HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto



Samankaltaiset tiedostot
ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Työelämän osaamistarpeita

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Tehy tilastoina 2009

Taulukko 143.1b/4. Naisten vaivojen esiintyminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan sukupuolittain (%) (AMK)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö ja toimipaikat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla

Taulukko 87b/1. Tarve käyttää rahaa pelaamiseen yhä enemmän opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Yksityisen sektorin työehtosopimusten vähimmäispalkat /kk

N % % N % % Opiskelun kesto. 1. vuosi vuosi vuosi vuosi

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja

jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä täysin eri mieltä N % % % % hiukan eri mieltä Opiskelun kesto

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Taulukko 122b/1. Omien lasten lukumäärä opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Taulukko 122.1b/2. Internetin käyttö opiskeluun ja työhön opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Taulukko 135/1b. Rokotukset ja lääkitykset ennen matkaa opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Taulukko 103b/1. Rahojen riittävyys opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax

Rekrytointitarpeiden laskenta

En Kyllä Otin En Kyllä Otin

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä

kuka tuottaa ja mistä työvoima - kunta-alan työvoimatilanne Neuvottelupäällikkö Jorma Palola KT Kuntatyönantajat

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Taulukko 111/1b. Kiusatuksi joutumisen määrä kouluaikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Elinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista

Taulukko 86b/2. Rahapelien pelaaminen viimeisen 12 kuukauden aikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Terveydenhoitajien tarve työelämässä Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Taulukko 93.1b/2. Aikaisempi tutkinto opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Yksikköhintojen kehitys vuosina

KOULUTUSRAHASTO Saana Siekkinen

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Kokkolan seudun koko kuva

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Taulukko 111/1b. Kiusatuksi joutumisen määrä kouluaikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Kommenttipuheenvuoro. Satu Ågren

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Taulukko 43/1b. Kuntoliikunnan harrastaminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%)

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue Heikki Miettinen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Taulukko 43/1b. Kuntoliikunnan harrastaminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%)(YO)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Eläkeuudistus Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg

Thesis-hankkeen tavoitteet

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Transkriptio:

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen asiakkaiden vaatimustason nousu avunhakukynnyksen madaltuminen, medikalisaatio Kilpailu työvoimasta eri maiden välillä eri toimialojen välillä julkisen ja yksityisen sektorin välillä palveluntuottajien välillä Jälkiteollisissa länsimaissa uudenlainen työvoimapula työvoimapula, jolle ei näy loppua

Suomalaiset ikääntyvät Työikäisen väestön määrä alkaa supistua voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen suurten ikäluokkien ylittäessä 64 vuoden iän vuoteen 2025 mennessä yli 65 -vuotiaiden osuus nousee 16 prosentista (vuonna 2005 n. 800 000 kpl) 25 prosenttiin kaikkiaan työikäisen väestön määrän on arvioitu vähenevän 265 000 henkilöllä vuosina 2010-2025 Vuonna 2006 noin 2/3 työllisyyden kokonaiskasvusta selittyy yli 54-vuotiaiden työllisyyden kasvulla Yli 75- ja 85-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä

Väestömäärän muutokset ikäluokittain 1990-2050 Vuosi Yhteensä 0-19 20-49 50-64 yli 65 -vuotiaat 15-64 yht. 1990 95 103 109 72 81 96 1995 97 106 109 75 88 97 2000 99 103 103 90 93 99 2005 100 100 100 100 100 100 2010 102 98 98 106 110 101 2015 103 96 96 102 132 98 2020 104 96 94 98 149 95 2025 105 96 94 92 162 93 2030 105 95 93 89 172 92 2050 103 90 89 89 174 89 Perusoletukset: Nettomaahanmuutto 7500 vuodesta 2007 ja syntyvyys 1.8 Kuolevuus vuoden 2004 väestöennusteen mukainen. Lähde Honkanen Ossi (2006)

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö harmaantuu Vuonna 2010 yli puolet kuntien henkilöstöstä työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollossa Kehitysarvioissa kunta-alan henkilöstön odotetaan kasvavan vain sosiaali- ja terveystoimessa Vuosina 2008-2025 eläkkeelle siirtyy n. 271 000 kuntaalan työntekijää. Se on yli 50 % nykyisestä työntekijämäärästä. Eläkepoistuma vaihtelee voimakkaasti ammateittain ja kunnittain

