Toimintasuunnitelma 2012

Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Yleistä. Yhdistyksen varsinainen toiminta

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Yleistä. Yhdistyksen varsinainen toiminta

MieTo ry Toimintakertomus 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Johdanto. Yleistä

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Toimintasuunnitelma 2013

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAJO ry pähkinänkuoressa

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Toimintasuunnitelma 2018

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman

VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Sievin vapaa-aikalautakunta Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Metropolia ammattikorkeakoulun alumnitoiminta

SAKU-strategia

Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Sovitut toimintatavat

Jäsenyys ja jäsenhankinta

Crohn ja Colitis ry.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Stadin paras kasvattajaseura Toimintasuunnitelma vuosille

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Strategia toimintaa ohjaamassa

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS päivitetty )

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja


Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Finland Toimintasuunnitelma (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

Tervetuloa! Vaikuttavaa toimintaa

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

TOIVALAN URHEILIJAT RY 1

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Yhdistyslaturin kysely 2019

jäsenasiainhoitaja, pääluottamusmies hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet aluetoimisto hallituksen jäsenet, luottamusmiehet

Vihreän yrittäjän asialla

Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto

Saarijärven elinkeinostrategia.

Kuopion Yrittäjien strategia

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT

Muuramen Syke ry:n viestintäsuunnitelma

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ ALKAEN

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

Kehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Transkriptio:

Toimintasuunnitelma 2012 Kaakkois-Helsingin mielenterveysseura MieTo ry Roihuvuorentie 2, 00820 Helsinki - mieto@mieto.fi - www.mieto.fi

