MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

1 EURO GRANIT OY MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Suunnitelmapäivitys no. 3 16.9.2013 Mustikkamäki Lääni: Pohjois-Savo Kunta: Rautalampi Kylä: Rautalammin kylä Tilat: Mustikkamäki RN:o 12.22 Vornankoski RN:o 12.77

2 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Euro Granit Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 HELSINKI Rautalampi Rautalammin kylä Tilat: Mustikkamäki RN:o 12.22 Vornankoski RN:o 12.77 SUUNNITELMASELOSTUS Yleistä Alueella on harmaanmustaa tonaliittia, jota on tarkoitus louhia rakennuskivikäyttöön. Tämä suunnitelma sisältää Rautalammin kunnan Rautalammin kylällä tiloille Mustikkamäki RN:o 12:22 ja Vornankoski RN:o 12:77 tarkoitetun maa-ainesten ottamisen suunnitelman ja piirrokset. Osana ottamissuunnitelmaa toimitetaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma (liite 6). Suunnitelma-alue on Rautalammin itäosalle tyypillistä havupuuvaltaista kangasmetsää. Maaperä on moreeni kalliomaata (http://geomaps2.gtk.fi/geo/). Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta, eikä siellä ole suojelukohteita. Alue on metsätalouskäytössä ja varattu kallion louhintaa varten vahvistetussa Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030. Ottoalue on maastollisessa suojassa ja puusto säilytetään niiltä osin kuin se on toiminnan kannalta mahdollista (kuvat 1-4). Rakennuskiven louhinta on kiven mekaanista irrotusta kalliosta, paloittelua ja muotoilua myyntilohkareiksi. Louhinta tehdään timanttivaijerisahoilla, poraamalla, räjäyttämällä ja kiilaamalla. Alueelle pääsy estetään puomilla ja sellaiset paikat, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa varustetaan varoituskilvin ja aidoin. Vuosittain tuotetaan 11 000 kiintom 3 alueelta pois kuljetettavaa rakennuskiveä. Vuosituotannosta myyntihetkellä rakennuskivijalostukseen soveltumaton sivukivi varastoidaan alueelle (44 000 kiintom3). Kokonaisottomäärä 10 vuodessa on 550 000 kiintom 3. Suunnitelma-alueen pinta-ala on 28 ha, josta toimintointojen alue 15.2 ha: ottamisalue 3.8 ha, louhimo suurimmillaan 3.2 ha, sivukivivarasto 4.8 ha ja toiminta-alue 6.5 ha.

3 Polttoaineen jakelu, koneiden säilytys ja huolto tehdään öljynerottimilla varustetuilla tiivispohjaisilla alustoilla. Toiminnassa tarvittavat aineet ja tarvikkeet säilytetään varastokonteissa. Alueella ei säilytetä räjäytysaineita tai niitä säilytetään säädösten mukaisesti lukitussa varastossa. Tarvittaessa räjähteiden tilapäinen maksimivarastointi on 150 kg (k- tai kk-putkipanos ja räjähtävä tulilanka). Toiminnassa muodostuvat rautaromu- ja muut jätteet toimitetaan jätehuoltoon tai kierrätykseen ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Kallion louhinnalla ei ole haittaavaa vaikutusta pinta- eikä pohjavesiin. Louhimon hulevedet ovat saasteettomia. Sadantavesiin sekoittunut kivihienoaines saostetaan tasausaltaissa ennen hulevesien johtamista pois alueelta luonnolliseen vedenkiertoon. Suunniteltu rakennuskiven ottotoiminta vastaa alan käytäntöjä eikä sillä ole huomattavaa tai laajalle ulottuvaa luontoympäristöä saastuttavaa, vahingoittavaa eikä asuttua ympäristöä häiritsevää vaikutusta. Toiminnan melu-, pöly- ja tärinävaikutukset ovat vähäiset ja jäävät suunnitelma-alueelle. Etäisyydet lähimpiin asumuksiin ovat vähintään 610 m, joka on yli kaksikertainen etäisyys valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta suosituksen > 300 m verrattuna (Vn 800/2010). Toiminnan päätyttyä alueelle istutetaan puustoa ja palautetaan metsätalouskäyttöön. Toiminnalle on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa 15.11.2012 (liite 7). Kuva 1. Kaukomaisemaa Mustikkamäen suunnitelma-alueen suuntaan, kuvattuna noin 2.2 km etäisyydeltä Konnekosken tieltä pohjois-koilliseen.

4 Kuva 2. Kaukomaisemaa Mustikkamäen suunnitelma-alueen suuntaan, kuvattuna noin 2.7 km etäisyydeltä Rautalampi -järven koillisrannalta lounaaseen. Mustikkamäen (kuvan keskellä) profiili ei muutu ja kuvassa näkyvä pohjoisrinne säilyy puustoisena. Kuva 3. Kaukomaisemaa Mustikkamäen suunnitelma-alueen suuntaan, kuvattuna noin 1.0 km etäisyydeltä Kilpimäeltä länteen. Mustkikkamäen (kuvan keskellä) profiili ei muutu ja kuvassa näkyvä itärinne säilyy puustoisena.

