PELKOSENNIEMEN AAPAJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN AAPAJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Tapani Vartiainen, 3.9.2013 Juha Siekkinen, 9.6.2011 Juha Siekkinen Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ 16.10.2013

1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot ja sijainti Kosteikon nimi AAPAJÄRVI Pinta-ala 47 ha Maakunta Lappi Kunta Pelkosenniemi Suomen riistakeskuksen alue Lappi Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen kyllä ei vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon Sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-koordinaatisto: N: 745 9170, E: 511 570 Aapajärvi on ollut luonnontilassa n. 70 ha laajuinen järvi. Järven itäreunalta Kohteen yleiskuvaus luonnollisena laskuojana toiminutta Taliojaa kaivettiin syvemmäksi, jolloin järven pinta laski vähintään 50 cm. Kuivatuksen seurauksena alueen keskiosassa on nykyisin vain noin 2 ha:n alalla avovesialuetta (avovesialue esim. kansikuvassa). Kiinteistöt Aapajärvi sijaitsee seitsemän kiinteistön alueella. Lähiympäristössä on useita muita kiinteistöjä (liite 1). AAPAJÄRVEN KOSTEIKKO, 47 ha Kuva 1. Pelkosenniemen Aapajärven kosteikon sijainti. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 2

2 HANKKEEN TAVOITTEET Lomakkeella selvitetään hankkeen tavoitteet ja Toimenpiteiden tavoitteet (enintään kolme tärkeintä) Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä ravinnonhankinta- ja levähdysalueita Edistää luonnon monimuotoisuutta Kiinteistön omistajilta tai heidän edustajilta on saatu suostumukset kosteikon toteuttamiseksi tämän toimenpidesuunnitelman mukaisesti Luvan hakija Kosteikkohankkeen toteuttaja (vastuu- ja yhteyshenkilö) Suunnitteluun osallistuneet Tapani Vartiainen Vähentää vesistössä olevaa vesikasvillisuutta ja siten parantaa vesistön moninaiskäyttöä Edistää vesiensuojelua parantamalla ravinteiden ja kiintoaineen sitoutumista kosteikolla Palauttaa alueen luontaista vesitaloutta: esim. turvemailla vesien virtauksen ohjaaminen ojista suolle, rimpialueiden kuivumisen vähentäminen ja suovedenpinnan nosto Palauttaa vedenkorkeus lähelle sitä tasoa, joka kosteikolla vallitsi ennen ihmisen aikaansaamaa kuivatusta Lisätä veden varastointikapasiteettia ja vähentää veden tulvimista verrattuna ennen toimenpiteitä kyllä ei Tapani Vartiainen, Pelkosenniemi Tapani Vartiainen, Pelkosenniemi Kirjalliset suostumukset ovat liitteenä Kosteikkosuunnitelman laatija Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus, Oulu) Rahoitusvastuu(t) Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hanke Työmaan työnjohtaja Maanomistajien ja paikallisten osallistaminen sekä suunnittelun vaiheet kyllä Juha Siekkinen Aapajärven kunnostushankkeen aloite on tullut paikallisilta asukkailta ja Metsästysseura Aapajärven Jahti ry:ltä. Aapajärveä ympäröivät kiinteistönomistajat ovat allekirjoittaneet 4.2.2011 suostumukset Aapajärven kunnostamiseksi (suostumukset liitteessä 2, Aapajärven vesijätön maanomistajien kanta järven entisöimiseen ). Paikalliselta taholta kunnostushanketta ovat edistäneet monet henkilöt, mm. asukkaat Suoma Kasvinen ja Tapani Vartiainen sekä Aki Ollila Aapajärven Jahdista. J. Siekkinen kiersi järven rantoja pitkin 9.6.2011, teki kasvillisuuskartoitusta ja otti valokuvia. Kohteen vaaitus tehtiin 12.6.2012 yhdessä Metsähallituksen luontopalvelun kanssa. Samana päivänä pohdittiin paikallisten kiinteistönomistajien edustajien kanssa sopivia vedenpinnan tasoja sekä mahdollista padon paikkaa maastossa Aapajärvestä lähtevän Taliojan länsipäässä. Maastossa oli myös kiinteistön 583-401-15-2, REPO omistaja Eero Uusitalo, jonka kiinteistölle suunniteltiin tuossa vaiheessa alustavasti pohjapatoa. Tässä suunnitelmassa padon paikka on suunniteltu samaan paikkaan. 12.6.2012 illalla pidettiin Aapajärven kylällä yleisötilaisuus, johon oli kutsuttu suunnittelualueen kiinteistönomistajia (kuva 6). J. Siekkinen esitteli alustavasti vaaituksen tuloksia ja sen pohjalta sopivia toimenpiteitä. Tuolloin esiteltiin tavoitevedenpinnan taso ja sama taso on myös tässä toimenpidesuunnitelmassa. 3.9.2013 J. Siekkinen tapasi T. Vartiaisen ja tuolloin sovittiin, että hän voisi toimia vesiluvan hakijana. Samalla keskusteltiin toimenpiteistä ja alueen tilasta yleensä. Aapajärven alueen kiinteistön omistajat ja heidän edustajat ovat edistäneet merkittävästi hankkeen eri vaiheita. J. Siekkinen osoittaa heille monet kiitokset! ei 3