1 MieTo ry MieTon ry:n tehtävä on edistää hyvää mielenterveyttä, jaksamista ja työ- ja toimintakykyä tarjoamalla mielekkään toiminnan mahdollisuuksia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Yhdessä tekeminen tukee mielenterveyttä, lisää osallisuuden kokemista ja ehkäisee syrjäytymistä. Yhdistys toimii Kaakkois- ja Itä-Helsingin alueella. Kaikkea toimintaa ja sen suunnittelua ohjaa kysymys: edistääkö se yhdistyksen ydintarkoitusta suorasti tai epäsuorasti? MieTon jäsenet ovat sen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. MieTossa jäsen määrittelee itse, mikä on hänelle mielekästä toimintaa ja ottaa osaa toimintapuitteiden luomiseen. MieTo tukee yhdessä tekemistä luomalla sille puitteet. MieTon asiakas on yhteiskunta. Yhdistyksen toiminta ehkäisee sosiaali- ja terveyspalveluita kuormittavien ongelmien syntyä. Uudet toimijat löytävät yhdistyksen useimmiten ammattilaisten suositusten kautta. Joustava ja jäsenistön tarpeisiin räätälöity toiminta täydentää julkisen sektorin tehtävää siltä osin, mihin sen on vaikea vastata: sosiaalisen verkoston vahvistaminen. MieTon vahvuudet ovat kevyt byrokratia, ihmislähtöisyys ja spontaanius. MieTo rakentuu vastavuoroisuuden ja tasa-arvon periaatteelle. Yksin pärjääminen ei ole hyve: olemme kaikki vuorollamme avun ja tuen antajia ja vastaanottajia. Tullessaan mukaan uusi toimija antaa muille mahdollisuuden omaan seuraansa. Vastavuoroisesti hän ottaa vastaan mielekkään tekemisen mahdollisuuden yhdessä muiden kanssa. MieTo vahvistaa ihmisten välistä luottamusta, sosiaalista pääomaa. MieTo tunnistaa jäsenet ihmisinä, ei mielenterveyskuntoutujina tai -potilaina. Katse kohdistetaan ihmisen olemassa oleviin voimavaroihin. Yksilön voimavarat lisääntyvät, kun olemassa olevat resurssit tehdään näkyviksi ja ihmistä arvostetaan näiden kautta. MieTo on kehittänyt 10 vuoden ajan toimintatapaa, jota kutsutaan nykyisin osallistavaksi tuotannoksi tai vertaistuotannoksi. MieTolla on myös kannatusjäseniä ja sidosryhmiä, joiden tarpeiden huomioiminen kuuluu sen strategiaan. MieTo on pysynyt elinvoimaisena, koska toimijat ovat viime kädessä luottaneet omaan kykyynsä ratkoa kohtaamiaan haasteita. Muun muassa aktiivinen osallistuminen varainhankintaan kertoo siitä ylpeydestä, jolla yhdistystä on kehitetty. Tulevaisuudessa palkatun henkilökunnan rooli korostuu, jotta talkootyöllä rakennetun toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Tulevan vuoden keskeisin tavoite on MieTon ydinajatusta tukevien rakenteiden vahvistaminen. Miten rakenteita pystytään vahvistamaan niin, että jatkossakin voidaan tarjota mielekkään tekemisen mahdollisuuksia yhdessä muiden kanssa? Tuleva vuosi on myös taitekohta, sillä yhdistystä luotsanneet perustajajäsenet ovat vetäytymässä ansaitulle eläkkeelle toimikauden lopussa. Yhdistys pyrkii vuoden aikana sulavaan ja hallittuun vastuunsiirtoon. 2 MieTon tulevaisuusstrategia 2012-2014 MieTon kolmivuotisen tulevaisuusstrategian laatiminen käynnistettiin syksyllä 2011. Työtä jatketaan alkuvuodesta 2012 ja tulevaisuusstrategia annetaan kevätkokouksen punnittavaksi maaliskuun lopulla 2012. Kehityksen osa-alueet ovat: Kasvava toiminta: Jäsenlähtöisyys ja spontaania toimintaa tukeva yhdistysrakenne Vaikuttavuuden lisääminen ja todentaminen Avoimuus: Omien toimintamallien näkyväksi tekeminen Rahoitus: Avustukset ja omatoiminen varainhankinta (esim. yhteiskunnallinen yrittäjyys) Henkilöstö: Kaksi palkattua työntekijää (toiminnanjohtaja ja -ohjaaja sekä korkeakouluharjoittelijat. Yhteiskunnallinen yrittäjyys rahoituksen tukena luo työllistymismahdollisuuksia. Voimaannuttava yhdistys: Jäsenten inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistus Toimintasuunnitelma 2012 2

