämpiä kuin ulkopuolisilta otetut lainat. Liittymismaksuihin kohdistuu hyvin teoreettinen palautusvelvollisuus, eikä niille makseta lainkaan korkoa. Myös omistajilta otetut lainat ovat luonteeltaan sellaisia, että omistaja pystyy itse vaikuttamaan niiden korkotason ja lyhennysohjelmaan, joten ne ovat vesihuoltolaitoksen kannalta selvästi riskittömämpiä yleisen korkotason muutoksille kuin ulkopuolisilta otetut lainat. Tämän vuoksi vakavaraisuutta olisi suositeltavaa vertailla perinteisen omavaraisuusasteen lisäksi tunnusluvulla, jossa koko oma pääoma, liittymismaksut ja omistajalainat lasketaan yhteen ja jaetaan taseen loppusummalla. Tämä kertoisi paremmin vesihuoltolaitoksen todellisen vakavaraisuuden.

10 Omavaraisuusaste % liittymismaksut / taseen loppusumma % Velat omistajille / taseen loppusumma % (Oma pääoma + liittymismaksut + velat omistajille) / taseen loppusumma, % 4. ERITYISTARPEET 4.1 Monialayhtiöt Monialayhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, jotka vesihuoltolaitostoiminnan lisäksi toimivat muillakin toimialoilla. Tällaisia yhtiöitä voivat olla esimerkiksi kuntien sähkö- ja energiayhtiöt, joihin on liitetty myös vesihuoltolaitoksen toiminta. Periaatteessa monialayhtiöiden sisällä toimivia vesihuoltolaitoksia tulisi koskea samat kirjanpitoja raportointivelvoitteet kuin erillisinä yhtiöinä tai laitoksina toimivia vesihuoltolaitoksia koskevat. Monialayhtiössäkin olisi laadittava kaikilta osin eriytetty tilinpäätös vesihuoltolaitoksen osalta ja sen perusteella tulisi laatia saman sisältöinen sähköinen toimintakertomus, kuin muiltakin laitoksilta vaaditaan. 4.2 Kansainväliset yhtiöt Kansainvälisillä yhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, jotka harjoittaisivat vesihuoltolaitostoimintaa useissa eri maissa. Tästä ei Suomessa ole vielä käytännön esimerkkiä varsinaisen vesihuoltolaitoksen toimintojen osalta, vaikka osatoimintoja hoidetaankin jo kansainvälisten yhtiöiden toimesta. Tulevaisuuden varalle olisi tarpeen edellyttää aina eriytetyn tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista Suomessa toimivien vesihuoltolaitoksien osalta. 5. TIEDONKERUUN HYÖDYT JA HAITAT 5.1 Tiedonkeruun toteutustapa Taloudelliset tunnusluvut olisivat olemassa valmiiksi sähköisessä muodossa verohallinnon tietokannasta, jonne pääosa laitoksista jo nyt syöttää tiedot verkossa sähköisesti. Ongelmana on lähinnä se, miten nuo tiedot olisi käytettävissä ja siirrettävissä vesihuollon sähköisen toimintakertomuksen aineistoksi. Teknisten ja toiminnallisten tietojen osalta syöttäminen tulisi tapahtumaan vanhan VELVET- järjestelmän korvaavan uuden järjestelmän kautta. Periaate kuitenkin olisi se, että jokainen laitos syöttää perustiedot vain yhden kerran ja ne ovat sen jälkeen järjestelmässä saatavilla ja yhdisteltävissä muihin aineistoihin kuten taloudellisiin tietoihin. 5.2 Tiedonkeruusta saatavat hyödyt Saadaan aikaiseksi valtakunnallinen vertailuaineisto, josta voi hakea tietoja eri hakukriteereillä. Asiakkaat voivat tutkia oman vesihuoltolaitoksen taloudellista tilannetta, kuten maksutulojen ja kustannusten vastaavuutta, omistajalle maksettavaa tuottoa tai saneerausinvestointien määrää ja verrata tietoja muihin laitoksiin ja ehkä myös viranomaisten määrittämiin tavoitearvoihin. Asiakkaiden on tällöin helpompi antaa palautetta vesihuoltolaitokselle ja sen omistajille.

