Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys URJALAN KUNTA NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS 27.3.2015 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia, gsm 040 5576086
Alueen historiaa Alueen historiaa on selvitetty vuonna 2013 laaditussa arkeologisessa inventoinnissa (Urjala: Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaavahankkeen arkeologinen inventointi 2013. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 20.12.2013) ja vuonna 2009 rakennetun ympäristön selvityksessä (Urjalan kunta. Keskusta-alueen osayleiskaava. Selvitys rakennetusta ympäristöstä. 26.5.2009 FM Teija Ahola, Selvitystyö Ahola, Mikkeli). Arkeologisen selvityksen mukaan Kolkanjoen rannoilla on ollut mylly, joka historiallisten karttojen perusteella on sijainnut tielinjauksen länsi-puolella tai mahdollisesti kaksi myllyä, toinen tien itä- ja toinen länsipuolella. Mieliöntie on kulkenut nykyisellä paikallaan. Arkeologisessa inventoinnissa joen eteläpuolella havaittiin vanhan myllyn mahdolliset jäänteet. Myllystä ei ole jäljellä kuin kiviraunio, jossa ei ole näkyvissä minkäänlaisia rakenteita. Joen pohjoispuolelta löytyi haljennut myllynkivi. Rakennetun ympäristön selvityksessä kerrotaan, että Kolkanjoen lähellä sijaitsi torppa ja vuoden 1855 topografikartan mukaan alueella oli myllyt maantiesillan molemmin puolin, itäisempi hieman kauempana joen mutkassa. Aina vuoteen 1927 toiminnassa ollut Kolkankosken mylly oli Kankaanpään isännän Yrjö Svartin rakennuttama, mutta osakkaina olivat kaikki Laukeelan talot. Myllyn lakkauttaminen liittyi Vanhanjärven kuivatukseen. Myllyrakennuksia ei ole säilynyt. Rakennetun ympäristön selvityksessä kerrotaan, että Kolkan alueella vanhojen asuinpaikkojen rakennukset ovat pitkälti uudistuneet 1900-luvun jälkipuolella lukuun ottamatta joen rannassa, yhteismaapalstalla, olevaa korkeahkoa hirsitaloa. Tämä Kolkka palautuu ulkoasultaan 1910-20- luvulle, ja se ulkoasun puolesta muistuttaa suurtilojen työväenrakennuksia. Pihapiirin talousrakennukset ovat yleisilmeeltään heikentyneitä. Rakennetun ympäristön selvityksessä todetaan, että alueella on maisemallisia arvoja ja Kolkan talo on tärkeä aluekokonaisuuden kulttuurihistoriallisten ja ympäristöarvojen kannalta. Toimenpidesuosituksena on, että arvojen säilyttämiseen ohjataan rakentamis- tai suunnittelumääräyksin. Maisemakuva säilytetään ja maisemaa muuttavat toimenpiteet tarvitsevat MRL 128 :ssä tarkoitetun luvan. Alueen kehittämisessä lähtökohtana ovat alueen tunnuspiirteet, kuten avoimet maisematilat, tiestö ja vanha asutusrakenne ja rakennustapa. Kolkan talon osalta suosituksena on, että rakennusten suojeluun liittyvä kaavallinen ohjaustarve ratkaistaan kaavalla. Perusteluna on, että Kolkanjoen varressa sijaitseva hirsitalo on säilyttänyt perinteikkään ulkoasunsa ja on joen ja tien leikkauspisteessä eräänlainen maisemallinen tunnusrakennus. Maanmittauslaitoksen aineistojen perusteella Kolkka on lohkottu omaksi kiinteistökseen vuonna 1909 Yli Uotilan tilasta. Vuonna 1977 laaditussa pohjakartassa Mieliöntien itäpuolella ei ole vielä Kolkan talon lisäksi muuta rakentamista. Teollisuusalue rakentui Kolkan alueelle 1980-luvulta lähtien. Kolkantie ja sen omakotitontit on lohkottu 2000-luvulla.
Pohjakartta vuodelta 1977.
Nykytilanne Ilmakuva alueelta nykyisin. Kolkantien varrelle on rakennettu 6 omakotitaloa. Verrattaessa vuoden 1977 pohjakarttaan on havaittavissa, että Kolkan tontilta on purettu kaksi rakennusta.
Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys Asuinrakennus Kolkan talo nähtynä Mieliöntieltä. Kolkan talo pihan puolelta nähtynä.
Ullakon päätyikkuna. Ullakon päätyikkunan yksityiskohta. Pihan puolen ikkuna. Ullakon vedenpoistokouru.