Vastuu patorakenteista Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan maanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa, että patorakenteet toteutetaan kohteen vaatimuksiin nähden riittävin lujuus- ja mitoitusvaatimuksin. Vastuu vettymishaitoista tai muutoksista lähiympäristön kuivatustilassa Vastuu patolaitteen hoidosta siirtyy kiinteistön omistajalle kosteikon kunnostusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Hän voi valtuuttaa toisen henkilön huolehtimaan patolaitteen tarkastamisesta. Suomen riistakeskus ei korvaa toimenpidesuunnitelman mukaisesta toteuttamisesta aiheutuvia haittoja. Kosteikon kunnostaminen toimenpidesuunnitelman mukaan ei aiheuta muutoksia kosteikon kiinteistöjen tai sen naapurikiinteistöjen kuivatustilassa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Suunnittelualueeseen liittyvä tieto Aapajärven vesijätön maanomistajien kanta järven entisöimiseen 2011 Kiinteistöomistajat ovat kannattaneet Aapajärven entisöintiä 4.2.2011 päivätyssä vetoomuksessa. Samassa yhteydessä on kerrottu Aapajärven historiaa yli 100 vuoden ajalta. Aapajärven luonnonravintolammikko -hanke 1984 Kemijoki Oy:n hanke perustaa luonnonravintolammikko Aapajärvelle. Taliojan alueen kuivatus 1981 Lapin vesipiirin kuulutukset (9.1.1981 ja 10.4.1981)kahteen eri kokoukseen koskien Taliojan alueen kuivatusta. Aapajärven viemärityömaa 1960-1962 Lisätietoja Suunnitelman kartat, Laadittu piirustukset ja taulukot Yleissijaintikartta kuva 1 Aapajärven viemärityömaa 1960-62 Lehontieltä (Aapajärven itäpuolelta) Taliojaa pitkin Aapajärvelle ja sen ympäri läheisten soiden kuivattamiseksi. Kanava kaivettiin Teräsmies 5-8 Lokomo vaijerikoneella. Kuljettajina olivat Viljo Sipola ja Oiva Sipola, rasvareina Teppo Uusitalo ja Oiva Kauhanen, Metsämäki Oy. Työnjohtajana oli Veikko Alajeesiö Lapin maanviljelysinsinööripiiristä. Kanavan leveydeksi tehtiin 6 m ja syvyys 3 m. Lisätieto Suunnittelualueen kiinteistöt kuvat 2 ja 3, kuva 4: kiinteistöt v. 1936 Valuma-alue kartoilla kuvat 7 ja 8 Ilmakuva/väärävärikuva kuvat 2, 12 ja 13 Kosteikon topografia kuvat 12-15 Kosteikolla tehtävät toimenpiteet kuva 17 kuvat 14 ja 15, lisäksi selostus kappaleessa 3, kohdassa Kosteikon veden syvyysluokat Vesi- ja maa-alueiden pinta-alat ja veden syvyydet (s. 18) Patopenkereiden rakenne kuva 20 Patolaitteiden mitoitus taulukko 1 Patolaitteen rakenne kuva 20 Kosteikon poikittaisleikkaus Kosteikon pitkittäisleikkaus kuva 16 Toimenpiteiden kustannusarvio kappale 7 4

Kuva 2. Aapajärven kiinteistötiedot. Suunnittelualue on rajattu sinisellä ja se on usean kiinteistönomistajan hallinnoimalla alueella. Pohjakartta, ortoilmakuva ja kiinteistörajat Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 5

Kuva 3. Aapajärven kiinteistöt ortoilmakuvalla. Pohjakartta, ortoilmakuva, kiinteistörajat ja -tunnukset Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 6

Kuva 4. Aapajärven kiinteistöt v. 1936. Aapajärven kiinteistöjaotus on säilynyt samana jo ainakin 73 vuotta. Kartan perusteella avovesialue olisi ollut tuolloin huomattavasti nykyistä suurempi. Kartta on saatu T. Vartiaiselta. Historiakirjoituksen mukaan Aapajärven pinta-ala oli ennen kuivatusta n. 70 ha. Ensimmäinen kuivatus käsipelin tehtiin jo 1900-luvun alussa, kun kairalaisille ja luirolaisille annettiin oikeus heinäntekoon. 7

Kuva 5. Aapajärven kalankasvatushanke v. 1984. Kemijoki Oy suunnitteli Aapajärvelle luonnonravintolammikkoa. Dokumentin näytti T. Vartiainen 12.6.2012, kuva J. Siekkinen. 8

2 ALUEEN NYKYTILA Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonto sekä kosteikon perustamista ja kunnostamista rajoittavat ympäristöarvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, millä alueilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat perusteltuja. Alueen yleiskuvaus Lisätiedot Korkeus merenpinnasta 163,0 m + N60 Kosteikon pinta Valuma-alueen laajuus ja ominaispiirteitä Kohteen vaaitus 120 ha Eteläisen kosteikon valuma-alueesta ojitettua turvemaata on 40 ha (33 %) ha, ojittamatonta turvemaata 30 ha (25 %) ja kivennäismaata 50 ha (42 %) ei ole vaaitettu vaaituskojeella tasolaserilla GPS-mittauksella RTK-GPS-mittaus tehtiin 12.6.2012. Sen teki maanmittausinsinööriopiskelija Arto Rautio Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista. Mukana mittauksessa olivat T. Vartiainen ja J. Siekkinen (kuva 6). Lisäksi maanmittausinsinööri Jukka Pietarila Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista oli osan aikaa mukana mittauksissa. Nykytilassa Aapajärvi muistuttaa enemmän suota kuin järveä. Aikoinaan järvi oli lähes 50 ha:n laajuinen matalavetinen järvi. Järven vesi virtasi pois itäreunalla sijaitsevaa Taliojaa pitkin edelleen itäänpäin. Kun Talioja kaivettiin syvemmäksi ja sitä kunnostettiin muutenkin voimakkaasti ojavesien ohjaamista varten, Aapajärven pinta laski ainakin noin puoli metriä. Aapajärven keskiosassa on nykyisin kesällä-syksyllä avovettä vain parin hehtaarin alueella. Tässä suunnitelmassa olevat ilmakuvat osoittavat todenmukaisen tilanteen keskikesän ajalta. Keväällä lumien sulamisvaiheen aikana Aapajärvellä on paljon vettä. Aapajärven keskiosissa, arviolta 30 ha:n alalla on pääosin lyhytkortista nevaa ja luhtaa muistuttavaa aluetta. Tämä näkyy ilmakuvissa puuttomana alueena. Lähellä avovesialuetta on luhtamaista aluetta ja hieman kuivemmilla paikoilla myös saranevamaista aluetta. Tämä n. 30 ha:n alue on paksun sammalpeitteen peittämää aluetta ja on mahdollista, että vedenpinnan noustessa tämä sammalpeite pyrkii nousemaan jollain aikavälillä vedenpinnan mukana. Entisen avovesialueen reuna-alueilla on nykyisin n. 30-100 m leveä lehtipuiden vallitsema vyöhyke, joka on pääosin sammalpeitteistä. Puusto on kitukasvuisen oloista maaperän märkyyden ja ajoittaisen tulvimisen vuoksi. Puusto on lähinnä koivua, leppää ja pajua ja pääosin läpimitaltaan alle 10 cm. Suurimmat puut ovat aivan vanhan rantapenkan vieressä ja läpimitaltaan n. 20 cm. Aapajärven lähellä länsi-, pohjois- ja itäpuolella on vanhoja peltoja, joita ei enää viljellä (T. Vartiainen, suull. ilm. 12.6.13). Lähimmät viljellyt pellot ovat Aapajärven pohjoispuolella 500 m päässä vanhasta rantapenkasta. Kaikkien peltojen ja Aapajärven välissä on leveä ja syvä kuivatuskanava, joka kiertää länsipuolelta itään ja laskee Taliojaan. Tämä kuivatusoja ylläpitää nykyisen kuivatusvaran säilymisen kaikilla maatalouskäytössä olevilla pelloilla tai käytöstä poistuneilla pelloilla vaikka Aapajärven vedenpintaa nostettaisiin.aapajärveä reunustavat maa-alueet ovat nevarämeitä, rämemuuttumia tai soistuneita kuivahkoja kankaita. Niiden taloudellinen merkitys on vähäinen. Erityisarvot, jotka voivat vaikuttaa Lisätiedot tai tietolähde kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen Uhanalaisten lajien havaintoja alle 200 m:n etäisyydellä kyllä ei tietoa EU:n direktiivilajeja kyllä ei Suojelualue alle 200 m etäisyydellä ei tietoa kyllä ei tietoa ei ei Röyhysara (Carex appropinquata). Uhanalaisuusluokka (IUCN) = vaarantunut (VU). Havainto v.1950, mutta Aapajärven vesijättöalueet eivät vaikuta sopivalta kasvupaikalta. HavainnonlLähde: sähköpostiviesti suunnittelija Susanna Anttila, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus/14.10.2013 Viitasammakon esiintymisestä ei ole tietoa. Lajin esiintymisen selvittäminen avovesialueelta on hyvin hankalaa, koska alueelle ei pääse kulkemaan jalan keväällä lajin kutuaikana. Kesän mittaan avovesialue pienenee n. 2 ha:n laajuiseksi. Muut alueet eivät sovellu lajin elinympäristöksi. Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto 7.10.2013 9

Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä Muinaisjäännöksiä alle 100 m etäisyydellä kyllä ei ei tietoa kyllä ei ei tietoa Pohjavesialue kyllä ei Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto 7.10.2013 Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto 7.10.2013 ei tietoa Virkistyskäyttöä tai siihen kyllä ei liittyviä rakenteita Erityisiä maisema-arvoja kyllä ei Nykytilassa ei ole, koska järvialue on nykyisin suota Muita erityispiirteitä kyllä ei Kartoitustapa Huomionarvoinen lajisto ja muut keskeiset ominaispiirteet sekä luontokartoituksen tekijä(t) Kasvillisuus ja kasvisto Linnusto keskeiset alueet kartoitettu hajahavaintoja ei kartoitettu tehty seurantalaskentoja hajahavaintoja ei kartoitettu J. Siekkinen on tehnyt havaintoja kasvistosta ja kasvillisuudesta muun suunnittelun yhteydessä. Pistelaskenta itäreunalta, Taliojan edustalta 9.6.2011 (laskija Juha Siekkinen): Kurki 2 aikuista, joutsen 2 aikuista Niittykirvinen 1 Ä (=1 ääntelevä koiras, tulkitaan 1 pesiväksi pariksi) Haarahaukka, kiertelevä (kuva alla: J.Siekkinen 9.6.2011) Linjalaskenta 10.6.2013 (laskija Jukka Jokimäki, Arktinen keskus, Rovaniemi): Joutsen, kn pesäkummulla Tavi 1 koiras Liro 4 Ä, taivaanvuohi 2 Ä Pajusirkku 2 Ä, keltavästäräkki 1 aikuinen, pensastasku 1 Lisäksi Pekka Nyman on tehnyt ainakin yhden poikuelaskennan heinäkuussa 2011. Aapajärven linnusto on J. Jokimäen mukaan Lapin kosteikoksi tavanomainen (puh. keskustelu J. Jokimäki-J. Siekkinen 7.10.2013) Muu eläimistö kyllä ei T. Vartiaisen mukaan aikoinaan Taliojaa pitkin nousi järveen saakka ainakin haukea, ahventa ja särkeä. Nykytilassa kaloille on elinaluetta vain sen keskiosan pienillä avovesialueilla, mutta ei tiedetä, onko siellä kaloja vai ei. Lisätiedot Toukokuun lopulla 2013 Taliojan länsipäässä lähellä Aapajärveä pidettiin katiskaa kolmen viikon ajan kalojen kutunousun aikaan. Nousulla olleet kalat päätyivät melko varmasti katiskaan, koska se täytti ojan reunasta reunaan. Saaliina oli vain pieni hauki ja pari särkeä (T. Vartiainen, suull. ilmoitus 3.9.2013. Itä-Lapin maakuntakaavassa (vahvistettu 26.10.2004) Aapajärvi lähiseutuineen on merkitty kaavamerkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue) 10

Kuva 6. Aapajärven suunnittelun vaiheita. Ylhäällä: Aapajärven vaaitus tehtiin 12.6.2012. Vaaituksen teki pääasiassa maanmittausinsinööriopiskelija Arto Rautio (oik) Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista. Mukana olivat Tapani Vartiainen (vas.) ja Juha Siekkinen. Samana iltana järjestettiin Aapajärven Jahdin metsästysmajalla tilaisuus, jonne saapui 10 kyläläistä, lähinnä Aapajärven kiinteistönomistajia. J. Siekkinen esitteli hanketta ja päivän aikana tehdyn vaaituksen tuloksia. Kuvat: J. Siekkinen 11

Valuma-alue 140 ha Pato kuivatuskanavaan, jolla ohjataan luoteesta virtaavat ojavedet Aapajärvelle Kuva 7. Aapajärven valuma-alue peruskartalla. Rajauksessa on huomioitu Aapajärveä kiertävä kuivatuskanava, joka pienenetää luontaista valuma-aluetta. Lisäksi rajauksessa on huomioitu kuivatuskanavaan suunniteltu pato järven länsipuolelle. Pato on merkitty karttaan. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 12

Valuma-alue 140 ha Pato kuivatuskanavaan, jolla ohjataan luoteesta virtaavat ojavedet Aapajärvelle Kuva 8. Aapajärven valuma-alue vinovalovarjostekuvassa. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 13

Sinisen, I-linjan aloituspiste (0 m) Punaisen, II-linjan aloituspiste (0 m) Kuva 9. Aapajärven syvyyden topografikartta. Mittaukset on tehty talvella hakkaamalla jäähän reikä, josta on työnnetty metallinen rassisauva pintaturpeen ja pohjaliejun läpi järven kovaan pohjaan saakka. Keskisyvyys on mittausten mukaan 358 cm ja suurin syvyys 4,41 m. I-linja on mitattu 11.4.2010 ja II-linja 6.12.2011. Tapani Vartiainen, yksi Aapajärven kiinteistön omistajista, teki mittaukset ja piirsi kartan. 14