Uuden työvoiman tarve 2005-2020 koulutusaloittain, peruskehitys (Lähde OPM, Koulutus ja tutkimus 2007-2012) Koulutusala Työvoiman tarve 2005-2020 Keskimäärin vuotta kohti Humanistinen ja kasvatus 56 780 3 550 5,5 kulttuuriala 37 300 2 330 3,6 Yht.kun.tieteet, liiketalous ja hallinto 184 100 11 510 17,7 Luonnontieteet 33 070 2 070 3,2 Tekniikka ja liikenne 345 910 21 620 33,2 Luonnonvara ja ympäristö 38 310 2 530 3,7 Sos, terveys, liikunta 201 330 12 580 19,3 Matkailu, ravitsemus, ja talous 99 890 6 240 9,6 muu koulutus 44 160 2 760 4,2 % osuus tarpeesta Yhteensä 1 040 850 65 050 100,0

Kunnallisen terveysalan eläkepoistuma eräiden ammattiryhmien osalta 2008-2025 Ammattiluokka 31.12.2005 (kpl) eläkepoistuma (kpl) eläkepoistuma (%) Sote-alan joht. 3 463 2 450 70,8 Fysioterapeutit 2 712 1 157 42,7 Röntgenhoitajat 2 016 1 039 51,5 Laboratoriohoitajat 4 038 2 396 59,3 Perus- ja lähihoitajat 37 589 20 117 53,7 Sairaala- ja hoitoapulaiset 14 621 9 822 67,2 Erikois- ja osastonlääkärit 3 752 1 816 48,4 Ylihoitajat 485 365 75,3 Osastonhoitajat 5 225 3 715 71,1 Kunto- ja jalkojenhoitajat, ym. 778 523 67,2 Lähde: Keva

Yksityisen sektorin rekrytointitarve %, lokakuu 2008 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2008 Sosiaaliala 35,9 Terveysala 46,7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Rekrytointitarve = palveluntuottaja hakee yhtä tai useampaa henkilöä palvelukseensa

Rekrytointivaikeuksien syiden jakauma (henkilöistä), %-osuudet / Sosiaaliala Muu syy Alan huono imago 0,7 Työpaikan sijainti ja kulkuyhteydet 2,2 7 Palkkaukseen liittyvät syyt 11,6 Työaikaan tai työtehtävän määräaikaisuuteen liittyvät syyt Hakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät syyt Puutteet erityisosaamisessa 2,8 9,7 11,2 12,2 Riittämätön tai väärän alan koulutus 7,7 Ammattitaito ei ole nykypäivän vaatimusten mukainen Liian vähäinen alan työkokemus 13,7 21,2 Avoimeen työtehtävään ei ole hakijoita 0 5 10 15 20 25 Lähde: EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2008

Rekrytointivaikeuksien syiden jakauma (henkilöistä), %-osuudet / Sosiaaliala Yleisin rekrytointivaikeus yksityisellä sosiaalialalla oli se, että avoimeen tehtävää ei ollut hakijoita (21,2 %) Muita keskeisiä syitä olivat liian vähäinen alan työkokemus 13,7 % puutteet erityisosaamisessa 12,2 % riittämätön tai väärän alan koulutus 11,2 % palkkaukseen liittyvät syyt 11,6 % Sosiaalialalla yksikään työnantaja ei antanut rekrytointivaikeuksien syyksi vaihtoehtoa työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin liittyvät syyt Lähde: EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2008

Rekrytointivaikeuksien syiden jakauma (henkilöistä), %-osuudet / Terveysala Muu syy Alan huono imago Palkkaukseen liittyvät syyt Työaikaan tai työtehtävän määräaikaisuuteen liittyvät syyt Puutteet erityisosaamisessa 1,1 0,7 6 11,3 14,1 Riittämätön tai väärän alan koulutus 10,6 Ammattitaito ei ole nykypäivän vaatimusten mukainen Liian vähäinen alan työkokemus Avoimeen työtehtävään ei ole hakijoita 0,7 3,8 51,6 Lähde: EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2008 0 10 20 30 40 50 60

Rekrytointivaikeuksien syiden jakauma (henkilöistä), %-osuudet / Terveysala Yleisin rekrytointivaikeus yksityisellä terveysalalla oli se, että avoimeen tehtävää ei ollut hakijoita (51,6 %) Muita keskeisiä syitä olivat palkkaukseen liittyvät syyt 14,1 % puutteet erityisosaamisessa 11,3 % riittämätön tai väärän alan koulutus 10,6 % alan huono imago 6,0 % Terveysalalla yksikään työnantaja ei antanut rekrytointivaikeuksien syyksi vaihtoehtoa työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin liittyvät syyt tai hakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät syyt. Lähde: EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2008

Materiaali löytyy opetin.fi sivuilta ja sitä päivitetään jatkuvasti Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto Terveyspalvelualan Liitto Tehy Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto