Heikintalon Joululehti 2014
Heikintalon Joululehti Julkaistu vuodesta 2002 HEIKINTALO Lappeenrannan Klubitalo ry Kesämäenkatu 10 53600 LAPPEENRANTA Puh.0400 451 344 respa/keittiö 045 317 9095 toimisto 045 317 9096 siirtymätyö sähköposti: lpr.klubitalo@heikintalo.net kotisivut: heikintalo.hol.es Kannen kuva: Markku Lääveri Heikintalon Klubilehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavaan numeroon tuleva aineisto lehden toimitukselle 30.1.2015 mennessä. Klubilehti 1/2015 ilmestyy helmikuussa. Heikintalon toiminta on kansalaislähtöistä matalan kynnyksen toimintaa. Heikintalo tarjoaa tavoitteellista toimintaa, osallistumismahdollisuuksia ja vertaistukea. 2014 SISÄLTÖ 1 KANSI 2 SISÄLTÖ 3 PÄÄKIRJOITUS 4-6 TAPAAMINEN EDUSKUNNASSA 7 VUODEN TERVEYDENHUOLLON VAIKUTTAJA 8 KLUBITALO ON KANNATTAVA SIJOITUS KUNNALLE 9 ELÄMÄ MALLILLAAN RANTEET AUKI EA1 KURSSILLA 10-11 TYÖVAIHTO KARHULAN KLUBI- TALOLLA 12-13 THE KÄRME 14 AVITA KAVERIA 15 KEVÄÄN 2015 TAPAHTUMAT HEI- KINTALOLLA Heikintalon Klubilehti on Klubitalon jäsenlehti. Heikintalon Klubilehti on ilmainen kaikille jäsenille. Lähetämme lehden myös kaikille Suomen Klubitaloille, Heikintalon hallituksen jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme. Heikintalon Joululehti 2014 sivu 2
KEHITÄ TOIMINTAA NYKYAIKAAN Järjestöjen tulisi kehittää aktiivisesti toimintojaan, jotta ne pystyisivät vastaamaan yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Tämä edellyttää toimintaympäristön aktiivista seuraamista sekä kohderyhmän ottamista mukaan suunnittelemaan toiminnan sisältöjä ja kehittämistä. Ole mukana työllistämistalkoissa Yhtenä menestystekijänä voi olla uusien toiminta- ja työtapojen kokeilu ja kehittäminen, joilla edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Kannattaa pohtia, kuinka järjestö saisi mahdollisimman suuren vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden toiminnallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää uskaltautua pois omalta mukavuusalueeltaan. Tästä alkaa se oikea kehitys. Kehitä toimintaa asiakaslähtöisesti Perusedellytyksiä tulokselliselle ja vaikuttavalle toiminnalle on tavoitteellinen toiminta, toiminnan sisältöjen suunnittelu ja kehittäminen asiakaslähtöisesti, toimintaympäristön aktiivinen seuraaminen, arvioiva ja kehittävä työote sekä yhteistyöhakuisuus. Kannattaa kerätä tietoa toiminnasta, koska silloin saadaan selvitettyä toiminnan kysyntä ja tarve sekä saadaan tietoa, millä keinoilla kyetään edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tiedonkeruu auttaa aktiivisesti kehittämään järjestöä toimintaansa vastaamaan entistä paremmin ihmisten muuttuvia tarpeita. Heikintalolla on toiminnan tulokset näkyvät mm. kävijämäärän jatkuvana kasvuna, eri kohderyhmien parempana tavoittamisena (esim. nuoret) ja kustannustehokkuutena. Avarra näkökulmia ja asiakasryhmiä Yhteistyöhakuisuus Heikintalon Joululehti 2014 sivu 3