Kuva 4. Karttakuva kuvien 1-3 kuvauspaikkojen sijainnista suhteessa Mustikkamäen suunnitelma-alueeseen. 5

6 1. PERUSTIEDOT 1.1. Alueen sijainti ja tieyhteys Suunnitelma-alue sijaitsee Rautalammin kunnan Rautalmmin kylällä tiloilla Mustikkamäki RN:o 12.22 ja Vornankoski RN:o 12.77 noin 5 kilometriä Rautalammin kuntakeskuksesta luoteeseen. Ottoalueelle on tieyhteydet Rautalampi-Konnevesi -väliseltä tieltä no: 69. Molemmat risteykset ovat avarat ja soveltuvat raskaan yhdistelmäajoneuvon käyttöön (Ely -keskuksen lausunto, liite 8) Suunnitelma-alueen sijainti on esitetty liitekartoissa 1 ja 2. 1.2. Alueen nykyinen käyttö Suunnitelma-alue on metsätalousmaata. Alueella ei ole asutusta. Lähin kiinteä asumus on alueen eteläpuolella kantatien 69 takana 610 m etäisyydellä ottamisalueen reunasta. Suunnitelma alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, eikä se sisällä suojeltavia luontotyyppejä (29 ), maisema-alueita (32 ), eliöitä (37 ) tai niiden uhanalaisia lajeja (46 ), mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) ja luonnonsuojeluasetuksessa (1997/160) määritetään (luontoselvitys, liite 9). 1.3 Alueen maaomistussuhteet Suunnitelma-alue sijaitsee Mustikkamäki ja Vornankoski nimisillä tiloilla (RN:o. 12:22 ja 12:77). Tilat omistavat Janne Jalkanen ja Antti Jalkanen. Euro Granit Oy:n ja maanomistajien väliset vuokrasopimukset ovat lupahakemuksen liitteenä. 1.4 Kaavoitustilanne Alue on merkitty 8.11.2011 hyväksyttyyn Pohjois-Savon maakuntakaavaan 2030 maaainestenottoalueeksi eo2 33.690 Mustikkamäki. 1.5 Kartta-aineisto Kartta-aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen 1:100 000 mittakaavaista yleiskarttaa, 1:20 000 -mittakaavaista numeerista aineistoa ja 25 m korkeusaineistoa. Maanmittauslaitoksen aineistoon on käyttölupa MML/VIR/TIPA/217/11. 1.6 Pohjavesi Alueen pohjavesiolosuhteet Topografisen kartta-aineiston mukaan alueen vähäiset moreenikerrostumat ja niinin liittyvät pohjavedet esiintyvät kalliokohoumien välisissä notkoissa.

7 Pohjaveden pinta Suunnitelama-alueella pohjaveden pinnan ylin korkeustaso on +128 mpy (alueen pohjoisosa). Louhinnan alin taso on +140 mpy. Alueen läheisyydessä sijaitsevat kaivot Peruskartan mukaan Mustikkamäen alueella tai sen valuma-alueella ei ole talousvetenä käytettäviä lähteitä tai kaivoja. Kallion louhinta ja lähialueen talousveden käyttö Tuotantoalueen vedet ovat saasteettomia luonnonvesiä. Työkoneiden säilytys, tarvittavien aineiden sekä polttoaineen säilytys ja käsittely tehdään tiivispohjaisilla, öljynerotuskaivoilla varustetuilla alustoilla. Toiminta ei sisällä kemiallisia prosesseja eikä kallion louhinta pilaa alueen pinta- tai pohjavesiä, eikä vaaranna alueen talousveden käyttöä. Toiminnassa käytettävät aineet ovat kevyt polttoöljy (kaksoisvaipalliset suoja-altaalliset säiliöt), moottoriöljyt, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt (tiivispohjaiset astiat/varastokontit) ja räjähdysaineet (muoviputkeen pakatut vedeltä suojatut räjähteet/asetuksen mukainen varastointi), liite 17. Kallion louhinta ja pintavesi Suunnitelma-alueen pintavedet ovat normaaliin vedenkieroon valuvia sadantavesiä. Louhimoon kertyviin vesiin sekoittunut kiintoaines saostetaan kaksialtaisessa selkeytysaltaassa. Ensimmäinen allas (ylivirtausallas) erottaa kiintoaineksen, toinen allas (alivirtausallas) mahdolliset öljyjäämät. Selkeytysaltailta vesi johdetaan maaimeytykseen tai pintavalutukseen ympäristöluvan määräysten mukaisesti suunnitelma-alueen pohjoisosaan ja siitä luontaisen valunnan kautta Mustikainen -lammen suuntaan. Vesien käsittelyalueelta ei ole suoraa oja yhteyttä Mustikaiseen. Pintavesien valuminen louhimoon estetään ojituksella. Louhimon ollessa suurimmillaan (3.2 ha) kesimääräinen vuorokautinen sadantavesien pumppaustarve on noin 20 litraa minuutissa. Kallion louhinta ja lammet Lähialueen lammet eivät ole suunnitelma-alueen valuma-alueella. Ne saavat vetensä välittömästä lähialueestaan pinta- ja pohjavesivaluntana (liite 10). Mustikainen -lampi sijaitsee 1 000 m etäisyydellä pohjois-koilliseen suunnitelma-alueesta, Korolampi 800 m etelään, Matolampi 1000 m kaakkoon, Kilpilampi 1 600 m itään ja Haapalampi 1 000 m länteen. Ennen toiminnan aloittamista luvan haltija selvittää alueelta johdettavien kertymävesien purkusuunnassa alueen pohjoispuolella sijaitsevan Mustikainen -lammen veden laadun ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Lampeen ei ole suoraa ojaverkostoa suunnitelmaalueelta. Kallion louhinta ja pohjavesi Tehtyjen tutkimusten mukaan kiintokalliot eivät ole pohjaveden muodostumisalueita, eikä kiven louhinnalla ole vaikutusta kalliopohjaveden eikä myöskään muun pohjaveden laatuun tai antoisuuteen. Tutkimuksen mukaan louhimoiden pintavedet eivät poikkea alueen normaalista luonnonvedestä, eivätkä pintavedet tutkimusten mukaan sekoitu kalliovesiin