11 Omistajat voivat verrata sijoitetun pääoman tuottoa tai laitoksen tehokkuutta muihin vastaaviin laitoksiin. Tämä voisi hillitä jossain määrin päättäjien toiveita tuloutusten kasvattamisesta. Julkisesti helposti saatavilla oleva vertailuaineisto auttaa vesihuoltolaitoksia ohjaamaan ja säätelemään toimintaansa. Toisaalta tietoisuus kontrolliaineiston olemassaolosta rajoittaa taloudellisia ylilyöntejä vesihuoltolaitostoiminnassa. Yhtenäisen ja ajantasaisen tietokanta-aineiston muodostaminen toimintakertomusten kautta toisi pidemmällä aikavälillä säästöjä myös vesihuoltolaitoksille tiedon hakemiseen ja kokoamiseen käytettävän työajan vähenemisenä. Tästä olisi apea mm. monissa suunnitteluhankkeissa ja kehittämisprojekteissa sekä budjettien valmistelussa. Samaa tietoa ei tarvitsisi joka hankkeeseen kerätä ja muokata erikseen, vaan perustiedot olisi aina julkisesti saatavissa ilman ylimääräistä työtä. Näin saatava säästö tietenkin vaihtelee laitoksittain hyvin paljon, joten sen tarkempi arviointi on vaikeaa. Lähtötietojen kerääminen esimerkiksi vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimista varten vaatii kuitenkin usein useamman päivän toimistotyötä. Jos sähköisen toimintakertomuksen kokoaminen veisi laitoksen koosta riippuen 1 5 henkilötyöpäivää vuodessa, on mahdollista, että vastaava työmäärä säästyy monin verroin muiden hankkeiden tiedonhankinnan helpottuessa. 5.3 Tiedonkeruusta koituvat haitat Vesihuoltolaitosten sähköisen toimintakertomuksen käyttöönotosta aiheutuva välitön vaikutus on lähinnä tietojen keräämiseen ja syöttämiseen tarvittavan työmäärän kasvaminen laitoksilla. Kuten edellisessä luvussa todettiin, tämä välitön työmäärän kasvaminen todennäköisesti kompensoituu sillä, että muihin hankkeisiin tarvittavan lähtöaineiston keräämien helpottuu ja työmäärä voi kokonaisuudessaan jopa vähentyä. Tavoitteena kuitenkin on, että sähköisen toimintakertomuksen käyttöönotolla korvataan nykyisin käytössä olevia hajanaisia ja päällekkäisiä tiedonkeruujärjestelmiä. Toinen merkittävä asia on tietysti koko järjestelmän kehittäminen ja ylläpito ja siitä aiheutuvat kustannukset, jotka pitäisi pystyä jollain tavalla kattaman. Jos yleisesti koetaan, että järjestelmästä on hyötyä ensisijaisesti vesihuoltopalveluiden käyttäjille laitosten talouden seurannan kautta kohtuullisina pysyvien maksujen muodossa ja laitoksille itselleen toiminnan kehittämisen helpottumisen muodossa, voisi olla perusteltua periä järjestelmän ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia ainakin osittain vesihuoltolaitoksilta perittävän rekisteröintimaksun muodossa. Maksu tulisi olla suhteessa laitoksen liikevaihtoon, siten että kustannukset jakautuisivat tasaisesti kaikille vedenkuluttajille laitoksen kokoluokasta riippumatta. 6. TIETOJEN KÄYTETTÄVYYS TOIMINNAN OHJAUKSEEN Sähköisen toimintakertomuksen avulla kerättäviä tietoja olisi mahdollista käyttää valtionhallinnossa myös vesihuoltolaitostoiminnan ohjaamiseen. Tässä suhteessa merkittävimpiä tarpeita on vesihuoltolaitosten verkostojen ja muun omaisuuden kunnon ja saneeraustarpeiden arviointi ja seuranta. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää teknisiä ja toiminnallisia tunnuslukuja kuten vuotovesiprosentit ja saneeratun verkoston määrä suhteessa koko verkostopituuteen. Näitä tukevina tunnuslukuina voidaan rinnalla käyttää käyttöomaisuuden kirjanpitoarvojen kehitystä, vaikka poistonopeudet kovasti vaihtelevatkin. Jos kuitenkin esimerkiksi verkoston vuotovesimäärät ovat korkeat, saneerausinvestoinnit pienet ja verkoston tasearvo keskimääräistä pienempi, on se selvä indikaatio merkittävästä saneerausvelasta. Tätä seurantaa varten olisi tietysti laadittava sitten tarkempaa luokittelua ja jonkinlaisia hälytysrajoja tunnusluvuille. Toinen osa-alue, johon sähköisen toimintakertomukseen tietoja voi hyödyntää, on avustusten kohdentaminen. Tätä varten voidaan seurata taustatiedoksi toiminnallisia ja teknisiä tunnuslukuja, kuten liittyjämäärien ja vedenkulutuksen kehitystä (kasvava vai taantuva laitos), llä mainittua omaisuuden kuntoa, sekä investointien suuruutta. Avustusten kohdentamisessa voidaan myös

12 huomioida sitä, kuinka suuri osuus maksutuloista kohdistuu investointeihin ja kuinka suuri osuus tuloutetaan omistajille. Maksujen tasolle ja pääoman tuotolle on mahdollista määritellä rajaarvoja, jolloin avustuksia ei käytettäisi tuloutusten pönkittämiseen. Tämä voisi toisaalta vähentää suurten laitosten kiinnostusta verkostojen laajentamiseen haja-asutusalueille, joten asia ei ole kovin yksiselitteinen.

LIITE 1 1.SÄHKÖISEN TOIMINTAKERTOMUKSEN MALLI, PERUSTIEDOT 1-1

VESIHUOLTOLAITOKSEN SÄHKÖINEN TOIMINTAKERTOMUS PERUSTIEDOT Vuosi 2010 2011 2012 Vesihuoltolaitoksen nimi Kunta Yhteyshenkilö Puhelinnumero www-osoite Toimintamuoto Toimiala xxx:n vesiosuuskunta yyy bbb nnn www Osuuskunta Talousvesi Jätevesi Hulevesi Tukkuvesi Tukkujätevesi Vesijohtoon liittyneet asukkaat Viemäriin liittyneet asukkaat Vesijohtoverkoston pituus Viemäriverkoston pituus Hulevesiverkoston pituus Vedenottamoita Jätevedenpuhdistamoita Omille liittyjille myyty talousvesi Muille vesihuoltolaitoksille myyty talousvesi Omilta liittyjiltä laskutettu jätevesi Muilta vesihuoltolaitoksilta laskutettu jätevesi Käyttö- ja hallintohenkilöstön määrä Investointeja tekevän henkilöstön määrä as as m m m kpl kpl m3/a m3/a m3/a m3/a htv htv MAKSUT Talousveden käyttömaksu (alv 0 %) /m3 Jäteveden käyttömaksu (alv 0 %) /m3 Talousveden perusmaksu 150 m2 omakotitalolle (alv 0 %) Jäteveden perusmaksu 150 m2 omakotitalolle (alv 0 %) Talousveden liittymismaksu 150 m2 omakotitalolle (alv 0 %) Jäteveden liittymismaksu 150 m2 omakotitalolle (alv 0 %) TULOSLASKELMA Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot yht. Liikevaihtoon sisältyvät liittymismaksutulot Taseeseen merkityt liittymismaksutulot Käyttökulut yhteensä Poistot Liikevoitto Rahoituskulut omistajille Rahoituskulut muille Verot Tilikauden tulos