Etelä-Karjalan yhdistystoimijoiden ja RAY:n edustajien tapaaminen eduskunnassa 21.11. Kansanedustaja Anneli Kiljunen emännöi tilaisuutta ja toivotti kaikki tervetulleiksi yhteiseen työkokoukseen, jonka tarkoituksena oli käynnistää vuoropuhelu eteläkarjalaisten yhdistysten ja RAY:n koordinaattoreiden kanssa ja keskustella siitä, miten Rahaautomaattiyhdistys voisi olla tukemassa järjestöjen yhteistyön vahvistamista ja toiminnan vaikuttavuutta toiminnallisen yhteistyön ja toimitilan kautta. Anneli totesi puheenvuorossaan pitävänsä tärkeänä vahvistaa järjestöjen asemaa ja mahdollisuuksia asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvaamisessa. Anneli kertoi olevansa itse tiiviisti mukana Omaishoitajat- ja läheiset liiton toiminnassa sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiössä. Osallistujien puheenvuoroja: Lasse Koivumäki: Etelä-Karjalassa on paljon pieniä yhdistyksiä, eikä kenelläkään ole yksin riittäviä voimavaroja viedä yhdistyksille tärkeitä asioita ja toiminnallista yhteistyötä eteenpäin. Tämän vuoksi on lähdetty suunnittelemaan yhteistyöyhdistystä. Olisi myös tärkeää, että jokin taho olisi koordinoimassa järjestöjen yhteistä tekemistä ja toimintaa niin, että vältyttäisiin toimintojen päällekkäisyyksiltä. Osmo Juvonen: Etelä-Karjalassa haja-asutusalueella on jo valmiiksi erilaisia toimitiloja, kuten seurojen talot ja koulut yms. joissa yhdistykset voivat toimia. Lappeenrannan keskustaan tarvittaisiin kuitenkin yhteistä tilaa, joka mahdollistaa tiiviimmän yhteistoiminnan. Lisäksi tarvittaisiin toimistohotellin periaatteella vuokrattavia tiloja ja sellainen isompi tila, jossa voidaan järjestää esim. jumppia esityksiä ja suurempia tilaisuuksia. Kävimme tutustumassa Haminan kumppanuustaloon ja tämä vaikutti toimivalta mallilta Kimmo Kosonen: Jos yhdistykset jakaisivat ydinosaamistaan enemmän toisilleen, tämä varmasti vaikuttaisi alueen asukkaiden ja ihmisten hyvinvointiin. Yhteisissä tiloissa toimiminen yksinkertaistaisi yhdistysten yhteistä toimintaa. Aimo Röpetti: Haave yhteistyön vahvistamisesta on jo pitkällä. Etelä-Karjalaan tarvitaan laaja-alaista järjestöjen yhteistä toimintaa ja tähän napakka ja osaava koordinaattori. Taloasia voi edetä sitten, kun nämä asiat on saatu alulle. Heli Heimala: Olisi hienoa, jos alueelle saataisiin yhteisiä tukihenkilökoulutuksia, työnohjauksia ja ryhmänohjaajien koulutuksia. Harrasteryhmien toiminta olisi myös sellaista toimintaa, mitä voitaisiin tehdä yhdessä. Hyvät käytännöt tulisivat tehokkaammin jakoon yhteistyön tekemisellä. Esimerkiksi mielenterveys koskettaa kaikkia ihmisryhmiä, koska jokainen meistä tarvitsee tukea elämän eri kriiseissä. Rita Wallenius: Vapaaehtoistyöllä tehtävissä asioissa on olemassa tietyt haasteet kun aika ei riitä kaikkeen, esim. hankkeiden koordinointi ja kouluttaminen olisi sellaista, mitä voidaan yhdessä tehdä. Yhteisille koulutuksille on suuri tarve, mm. hallintoon, viestintään, sosiaaliseen mediaan ja hankevalmisteluun liittyen. Yhdessä hankkeiden hakeminen on helpompaa ja yhdessä tehden saadaan laadukkaampia hakemuksia aikaan. Anneli Kiljunen esitteli Eduskuntataloa yhdistystoimijoille Heikintalon Joululehti 2014 sivu 4
Todettiin, että tällä hetkellä Etelä-Karjalassa ei ole pysyviä tukirakenteita kolmannen sektorin osaamisen vahvistamiselle ja hankeyhteistyölle. Heini Maijanen kertoi, että Etelä-Karjalan maakuntaliitolta on haettu yhteistyön valmistelun koordinointiin rahoitusta, nyt kun MontErihanke päättyy. Etelä-Karjalan liitto näkee maakunnan yhdistysten yhteistyön vahvistamisen myös tärkeänä. RAY:n evästyksiä avustushakua varten Hilppa Tervonen muistutti, että mikään yhteistyö ei synny RAY:n ohjaamana, vaan olennaista ovat alueen toimijat ja heidän omat lähtökohdat. Hän piti hyvänä, että hankevalmistelussa on myös laaja-alaisia aluekoordinoijia, jotta