Elämänkulku ja ikäpolvien dialogi FT, tutkija, Vanhustyön keskusliitto Työeläkepäivä
Elämänkulun uusjako 2 o Eliniän pitenemisen myötä elämänkulku on etenkin länsimaisissa kulttuureissa venynyt ja vaiheistunut uusilla tavoilla o pidentynyt nuoruus o esiinpistävä aikuisuus o kolmas, neljäs ja viides ikä jne. o Rinnakkain uusien elämänkulkudiskurssien ja arjen uudenlaisten elämänkulkuvalintojen kanssa elää kuitenkin perinteinen elämänvaiheajattelu, joka uusintaa universaaleita kehitysteorioita ja alleviivaa ikäryhmien välisiä eroja
Mikä oikein on muuttunut? 3 o Elämänkulkumuutokset koskevat sekä opiskelun, työelämän, perhe-elämän ja vapaa-ajan jäsentymistä että sitä, miten ihmiset ajattelevat, tuntevat ja ilmaisevat itseään o Elämänkulun yksilöllistyminen on tuonut mukanaan uusia vapauksia mutta myös uusia riskejä ja huolen aiheita
Kehitysvaiheajattelun murtuminen 4 o Odotukset siitä, mitä elämässä tapahtuu missäkin vaiheessa, ovat monimutkaistuneet o Elämänkulku sisältää enemmän uusia alkuja, risteyskohtia ja valinnan paikkoja kuin aikaisemmin o Kronologinen ikä ei välttämättä samassa määrin kuin ennen määritä sitä, millaisia kokemuksia ihmiset jakavat keskenään o Kuitenkin ihmisiä askarruttavat kysymykset siitä, missä jokin vaihe alkaa ja jokin päättyy ja mitä ikä merkitsee o Esimerkiksi se, milloin vanhuus alkaa, on muodostunut tärkeäksi kysymykseksi sekä eläkepolitiikan että palveluiden näkökulmasta
Ikä elämän määrittäjänä 5 o Kronologinen ikä määrittää elämänvalintoja eniten elämänkulun alku- ja loppupäässä o Ihmiset pohtivat ikää erilaisissa yhteyksissä ehkä enemmän kuin ennen, koska ikänormit ovat käyneet väljemmiksi ja ihmisten täytyy tehdä valintoja ilman selkeitä (moraalisia) suuntaviittoja o Ihmiset hakevat uudenlaista yhteisöllisyyttä (esim. sosiaalinen media) saadakseen vihjeitä siitä, miten muut ovat järjestäneet elämänsä
Vanhuspolitiikka? 6 o Vanhukset ovat eräässä mielessä kuvitteellinen ryhmä ryhmän sisäiset erot suuremmat kuin esimerkiksi keski-ikäisten ryhmässä o Miksi siis palveluiden pitäisi perustua juuri ikään eikä esimerkiksi erilaisiin riskitekijöihin? o muistisairaus, köyhyys, syrjäytyneisyys, mielenterveysongelmat, yksinäisyys o Ovatko vanhat ihmiset jo sinänsä riskiryhmä, joka tuppaa syrjäytymään aikuisten palveluista?
Ollaanko ikäpolitiikoissa ajan tasalla? 7 o Elämänkulku muuttuu, mutta politiikka ja palvelut laahaavat perässä o Avainkysymys 1: Miten nykyinen vanhenemista koskeva tieto pätee tuleviin ikäihmisiin, joiden historialliset kokemukset ovat aivan erilaisia kuin niiden, joita tutkimalla gerontologinen tieto on tuotettu? o Avainkysymys 2: Millaista dialogia syntyy eri ikäpolvien välille ja miten sitä pyritään ohjailemaan?
Elämän käsikirjoitus 8 o Joidenkin tutkimusten mukaan eri ikäisten ihmisten hyvän elämän käsikirjoitukset ovat kohtalaisen yhteneväisiä nuorempien ehkä hieman idealistisempia kuin vanhempien o Nuorisobarometrien mukaan nuorten usko tulevaisuuteen on suurempi kuin mihin realistiset skenaariot antaisivat aihetta o Nuoret luottavat olevansa vanhempiaan parempiosaisia o Tuottavatko epärealistiset tulevaisuuden odotukset parempaa tulevaisuutta kuin (inho)realistiset odotukset?