TASE Käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo yhteensä Vaihto-omaisuus yhteensä Rahoitusomaisuus ja sijoitukset yhteensä Oma pääoma yhteensä Velat omistajille ja saman konsernin yrityksille Velat muille Liittymismaksut vieraassa pääomassa RAHOITUSLASKELMA Lainojen lyhennykset omistajille ja saman konsernin yrityksille Lainojen lyhennykset muille Osingot ja oman pääoman palautukset omistajille Laajennusinvestoinnit Talousvesi Jätevesi Hulevesi Saneerausinvestoinnit Talousvesi Jätevesi Hulevesi Avustukset kunnalta Avustukset valtiolta ja EU:lta Rahoitusosuudet muilta TOIMINTA Talousveden laatuvatimukset täyttyivät % Talousveden laatusuositukset täyttyivät % Jäteveden puhdistusvaatimukset täyttyivät % Putkirikkojen määrä kpl/a Vesijohtoverkoston keski-ikä a Jätevesiverkoston keski-ikä a Vesijotoverkostoa saneerattu m/a Jätevesiverkostoa saneerattu m/a SELOSTUSOSIO Muutokset toiminnassa Merkittävimmät investoinnit Henkilöstön muutokset Toimintamuodon muutokset Tulevat laajennukset Liittyjämäärän kehitys

LIITE 2 2.SÄHKÖISEN TOIMINTAKERTOMUKSEN MALLI, LASKETUT TIEDOT 2-2

VESIHUOLTOLAITOKSEN SÄHKÖINEN TOIMINTAKERTOMUS LASKETUT TUNNUSLUVUT Vuosi 2010 2011 2012 Vesihuoltolaitoksen nimi Kunta Yhteyshenkilö Puhelinnumero www-osoite Liittyjämäärän muutos, vesi Liittyjämäärän muutos, jätevesi Liittyjämäärän muutos, hulevesi Vesijohtoverkoston pituuden muutos Viemäriverkoston pituuden muutos Hulevesiverkoston pituuden muutos Tuotot / (laskutettu vesi ja jätevesi) Vesihuoltopalvelujen vertailuhinta omakotitalolle Tuotot / verkoston kokonaispituus Tuotot / käyttöhenkilötyövuosi xxx:n vesiosuuskunta yyy bbb nnn www as/a as/a as/a m/a m/a m/a /m3 /m3 /m /htv Käyttökulut / (laskutettu vesi ja jätevesi) /m3 Käyttökulut / Liikevaihto % Poistot / käyttöomaisuuden kp.arvo % Liikevoitto / Liikevaihto % Liikevoitto / (laskutettu vesi ja jätevesi) /m3 Rahoituskulut omistajille / liikevaihto % Rahoituskulut omistajille / velat omistajille % Rahoituskulut omistajille / käyttöomaisuuden kp.arvo % Rahoituskulut yhteensä / (vieraspääoma - liittymismaksut) % Rahoituskulut yhteensä / käyttöomaisuuden kp.arvo % Rahoituskulut yhteensä / (laskutettu vesi ja jätevesi) /m3 Oman pääoman tuotto % Sijoitetun pääoman tuotto % Rahoituskulut ja lainojen lyhennykset / laskutettu vesi ja jätevesi /m3 Rahoituskulut ja lainojen lyhennykset omistajille/ laskutettu vesi ja jätevesi /m3 Kokonaistuloutus omistajille Kokonaistuloutus / (laskutettu vesi + jätevesi) /m3 Kokonaistuloutus / käyttöomaisuuden kp.arvo % Omavaraisuusaste % Liittymismaksut / taseen loppusumma % Velat omistajille / taseen loppusumma % (OPO + liittymismaksut + omistajalainat) / taseen loppusumma % Saneerausinvestoinnit / verkoston kokonaispituus Talousvesi /m Jätevesi Hulevesi Vesijohtoverkoston saneerausaika (kok.pituus / saneerattu) a Jätevesiverkoston saneerausaika (kok.pituus / saneerattu) a Putkivauriot / vesijohtoverkoston pituus kpl/km Vesijohtoverkoston hukkavesi % Jätevesiverkoston laskuttamaton vesi %