3 Toiminta ja uudet avaukset 2012 3.1. Toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Perinteinen ryhmätoiminta Perinteisiä toimintaryhmiä tuetaan edelleen kysynnän mukaan. Ne ovat aiemmin muodostuneet mm. liikunnan, kulttuurin, kasvimaan, ruoanlaiton ja veneilyn ympärille. Näiden ryhmien tilalle tai rinnalle muodostetaan uusia ryhmiä sitä mukaan, kun näihin löytyy osallistujia. Uusina avauksina talvi-kevätkaudella alkavat talviretkeilyryhmä, kuntoklubi, shakkiryhmä ja onkikerho. Ruokaperjantaissa kokkaamisesta innostuneille järjestetään vertaisoppimista tukeva lukupiiri hygieniapassikoetta varten. Ryhmätoiminnan suunnittelu ja kehittäminen on jatkuva prosessi. Palkatun henkilökunnan tehtävä on huomata, mistä toimijat ovat kiinnostuneita ja tukea näitä uuden toiminnan synnyttämisessä. Jäsenet tarvitsevat eniten tukea toiminnan käynnistämisessä ja organisoinnissa. Tilakysymys Tavoitteena on löytää uusi toimitila, sillä yhdistys ei voi enää käyttää nykyistä toimitilaansa Roihuvuoren kirjaston alakerrassa päivisin. Oman toimitilan lisäksi pyritään hyödyntämään muita toimintaa palvelevia alikäytössä olevia tiloja. Roihuvuoriseuran asukastaloprojektin edistymistä tuetaan omien voimavarojen mukaan ja yhteistyöstä ollaan lähtökohtaisesti kiinnostuneita. Kesäkauden toiminta Vartiosaaressa Kesäkaudelle toimintaa jatketaan Vartiosaaren mökillä, jonka vuokraan yhdistys hakee avustusta sosiaalilautakunnalta. Vuonna 2012 suunnitellaan myös omatoimisen rahoituksen mallia tukemaan mökin kuluja. MieTo on hakenut kaupungin venepaikkaa läheisestä Airorannasta. Mikäli venepaikka saadaan, toimintaa mökillä lisätään järjestämällä avointa päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa, aiemman kolmen päivän sijasta. Saaren kasvimaapalstaa viljellään tulevana kesänä. Toimintaryhmään pyydetään ohjausapua lähialueen kaupunkiviljelyaktiiveilta. Tätä kautta pyritään myös lisäämään oman tuotannon osuutta syksyn ruokaperjantai-ryhmän elintarvikkeissa ja lisäämään toimintaryhmään osallistumista. Saaren rannasta katiskalla nousevista särjistä opetellaan tekemään sardiineja. Näihin projekteihin voidaan hakea tarpeen mukaan taloudellista kohdeavustusta ja koulutusta lähiruokatuotantoa tukevilta toimijoilta. Vartiosaaren Trissan-mökkiä vuokrataan edellisten vuosien tapaan yhdistyksen jäsenille ja MieTon tapaisille yhdistyksille käyttömaksua vastaan. 3.2. Uutena avauksena MieTon aikapankki ja yhteistyö sisaryhdistyksen kanssa Uutena vapaaehtoistoiminnan avauksena MieTossa ruvetaan toimintavuoden aikana suunnittelemaan yhdistyksen ja jäsenten tarpeisiin räätälöityä aikapankkia. Sen tavoitteena on vahvistaa jäsenten välistä tukiverkostoa, lisätä toimintaryhmiin sitoutumista ja osoittaa arvostusta vapaaehtoistoimijoiden työlle. Aikapankin myötä toimintaa voidaan myös lisätä sekä parantaa niiden jäsenten osallistumismahdollisuuksia, jotka eivät työssäkäynnin vuoksi voi osallistua yhdistyksen päivittäiseen toimintaan. Aikapankin suunnittelu ja käynnistäminen aloitetaan kesällä, jolloin osallistujamäärä on perinteisesti ollut kaikkein suurinta. Vaikka aikapankin kehittäminen vaatii palkatun työntekijän panosta, sen oletetaan lisäävän lopulta suhteessa enemmän jäsenten vastuunkantoa yhdistyksen toiminnassa. MieTolla on ensi vuonna kiinnostava mahdollisuus laajentaa toimintaansa perinteisen mielenterveystyön alalle. MieTo järjestää yhdessä Pääkaupunkiseudun mielenterveysseuran kanssa tukihenkilötoimintaa sekä toteuttaa yhden tukihenkilökoulutuksen. Tukihenkilöiden ohjaamat ryhmät toimivat jatkossa osana MieTon ryhmätoimintaa. Toimintasuunnitelma 2012 3