8 (Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Soile Aatos (toim.) 2004. Suomen ympäristö 656, Luonto ja luonnonvarat, s. 188). Pohjavesialueet Suunnitelma-alue ei ole pohjavesialueella eikä alueelta ei oteta pohjavettä talouskäyttöön. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin 2.5 km ja 1.5 km etäisyydellä hankealueen pohjois- ja koillispuolelle sijoittuvat Korpijärven ja Jaakonharjun lk I pohjavesialueet/vedenottamot. Mustikkamäen kallioalueella ja sen louhinnalla ei ole geologista yhteyttä ko. Rautalampi- Kiesimä jaksoon kuuluvan harjumuodostuman pohjavesialueeseen eikä kallioainesten ottoa lähialueella ole luokiteltu Korpijärven ja Jaakonharjun pohjavesialueiden riskitekijöihin (liite 11). 1.7 Maaperätiedot ja suunnitellut ottotoimenpiteet Suunnitelma-alue kokonaisuudessaan ja ottoalue ovat vaihtelevan tasoista kallioista metsämaata. Maaperä on moreenia, paksuudeltaan noin 0-2 metriä. Sivukiven varastointialue perustetaan mäen pohjoispuolelle kallio - kivennäismaalle. Louhittava kiviaines on tonaliittia (liite 12), jota hyödynnetään eri jalostusasteisena rakennus- ja muistomerkkikivenä. Sivukiveä murskataan tarvittaessa erikseen ilmoitettuna ajankohtana ympäristöluvan määräysten mukaisesti enintään 50 vrk vuodessa. 1.8. Puusto Suunnitelma-alue on normaalissa metsätalouskäytössä. Mäen lakiosalla kasvaa varttunutta mäntytaimikkoa. Mäen pohjoisosassa on varttuneempaa metsää. Mäen itäosassa on koivikkoa. Muilta osin suunnitelma-alue on havupuuvaltaista metsää, taimikkoa ja hakattua metsää. 2. VALMISTELEVAT TYÖT 2.1 Puiden poisto Louhimo rajataan niin että mäen lakiosan puusto säilyy louhimon suojapuustona keskeisiin etelän, idän ja pohjoisen näkymäsuuntiin. Yleensäkin puustoa poistetaan vain toiminnan vaatimalta tarpeelliselta alueelta ennen pintamaiden siirtoa. Hakkuujätteet kuljetetaan pois tai poltetaan. 2.2 Irtomaat, varastointi ja käsittely Ottoalueelta poistettavia irtomaita (yhteensä noin 5 000 m 3 ) käytetään toiminnallisten alueiden, teiden ja kulku-urien rakentamiseen tai ne varastoidaan meluvalliin tai muutoin louhinta-alueen välittömään läheisyyteen.

9 2.3 Alueen merkintä Ottamisalueen reunalla oleva rintaus, joka on korkeampi kuin 2.0 m ja/tai jyrkempi kuin 1 suhde 2:een, merkitään vähintään 5 metrin päähän rintauksen reunasta lippunauhalla tai aidalla. Yli 2.0 metriä korkeampien rintausten reunalle rakennetaan suojaava lohkareaita. Louhimon suojavyöhykkeille sijoitetaan tarvittavat varoitusmerkit. 2.4 Liikennejärjestelyt Suunnitelma-alueelle päästään päällystettyä tieuraa myöten kantatieltä 69 olemassa olevien liittymien kautta (liitteet 1 ja 2). Liittymät ovat avarat ja sopivat raskaalle liikenteelle (liite 8). 3. LOUHINTATOIMINTA 3.1. Ottamismäärä ja aika Alueella on tarkoitus louhia kalliota 550 000 kiintom 3 rakennuskivituotteisiin 10 vuoden aikana. Vuosiottomäärä on 55 000 kiintom 3. Pois kuljetettavan tarvekiven kokonaismäärä on vuosittain noin 11 000 kiintom 3. Työaika on arkipäivisin Vn 800/2010 säädöksen mukaan klo 7.00-22.00. Työt suoritetaan pääasiassa yhdessä vuorossa. Poraaminen tehdään klo 7.00-21.00, räjäytystyöt klo 8.00-18.00 välisenä aikana, kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00-22.00. Ajoittainen murskaaminen enintään 50 vuorokautta vuodessa klo 7.00 22.00, rikotus klo 8.00 18.00. Heinäkuussa ei ole toimintaa. Irrotusräjäytyksistä ja kunkin murskausjakson aloittamisesta ja kestosta ilmoitetaan ympäristölupamääräysten mukaan ennakkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lähimmille asukkaille. 3.2. Ottamistoiminnan laitteet, työn kulku ja työjärjestelyt Rakennuskiven louhinnassa tarvittavat laitteet ja päivittäiset käyttöasteet Puomiporauslaite (Trimmer Poravaunu, 1kpl) poraa ammusreiät räjäyttämällä louhittavilla alueilla (8 h); timanttikaira (1 kpl) poraa timanttivaijerille reiät (8 h); timanttivaijerisahat (2 kpl, á 45-75 kw ja 1 kpl sähköaggregaatti) sahaavat vaaka ja pysty suuntaan lohkareita irti ja muotoilevat lohkareet (8 h); kiilaus (1 kpl + kompressori) paloittelee kiveä mittoihin (8 h); pyöräkuormaaja (Caterpillar 988 luokka, 43 tn, 1 kpl) kaataa lohkottuja penkereitä, kuljettaa myyntikiviä ja sivukiveä sekä lastaa tuotteita (8 h); kuorma-auto (1 kpl) kuljettaa louhetta (4 h) ja kaivinkone (1 kpl) avustaa louhintaa (1 h). Työn kulku Louhittavan kallion pinta puhdistetaan irtomaista. Lohkareet irrotetaan kalliosta vaijerisahauksella, tarvittaessa poraamalla, räjäyttämällä ja kiilamaalla.

