Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä Mikkelin käyttäjätoreilta



Samankaltaiset tiedostot
Kuntakehittäminen näkyväksi Kokemuksia ja kokemusta Mikkelin käyttäjätorilla

Ideoita ja käytäntöjä käyttäjätoreilta ja foorumeista

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ Emma Johansson, arkkitehti SAFA

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

MIKKELI-FOORUMI Tuloksia ja kehityspolkuja. Tilannekatsaus

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina

Lähidemokratian vahvistaminen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Tervetuloa kokeilemaan!

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Elina Kiiski-Kataja, Sitra (Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto)

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari Hamina

Lähipalvelut seminaari

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Elinvoiman kehittämisverkosto

Kuntaliiton Uskalla kokeilla - ohjelma. Erityisasiantuntija Jaana Halonen, Kuntaliitto

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5

Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti

Hyvinvointitiedolla johtamisen ABC - Onnistumisen avaimet

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

JUHTA Riikka Pellikka

Valmisteilla: Kunteko 2020

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

Tervetuloa Innokylään

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin. Hankkeen esittely MAL-verkoston ohjausryhmälle Nina Frösén

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Täydellinen liikuntakuukausi fb: Täydellinen liikuntakuukausi

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen Humap Oy, sivu 1

OSAAMISESTA KANSAINVÄLISTÄ KILPAILUKYKYÄ

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Viisaan liikkumisen alatyöryhmän kokous Turku. Heidi Lusenius, Varsinais-Suomen liitto

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

Julkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä yli rajojen. Jarkko Moilanen OKM

Jyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist

päiväsi kuluvat osallisuuden, sidosryhmäyhteistyön tai palvelukehittämisen parissa ja/tai haluat vaikuttaa rahoittamisen tai kehittämisen suuntaan

Nimbystä Yimbyksi! Asunnottomille asuntoja meidän naapuriin? Jukka Hampunen, Helsingin Diakonissalaitos

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Transkriptio:

Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä Mikkelin käyttäjätoreilta Movense Oy Kimmo Rönkä Kuntaliitto Tuula Jäppinen 13.5.2009

Edelläkävijäkunta Living Lab hankkeen eteneminen Ajankohta Palaveri tai tapahtuma Kuvaus 7.1. Suunnittelupalaveri (Kuntaliitto) Päätös Edelläkävijäkunta Living Lab hankkeen käynnistämisestä 20.1. Mikkeli käyttäjälähtöisenä innovaatioympäristönä Living Lab materiaalin kokoaminen ja sen soveltaminen (case Mikkeli) 23.2. Suunnittelupalaveri (Mikkeli/Miktech) Sitran kyselyn tulokset ja Mikkeli käyttäjälähtöisenä innovaatioympäristönä 3.3. Tapaamiset ProMikkeli ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu (Tuula Siljanen) 13.3. Tapaamiset MAMK (Heikki Malinen) ja Sateenkaari ry 23.3. Tapaamiset kj. Kimmo Mikander (Mikkelin kaupunki) ja joht. Veli-Matti Lahti (Environics Oy) 2.4. Käyttäjätori I: Maunula-foorumin esittely, Kehittäminen näkyväksi -ryhmätyöt 14.4. Käyttäjätori II: Seniorit konkareina Miten kehittäminen näkyväksi -ryhmätyöt ProMikkeli: Ensitapaaminen MAMK: Opiskelijaprosessin käynnistäminen MAMK: Opiskelijoiden ohjaaminen Sateenkaari ry: Tutustuminen palvelutaloon Mikkeli käyttäjälähtöisenä innovaatioympäristönä Kommunikaatiorakenne, avoimen prosessin tavoitteet ja hyödyt Mikkeli-foorumit Seniorit ja yhteisöt voimavarana 13.5. Johtopäätösraportti prosessista Arvio hankkeen onnistumisesta 22.5. TEM-palaveri (Petri Lehto) Prosessin esittely ja keskustelu jatkosuunnista 25.5. I Mikkeli-foorumin suunnittelupalaveri Keskustelu ja osapuolten sitouttaminen foorumiprosessiin 16.6. I Mikkeli-foorumi Mikkeli-foorumi, jossa pääosassa mikkeliläiset

Edelläkävijäkunta Living Lab käyttäjälähtöinen innovaatioympäristö Kuntaliiton Edelläkävijäkunta Living Lab hankkeen tavoitteena oli hakea uusia käyttäjälähtöisiä toimintatapoja kuntien palvelujen kehittämiseen. Kohdekunnaksi kutsuttiin Mikkelin kaupunki. Tarkoituksena oli soveltaa ns. neloskierremallia (Quadruple Helix), jossa eri toimijoina ovat kaupunki (mahdollistaja), yritykset (tuotteiden ja palvelujen kehittäjät), tutkimus ja kehittäminen (korkeakoulut menetelmien ja työkalujen kehittäjinä) sekä käyttäjät (asukkaat, vieraat ja työntekijät). KÄYTTÄJÄT (asukkaat, vieraat, työntekijät) KAUPUNKI TUTKIMUS & KEHITTÄMINEN YRITYKSET Käyttäjillä aktiivinen rooli tuote- ja palvelukehityksessä. Käyttäjävetoinen innovaatioympäristö.

Edelläkävijäkunta Living Lab Mikkelin innovaatioympäristö Mikkelin kaupungilla on pitkä historia hallintokaupunkina. Living Lab -kokeilu tähtäsi uuteen kehittäjiä ja kuntalaisia voimaannuttavaan työtapaan sekä uuden kehityspolun avaamiseen Mikkelissä. Uusia toimintamalleja haettiin Mikkeliin räätälöidyllä konseptilla, Käyttäjätoreilla, jotka toimivat eräänlaisina kansan laboratorioina (Living Lab). Oppiminen ja innovaatiot syntyvät ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Mikkelin innovaatioympäristön kehittäminen lähtee liikkeelle paikallisen kommunikaatiorakenteen kehittämisestä. Neloskierremalli toimi pohjana käyttäjätorin osallistujavalinnoissa. Itse Käyttäjätoreilla keskityttiin toimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Toimintatavaksi valittiin foorumityyppinen työskentely, jossa oleellista on avoimen kehitysympäristön luominen (esikuva Maunula-foorumi / Hannu Kurki). Kommunikaatiorakenteeseen tarvitaan web-ympäristö, paikallinen lehdistö, tilat toimintaa varten sekä säännöllinen foorumitoiminta. Prosessin aikana nousi esille kehittämisen kaksi erilaista, toisiaan täydentää ympäristöä, jotka ovat: Hallintokunta, joka on virallinen, lakisääteinen ja edustuksellinen. Kansalaiskunta, joka on epävirallinen, itseorganisoituva ja kiinnostuneista muodostuva Innovaatioympäristöä pitää kehittää molemmilla tasoilla ja samanaikaisesti. Hallintokuntaa pitää viedä käyttäjälähtöiseksi palvelumuotoilun tms. käyttäjälähtöisen kehitysprosessin avulla. Kansalaiskunta tarvitsee foorumitoimintaa, jotta voidaan hyötyä kuntalaisten aktiivisuudesta ja siten vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa.

Edelläkävijäkunta Living Lab Käyttäjäyhteisöjen rooli Mikkelissä perustettiin v. 2007 lopulla kuntalaisjärjestö ProMikkeli ry, joka lähti puolustamaan kuntalaisten asemaa ja roolia osana Mikkelin kaupungin palvelujen kehittämistä. ProMikkeli ry on organisoitunut siten, että hankkeen aktiivit ovat toimijoita paikallisen tason kolmannen sektorin järjestöissä. Sitä kautta heillä on hyvä kontaktipinta ja näkemys käyttäjien arjesta. Edelläkävijä Living Lab hankkeessa ProMikkeli nähtiin käyttäjäosaamisen resurssina, joka tulee ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen. Sen avulla Mikkelin kaupunki saa arvokasta tietoa käyttäjistä ja käytöinnöistä. Yhteistyö on myös kustannustehokasta, koska ProMikkelin kustannukset syntyvät osana toimijoiden työtehtäviä. Käyttäjäyhteisöjen rooli ja merkitys nousivat esille osana 2.4. ja 14.4. toteutettuja Käyttäjätoreja.

Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä Käyttäjätoreilta I Käyttäjätorilla pääpuhujana oli Maunulan kokemuksista kertonut Hannu Kurki, joka korosti keskustelukulttuurin prosessihyötyjä osana kaupungin kehittämistä. Hyvä kommunikaatiorakenne on pohja kaikelle kehittämiselle. Foorumien teemojen avulla voidaan käsitellä kutakin käyttäjä- ja yritysryhmää kiinnostavia aiheita (mm. Mikkeli satama foorumi yhtenä ehdotuksena). Muina puhujina olivat Ville Tapio Fountain Park Oy:stä, joka kertoi tammikuussa toteutetusta Mikkelin tulevaisuuskyselystä, Veli-Matti Lahti Environics Oy:stä, joka korosti kaupungissa vierailevien palvelun merkitystä (sekä siitä koko kaupungille ja kaupunkilaisille tulevia hyötyjä) sekä Antti Pajatsalo ProMikkeli ry:stä, joka kertoi kansalaisjärjestössä olemisensa tavoitteista. Ryhmätyön aiheena oli kehittäminen näkyväksi, jossa tärkeimpinä tuloksina nostettiin esille Mikkelifoorumin perustaminen, tuotiin esille Minun Mikkeli näkökulmaa, avattiin osallistumisen merkitystä sekä kuvattiin palvelujen kasvoja. II Käyttäjätorilla teemana oli Seniorit - Kokemusta ja näkemystä. Teemaa avasivat Olli Ehramaa ProMikkeli ry:stä, Teija Räijä Miktech Oy:stä ja Ville Venäläinen Otavan Opistosta. Ryhmätöissä työstettiin eteenpäin foorumien järjestämistä sekä opiskelijoiden että seniorien näkökulmia.

Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä prosessista (1/2) Käyttäjälähtöisen innovaatioympäristön ytimessä on kumppanuuksien rakentaminen paitsi kuntasektorin sisällä hallintokuntien rajat ylittämällä, myös yli kuntaorganisaation rajojen. Strategiset ja operatiiviset kumppanuudet yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä rakentavat uudenlaisia palvelutuotannon ja palveluiden tarjonnan tapoja. Käyttäjätorit toimivat Mikkelissä tienavaajina tälle toiminnalle. Jatkossa käyttäjälähtöinen kehittäminen tehdään näkyväksi yksinkertaisilla esimerkeillä, menemällä kentälle ja puhumalla kentän kieltä. Käyttäjälähtöinen kehittäminen näkee käyttäjät kehittämisen resursseina. Mikkeli foorumi toimii jatkossa yhtenä käyttäjälähtöisen kuntakehittämisen areenana rakentaen siltaa käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen, kunnan työntekijöiden, yritysten ja erilaisten kehittäjäorganisaatioiden välillä. Käyttäjätorien myötä tunnistettiin myös tarve lähteä systemaattisesti kartoittamaan käyttäjäkokemuksia ja mahdollisuuksia hyödyntää käyttäjäkokemusta kunnan omassa kehittämistyössä. Tällainen käyttäjälähtöinen kunnan palvelujen kehittäminen on osa nykyaikaista palvelumuotoilua, jossa ytimessä ovat käyttäjäkokemus ja sen tukeminen erilaisilla tilanteeseen sovitetuilla palveluilla.

Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä prosessista (2/2) Kansalaiskunta tarvitsee epävirallisia kanavia toimiakseen. Tähän tarkoitukseen sopii hyvin erilaiset foorumit. On tärkeää järjestää tilaisuuksia iltaisin, jotta kaikki halukkaat pääsevät niihin osallistumaan. Foorumitoiminnan roolina on alueen sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Tähän päästään läpinäkyvyydellä, avoimuudella sekä synnyttämällä keskinäistä luottamusta. Vastauksia ei tarvitse hakea näissä tilaisuuksissa, tärkeämpää on aito ja kiinnostunut erilaisten käyttäjien ja näkemysten kuunteleminen. Toiseksi, prosessissa ei saa lyödä lukkoon lopputulosta, vaan foorumitoiminnan tarkoituksena on synnyttää aito ja rehellinen keskustelukulttuuri. Kolmanneksi, vapaa-aika on arvokasta aikaa. Siksi foorumitoimintaan tulee liittää viihdettä, kulttuuria ja taidetta ilo ja hauskuus vievät asioita monta kertaa paremmin eteenpäin kuin vakava tietokeskeinen eteneminen. Hyvän kulttuuritarjonnan ja -osaamisen Mikkelissä tämä lisäys tullee luonnollisesti. Mikkelissä prosessi jatkuu 16.6. klo 17-20 järjestettävällä ensimmäisellä foorumilla, jonka sisällön suunnittelutilaisuus on 25.5. klo 12. Kesäaikaan järjestettävä foorumi tulee olla keveä, avoin ja osallistava avaus tulevan syksyn yhteiskehittelylle. Tärkeintä on nyt saada liikkeelle sosiaalista pääomaa vahvistava prosessi, avoin keskustelu ja sitä kautta syntyvä keskinäinen luottamus.