4 Jäsenhankinta ja sitouttaminen Uusien toimijoiden löytäminen ja sitouttaminen on keskeinen osa kestävän yhdistysrakenteen muodostamista. Tässä keskitytään erityisesti sellaisten ihmisten tavoittamiseen, joilla on mahdollisuus osallistua MieTon päivätoimintaan. Näin lisätään myös toiminnan sosiaalista vaikuttavuutta. MieTo on matalankynnyksen toimija eikä jäsenmaksun maksaminen ole edellytys toimintaan osallistumiselle. Jäsenten hankinnassa panostetaan uusien toimijoiden tavoittamiseen - ei jäsenmaksua maksavien jäsenten määrän lisäämiseen. Jäsenmaksun kautta sitoutuminen painottuu vahvemmin kannatusjäsenyyteen, mihin on jo käytännössä katsoen tultu. Jäsenmaksun maksaminen tuo kuitenkin tiettyjä etuja, kuten mahdollisuuden vuokrata Trissan-mökkiä. Uusien jäsenten sitouttamista parannetaan kehittämällä yhteistyötä vanhojen ja uusien sidosryhmien kanssa. Alueen sosiaalitoimi, a-klinikka ja mielenterveystoimijat ovat perinteisesti ohjanneet asiakkaitaan MieTon toimintaan. Tulevalla toimintakaudella toiminnanohjaaja tapaa ja on säännöllisesti yhteydessä uusia toimijoita ohjaavien tahojen kanssa. Aikaisemmin on havaittu, että aktiiviset jäsenet tulevat mukaan joko valmiin henkilökontaktin kautta tai he ovat vaihtoehtoisesti onnistuneet solmimaan kontakteja heti toimintaan tutustuessa. Tästä syystä nykyisistä toimijoista kootaan sitouttamisryhmä tammikuussa 2012. Kun uudet toimijat tulevat toimintaan, toimintaryhmäläiset vastaavat siitä, etteivät nämä jää yksin. Uusien jäsenten hankintaan panostetaan alkuvuodesta ja mökkikauden alkaessa. Mökkikauden aikana pyritään vahvistamaan jäsenten halua jatkaa mukana toiminnassa myös syksyllä, ellei vetäytymisen syynä ole työllistyminen. Käytännössä tämä tarkoittaa syyskauden toiminnan osallistavaa suunnittelua kesäkauden aikana mökillä. Yhdistyksen pitkäaikaiset aktiivijäsenet tunnistavat vuoden aikana ne kohdat, jolloin jäsenet vetäytyvät herkästi toiminnasta. Näihin kohtiin suunnataan tulevana vuonna aiempaan enemmän tukea. Toiminnan onnistumisen mittarina yhdistyksen vuosikokoukselle esitetään numeroihin perustuvaa tietoa uusien kävijöiden määrästä vuoden aikana. Onnistumista kuvaa se, kuinka moni on osallistunut toimintaan myös tutustumiskäynnin jälkeen. 5 Viestintä Viestintää kehitetään 2011 luodun tiedotussuunnitelman mukaisesti. Jäsenviestinnässä panostetaan kasvotusten tapahtuvaan viestintään, koska kaikki jäsenet eivät omista tietokonetta tai lue nettisivuja. Nettisivuja uudistetaan vastaamaan ensisijaisesti sidosryhmien tarpeita. Verkkoviestinnän perimmäinen tarkoitus on helpottaa sidosryhmien työtä, jotta he löytävät tarvitsemansa tiedon vaivattomasti esitellessään MieToa asiakkailleen. Näin nettisivut palvelevat parhaiten kaikkien tarpeita. MieTon esite uudistetaan toimintavuoden aikana. Tavoitteena on myös saada MieTosta lehtijuttu paikallislehteen mökkikauden alussa sekä THL:n sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten Tesso-lehteen loppuvuodesta. Toimintasuunnitelma 2012 4