kuntayhteistyö ja laajemmat alueen toimintaympäristöön liittyvät tekijät tulevat huomioiduksi valmistelussa. Tärkeää on työstää sellainen toiminnallinen suunnitelma, josta selviää yksinkertaisella tavalla, mitä kukin mukaan lähtevä yhdistys yhteistyöstä saa. Suunnitelmaa ei kannata tehdä liian ylätasolla, vaan niin, että jokainen ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Elina Varjonen totesi, että järjestöjen taloja ja yhdistysverkostoja on olemassa hyvin monenlaisia. Esimerkiksi Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matara ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, joka tukee järjestöjen toimintaa konkreettisesti. Olennaista on, ettei järjestöjen yhteinen talo jää vain erillisiksi toimijoiksi yhteisessä tilassa, vaan synnyttää järjestöjen aitoa toiminnallista yhteistyötä, joka vie eteenpäin järjestöjen toimintaa. Elina Varjonen totesi, että järjestöjen taloja ja yhdistysverkostoja on olemassa hyvin monenlaisia. Esimerkiksi Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matara ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, joka tukee järjestöjen toimintaa konkreettisesti. Olennaista on, ettei järjestöjen yhteinen talo jää vain erillisiksi toimijoiksi yhteisessä tilassa, vaan synnyttää järjestöjen aitoa toiminnallista yhteistyötä, joka vie eteenpäin järjestöjen toimintaa. Elina Varjonen totesi, että jokaisen järjestön kanssa on hyvä käydä keskustelua siitä, mitä kukin haluaa ja mihin on valmis. Tämä keskustelu on tärkeää käydä etukäteen. On hyvä löytää yhteinen näkemys siitä, mitä pulmia ratkaisemaan yhteistyöyhdistys perustetaan, eli mikä on yhteistyöyhdistyksen toiminnan kärki. Mitä konkreettisemmat ovat tavoitteet, sen parempia tuloksia saadaan aikaan. Keskinäiset roolit ja taustatahojen roolit tulee sopia ja olla niin, että myös yhdistysten hallitukset ovat mukana ja sitoutuneet toimintaan. Toiminnalle on luotava siis selkeät pelisäännöt. Tuire Pylvänäinen korosti, että hakemuksessa järjestöjen on osoitettava oma sitoutuminen ja kuvata millä tavalla järjestöt ovat sitoutuneet toimintaan. Hyvä tapa on tehdä yhteistyösopimus, jonka kaikki allekirjoittavat. Kansalaisnäkökulma on hyvä pitää kirkkaana mielessä ja tärkeää on myös tuoda esiin se, miten toiminta lisää ihmisten hyvinvointia ja mitä lisäarvoa se tuo alueen asukkaille. Rahoittajan näkökulmasta toivottavaa on, että toiminta on tavoitteellista ja se pitää tuoda esille myös hakemuksessa. Hilppa Tervonen totesi, että fyysinen tila voi olla taustalla oleva tekijä, muttei itse tarkoitus. Sitä katsotaan aina positiivisesti, jos on oivallettu kuinka voidaan hyödyntää jo olemassa olevia tiloja. On päivänselvää että tämän tyyppiseen toimintaan tarvitaan koordinoivaa resurssia. Hilppa kehotti pitämään myös mielessä Eläkeläisliittojen välisen Eetuyhteistyökuvion, mikäli tätä toimintaa on Etelä- Karjalan alueella. Tärkeää on tehdä järjestöjen yhteinen toiminta myös näkyväksi, niin, että alueen ihmiset löytävät järjestöjen palveluihin. Hilppa Tervonen kertoi, että hakemusta lukiessa tarkastellaan myös sitä, miten yhteistyö kaupungin kanssa kuvataan. Yleensä kaupunki on Heikintalon Joululehti 2014 sivu 5