Suomalaiset yhteiskunnalliset 9 sukupolvet (Wass & Torsti 2011) o Sodan ja jälleenrakennuksen sukupolvi (1930-1944) o Kekkosen, 1960 -luvun ja kuulentojen sukupolvi (1945-1958) o Kylmän sodan päättymisen sukupolvi (1959-1974) o EU-jäsenyyden ja laman sukupolvi (1975-1984) o Teknologian, kansainvälisyyden ja terrorismin sukupolvi (1985-1994)
Sukupolvien väliset jännitteet? 10 o Yksilöiden jupinaa vai sukupolvikapinaa? o Media ennakoi (ja ehdottelee) sukupolvisotaa, mutta barometrien mukaan ihmiset eivät keskimäärin usko tämän toteutuvan o Eri ikäryhmillä erilaiset ja myös intensiteetiltään vaihtelevat sukupolvikokemukset (avainkokemukset) o Nuorta sukupolvea pidetään usein hajanaisempana kuin esimerkiksi suuria ikäluokkia mobilisoituuko nuori sukupolvi? o Synnyttävätkö nuorten ja vanhempien erilaiset asenteet esimerkiksi työhön jännitteitä, jotka rajoittavat ikäpolvien välistä dialogia?
11 Sukupolvien välinen solidaarisuus EU-barometri o Nuoret ja vanhat ovat usein eri mieltä siitä, mikä on parasta yhteiskunnalle EU 69 % (Suomi 65 %; -4); erityisesti nuoret o Vanhat ovat rasite yhteiskunnalle EU 15 % (myös Suomi); erityisesti vanhat o Iäkkäiden äänestäjien suuri määrä johtaa siihen, että päättäjät kiinnittävät vähemmän huomiota nuorten tarpeisiin EU 43 % (Suomi 49 %; +6); erityisesti nuoret o Nuorille on vähemmän työpaikkoja, kun vanhat tekevät töitä pidempään EU 56 % (Suomi 52 %; -4); erityisesti vanhat o Erityisesti nuoria työllistävät yritykset pärjäävät paremmin kuin kaikenikäisiä työllistävät EU 25 % (Suomi 15 %; -10); erityisesti nuorimmat ja vanhimmat 1 (2)
12 Sukupolvien välinen solidaarisuus EU-barometri o Media liioittelee sukupolvien välisen konfliktin riskiä EU 61 % (Suomi 63 %; +2); ei ikäerittelyä o Työssäkäyvät ihmiset ovat yhä haluttomampia maksamaan veroja ja sosiaalisia tulonsiirtoja ikäihmisten tukemiseksi EU 52 % (Suomi 48 %; -4); erityisesti nuoret o Hallituksen pitää laittaa enemmän rahaa eläkkeisiin ja iäkkäiden hoivaan EU 84 % (Suomi 86 %; +2); erityisesti vanhat o Ikäihmiset antavat yhteiskunnallemme huomattavan panoksen vapaaehtoistyönä EU 78 % (Suomi 84 %; +6); erityisesti vanhat o Nuorilla ja vanhoilla ihmisillä ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia tavata toisiaan ja tehdä asioita yhdessä yhdistyksissä ja tempauksissa EU 64 % (Suomi 50 %; -14); erityisesti nuoret 2 (2)
13 Pitkäikäisyys ja sukupolvien väliset suhteet o Vaikka perheissä samanaikaisesti elossa useita sukupolvia, välttämättä siteet eivät kovin tiiviit toisaalta hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen on tiivistänyt perheenjäsenten keskinäistä auttamista o Suhteet episodisia ja suhteellisen löyhiä toisaalta yhteisöllisyys voi perustua myös ns. heikkoihin verkostoihin o Löyhät perhesiteet eivät tue uhrautuvaisuutta, henkilökohtaista vastuunottoa ja velvollisuudentunnetta, mutta ne voivat toisaalta vähentää syyllisyyden ja häpeällisen riippuvuuden kokemuksia? o Puuttuu tietoa tämän hetken perhesiteiden laadusta
Vanhusten valtakunta kuinka ikääntyvän yhteiskunnan skenaariota tuotetaan? 14 o Elementtejä perinteisestä vanhuuskuvasta: o raihnaisuus o itsekeskeisyys o Kuva kaikkialla parveilevista ikäihmisistä o Teknologian ja apuvälineiden keskeisyys o Uusi vaativa vanhussukupolvi o Uuden elämänkulkuvaiheistuksen ohittaminen o Vapaa-aika- ja huvittelupainotteisuus
Hyvä vanhuus? 15 o Sosiaaliluokka vaikuttaa ikää enemmän siihen, millainen elämänvaihe vanhuudesta tulee suuri kuilu hyvin toimeentulevien ja huonosti toimeentulevien ikäihmisten välillä o Millaisia taitoja ja valmiuksia ihminen tarvitsee ikääntymisessä ja miten niitä opitaan? o Tarvitaanko elämänkulkupolitiikkaa? o Keskeisessä asemassa myös se, mitä eri ikäpolvet voivat oppia toinen toisiltaan
Ikäpolvien dialogi? 16 o Perheen ja lähisuvun ulkopuolella eri ikäiset ihmiset ovat melko vähän luontevasti tekemisissä keskenään o Voidaan olla samoissa paikoissa, mutta ei välttämättä silti synny vuorovaikutusta o Tarvitaanko ikäpolvien dialogia?