A B C Kuva 10. Taliojan seutu. Kuva A: Taliojan suu Aapajärven rannalla avautuu puuttomaan suomaise-maan, joka on kuitenkin ollut aikoinaan järveä. Suunnitellun vedennnoston jälkeen kuvauspaikalla olisi vettä 50 cm. Kuvaussuunta etelään (vasen reuna)-luoteeseen. Kuva B: Märkä suoalue ulottuu melko etäälle järvialueen keskeltä. Kuvaussuunta länteen-pohjoiseen. Kuva C: Paikoin avoin-harvapuustoinen suo ulottuu aivan vanhan rantapenkereen lähelle. Kuvaussuunta luoteeseen-koilliseen. Kuvat J. Siekkinen/9.6.2011 ja 12.6.2012, väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. C B A 15

A B C Kuva 11. Taliojan seutu. Kuva A: Aapajärven ranta-alueilla on paikoin kapea kuolleen puuston vyöhyke, joka on seurausta märästä suonpinnasta. Kuolleita mäntyjä on etenkin pohjoispuoliskolla. Kuvan oikeassa reunassa oleva mäntyryhmä kasvaa vanhan rantapenkereen reunassa. Kuvaussuunta luoteeseen-koilliseen. Kuva B: Vanha rantapenger erottuu nopeasti nousevana reunana ympäri Aapajärven rantojen (valokuvan keskivaiheilla). Oikealla oleva pieniläpimittainen koivikko on ollut todennäköisesti joskus veden vallassa tai ainakin matalaa luhtaa. Suunnitellun vedennoston jälkeen koivujen kohdalla olisi vettä enintään 20 cm. Kuva C: Arto mittaa Aapajärven itäpuolen kuivatuskanavan vedenpintaa lähellä kohtaa, josta kääntyy tulo-oja Aapajärvelle. Kuvassa erottuu miten syvällä kuivatuskanavan vesipinta on maanpintaan verrattuna. Vedennoston jälkeen vesi olisi tällä kohdin 30 cm korkeammalla kuin nykyinen vedenpinta eli Arton kumisaappaiden yläreunaan. Siitä on maanpintaan vielä vähintään 100 cm. Kunnostamisessa tähän ojaan tulisi iso turvepato, jolla vedet käännetään virtaamaan kuivatusojasta Aapajärvelle. Kuvat J. Siekkinen/ 9.6.2011 ja 12.6.2012, väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. C A B 16

3 KOSTEIKON PERUSTAMISEN TOIMENPITEET Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti Perustamistapa kaivamalla patoamalla avoveden lisäys pintakasvillisuuden poistolla Tiivistelmä tärkeimmistä toimenpiteistä Aapajärven pintaa nostetaan enintään 50 cm nykytilanteesta pohjapadon avulla Pohjapato tehdään kiviverhoiltuna pohjapatona, jossa on lankuista rakennettu tiivisteseinä irrotettavilla settilankuilla. Settilankkujen avulla veden pintaa voidaan nostaa ja laskea vähitellen. Lyhyt patopenger rakennetaan pohjapadon ympärille Ohjataan Aapajärven itäpuolelta metsäalueen ojavesiä kosteikoille Toimenpiteiden tavoite ja yksityiskohtainen kuvaus Toimenpide Puuston poisto Aapajärven suunnittelualueelta ei ole tarvetta poistaa puustoa. Rantoja kiertää 30-100 m leveä nuoren lehtipuuston vyöhyke, joka pinnan noston jälkeen jää rantavyöhykkeen yläosaan osittain matalaan veteen osittain kuivalle alueelle. Yksi kiinteistönomistaja on poistanut rantapuustoa omatoimisesti pohjoisreunalta. Suunnitellun pohjapadon alueella joudutaan poistamaan puut kaivuutöiden vuoksi. Tällä alueella puusto on läpimitaltaan alle 15 cm koivua ja mäntyä. Patopenkereet ja patolaitteet Taliojan varrella on kaivuumaista tehty penkkatie. Lähellä Aapajärveä kaivuumaita ei ole kovin paljoa tasattu, vaan ne muodostavat suurehkoja kumpareita vieri viereen. Taliojan varren penkkatien raivaaminen ei kuulu tähän hankkeeseen. Kulku-uran raivaaminen kuitenkin helpottaisi pääsyä Aapajärven rantaan mm. patolaitteen kunnon tarkistusta ja lintujen tarkkailua varten. Patopenkereet patolaitteen ympärille. Tehdään uutta patopengertä vain patolaitteen molemmin Taliojan varteen, Aapajärven itäreunan lähelle. Patolaite rakennetaan Taliojaan, lähelle Aapajärven itärantaa. Patopengertä tehdään Taliojan keskilinjasta 10 m etelään ja pohjoiseen. Patolaite ja siihen liittyvät patopenkereet Turpeen paksuus paikalla on noin 2 m, joten patopenger tehdään pitkälle maatuneesta turpeesta. Aluksi penkereen alta kaivetaan pois 40-50 cm:n syvyydeltä ja 4 m:n leveydeltä heikosti maatunut pintaturve. Tällöin patopenkereen alle jää pitkälle maatuneen turpeen alue, jonka päälle aletaan kasata kosteikon sisäpuolelta kaivettua pitkälle maatunutta turvetta. Tämä rakenne varmistaa, että penkereen pohja läpäisee vettä hyvin heikosti tai ei ollenkaan. Kun penger on rakennettu 20 cm tavoitetason yläpuolelle, sen päälle levitetään suodatinkangas. Sen jälkeen pengertä korotetaan vielä 20-30 cm pitkälle maatuneella turpeella ja lopuksi peitetään pintaturpeella. Patopenkereen harjakorkeus tulee tasolle 163,40 m+n60 -korkeusjärjestelmässä. Penkereen harjan leveydeksi tehdään päältä 5 m ja luiskat tehdään kaltevuuteen 1:2. Penkereen ja kosteikon sisäpuolisen kaivuualueen väliin jätetään 5 m levyinen koskematon alue. Kaivuualueiden reunat tehdään ainakin kahdelta sivulta loivareunaisiksi Patolaitteen rakennus. Tavoitteena on tehdä patolaite, joka on varmatoiminen, edullinen ja vaatii vain vähän huoltoa. Patolaitteeksi rakennetaan pystylankuista tehty tiivisteseinä, jossa on vaakasuorassa irrotettavat settilankut. Tiivisteseinä tehdään 70 x 145 mm kevythirrestä. Hirret painetaan kaivinkoneella yksitellen maahan. Hirren pontti ohjaa painettavaa hirttä pysymään pystysuorassa. Patoseinän läpi virtaa vain vähän vettä, kun puu turpoaa ja rakoihin kertyy kiinteää hienoainesta. Märkänä pysyvä puu ei lahoa ja paljaaksi jäävät puuosat tervataan ennen patopenkereiden rakentamista, mikä parantaa hirsien säilymistä. Tiivisteseinä rakennetaan Taliojaan, 60 m Aapajärven avoimesta osasta itään. Se ulottuu ojan keskilinjasta 5 m pohjoiseen ja etelään, jolloin se estää veden virtaamisen seinän sivuitse ja samalla tukee sen ympärille turpeesta rakennettua patopengertä. 17

Kun tiivisteseinä on valmis, sen patoaukko ja muun osan yläreunat sahataan moottorisahalla oikeaan muotoon ja korkotasoon. Virtaamamitoituksen mukainen aukko sahataan tasoon 162,80 m+n60. Lopuksi asennetaan patoaukon molemmin puolin settiraudat ja niihin vaakasuoraan settilankut. Veden korkeuden tarkempaa säätelyä varten settilankkuja voidaan irrottaa tarpeen mukaan. Tämän jälkeen tiivisteseinä tervataan huolellisesti 1-2 kertaan. Lopuksi kaivinkoneella tehdään patopenkereet aiemmin kuvatun mukaisesti tiivisteseinän aukon vierestä vanhaan rantapenkan reunaan saakka. Kalan nousua ei tarvitse varmistaa patoseinän kulkuaukossa, koska kevään 2013 koekalastusten mukaan kalaa ei näyttäisi nousevan Taliojassa Aapajärveen saakka. Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt Toimenpide 4: Tulvakynnys. Poikkeuksellisen suuria tulvia varten tai patoaukon tukkeutumisen varalta tehdään tulvakynnys (katastrofikynnys) patopenkereen pohjoispuolelle. Kaivinkoneella tehdään 3 m leveä matala uoma tasoon 163,50 m+n60 ja sen jälkeen kaivamalla uoma kaarevasti Taliojaan. Veden ohjaus kosteikolle. Aapajärven itäpuolella olevaan kuivatuskanavaan tehdään turvepato, jolla vesi ohjataan luoteispuolen ojitusalueelta Aapajärvelle. Pato tehdään paikalta kaivetusta turpeesta maanpinnan tasolle. Työ tehdään kaivinkoneella. Padon alta otetaan heikosti maatunutta turvetta ja kasvillisuutta pois. Sen jälkeen kaivettuun kohtaan laitetaan pitkälle maatunutta turvetta. Padon pituus ojassa on 5 m. Lisäksi padon etuosaan tehdään pintavallit, jolla varmistetaan, että vesi ei pääse kiertämään padon ohitse sen pohjoispuolelle ja edelleen kuivatuskanavaan. Pato voidaan rakentaa myös ihmistyönä. Tällöin ojaan tehtäisiin tiivisteseinä, jossa olisi pystyyn hakattuna 45 x 100 mm ponttilankut ojan reunasta reunaan. Tiivisteseinän etuosaan voidaan laittaa suodatinkangas, johon hienoaines tarttuu ja parantaa seinän vesitiiviyttä. Tiivisteseinä voidaan tukea vinolankuilla ojan reunoista. Kosteikon muut kaivuutyöt Muut työt Veden ohjaus kosteikolta. Aapajärven itärannan ja Taliojan padon välisestä ojasta kaivetaan pois lehtipuuvesaikko. Muuten Taliojaa ei ole tarvetta kaivaa. Tarkkailukumpareet. Taliojan padosta 25 m pohjoiseen kuivaksi jäävälle suomaalle tehdään lintujen havainnointia varten turvekumpare. Kumpare tehdään 3-4 m:n korkuiseksi ja yläosaltaan niin laajaksi, että siellä voi olla 3-4 henkilöä kerrallaan. Kumpare kasataan paikalta kaivetuista turvemaista ja maisemoidaan niiden pintaturpeella. Infotaulu ja opasteviitta. Taliojan patolaitteen viereen laitetaan Life-hankkeen infotaulu ja tarvittaessa muut infotaulut. Lisäksi penkkatien alkupäähän Taliojan vieressä, Lehontien viereen laitetaan opasteviitta kosteikolle. Opasteviitalla ohjataan kulku tieltä kosteikolle. Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Vesi- ja maaalueiden pinta-alat ja veden syvyydet Kuivatustilanne Taliojan padon itäpuolella Taliojan ylikulkua varten rakennetaan kulkusillta lankuista. Kosteikoilla ei ole luonnonpuroja. Aapajärven pinta-ala = 47, josta arvioituna vaaitustietojen ja kuvien 14 ja 15 perusteella: kuivaa turvemaata 2 ha, 4 % (taso 164-163,8 m + N60) 1-10 cm:n syvyistä vettä 10 ha, 21 % (taso 163,20-163,30 m + N60 11-20 cm:n syvyistä vettä 23 ha, 49 % (taso 163,20-163,30 m + N60 21-90 cm:n syvyistä vettä 12 ha (25 %) (taso 162,50-163,20 m + N60 Vaikutukset kosteikon lähellä olevien naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen Toimenpiteillä ei ole vaikutusta naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen, koska ympäristössä on kuivatusojia. Länsipuolen kuivatusojassa vedenpinta ei nouse nykytilanteeseen verrattuna enää 50 m:n päässä ojien risteyksestä lounaaseen 18

Aapajärven avovedenpinta 162,90 m +N60 (12.6.2012) Kuva 12. Aapajärven vesialueet vedenpinnan tasolla 163,20 m +N60. Jos vedenpintaa nostettaisiin 30 cm tasolle 163,20 m + N60,, vedenpinta jäisi joka puolella kymmenien-sadan metrin päähän vanhan rantapenkan alareunasta. Vesialue olisi kuitenkin laajempi kuin kartan värit osoittavat, sillä suon pinnan mittauksia järven pohjalta on ollut sen verran vähän, että analyysiohjelma ei ole pystynyt tekemään riittävää korkeusanalyysiä. Siniset alueet Aapajärven länsipuolella ovat nykyisen kuivatusojan pohjan korkotasoja. Tähän kuivatusojaan olisi tarkoitus tehdä pato ja ohjata luoteispuolen ojavedet Aapajärvelle. Mittaukset (12.6.2012) ja karttojen laadinta Arto Rautio ja Jukka Pietarila, Metsähallitus, luontopalvelut Pohjanmaa. 19

Aapajärven avovedenpinta 162,90 m +N60 (12.6.2012) Kuva 13. Aapajärven vesialueet vedenpinnan tasolla 163,30 m +N60. Jos vedenpintaa nostettaisiin 40 cm, tasolle 163,30 m + N60, vedenpinta jäisi lähes joka puolella muutaman kymmenen metrin päähän vanhan rantapenkan alareunasta. Maanpinta rantapenkereen päällä ja alle 5 m penkereen reunasta on yleisesti vähintään tasolla 163,60 m + N60. Mittaukset (12.6.2012) ja karttojen laadinta Arto Rautio ja Jukka Pietarila, Metsähallitus, luontopalvelut Pohjanmaa. 20

Kuva 14. Aapajärven vesialueet vedenpinnan tasolla 163,40 m + N60. Jos vedenpintaa nostettaisiin 50 cm tasolle 163,40 m + N60, vedenpinta ulottuisi vanhan rantapenkereen alareunaan saakka. Tämä taso lienee ollut lähinnä tilannetta ennen järven kuivatusojan kaivuuta. Tätä tasoa pidetään vedenpinnan noston tavoitetasona. Vesialueen laajuus olisi tällöin n. 47 ha. Mittaukset (12.6.2012) ja karttojen laadinta Arto Rautio ja Jukka Pietarila, Metsähallitus, luontopalvelut Pohjanmaa. 21

metsämaan pinta 163,85 ojan pohja 162,71 ojan pohja 163,08 metsämaan pinta 164,08 metsämaan pinta 163,94 metsämaan pinta 163,80 metsämaan pinta 163,79 kanavan pohja 161,88 ojan vesipinta 163,43 TAVOITEKORKEUS = 163,40 suon pinta 163,14 ojan pohja 163,22 metsämaan pinta 163,82 metsämaan pinta 164,18 suon pinta 163,53 Aapajärven avovedenpinta 162,90 m +N60 (12.6.2012) suon pinta 163,17 metsämaan pinta 164,00 suon pinta 163,27 Taliojan pohja pohjapadon kohdalla 162,10 Kuva 15. Aapajärven vesialueet vedenpinnan tasolla 163,40 m + N60. Maanpinta rantapenkereen päällä, alle 5 m penkereen reunasta on yleisesti vähintään tasolla 163,60 m + N60. Sen sijaan jo 10 m:n päässä penkereen reunasta maanpinta nousi yleisesti 10-20 cm lisää. Vesi ei menisi mistään kohdin rantapenkan yli. Järven länsipuolen kuivatusojassa vesipinnaksi on mitattu 163,43, joten vedennoston tavoitekorkeudessa kuivatusojan vesi ei nousisi kuivatusojassa enää tästä pisteestä lounaaseen (=kuivatusojan yläjuoksulla). Mittaukset (12.6.2012) ja karttojen laadinta Arto Rautio ja Jukka Pietarila, Metsähallitus, luontopalvelut Pohjanmaa. Juha Siekkinen on lisännyt erilliset vaaituspisteet, jotka on saatu A. Raution mittauksista., Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13 22

Maanpinta tulo-ojan varrella Maanpinta lähellä Aapajärven rantapengertä Suon pinta Aapajärven avoimella osalla Kuivatuskanavan ( viemärin ) pohja Kuivatuskanavan ( viemärin ) vesipinta: 163,43 m + N60 Aapajärven vedenpinta Taliojan edustalla Taliojan vedenpinta patolaitteen kohdalla Maanpinta tulo-ojan varrella Maanpinta lähellä Aapajärven rantapengertä Suon pinta Aapajärven avoimella osalla Kuivatuskanavan ( viemärin ) pohja Kuivatuskanavan ( viemärin ) vesipinta Aapajärven vedenpinta Taliojan edustalla Taliojan vedenpinta patolaitteen kohdalla Kuva 16. Aapajärven kosteikon pituusprofiili. Violetti viiva osoittaa veden pinnan tai maanpinnan korkeutta Aapajärven eri osissa. Kosteikon tavoitevedenpinta on 163,40 m + N60, jolloin vesi ei nousisi enää lähtöpisteessä 0 metriä (jossa kanavan vesipinta on mitattaessa ollut tasossa 163,43 m + N60). Mittaukset on tehty 12.6.2012. Vväärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 23

Pato kuivatuskanavaan ( viemäriojaan ). Ohjataan lounaasta tulevat ojavedet kaakkoon menevään ojaan ja edelleen Aapajärvelle. Sijainti: kiinteistön 583-401-28-2 alueella. VEDENPINNAN TAVOITETASO =163,40,00 m+ N60 Tarkkailukumpare lintujen havainnointia varten. Korkeus 3 m maanpinnasta. Sijainti: kiinteistön 583-401-1-12 alueella. Tulo-ojan kunnostus kaivinkoneella PATOLAITE. Veden ohjaus kosteikolta ja kosteikon tyhjennys. Patolaitteena puusta rakennettu tiivisteseinä, jossa irrotettavat settilankut. Aukon harja säädettävissä settilankuilla tasoilla 162,80 163,40 m+n60). Sijainti: kiinteistön 583-401-15-2 alueella. Pieni kävelysilta Taliojan yli Kosteikon infotaulu Opasteviitta kosteikolle Kuva 17. Aapajärven kosteikolle suunnitellut toimenpiteet. Selosteen edessä oleva vahvennettu kirjain tai numero viittaavat kappaleessa 3 Kosteikon perustamisen toimenpiteet mainittuihin toimenpiteisiin. Väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 24

Tarkkailukumpare lintujen havainnointia varten. Korkeus 3 m maanpinnasta. Sijainti: kiinteistön 583-401-1-12 alueella. PATOLAITE. Veden ohjaus kosteikolta ja kosteikon tyhjennys. Patolaitteena puusta rakennettu tiivisteseinä, jossa irrotettavat settilankut. Aukon harja säädettävissä settilankuilla tasoilla 162,80 163,40 m+n60). Sijainti: kiinteistön 583-401-15-2 alueella. HUOM! Vanhan niittykämpän rauniot, jotka pitää kiertää kaivinkonetöissä. Rauniot on merkitty puupaaluilla Sijainti: kiinteistön 583-401-1-12 alueella Kosteikon infotaulu 0 20 100 m Kuva 18. Rakenteiden sijainti Taliojalla. Patolaite on kokonaan yhden kiinteistön alueella ja sijaitsee noin 80 Aapajärven avoimesta rannasta. Tarkkailukumpareelta voi tarkkailla Aapajärveä ja sen lintuja, kun se on 3-4 m maanpinnan yläpuolella. Infotaulun tarkoituksena on kertoa Aapajärven kunnostuksesta ja Kotiseutukosteikko Life -hankkeesta. Väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. Kuva 19. Taliojan poikittaisprofiili patolaitteen kohdalla. Violetti viiva osoittaa maanpinnan tasoa. Miinusmerkkiset arvot etäisyydessä tarkoittavat ojan eteläpuolella olevia etäisyyksiä ja plusmerkkiset arvot ojan pohjoispuolen etäisyyksiä metreinä ojan keskilinjasta. Veden tavoitekorkeus on 163,40 m + N60. Mittaustulokset A. Rautio, Metsähallitus, kaavion piirros J. Siekkinen. Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 25