mukana jollakin tavalla tällaisessa yhteisessä toiminnassa. Nämä ovat kuitenkin alueellisesti sovittavia asioita, joka voi tarkoittaa eri alueilla hiukan eri asioita. Kyse voi olla henkilöyhteistyöstä, tiloihin liittyvästä yhteistyöstä, taloudellisesta panostuksesta tms. Maltillinen aloitus on hyvä, näin ollen voi ajatella että toiminta muotoutuu moneen suuntaan tarpeen mukaan. Mitään suuria linjoja ei kannata löydä lukkoon heti alkuun. Tärkeää on löytää yhteinen vastaus kysymyksiin: Mitä? Kenelle? Kuinka paljon? Mitä saadaan aikaan? Näitä tullaan kysymään ja näihin kysymyksiin pitää osata vastata. Tärkeää on myös pohtia, miten aikaan saatua mitataan ja miten se tuodaan esille.toiminnan volyymin uloskertominen on tärkeää. Keskusteltiin siitä, vaikuttaako rahoituksen saamiseen se, että yhteistyöyhdistyksen on ajateltu olevan avoin ihan kaikille yhdistyksille aina harraste- ja urheiluseuroista sosiaali- ja terveysjärjestöihin. RAY:n avustusten näkökulmasta yhteistyö eri alojen järjestöjen kanssa ei missään nimessä ole kiellettyä, enemmänkin toivottavaa. Avustus voidaan kuitenkin myöntää ainoastaan niille rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiölle, joiden tarkoituksena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Toimintaan myönnettyä rahoitusta ei voi käyttää suoraan myöskään muiden toimijoiden kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Kuvassa Rita Wallenius, RAY:n edustajat Tuire Pylvänäinen, Hilppa Tervonen ja Elina Varjonen Osanottajat: Kansanedustaja Anneli Kiljunen,RAY:sta Elina Varjonen, ohjelmapäällikkö, Hilppa Tervonen, valmistelupäällikkö ja Tuire Pylvänäinen, avustusvalmistelija. Yhdistykset: Aimo Röpetti, Lauritsalan eläkeläiset ry, Hannele Muttilainen, Lappeenrannan Suomi- Amerikka seura, Heli Heimala, Kaakkois-Suomen Sydänpiiri ry, Kimmo Kosonen, Lappeenrannan Mielenterveysyhdistys ry, Lasse Koivumäki, Heikintalo Lappeenrannan klubitalo ry, Leila Märkjärvi, Saimaan Syöpäyhdistys ry, Osmo Juvonen, Lappeenrannan Sydänyhdistys ry, Rita Wallenius, Imatran Monikulttuurinen Toimintakeskus Kipinä, Socom Oy MontEri-hanke Pirkko Haikara ja Heini Maijanen Tärkeää on huolella kartoittaa rajapinnat muiden toimijoiden kanssa. Kunnan kanssa yhteistyötä voi tehdä monella tapaa, rahoitus ei ole tässä ainut toimintamuoto. Yhteinen toimintakenttä tulisi hahmottaa: ketä alueella toimii ja miten toimitaan sekä miten tämä kaikki tarjolla oleva palvelu koituu asiakkaan parhaaksi. Oppilaitosyhteistyö voisi olla myös tärkeä nosto hakemusta valmisteltaessa. Nyrkkisääntönä RAY:n avustuksissa on, että riitelyä ei rahoiteta. Järjestöillä tulee olla selkeä yhteinen päämäärä ja yhteinen sopimus siitä, mitä ollaan tekemässä. Kansanedustaja Anneli Kiljunen kertoi yhdistystoimijoille Eduskuntatalon historiasta teksti ja kuvat: Heini Maijanen Heikintalon Joululehti 2014 sivu 6
Pentti Itkonen - vuoden terveydenhuollon vaikuttaja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimitusjohtaja Pentti Itkonen on valittu terveydenhuollon vuoden vaikuttajaksi. Valinta tehtiin 13. VaikuttajaForum Terveydenhuolto - tilaisuudessa 7. 