10 Louhimo avataan luoteisrinteestä kaakkoon. Louhimoa levennetään lounaaseen ja koilliseen. Louhinta tehdään pengerlouhintana varovaisesti kiven ehdoilla parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi. Louhimonreunan porrastus tehdään niin, että penkereiden väliin jäävän tasanteen leveys on vähintään 1/3 penkereen korkeudesta Louhinta tehdään kiveä säästävällä timanttivaijerisahauksella. Mikäli ottoteknisistä syistä johtuen käytetään räjähteitä, kiven irtiräjäytys kalliosta tehdään varovasti vähäisellä määrällä mahdollisimman hitaita K- tai KK- putkipanoksia (liite 17). Räjäytyksistä varoitetaan asetusten mukaisesti. Räjäytysten ajankohta ilmoitetaan ennakkoon lupaviranomaiselle lähiasukkaille. Lohkareen halkaisut tehdään kiilaamalla tai pienellä määrällä räjähtävää tulilankaa, muotoilu kiilaamalla tai vaijerisahalla. Paloitellut, muotoon ja mittoihin ja viimeistellyt tehdään louhimolla, minkä jälkeen lohkareet siirretään myyntikiven varasto lastausalueelle. Vaijerisahauksessa käytetään vettä vaijerin huuhteluun ja jäähdytykseen, talviaikana kuumaa höyryä. Huutelu- jäähdytysvesi otetaan louhimon sadevesitaskuista, tarvittaessa kierrätetään tasausaltaista tai erikseen louhimon reunaan louhitusta vesialtaasta (150 m 3 ). Laitevalmistajan mukaan sahakohtainen huuhteluveden tarve on 10-20 litraa minuutissa (10-20 m 3 työpäivässä/2 laitetta). Louhimon kivihienoainesta sisältävät hulevedet saostetaan tasausaltaissa ennen vesien poistamista tuotantoalueelta viranomaisen hyväksymän vesien käsittelyjärjestelyn mukaisesti. Porauksen yhteydessä syntyvä kivipöly otetaan talteen porauslaitteiden pölynkeräimellä tai pölyn sitomiseksi järjestetään kastelu. Rakennuskiven pengerlouhinta - Kiviletkan primääri-irrotus tehdään 1-6 m korkuisista, 7-12 m leveistä, 10-40 m pitkistä penkereistä timanttivaijerisahoilla, tarvittaessa räjäyttämällä (k- tai kkputkipanokset, liite 17). - Vaijerille tarvittavat pysty- ja vaakareiät porataan 46-76 mm paksuilla timanttiterällä. - Vaijerisahauksen jäähdytys tehdään vesihuuhtelulla, talvella kuumalla höyryllä. Vaijerireikien timanttiporaus tarvitsee huuhteluvettä ja se korvataan talviaikaan iskuporalla. - Kiviletkan paloittelussa kivi lohkotaan vaijerilla, tarvittaessa räjähteillä 3 m leveinä ja 1.3 m paksuina katkoina penkereestä ja viimeistellään myyntikiven mittoihin 3 x 1.3 x 1.3 m 3 vaijerilla, kiilaamalla tai räjähtävällä tulilangalla, liite 17. - Putkiräjähteen käyttötarve poraus-räjäytyslouhinnassa irrotettua kiintom 3 kohti on noin 100 g ja enimmillään momentiaalisena räjäytyksenä käytetään 50-150 kg räjähdettä. - Muotoon ja mittaan viimeistellyt myyntilohkareet siirretään pyöräkuormaajalla varastokentälle odottamaan lastausta. Sivukiven varastointi - Sivukivi on myyntihetkellä markkinoille kelpaamatonta tai pieneksi louheeksi irronnutta kiveä.

11 - Sivukivi (vuosittain 46 000 kiintom 3 ) siirretään pyöräkuormaajalla sivukiven varastoalueelle (liite 3a) mahdollista myöhempää käyttöä varten keskimäärin noin 20-25 kertaa työvuorossa. Tarvittaessa pienempää louhetta ajetaan sivukivikasalle kuorma-autolla. Sivukiven murskaus - Pieneksi louheeksi rakennuskiven louhinnassa irronnut, murskattavaksi kelpaava sivukivi varastoidaan louhimon pohjalle tai muuhun soveltuvalle murskauspaikalle odottamaan paikalle siirrettävää murskauskalustoa. - Murskeen valmistusta tehdään paikalliseen käyttöön lupakauden aikana noin 10-20 % sivukiven kokonaismäärästä, yhteensä noin 40 000-80 000 kiintom 3 (110 000-220 000 tn), mikäli murskeelle on kysyntää ja mikäli murskeen tuottaminen on myös kannattavaa. Tällä määrällä rakentaa 1 000-2 000 kerrostaloa tai pintaa 110-220 km uutta maantietä. Murskeen kannattava kuljetusmatka on noin 30 km. Kiven murskauksessa ja sen voimantuotossa käytettävä kalusto ja käyttöasteet Murskauslaitos (siirrettävä telamurskauskalusto/murskauskapasiteetti noin 200 tn/tunnissa, 1 kpl, 8 h); pyöräkuormaaja (1 kpl) louheen siirtelyyn (8 h); kaivinkone (1 kpl) louheen lastaukseen syöttimelle (8 h) ja rikotin (1 kpl) louheen rikkominen sopivaan kokoon (8 h). Telamurskauslaitos (Lokotrack tai vastaava) käyttää kevyttä polttoöljyä. Murskauslaitos koostuu seuraavista osista: välppä, esi-, väli-, ja jälkimurskaimet, kuljettimet, seulastot. Murskain on melun ja pölyn suojaukseltaan C-luokan laitteisto (siirrettävä laitos, jossa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön on vähennetty tarvittaessa pölyn sidonnalla ja/tai tuulisekä leviämisesteillä). Murskauskalustolla on oma polttoaine- ja voimayksikkö. Ottamiseen liittyvän liikenteen järjestäminen Liikennöinti alueelle on normaali työpaikkaliikenne. Toiminnan raskas liikenne tasaisen maksimituotannon aikana on 3-4 yhdistelmää (á 40 tn) valmiiden lohkareiden ja 2-3 kasettikuormaa (40 tn / 27 m 3 ) murskeen kuljetusta työpäivässä. Polttoaineen täydennykset säiliöautolla 2 kertaa kuukaudessa. Ottoalueelle on tieyhteydet Rautalampi-Konnevesi - väliseltä tieltä no: 69. Molemmat risteykset ovat avarat ja soveltuvat raskaan yhdistelmäajoneuvon käyttöön (Ely -keskuksen lausunto, liite 8). Toiminnalliselle alueelle sijoitetaan myyntikiven varastoalueen lisäksi työkoneiden ja laitteiden säilytys ja tankkauspaikka, työmaan taukotilat ja varastokontit sekä räjähdysainevarasto (liite 13). Vähäiset pinta- ja sulamisvedet valuvat normaaliin pintaveden kiertoon tai ne johdetaan tarvittaessa laskeutusaltaiden kautta luonnolliseen valumasuuntaan suunnitelma-alueen pohjoispuolelle (liite 13). Ottotoiminnan edetessä huolehditaan louhimon asianmukaisesta varoittamisesta ja suojaamisesta lohkareaidoin.

12 Luonnonkiveksi soveltumaton louhe varastoidaan sille osoitettuun paikkaan suunnitelmaalueen pohjoisosaan. Jätehuollossa tukeudutaan Rautalammen kunnan jätehuolto-organisaatioon. Porakanget ja porakruunut, yms. rautaromu toimitetaan kierrätykseen, jäteöljy ongelmajätelaitokseen poltettavaksi. Alueella ei synny jätevesiä, käymälä jätteet kompostoidaan. 3.3. Maa-ainesten ottoalue Louhinta alkaa korkeimman kallioharjanteen luoteisreunalta ja jatkuu siitä mäen sisään kaakkoon. Louhimoa levennetään lounaan ja koillisen suuntaan. Kallio louhitaan 1-6 m korkuisina penkereinä liitteessä 3a rajatulta maa-ainesten ottamisalueelta. Louhimon eteläreuna kulkee kalliomäen korkeimman kohdan kautta itä-länsisuunnassa. Tällä järjestelyllä mäen profiili ei muutu etelän suunnasta Hankavedeltä tai Konnevedeltä katsottaessa. Lakipuustoa säilytetään niin, että kaukomaisemassa Mustikkamäen lakialue näkyy edelleen puustoisena ja louhimon reunat jäävät suojaan kaikkiin keskeisiin näkymäsuuntiin etelään, itään ja pohjoiseen. Muskikkamäki ei kuulu Rautalammin luonnonja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden luetteloon (liite 13). Louhintaa tehdään aina kiven ehdoilla laadullisesti ja louhintateknisesti otollisimmasta alueesta parhaaseen mahdolliseen ottosuuntaan tarkoituksena saada irrotettua mahdollisimman ehjää virheetöntä lohkaretta. Liitteissä 3 ja 4 on esitetty viiden vuoden jaksoissa suuntaa-antava malliesimerkki louhinnan etenemisestä. Kiven ehdoilla tehtävän louhinnan seurauksena osassa louhimoa louhinta voi edetä syvemmälle kuin toisessa paikassa, ottaminen ei kuitenkaan alita tasoa + 140 mpy. Pohjaveden alin taso alueella on +128 mpy. Lupakauden (10 v.) kuluessa louhimo ei tule laajenemaan merkityn maa-ainesten ottoalueen ulkopuolelle. Kokonaisottomäärä ei ylity suunnitellusta. Mikäli kiven kysyntä ja saatavuus edellyttävät suurempia ottomääriä, tullaan näiltä osin jättämään uusi ottosuunnitelma ja sitä koskeva lupahakemus. 3.4. Louhinnan syvyys Tässä suunnitelmassa louhimon alimmaksi syvyydeksi 10 vuoden oton jälkeen on esitetty + 140 mpy. Louhimon alin taso jää ottoalueen luoteisreunalla sitä rajaavan maapinnan yläpuolelle ja louhimon sadantavedet poistuvat normaalina valumana luonnon vesikiertoon.

13 Liitteissä 3 ja 4 näkyy nykytilanne sekä tilanne 5 ja 10 vuoden kuluttua. Louhinnan edetessä alue pidetään aidattuna ja merkitään varoitustauluilla niiltä osin, jotka saattavat muodostaa vaaran kulkijoille. Jyrkänteiset louhintapenkereet ja suojataan kiviaidoilla. 3.5. Louhinnan määrä ja vaiheittaisuus Alueelta kuljetetaan pois vuosittain noin 11 000 kiintom 3 louhittua tarvekiveä. Kun louhinnan hyötykiven saantiprosentiksi lasketaan 20 %, irrotetaan vuosittain noin 55 000 kiintom 3 kiviaineista. Kysyntätilanteesta johtuen vuosiottomäärä voi ylittyä tai alittua. Lupakauden 550 000 kiintom 3 kokonaisottomäärää ei kuitenkaan ylitetä. 3.6. Sivukiven varastointi ja käsittely Louhinnassa syntyy vuosittain noin 44 000 kiintom 3 tarvekiveksi kyseisellä myyntihetkellä kelpaamatonta sivukiveä. Osa sivukivestä käytetään alueen tiestön ja pohjien tasaukseen sekä luiskauksiin. Menekin mukainen kivimäärä murskataan ja kuljetetaan pois. Kallion rakoilusta johtuen osa muodostuvasta sivukivestä on sellaisenaan sopivassa louhekoossa murskaimen syötteeksi ja erillistä iskuvasaralla tehtävää louheen pienimistä ei tarvita. Sivukiven murskausta tehdään enintään 50 vrk vuodessa. Loppu sivukivi varastoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten liitteessä 3 osoitettuun paikkaan (sivukiven sijoitusalue). Sivukivivarastoon ei ajeta maa-aineksia, sillä sivukiven hyödyntäminen murskeen raakaaineeksi tulee olla mahdollista toiminnan aikaan. Sivukivikasat jätetään maisemoimatta maaaineksella myös toiminnan päättymisen jälkeenkin, koska louhekasoina ne ovat edelleen kivimurskeen raaka-ainetta, jota on mahdollista hyödyntää myöhemmin. Siirrettävä murskauslaitos sijoitetaan toiminnan alkuvaiheessa toiminnalliselle alueelle suunnitelma-alueen länsireunaan ja myöhemmin louhimon laajetessa louhimon pohjalle (liite 14). Kiveä murskataan ja kuljetetaan pois alueelta paikallisen kysynnän mukaan noin 10-20 % kokonaissivukivimäärästä, vuosittain 4 000-8 000 kiintom3 /11 000-22 000 tn. 3.7. Suojaustoimenpiteet Louhoksen reunoista varoitetaan ja suojataan (kohta 2.3) ja räjäytyksistä varoitetaan kohdassa 3.2. mainitulla tavalla. Alueelle pääsy estetään puomilla. 3.2. Tilanne louhinnan jälkeen Alue jää louhimoa ja sivukivivarastoa lukuun ottamatta metsätalousmaaksi. Louhimon reunat jäävät penkereille, niin että pystyseinämien väliin jäävä on vähintään 1/3 seinämän korkeudesta. Sivukivivaraston hyödyntäminen kiviaineksen raaka-aineena säilytetään. Alueelta louhinnan edetessä poistetut maamassat (5 000 m 3, kaivannaisjätesuunnitelma liite 6) levitetään metsittymiselle soveliaille alueille toiminnallinen alueelle ja louhimon pohjalle (liite 5).

14 4. OTTAMISTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Suunnitelma-alue on Rautalammin itäosalle luonteenomaista havupuuvaltaista moreenipeitteistä kalliomaata. Länteen-luoteseen, mäkialueen sisään avautuva louhimo jää maisemalliseen suojaan. Alue ei ole pohjavesialuetta eikä siellä oteta pohjavettä talouskäyttöön. Alueella ei ole luonnonsuojelulain (1996/1096), metsälain (1996/1093) ja metsäasetuksen (1234/2010) tarkoittamaa tai muuta käyttörajoitteita (liite 9). Alue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä ja osoitettu kallion louhintaan vahvistetussa Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 eo2 33.690 Mustikkamäki merkinnällä. Suunnitelmassa esitetty ottoalueen sijoittelu, kallion louhinta, louhimon profiili ja syvyys ovat asetuksen ja lain mukaiset ja vastaavat järjestelyiltään alalla totuttuja käytäntöjä. Louhinta on mekaanista kiven paloittelua. Siinä käytetään pääasiassa melutasoltaan porausräjäytyslouhintaa hiljaisempaa timanttivaijerisahausta. Vuosiottomäärä 55 000 kiintom 3 on samaa tasoa kuin muulla Suomessa toimivissa louhimoissa. Tutkimusten ja kokemusten mukaan kivilouhimon melu-, pöly- ja tärinävaikutukset jäävät suunnitelma-alueelle tai välittömään läheisyyteen. Suunniteltu toiminta ei aiheuta varaa tai häiriötä lähikiinteistöille tai pilaa alueen luonnonolosuhteita. Suojaetäisyydet lähimpiin asuinkiinteistöihin ovat > 610 m ja vapaa-ajan kiinteistöihin > 660 m louhimon reunoista laskettuna. Etäisyydet ovat kaksi kertaa suuremmat mitä on pienimmäksi sallituksi etäisyydeksi säädetty (300 m, Vn 800/2010). 4.1 Pohja- ja pintavedet Pohjavesi Louhimon vedet ovat saasteettomia luonnonvesiä. Suunnitelma-alue ei ole pohjavesialueella eikä alueelta ei oteta pohjavettä talouskäyttöön. Alueen vähäiset pohjavedet liittyvät kalliokohoumien välisiin ohuisiin moreenikerroksiin. Suunnitelma-alueella pohjaveden pinnan ylin korkeustaso on +128 mpy (alueen pohjoisosa). Louhinnan alin taso on +140 mpy. Ottoalueen lähiympäristössä Mustikkamäen valuma-alueella ei oteta vettä talouskäyttöön. Lähimmät kiinteistöt tila Rno. 686-408-12-48 (610 m) ja tila Rno. 686-408-12-49 (650 m) kuuluvat Korolammen (116.7 mpy) valuma-altaaseen. Tila Rno. 686-408-16-9 (820 m länteen) on Haapavuoren valuma-alueen länsirinteessä (127.5 mpy), tila Rno. 686-408-12-4 (1 000 m luoteeseen) on Ilomäen valuma-alueen itärinteessä (142.5 mpy), tila 686-408-14-18 (810 m pohjois-koilliseen) on omassa valuma-alueessa Mustikkamäen kallioaluekokonaisuuden pohjoisreunalla. Mustikaisen (96.4 mpy), Kilpilammen (107 mpy), Korolammen ja Haapalammen/Haapa-lahden (95.4 mpy) ranta-asutus ovat oman valumaalueen sisässä. Korpijärven ja Jaakonharjun lk I pohjavesialueet/vedenottamot ovat noin 2.5 km ja 1.5 km etäisyydellä Rautalampi-Kiesimä harjumuodostumassa hankealueen pohjois- ja koillispuolella. Mustikkamäen kallioalueella ja sen louhinnalla ei ole geologista yhteyttä Rautalampi- Kiesimä harjumuodostuman pohjavesialueeseen, eikä Korpijärven ja Jaakonharjun

15 vedenottamoihin (liite 10). Kallioainesten ottoa lähialueella ei ole luokiteltu Korpijärven ja Jaakonharjun pohjavesialueiden riskitekijöihin (liite 11). Pohjaveden ja maaperän suojaaminen Tuotantoalueen vedet ovat saasteettomia. Työkoneiden säilytys, aggregaatin ja siirrettävän murskaamon voimalähteiden alustat, tarvittavien öljyisten aineiden sekä polttoaineen säilytys ja käsittely tehdään tiivispohjaisilla muovitetuilla alustoilla lupamääräysten ja viranomaisen erikseen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ohjaamalla sadevedet öljynerottimen kautta erikseen em. suunnitelmassa määrättävän paikkaan. Toiminta ei sisällä kemiallisia prosesseja eikä kallion louhinta pilaa alueen pinta- tai pohjavesiä, eikä vaaranna alueen talousveden käyttöä. Toiminnassa vuosittain käytettävät aineet ovat kevyt polttoöljy (240 tn, kaksoisvaipalliset suoja-altaalliset säiliöt, 2x á 5 m3 ) sekä moottoriöljyt, voiteluaineet ja hydrauliikkaöljyt (2 tn, tiivispohjaiset astiat). Räjähdysaineiden (5 tn, muoviputkeen pakatut vedeltä suojatut räjähteet, Forcit Oy, liite 17) käsittelystä on omat määräyksensä. Tankkaus- ja koneiden säilytys-huoltopaikoille varastoidaan öljynimeytysturvetta. Työmaatiloissa on kuivakäymälä. WC- ja pesuvesiä ei muodostu. Muodostuvat käymäläjätteet kerätään talteen säiliöön ja hävitetään asianmukaisella tavalla. Toiminnan päätyttyä öljyiset maapeitteet kerätään pois ja toimitetaan käsiteltäväksi alueelle erikseen tehtävän jälkihoitosuunnitelman mukaisesti ongelmajätelaitokseen. Vahinkotilanteissa suoritetaan tarvittavat torjuntatoimet ja ilmoitetaan välittömästi pelastusviranomaiselle ja kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle. Tehtyjen tutkimusten ja kokemusten mukaan kiintokalliot eivät ole pohjaveden muodostumisalueita, eikä kiven louhinnalla ole vaikutusta kalliopohjaveden eikä myöskään muun pohjaveden laatuun tai antoisuuteen. Soile Aatos (toim.) 2004. Suomen ympäristö 656, Luonto ja luonnonvarat, s. 188. Kallion louhinta ja pintavesi Suunnitelma-alueen pintavedet ovat normaaliin vedenkieroon valuvia sadantavesiä. Mikäli louhimoon kertyy vesiä, ne pumpataan selkeytysaltaaseen ennen johtamista pois lupaalueelta. Pintavesien valuminen louhimoon estetään ojituksella. Kertymävesien kivihienoaines saostetaan kaksiosaisessa, mahdolliset öljyjäämät erottavasta selkeytysaltaasta ja johdetaan maaimeytykseen tai pintavalutukseen ympäristöluvan määräysten mukaisesti suunnitelma-alueen pohjoispuolelle (liite 14). Louhimon ollessa suurimmillaan (3.2 ha) kesimääräinen vuorokautinen veden pumppaustarve on 20 litraa minuutissa. Selkeytysaltaat rakennetaan erikseen laadittavan ja viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaan tilavuudelle á 1 125 m 3, niin että veden viipymäaika suurimmankin kertatyhjennyksen aikaan on noin 7 vuorokautta (liite 15). Imeytyskentän pinta-alaa 20x20 m 2 laajennetaan 50-100x50 m 2, mikäli ilmenee tarvetta mahdollisen tuotantoseisokin aikana louhimoon kertyneen veden kertatyhjennykseen. Selkeytysaltaiden hienoainesta muodostuu