Taulukko 2. Aapajärven patoaukon mitoitus. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. Valuma-alue ja virtaamat Aapajärvi Valuma-alue F (järviä ei ole) 135 ha Keskiylivaluma MHq 210 l/s/km 2 Keskiylivirtaama MHQ 284 l/s Kerran 20. vuodessa tapahtuva ylivirtaama HQ20 539 l/s (0,539 m 3 /s) Tiivisteseinän patoaukon mitoitus Purkautumiskerroin u 0,65 Padon harjan vaakasuora pituus (m) b 2,80 Painekorkeus (m) h 0,24 Veden korkeus aukon etupuolella jonkin matkan etäis. Supistumakohtien määrä n 6 Kolmiaukkoinen patoaukko (2 pystytolppaa välissä) Virtausnopeus ylävirran puolella (m/s) v 0,43 Tehopituus 2,66 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) = padon virtaaman läpäisykyky Q = 0,56 Tämän arvon pitäisi olla vähintään teoreettisen VIRTAAMA HQ 20 suunniteltu arvon suuruinen VIRTAAMA, suunniteltu HQ (m 3 /s) Qsuunn 0,284 Normaali kevättulva VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) Qsuunn 0,539 Suuri kevättulva, kerran 20 v esiintyvä Kuva 20. Aapajärven patolaite: Ylhäällä: Patolaitteena on kevythirrestä rakennettu tiivisteseinä, jossa on Irrotettavat settilankut. Settilankkujen avulla veden pintaa voidaan säädellä tasoilla 162,80-163,40 m+n60. Tiivisteseinä rakennetaan paikan päällä valmiiksi. Alhaalla: Patoseinän päätyjen ympärille tehdään patopenger saatavilla olevasta materiaalista (ensisij. savi, sitten turve tms.). Penkereen kosteikon puoleiselle sivulle laitetaan suodatinkangas, joka ulottuu padon harjalle saakka. Piirrokset J. Siekkinen/14.10.2013. 26

A B C Kuva 21. Taliojan seutu. Ylhäällä: Taliojan suu Aapajärven avoimelta rannalta kuvattuna kaakkoon, Taliojan alajuok-sulle. Kuvassa näkyy kaivettu, leveähkö oja. Keskellä: Suunniteltu padon paikka Taliojassa, Aapajärven avoimelta rantaosalta (yläkuvan kuvauspaikasta) n. 80 alajuoksulle päin. Kuva on otettu kaakkoon, Taliojan alajuoksulle. Pato on suunniteltu vanhan rantapenkereen kohdalle, joka erot-tuu kuvassa etenkin ojan oikealla puolella, jossa maa alkaa kohota selvästi. 9 m leveä patoseinä ulottuisi 3 m ojanpenkereiden molemmin puolin. Alhaalla: Talioja kuvattuna luoteeseen, Taliojan ylävirtaan. Talioja on pohjalta 1,5 m leveä ja ylhäältä 3 m leveä. Kuvat J. Siekkinen/9.6.2011, väärävärikuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. A B C 27

Lankut painetaan kaivinkoneella yksitellen maaperään. Alussa yksi henkilö pitää lankkua kiinni ja ohjaa sen oikeaan kohtaan, lopusta huolehtii kaivinkoneen kuljettaja. Jos kone on kuvan esittämässä kohdassa tiivisteseinään nähden, hän pystyy näkemään hyvin lankun ohjautumisen pystysuoraan alaspäin. Toinen henkilö näyttää kuljettajalle mihin suuntaan puomia pitää kääntää, jotta painettava lankku ohjautuu aiemmin painettua lankkua vasten tiiviisti. Maaperän laadusta riippuen lankku voidaan painaa tiiviiseen maaperään saakka. Alussa laitetaan tiivisteseinän molemmin puolin vaakasuoraan kaksi ns. solkilankkua. Niiden avulla seinästä tulee suora ja ne myös ohjaavat lankkuja paremmin pysymään pystysuorassa. Noin metrin välein porataan solkilankkujen ja tiivisteseinän läpi reikä ja seinä kiristetään pultilla tiiviiksi. Lopuksi solkilankun läpi hakataan naulalla kiinni jokainen tiivisteseinän lankku. Kuvassa näkyy myös n. 1,5 m leveä kaivanto, joka pitää tehdä, jotta haukon harja saatiin riittävän alhaalle tasolle. Aapajärvellä pitää kaivaa myös samanlainen kaivanto ojan molemmin puolin. Sen sijaan ojan pohjan kohta on riittävän alhaalla eikä sitä tarvitse kaivaa. Lopuksi tiivisteseinä sahataan moottorisahalla oikeaan muotoon ja aukon harja sopivaan korkoon. Kurjennevan tapauksessa painettiin vielä muutamia lankkuja molempien seinien päätyjen jatkoksi korkeammalla tasolla olevan penkereen kohdalle. Näin pyritään varmistamaan, että vesi ei pääse kiertämään tiivisteseinän päädyistä turvemaan sulaessa. Kesällä 2013 Kurjennevan pato toimi hyvin, eikä ohivirtaamia ilmennyt tiivisteseinän päätyjen kautta. Aapajärvellä kevythirsiä painetaan ainakin metrin verran koskemattomaan turvemaahan. Valmis tiivisteseinä, jossa aukon harjan leveys on 270 cm. Myös Aapajärvelle on suunniteltu samankokoinen aukko. Kurjennevalla aukon keskellä oli yksi pitemmäksi jätetty lankku tukemassa solkilankkuja. Aapajärvellä niitä on tarkoitus jättää kolme, sillä veden paine on suurempi. Lisäksi Aapajärven tiivisteseinä on suunniteltu tehdä 7 cm paksusta kevythirrestä, kun Kurjennevalla se oli 4,5 cm lehtikuusilankkua. Kurjennevan tiivisteseinä tervattiin kesällä 2013, jolla suojataan puuta luonnonmukaisesti ja se sulautuu hyvin lähimaisemaan. Tervaaminen tehdään uudestaan 2-3 vuoden välein. Näin kannattaa tehdä myös Aapajärvellä. Kuva 22. Tiivisteseinän rakentaminen Kuvat Seinäjoen Kurjennevan kosteikolta, J.Siekkinen/4.12.2012. 28