8. lokakuuta. Valinnan tekivät tilaisuuteen osallistuneet terveydenhuollon päättäjät. Julkisen ja yksityisen sektorin palveluksessa olevia päättäjiä oli paikalla yli sata. Ehdokkaina olivat myös toimitusjohtaja Risto Mäkinen Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialan ylijohtaja Marina Erhola ja Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen. Aiemmin vuoden vaikuttajaksi on valittu mm. Pihlajalinna-konsernin toimitusjohtaja Mikko Wirén, Eksoten toimintaa on kiitelty valtakunnallisella tasolla. Eksoten strategia ja visio tiivistyy kahteen sanaan: Toimintakykyisenä kotona. Vision taustalla on halu uudistaa sosiaali- ja terveysalan vanhoja toimintamalleja ja rakenteita, sekä osaltaan vastata kestävyysvajeeseen ja väestön ikääntymisen seurauksena kasvavaan palvelutarpeeseen. Eksote kohdistaa osaamisen asiakkaiden toimintakyvyn parantamiseen kaikilla palvelualueilla. Ihmisen paras paikka on kotona, ja halutaan mahdollistaa, että kotiin on helppo palata ja myös kotoa käsin palvelut ovat helposti saatavilla. Visio tarkoittaa käytännössä, että: Asiakkaat huolehtivat omatoimisesti toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Hoito- ja palvelumallit ovat kevyitä, kuntouttavia ja kotilähtöisiä. Asiointi on helppoa käyttämällä sähköisiä ja matalan kynnyksen palveluja. Asiakkaat ohjataan oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Heikintalo Tallinnassa tere vaid! Heikintalo Lappeenrannan Klubitalo ry teki opintomatkan Tallinnan Klubitalolle 18. 19.9. Matkaan osallistui kaksi Heikintalon työntekijää ja kymmenen mielenterveyskuntoutujaa. Tallinnan Klubitalo toimii kansainvälisten laatusuositusten mukaan kuten Heikintalokin. Työtavat ovat aikalailla samanlaiset. Tallinnan Klubitalon erityispiirteenä on muun muassa se, että kaupunki tarjoaa Klubitalolle ilmaisen toimitilan. Hintataso ainakaan Tallinnan Klubitalolla ei huimaa päätä: lounas maksaa 1 euron! Tallinnan Klubitalon porukka suunnittelee käyvänsä ensi keväällä tutustumassa Heikintaloon. Kansainvälistä meininkiä ja tietotaidon vaihtoa odotettavissa. Heikintalolaiset saivat perehdytyksen Tallinnan Klubitalon toimistoyksikön tehtäviin. Heikintalon Joululehti 2014 sivu 7
Klubitalo on kannattava sijoitus kunnalle Vuoden 2014 sairaanhoitopiirien kuntalaskutustietojen mukaan keskimäärin 1½ psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa uuden klubitalon yhden vuoden toimintamenot 25 30 päivittäiselle kuntoutujalle, vuokrata toimitilat, hankkia toimintavälineet sekä palkata johtaja ja tarvittavat tukihenkilöt. Tällaisen uuden klubitalon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 260 300 000 euroa. Silloin kun järjestö tai säätiö ylläpitää mielenterveyskuntoutujien klubitaloa, sen vuotuisia kustannuksia tuetaan RAY:n voittovaroista keskimäärin 50 %. Kuntien nettomenot esimerkkitapauksessa ovat siten noin 130 150 000 euroa vuodessa. Yleisin sairaanhoitopiirien psykiatrian ympärivuorokautisen hoitopäivän laskutushinta kunnille on noin 500 euroa. Tehostetun hoitovuorokauden hinta kunnille on kaksin- tai jopa kolminkertainen. Kun vuoden 2013 tilaston mukaan keskimääräinen sairaalahoitojakso on Suomessa 34 vrk, yhden hoitojakson kokonaishinta kunnille on noin 18 20 000 euroa, ja yhden sairaalapaikan koko vuoden kustannukset ovat kunnille siten noin 200 000 euroa. Klubitalojen perustaminen on kunnille sijoitus, ei kustannuserä, koska kuntoutujajäsenten muiden kalliimpien palvelujen käyttö vähenee ja kuntien mielenterveysalan kokonaismenot alenevat ja käytettävissä olevilla voimavaroilla voidaan tarjota innovatiivisia avopalveluja laajemmalle tarvitsija-joukolle kuin nykymallissa, jossa valtaosa resursseista on sidottu psykiatristen sairaansijojen ylikäyttöön ja ylläpitoon (vrt. OECD:n arviointiraportti 2014). Klubitalojen perusidea on saattaa jäseniään uusien taitojen oppimisen, omatoimisen opiskelun, ammatillisen koulutuksen ja työkokeilujen ja tuetun työllistymisen kautta normaalin elämän urapoluille. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että säännöllinen osallistuminen klubitalon toimintaan edistää jäsenten toipumista, parantaa heidän yleistä hyvinvointia ja motivaatiota oman tulevaisuuden pohtimiseen. Lisäksi psykiatristen sairaala- ja avopalvelujen käyttö vähenee osallistumisen ansiosta merkittävästi. Suomessa sairaalakäyttö väheni vuoden 2009 tutkimuksen mukaan keskimäärin 75 %. Myös mielenterveys- ja muun terveydenhuollon avopalvelujen käyttö on vähentynyt seuranta-aikana eri tutkimuksissa 30 40 %. On myös osoitettu, että osa-aikainenkin työllistyminen tuottaa kunnille ja valtiolle lisää verotuloja ja vähentää sosiaaliturvaetuuksien tarvetta sekä voimaannuttaa kuntoutujia omatoimiseen ja mielekkääseen elämään. Verrattuna muihin mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukimuotoihin klubitalojen siirtymätyökokeilut ja tuetun työllistymisen käytännöt johtavat useammin ja pitkäkestoisempaan ja paremmin palkattuun työllistymiseen. kuva: Heikintalon arkisto lähde: KLUBITALOTOIMINNAN KÄSIKIRJA 2015 Esko Hänninen Heikintalon Joululehti 2014 sivu 8
Elämä mallillaan Nyt menee hyvin, toteaa Pete. Psykiatrista sairaanhoitoa en ole tarvinnut neljään vuoteen. Käyn pelaamassa salibandya viikoittain ja seuraan kaikki Saipan pelit joko paikan päällä tai lähden mukaan kannustamaan vieraspeliin. Päivärytmini on kohdallaan. Käyn Heikintalolla kolme-neljä kertaa viikossa. Heikintalolla on suuri merkitys minulle. Voin ylläpitää opiskelemiani ravintola-alan taitoja. Olen myös oppinut uusia taitoja kuten kanttiinityöskentely, kassakoneen käyttö ja Klubilehden tekemistä. Ilman Heikintaloa olisin aika yksinäinen ja vailla mielekästä tekemistä suuren osan viikosta. Vertaistuki ja se, että saa osallistua toimintaan, on ollut kuntoutumiselleni erittäin tärkeää. Suosittelen Heikintalon ja Klubitalon toimintaa mielenterveyskuntoutujille kuntoutumisen tueksi. Kannattaa kömpiä kämpästä ihmisten pariin. Heikintalon henkilökunnan ensiaputaidot päivitetään määräajoin. Kun henkilökunta on käynyt EAkurssin, jaetaan tietotaito koko yhteisölle. Kevään 2015 aikana Heikintalolla on tarjolla ensiapukoulutusryhmä ja alkusammutusharjoitus. RANTEET AUKI EA1-KURSSILLA Ensiapukoulutus hankittiin Lappeenrannan Punaisen Ristin osastolta. Kouluttajana Leena Karvonen (läppärin takana) oli napakka piinkova ammattilainen. Heikintalon toiminnanjohtaja Lasse Koivumäki (istuu ensiaputarvikkeiden takana) oli erittäin tyytyväinen kurssiin ja varsinkin siihen, että lopputentti ja näytöt onnistuivat hienosti. Heikintalon Joululehti 2014 sivu 9
TYÖVAIHTO KARHULAN KLUBITALOLLA Parasta antia kahden päivän työvaihdossa oli tietotaidon vaihtaminen. Kävimme yhdessä läpi, millaisia työtehtäviä on tarjolla, mitkä niistä houkuttelevat eniten, tiedonkeruumenetelmät ja kyselyt, joita Klubitalot käyttävät saadakseen tietoa oman Klubitalon tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta, kuinka esittelytoiminta hoidetaan, vapaa- ja virkistystoiminnan vertailu ja tietenkin talousasioita. Työvaihto todettiin hyväksi keinoksi oppia uusia asioita. Kaakonkulman Klubitalot, joihin kuuluvat Hamina, Imatra, Kotka, Lappeenranta ja Savonlinna, jatkavat keskinäistä työvaihtoa tulevina vuosina. Uskomme, että tulevina vuosina saamme järjestettyä tapahtumia, yhteisiä koulutuksia ja jaamme hyviä käytäntöjä. Karhulan Klubitalo aukeaa klo 8. Puoli yhdeksältä on ilmainen aamupuuro ja kahvi tai tee. Aamupäivän tehtäväjako on klo 9. Heikintalolaiset saivat valita, mitä tehtäviä päivän mittaan haluavat tehdä. Osa valitsi keittiötyös-kentelyn, yksi sai lempihommansa, imuroinnin ja osa teki töitä toimistossa. Työvaihdossa vaihdettiin kokemuksia ja tietoa. Heikintalon Joululehti 2014 sivu 10
Karhulan Hovi oli majapaikkamme. Kahden hengen huone maksoi yhdeltä yöltä 60 ja kolmen hengen huone 97 ; melko inhimillinen hintataso. kertoi hän, että muillekin on käynyt samoin. Asiallehan kannattaisi ehkä tehdä jotain. Puitteet olivat kyllä hulppeat ja aamupala erinomainen. Ainut harmitus oli, ettei navigaattori löytänyt Karhulan Hovia, vaan meidän piti selvitä paikallisten ihmisten ohjeistuksien avulla päämäärään. Kun kerroimme seikkailusta respaemännälle, teksti: Heikintalon työvaihtotiimi kuvat: Lasse Koivumäki Heikintalon Joululehti 2014 sivu 11
The Kärme Heikintalo sai erilaisen vieraan tiistaina 25.11., joka hämmästytti monia. Tämä vieras oli yllätys, yllätys kuristajakäärme, nimeltään Monty (jos satut tietämään Monty Python huumoripläjäysryhmän). Paikalla oli useita kiinnostuneita ihmettelemässä tätä jalatonta otusta. Muutamat uskaltautuivat ottamaan käärmeen syliin. Jäsenien kommentteja Ihan mukava, uskalsin jopa koskea siihen. Ei ollut mikään limainen. Jännän näköinen. Ei karannut. Harvoin pääsee näkemään noin eksoottista eläintä. Komea eläin oli kyseessä. Käärme lemmikkinä Käärmeitä pidetään lemmikkinä ja harraste-eläiminä enemmän kuin moni uskookaan. Yleisimpiä lemmikkikäärmeitä ovat viljakäärme ja kuningaspyton. Käärmeet tarvitsevat terraarion, jonne luodaan lajille sopivat olosuhteet. Terraarion ilmaston tulee olla mahdollisimman luonnonmukainen, esim. sademetsistä kotoisin olevilla lajeilla tulee olla kosteat olosuhteet. Käärmeet ovat vaihtolämpöisiä eläimiä ja ne tarvitsevat lämpötilan vaihteluja terraariossa, eli lämpimän alueen ja viileämmän alueen terraariossa. Heikintalon Joululehti 2014 sivu 12
Terraarioissa tulee olla useita piilopaikkoja, niin lämpimässä kuin viileässäkin päädyssä. Lisäksi tarjolla tulee olla vettä. Käärmeet syövät pääasiassa pakastejyrsijöitä, jotka sulatetaan ja lämmitetään. Lemmikkeinä pidetään myös kalaa tai hyönteisiä syöviä käärmeitä, kuten sukkanauhakäärmeitä ja viherkarkeakäärmeitä. Käärmeet luovat ajoittain nahkansa. Nahka lähtee usein kokonaisena irti käärmeestä. Nahanluonnin aikaan käärmeen terraariossa tulee nostaa kosteutta, jotta nahka irtoaa paremmin. Käärmeet eivät ole sylilemmikkejä! Käärmeet eivät ole sosiaalisia eläimiä ja stressaantuvat käsittelystä. Vaikka käärme käpertyisikin syliin ja pysyy paikoillaan, se ei tarkoita että käärme hakeutuisi ihmisen seuraan, vaan hakee lämmintä paikkaa tai koettaa pysyä mahdollisimman huomiota herättämättömänä. Jatkuva käsittely ja silittely stressaa käärmettä ja tämä voi heijastua ongelmina syömisessä, nahanluonnissa tai aggressiivisuutena. Käärmeitä tulee siis käsitellä mahdollisimman vähän. Jos kokee kaipaavansa syliteltävää lemmikkiä, voi hankkia vaikkapa kissan tai hiiren. Käärmeet kantavat suolistossaan salmonella-bakteeria, joka välittyy ulosteen kautta ihmiseen. Käärmettä tai terraariota käsitellessä tulee