MieTon viesti Uudet jäsenet Sidosryhmät Sisäinen viestintä MieTo on mielekästä tekemistä yhdessä muiden kanssa. Yksin ei tarvitse pärjätä, porukassa parempi. Pyrimme yhteistyöhön, josta on hyötyä molemmille osapuolille. MieTo on haluttu yhteistyökumppani. Toimintamme ehkäisee niitä haasteita, jotka kuormittavat teidän työtänne. Kiittämisen ja kunnioituksen kulttuuri yhdistyksen sisällä. Viestinnän tarkoitus, toivottu reaktio Uudet jäsenet Sidosryhmät Sisäinen viestintä Toimintaan liittyminen ja sitoutuminen. Yhteistyö MieTon kanssa on sujuvaa. Kuulun tähän porukkaan, minut huomataan ja minua arvostetaan. Tieto ohjelmasta ja sen muutoksista. Pääkanavat viestinnässä Uudet jäsenet Sidosryhmät Sisäinen viestintä Sidosryhmät, face to face -viestintä, esitteet, esittelyvideot, puskaradio. Nettisivut, Facebook, sähköposti, puhelin, tapaamiset. Jokapäiväinen toiminta, puhelin, printatut ohjelmat, nettisivut. 6 Talous MieTon talous perustuu jäsenmaksuihin, Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan ja Suomen Mielenterveysseuran yleisavustukseen, omatoimiseen varainhankintaan sekä kohdeavustuksiin. Kohdeavustuksia haetaan muun muassa toimintaryhmien ja erilaisten koulutustilaisuuksien toteuttamiseen. Koska yhdistysten rahoitus ei ole pysyvää, toimintaa on kehitettävä niin, ettei avustussummien vaihtelu lamaannuta sitä. Yhdistyksellä on menestyksellinen perinne omatoimisessa varainhankinnassa, jonka kehittäminen on talousstrategian ytimessä. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollisuuksista tehdään selvitys vuoden 2012 syyskokoukseen mennessä. Tämän perustella uusi hallitus voi harkita toiminnan aloittamista vuonna 2013. Myös muita varainhankinnan mahdollisuuksia kartoitetaan vuoden 2012 aikana. Taloutta hoidetaan vuosikokouksen hyväksymän taloussäännön mukaisesti. Taloussäännön käytännön toteuttamista tukee talousohje, johon kirjataan vuosittain talouden hoitoon liittyvät tehtävät ja työnjako. Yhdistyksen talouden tunnuslukuja kuvataan tarkemmin erillisessä talousarviossa. 7 Toimintasuunnitelman arviointi ja vaikuttavuuden todentaminen Toimintasuunnitelman toteutumisen arviointia helpotetaan yksinkertaisella mittaristolla. Kevät- ja syyskokoukselle esitetään numeroin tietoa uusista kävijöistä ja tutustumiskäyntien jälkeisestä osallistumisesta. Vertailutiedoksi esitetään edellisvuodesta tehty arvio. Toteutuneiden toimintaryhmien määrää ja näiden monimuotoisuutta verrataan edellisvuoteen. Lisäksi hallitus arvioi toimintasuunnitelman toteutumista kokouksissaan. MieTon vaikuttavuuden todentaminen on keskeinen osa palkatun työntekijän työnkuvaa vuonna 2012. Mihin MieTon toiminta vaikuttaa ja miten? Millaisia säästöjä mahdollisesti syntyy? Miten MieTon toiminta tukee muiden toimijoiden työtä? Pitkän tähtäimen tavoite on hyödyntää korkeakouluharjoittelijoiden työtä pyrkimällä yhteistyöhön lopputyövaiheessa olevien opiskelijoiden kanssa. Toimintasuunnitelma 2012 5