Pohjapiirros ennen ja jälkeen vuonna 1982 tehtyä muutostyötä. Kolkan talo on yksikerroksinen asuinrakennus, jossa on kylmä ullakkokerros. Rakennuksessa on hirsirunko. Perusta on lohkottua kiveä. Kuistin perusta on betonia. Kattomuotona on harjakatto,
päädyissä on harjakaton lappeessa poikkipääty osalla päätyä. Katteena on tiili, kuistissa kate on huopaa. Julkisivut on jaettu vaakasuunnassa pitkillä sivuilla 2 kenttään ja päädyissä kolmeen kenttään. Julkisivuvuorauksena on alimmassa osassa vaakapaneeli, keskimmäisessä (pitkillä sivuilla ylemmässä) pystypaneeli ja ylimmässä vaakapaneeli. Ullakon ikkunoiden vuorilaudoissa on koristeleikkauksia ja päädyissä vuorilaudat ulottuvat julkisivun keskimmäisen kentän yli vaakalistaan saakka. Ulkovärinä on punainen (punamulta). Ikkunat ja vuorilaudat ovat valkoiset. Vesilauta on keltainen (keltamulta). Ikkunoista muut paitsi ullakon ikkunat on uusittu. Ullakon ikkunat ovat pieniruutuisia ja ikkunalasit todennäköisesti alkuperäiset. Muut ikkunat ovat vaakavälikarmillisia, Mieliöntien puolella 6- ruutuisia ja pihan puolella T-mallisia, 3-ruutuisia. Uusiin ikkunoihin on lisätty pellit. Uusien ikkunoiden verholautojen puutavarana on käytetty karkeaa sahatavaraa. Rakennusta on muutettu vuonna 1982 rakentamalla rakennuksen toiseen päähän pukuhuone, pesuhuone ja sauna. Rakennuksen runko ja ulkoverhous ovat hyvässä kunnossa. Kuisti on hieman painunut. Tiilikate on sammaloitunut ja vuotanut. Tilannetta on korjattu asentamalla ullakolle sadevesikouru, joka johtaa kertyvän veden pois rakennuksen päätyyn tehdyn aukon kautta. Ullakolle on asennettu lisälämmöneristeitä osalle välipohjaa. Rakennuksessa on ollut kaksi piippua, joista toinen on katkaistu ullakon tasalle. Vesikaton läpi on asennettu pesutilojen ja saunan ilmanvaihtoputket. Rakennuksen sisätiloissa on lähtökohtana olleet huoneiden muodostamat tilasarjat ja näkymät oviaukkojen läpi rakennuksen päästä päähän. Sali on sijainnut rakennuksen eteläpäässä ja sieltä on avautunut näkymät kohti Kolkanjokea. Vuoden 1982 remontissa sali on jaettu makuuhuoneeksi ja pesutiloiksi. Rakennuksen tarkasta rakennusajasta ei ole tietoa. Tyylillisesti julkisivujen jaotus, katon poikkipäädyt, koristelistat ja ullakon ikkunoiden vuorilautojen koristeleikkaukset viittaavat kansallisromantiikkaan. Kansallisromantiikan tyylisuuntaus ajoittuu Suomessa 1900-luvun alkuun. Myös pohjaratkaisussa on nähtävissä, että se ei noudata aiemmin tyypillisestä symmetristä keskisalillista ratkaisua, vaan sali on tuotu ilmansuunnaltaan ja maisemiltaan parempaan paikkaan rakennuksen eteläpäähän ja muut rakennuksen huoneet on sijoitettu epäsymmetrisesti. Rakennus on nykyisin Urjalan kunnan omistuksessa. Rakennus on vuokralla. Talousrakennus Asuinrakennuksen koillispuolella sijaitseva talousrakennuksessa on aiemmin ollut navetta, sauna, huussi ja hevostalli. Talli on todennäköisesti toiminut myös hevosvaunujen suojana. Rakennuksessa on betoniperusta ja betoniset pystypilarit, joiden väliin julkisivulaudoitus on tehty. Rakennuksessa on pystysuuntainen peiterimaulkoverhous. Jyrkkä harjakatto on päällystetty suoristetuilla tynnyripelleillä. Rakennusta on korjailtu useaan otteeseen. Rakennuksessa on erikoinen runkoratkaisu. Rakennusajankohdasta ei ole tietoa. Rakennus on huonokuntoinen.
Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys Talousrakennus. Talousrakennuksen seinää.
Rakennnukseen on tehty useita korjauksia ja paikkauksia. Talousrakennuksen ovi on huonossa kunnossa. Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Kolkan talo on edustava kansallisromanttisia piirteitä edustava asuinrakennus, jolla on rakennushistoriallista arvoa. Rakennus sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Mieliöntien varressa Kolkanjoen sillan vieressä. Talousrakennus edustaa erikoista rakentamistapaa. Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa heikentää sen huono kunto. Toimenpidesuositukset Kolkan talo tulisi osoittaa asemakaavalla suojeltavaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Suositeltavaa olisi palauttaa alkuperäinen huonejako purkamalla pesutilat ja rakentamalla pihapiiriin erillinen ulkosauna. Talousrakennus on mahdollista korvata uudella rakennuksella. Pihan täydennysrakentamisessa tulee huomioida asuinrakennuksen hallitseva asema maisemassa. Täydennysrakentamisen tulee tyyliltään sopeutua päärakennukseen. Kolkaan taloon tulisi tehdä vuosittain kuntoarvio ja huolehtia rakennuksen kunnossapidosta. Tarvittavat korjaukset tulee tehdä siten, että rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot eivät heikenny. Pikaista korjausta vaativia kohteita ovat vuotava vesikatto/ullakolle asennettu sadevesikouru, joka voi
vettä valuttaessaan tuhota rakennuksen päätyjulkisivun laudoitusta, kuistin perusta, joka tulisi tarkastaa ja tarvittaessa suoristaa. Ullakon lämmöneristys tulisi toteuttaa loppuun saakka. Tiilikatteen sammalpeite tulisi poistaa. Nokialla 27.3.2015 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Lähteet: Urjala: Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaavahankkeen arkeologinen inventointi 2013. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 20.12.2013 Urjalan kunta. Keskusta-alueen osayleiskaava. Selvitys rakennetusta ympäristöstä. 26.5.2009 FM Teija Ahola, Selvitystyö Ahola, Mikkeli Urjalan kunta, pohjakartta ja pohjapiirrokset Maanmittauslaitos, kartta-aineistot ja kiinteistöjen muodostumishistoria Sinikka ja Seppo Pätsi, suullisia tietoja 5.12.2014