huolehtia hygieniasta. Käsien pesu saippualla tai desinfioiminen ehkäisee salmonellan tarttumista ihmiseen. Viljakäärmeet ovat helppo valinta harrastusta aloitteleville. Viljakäärmeet harvoin kieltäytyvät ruoasta, eivät yleensä ole aggressiivisia ja eivätkä vaadi terraarion olosuhteiden luomiseksi erityisiä taikatemppuja. Viljakäärmeet ovat usein vilkkaita, liikkuvaisia ja ympäristöään hanakasti tutkivia käärmeitä. Kuningaspytonit soveltuvat myös aloittelijoille, mutta talvisaikaan voi aloittelijalta kadota tukkaa päästä normaalia enemmän kuningaspytonin kieltäytyessä syömästä. Kuningaspytonit saattavat paastota talvella, josta ei tule huolestua, ellei paino tipu radikaalisti. Perusluonteeltaan kuningaspytonit ovat rauhallisia, joskin arempia kuin uteliaat viljakäärmeet. Kuningaspyton (Python regius) Heimo: Jättiläiskäärmeet Boidae Elinalue: Länsi- ja Keski-Afrikka, savannit ja ruohikkoalueet Koko: 1-1,5m, 1-4 kg Ravinto: jyrsijät, pienet linnut Kuristajakäärme Heikintalon Joululehti 2014 sivu 13
Heikintalo avoinna Ma klo 8-19 Ti klo 8-18 Ke klo 8-16 To klo 8-18 Pe klo 8-15 Avita kaveria on valtakunnallinen RAY:n rahoittama hanke, joka tarjoaa tukea järjestöille vertaisohjaajien koulutukseen, työnohjaukseen ja uusien vertaisten rekrytointiin. Heikintalo on mukana kouluttamassa uusia vertaisohjaajia. Vuoden 2015 alussa alkaa uusi ryhmä. Jos olet kiinnostunut, soita 045 317 9096 tai laita sähköpostia lpr.klubitalo@heikintalo.net Heikintalon Joululehti 2014 sivu 14
OPISKELURYHMÄT POWERIPASSI maanantai klo 15:00 MEDIAPAJA keskiviikko klo 13:00 HYGENIAPASSIKOULUTUS helmikuu ENSIAPUKOULUTUS maaliskuu RYHMÄTOIMINTAA NAISTEN/LUOVA RYHMÄ torstai klo 14:00 TIETOVISA perjantai klo 13:00 KUNTOKLUBI / KAHVAKUULA perjantai klo 14:00 VAPAA-AJAN TOIMINTAA NUORTEN ILTA maanantai klo 16-19 ROKKIKLUBI tiistai klo 16-18 TORSTAIKLUBI +30v. vaihtuva teema torstai klo 16-18 KLUBITALON KOKOUKSET STANDARDI- JA ALLAKKAPALAVERI maanantai klo 13:00 TALOKOKOUS tiistai klo 10:30 KLUBITALOKOULUTUS tiistai klo 14:00 LEHTITIIMI keskiviikko klo 9:15 SIIRTYMÄTYÖTIIMI torstai klo 13:00 MUUTA 21.1. EKSOTEN HYVINVOINTISEMINAARI Valto Käkelän katu 3 klo 9-16 4.-5-2. TYÖVAIHTO SAVONLINNAN KLUBITALOLLE 5.2. RUNEBERGINPÄIVÄKAHVIT 13.2. YSTÄVÄNPÄIVÄKAHVIT 17.2. LASKIAISRIEHA RETKI KARHUSAAREN LAA VULLE 23.-24.2. SAVONLINNAN KLUBITALOLTA TYÖVAIH TO HEIKINTALOLLA 25.2. HEIKINTALON KEHITTÄMISFOORUMI 12.3. VIRKISTÄYTYMISPÄIVÄ TYÖVAIHTO HAMINAN KLUBITALOLLE huhtikuussa 2.4. PÄÄSIÄISAERIA 8.4. HEIKINTALO 13-vuotisjuhla ja Heikintalo ry:n KEVÄTKOKOUS 30.4. WAPPUJUHLA 18. 20.5. Suomen Klubitalot ry:n KEVÄTSEMINAARI VANTAALLA 23.5. MHAW tapahtuma Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Venäjä Zambia Italia Pohjois-Amerikka Suomi OPISKELIJARYHMÄT, VIERAILIJAT JA TUTUSTUJAT Esittelemme toimintaamme ma-to klo 13:00-15:00. SEURAA NETISTÄ MAHDOLLISIA MUUTOKSIA KEVÄÄN OHJELMAAN http://heikintalo.hol.es/ Heikintalon Joululehti 2014 sivu 15
HEIKINTALO Lappeenrannan Klubitalo ry puhelimet: Kesämäenkatu 10 respa/keittiö +35840 045 1344 53600 LAPPEENRANTA toimisto +35845 317 9095 siirtymätyö +35845 317 9096 Suomi - Finland sähköposti: lpr.klubitalo@heikintalo.net Kotisivut: heikintalo.hol.es Päätoimittaja: Tuija Ikonen Toimitus, taitto, kuvat ja grafiikka: Heikintalon lehtityöryhmä Julkaisija: Heikintalo Lappeenrannan Klubitalo ry. 12. vuosikerta