4 HANKKEEN HAITTOJEN ARVIOINTI Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön, käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekijä Valuma-alueelta tulevat poikkeuksellisen suuret tulvavedet nostavat kosteikon vedenpintaa aiheuttaen haittaa naapurikiinteistöille Mahdolliset viitasammakon elinympäristöt häviävät vedennoston seurauksena. Toimenpiteet haitan vähentämiseksi Kuivatustilanne naapurikiinteistölle on selostettu kappaleessa 3 Kuivatustilanne Kosteikon patolaitteet tulvakynnyksineen on mitoitettu kerran 20. vuodessa tapahtuvan tulvan mukaiseksi. Patolaitteen pohjoispuolella on lisäksi erillinen tulvakynnys suuria tulvia tai patolaitteen tukkeutumisen varalta. Viitasammakoista ei ole havaintoja kosteikolta. Toimenpiteiden seurauksena kosteikoille tulee laajoja ja eri syvyisiä vesialueita, jotka voivat olla potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä. Kosteikolla on jo nykyisin kosteaan ja avovesiympäristöön sopeutunutta kasvillisuutta, mikä edistää viitasammakoiden uusien elinympäristöjen muodostumista. Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jolloin öljyä valuu Taliojaan. Taliojan historiallista arvoa olevan niittykämpän perustusten vahingoittuminen kaivinkonetöiden yhteydessä rakennettaessa patolaitteita tai tarkkailukumparetta. Kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku ja koneen kuljettaja tietää miten toimia öljyvahingon sattuessa. Niittykämppä on merkitty puupaaluilla ja työn aikana myös kuitunauhoilla sekä kuljettajan informointi asiasta. 5 SEURANNAT, RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Toimenpide Tavoite Lisätiedot ja vastuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Kosteikolle on perustettu neljä vesilintujen laskentapistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), 1.-20.7. poikuelaskenta ja 1.-19.8. kertymälaskenta. Laskentoja on tehty ennen kosteikon perustamista 3 kertaa v. 2011. (Suomen riistakeskuksen toimesta) ja niitä tehdään v. 2015 elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. Hoitoseuranta Pienpetojen pyynti Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Vastuutaho: paikallinen metsästysseura Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikoin toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v. 2015 loppuun asti. 29

Vesilintumetsästys Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta saalisseurannalla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Vastuutaho: paikallinen metsästysseura Jos alueella metsästetään, metsästysoikeuden haltija pitää kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana (20.8. 31.12.) aikana saadusta vesilintusaaliista lajeittain vuoden 2015 loppuun saakka. Vastuutaho: paikallinen metsästysseura Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään neljä telkänpönttöä. Vastuutaho: paikallinen metsästysseura Riistapelto Ruokailualue Ei tehdä tässä hankkeessa 6 VIESTINTÄ Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle. Taulun sijainti kyllä ei hankkeen opastetaulu sovitaan kiinteistön omistajan kanssa. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus alueelliseen ELYkeskukseen kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Muu taho kyllä ei Paikallinen metsästysseura (Aapajärven Jahti ry.) 30

7 TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Lomakkeella kuvataan toimenpiteet ja arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi Kotiseutukosteikko Life+ Fantsintie 13-14 00890 Helsinki Kosteikkohanke: AAPAJÄRVI, Pelkosenniemi, pinta-ala 47 ha Kustannusarvion laadinta: Juha Siekkinen, SUUNNITTELU JA TOTEUTUKSEN VALVONTA Yksikkö Määrä YHTEENSÄ (sis. alv 24%) Suunnittelu: maastokäynnit ja vaaitus (J. Siekkinen, Metsähallituksen htp 5 1 250 luontopalvelut) Toimenpidesuunnitelm an ja hakemusasiakirjojen laadinta (J. Siekkinen) htp 6 1 500 Toteutukseen liittyvät maastokäynnit (J. Siekkinen) htp 3 750 Yhteensä 3 500 KONETYÖT Kaivinkoneen työtuntihinta: sarakkeessa tunti+alv+yht. 70 16 86 Kaivinkoneen siirto Aapajärvelle 300 Siltarum pujen asennus Taliojan penkkatiehen (alueelle kulun helpottam iseksi) tunti 6 517 Tiivisteseinän rakennus kevythirrestä Taliojaan. Seinän leveys 9 m m/t 1 775 Patopenkereen rakennus patolaitteen ympärille: pit. 20 m, kork. keskim. 1,5 m, lev. päältä 4 m, luiskat 1:1 = 170 m3 m3/t 30 488 Tarkkailukumpareen ja tulvakynnyksen rakennus Taliojan pohjoispuolelle 250 Maapadon rakennus Aapajärven länsipuolen kuivatuskanavaan (padon pit. 6 m) ja Aapajärveen laskevan ojan kunnostus (pit. 130 m ) sekä tunti 6 517 Yhteensä 2 846 PATOLAITTEET JA -MATERIAALIT (sis. alv) Tiivisteseinän kevythirret, 70 kpl, paksuus 7 cm x leveys 14 cm x pituus 300 cm =210 m, hinta 8 /m m 210 1 680 Tiivisteseinän settilankut kevythirttä, 6 kpl, paksuus 7 cm x leveys 14 cm x pituus 350 cm =21 m, hinta 8 /m m 21 168 Tiivisteseinään solkilankut, 6 kpl, paksuus 4 cm x leveys 15 cm x pituus 400 cm =24 m, hinta 4 /m m 24 96 Pieni kävelysilta Taliojan yli, 7 kpl lankkua sahatavarana, paksuus 4 cm x leveys 15 cm x pituus 450 cm =32 m, hinta 4 /m m 32 128 Suodatinkangas tiivisteseinään ja sen ympärille rakennettavaan patopenkereeseen N2/TS30N 5 m x 25 m = 125 m2 m 2 100 160 Tarvikkeet (settilankkujen kiinnitysraudat, pultit, mutterit, naulat, tervaa+pellavaöljyä tiivisteseinän pintakäsittelyyn 5 l) 250 Yhteensä 2 482 1. HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET 8 828 - suunnittelu ja toteutuksen valvonta, konetyöt, patolaitteet ja -materiaalit (ei sis. talkootyötä) 2. KONETYÖT, PATOLAITTEET JA -MATERIAALIT, JOSTA 5 328 a) SUOMEN RIISTAKESKUKSEN OSUUS 100 % 5 328 b) KIINTEISTÖNOMISTAJIEN OSUUS 0 % (talkootyön arvoa ei ole tässä arvioitu) 0 31