8 Avoimuus MieTo kilpailee sosiaalisia vitsauksia, ei muita yhdistyksiä vastaan. MieTo suhtautuu avoimesti sekä lyhyisiin että pidempikestoisiin yhteistyömahdollisuuksiin. Toiminnassa pyritään mahdollisimman suureen avoimuuteen, jolloin omat toimintamallit tehdään muille läpinäkyviksi. Avoimuuden tukemisessa keskeinen yhteistyökumppani on Suomen Mielenterveysseura, joka voi toimia viestinnän tukena muiden mielenterveysseurojen välillä. Korkeakouluharjoittelijat ovat konkreettinen osa avoimuuden toteutumista pitkällä aikavälillä. Harjoittelijat jatkojalostavat MieTossa oppimiaan toimintamalleja muissa organisaatioissa. 9 Henkilöstö Palkatun ja ammattitaitoisen henkilöstön rooli korostuu jatkossa, jotta talkootyöllä rakennetun toiminnan jatkuvuus, kasvaminen ja kehittyminen voidaan turvata. MieTon toiminta on talkoovoimin tuotu sille tasolle, jolle se vapaaehtoisvoimin voi päästä. MieTo pyrkii vuonna 2012 varmistamaan rahoituksen yhden kokopäiväisen toiminnanjohtajan palkkaamiseen. Työntekijä on vapaaehtoisten tuki ja turva, talkoolaisten selkänoja. Työntekijä ei korvaa talkootyötä, vaan mahdollistaa sen toteutumisen ja kehittää yhdistystä ja sen toimintaa pidemmällä tähtäimellä. Lisäksi tavoitteena on saada yksi korkeakouluharjoittelija syksylle 2012. Henkilöstötavoite Toiminnanjohtaja (kokopäiväinen) Harjoittelijat Yksi harjoittelija syksylle 2012 Toimenkuva Johtaa yhdistystä muutoskauden yli. Vastaa kestävien yhdistysrakenteiden ja sidosryhmätyön kehittämisestä sekä hiljaisen tiedon keräämisestä ja vaikuttavuuden todentamisesta. Ehkäisee vastuutyhjiöiden syntymistä toimintavuoden aikana. Ohjaa harjoittelijoiden työtä. Myös päivittäisen toiminnan ohjaaminen, tukeminen ja kehittäminen. Viestintä, harjoittelijan tukeminen ja sidosryhmätyö. Osallistavan palvelutuotannon ja osallistavien tutkimusmenetelmien oppiminen. Tiedonkeruu, toiminnan tukeminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen yhdessä jäsenten kanssa. Toimintasuunnitelma 2012 6

10 Yhteenveto MieTon ydintoiminnasta Vuonna 2012 tavoitteena on lisätä MieTon ydintoiminnan määrää ja monimuotoisuutta. Koska toiminta rakentuu alhaalta ylöspäin, toimintasuunnitelmassa ei kannata esittää toimintakalenteria koko vuodelle. Toiminnan käynnistämistä tuetaan ja vastuunottamista helpotetaan kehittämällä yhdistyksen tukirakenteita. Seuraavaa toimintaa on jo suunniteltu tulevalle vuodelle: Alkuvuosi Kuukausittainen toiminnan ideointitapaaminen mielekkään toiminnan yhteydessä Mahdollisuus ryhmätoimintaan kolmena päivänä viikossa Ruokaperjantai asukastalo Ankkurissa perjantaisin klo 10-13 Uusien jäsenten ottaminen mukaan toimintaan Kuntoklubi aloittaa Shakkikerho aloittaa perjantaisin Ankkurissa Hygieniapassilukupiiri Talviretkeilyryhmä Mökkikausi Infotapahtuma sidosryhmille tulevista suunnitelmista Toimintamahdollisuus 3-5 päivänä viikossa Tiedotuskampanja: tavoitteena kaksi lehtijuttua MieTosta Toiminta- ja tapahtumapäivä lapsille Hyötyliikuntaa, puutarhan viljelyä ja mökin kunnossapitoa Taideleiri yhteistyössä Niemikotisäätiön Tuulimyllyn toimintakeskuksen kanssa Aikapankin suunnittelua jäsenten kanssa Viikoittain kokoontuva toiminnan suunnittelu tapaaminen jäsenten kanssa Onkikerho Kuntoklubi Syyskausi Mahdollisuus ryhmätoimintaan kolmena päivänä viikossa Sosiaalialan korkeakouluharjoittelija loppuvuodelle Toiminnan vaikuttavuuden todentamisen kehittäminen ja esitys syyskokoukselle Seuraavan vuoden toiminnan suunnittelu Kuntoklubi Hygieniapassilukupiiri Talviretkeilyryhmä Toimintasuunnitelma 2012 7