16 lupakauden aikana 1 000 tn. Selkeytysaltaiden hienoainekset varastoidaan alueelle sellaiseen paikkaan, etteivät ne lähde valumaan pintavesien mukaan. Timanttivaijerisahauksessa tarvittava huuhtelu- ja jäähdytysvesi saadaan louhimon vesitaskuista ja kierrättämällä vettä hulevesien selkeytysaltaasta tai erikseen louhimon reunaan louhitusta vesialtaasta (150 m 3 ). Vaijerisahauksen laitekohtainen vesitarve on noin 10-20 litraa minuutissa. Tutkimuksen mukaan louhimoiden pintavedet eivät poikkea alueen normaalista luonnonvedestä, eivätkä pintavedet tutkimusten mukaan sekoitu kalliovesiin, Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Soile Aatos (toim.) 2004. Suomen ympäristö 656, Luonto ja luonnonvarat, s. 188. Kallion louhinta ja lammet Lähialueen lammet saavat vetensä välittömästä lähialueesta pinta- ja pohjavesivaluntana. Korolampi (800 m etelään), Matolampi (1000 m kaakkoon), Kilpilampi (1600 m itään) ja Haapalampi (1000 m länteen) eivät ole suunnitelma-alueen valuma-alueella. Mustikainen - lampi sijaitsee 1 000 m etäisyydellä pohjois-koilliseen suunnitelma-alueesta (liite 11). Lampeen ei ole suoraa ojaverkostoa suunnitelma-alueelta. Ennen toiminnan aloittamista luvan haltija selvittää alueelta johdettavien kertymävesien purkusuunnassa lähimmän Mustikainen -lammen veden laadun ympäristöluvan määräysten mukaisesti. 4.2 Melu-, pöly-, tärinävaikutukset Suunniteltu louhinta ja ajoittain tapahtuva murskaus ei aiheuta lain tarkoittamaan kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Kokemusten ja tutkimusten mukaan luonnonkiven louhinnan melu-, pöly- ja tärinävaikutukset jäävät toiminnalliselle alueelle, Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Soile Aatos (toim.) 2004. Suomen ympäristö 656, Luonto ja luonnonvarat, s. 188. Melu Louhinnan melu (98 % työskentelyajasta) on tasaista (aggregaatin, porauksen, vaijerisahan ja työkoneiden käyntiääni). Sivukiven kaadot ja kiven käsittelyyn liittyvä kolina on ajoittain impulssimaista. Impulssimaisuus vaimenee etäisyyden kasvaessa yli 500 m. Porauslaitteen pölynkeräimen ja pyöräkuormaajan peruutussummerin äänet ovat kapeakaistaista, mutta kapeakaistaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa yli 500 m. Louhinta tapahtuu pääasiassa meluavaimentavassa kaivannossa 4-5 m korkean suojaseinämän takana. Etäisyys lähimpään kiinteistöön on yli 600 m. Louhinta ei tarvitse erillistä melusuojausta. Murskaustoiminnassa (2 % työskentelyajasta) melu voi ajoittain olla murskauslaitoksesta ja/tai rikottimesta johtuen impulssimaista. Melun impulssimaisuutta voidaan vähentää meluvalleilla. Melulaskelman mukaan Mustikkamäen tarvekiven louhinnan aiheuttama päivittäinen keskiäänitaso (laskennallinen A-painotettuna keskiäänitasona/laeq) ei ylitä suositusarvoja (Vnp 993/1992) lähimmissä asuin- tai vapaa-ajan kohteiden piha-alueilla (kiinteän asumuksen päivittäinen keskiäänitason suositusarvo 55 db, klo 7-22 ja loma-asumisen kohteen 45 db, klo 7-22), liite 16. Tässä suunnitelmassa esitetyn louhimon rajauksen ja siitä lasketut etäisyydet ovat em. laskelmassa esitettyjä etäisyyksiä suuremmat Korolampi (3)

17 kiinteä asumus 610 m (430 m) ja Korolampi (4) vapaa-ajan asumus 930 m (815 m) kohteisiin. Kokemuksen mukaan maastossa mitatut ja kuullut keskiäänitasot ovat merkittävästi pienemmät kuin lasketut arvot. Kokemuksen mukaan louhinnan ja murskauksen yhtäaikaisenkin toiminnan keskiäänitaso vaimenee yli 500 m etäisyyksillä, eikä ylitä 55 db suositusarvoa lähimmillä Korolammen kiinteän asumuksen (610 m) tai 45 db Korolammin vapaa-ajan kiinteistöjen alueella (etäisyydet 840-1 000 m). Louhinta on melun leviämistä estävän penkereen takana etelän suuntaan ja siirtyy edelleen syvemmälle kaivantoon ja suojaseinämän taakse myös ja pohjoisen suuntaan. Louhimon avonaisen reunan puolella lähin vakituisen asumuksen kiinteistö luoteeseen on yli 1000 m etäisyydellä ja lähin vapaaajan asumus länteen noin 900 m etäisyydellä. Murskaamista tehdään vain tarvittaessa, mikäli kiviaineksille on paikallista kysyntää Lyhytkestoisina 10-20 päivän jaksoina (enintään 50 vrk vuodessa). Murskausmelun leviäminen estetään käyttämällä muun muassa koteloitua tekniikkaa ja sijoittamalla kalusto suojaisimpaan paikkaan maastolliseen painanteeseen tai louhimon pohjalle kallioseinämien taakse Vn 800/2010 määräysten mukaisesti. Tarvittaessa murskaamon ympärille kasataan lohkareista 5 m korkeat melusuojat melun leviämiselle otollisimpiin pohjoisen luoteen suuntiin Käytetty melun leviämisen laskentamalli on Itä-Suomen yliopiston (lehtori/dosentti Erkki Björk) laatima ääriarvomalli, jossa kaikki melulähteet (poraus- ja kuljetuskalusto) on sijoitettuna yhteen pisteeseen maanpinnan yläpuolelle suunnitelma-alueen reunaan, mahdollisimman lähelle kutakin laskennan kohteena ollutta kiinteistöä. Louhinnassa käytetään kuitenkin pääasiassa poraus-räjäytyslouhintaa hiljaisempaa timanttivaijerisahausta. Louhinta siirtyy varsin nopeasti kallion pinnalta kaivantoon, melua edelleen vaimentavien kallioseinämien taakse. Räjäytykset ja impulsiivisuus on otettu huomioon melulaskelman äänikuormassa. Melulaskelman äänikuormaan laskettiin kaksi räjäytystä vuorokaudessa. Räjäytyksiä kalliosta tehdään vain tarvittaessa noin kerran kuukaudessa ja suurimman käyttöasteen aikana kerran viikossa, keveitä kiven halkaisuräjäytyksiä vastaavasti 1-5 kertaa päivässä. Räjäytyksistä ja kunkin murskausjakson aloittamisesta ja kestosta ilmoitetaan ennakkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lähimmille asukkaille. Liikenteen melu Raskaan liikenteen melu on hyvin vähäistä. Yhdistelmäajoneuvo aiheuttaa noin 42 db äänen päiväajan keskiäänitason 10 m tielinjalta. Louhimolle johtavan tieuran varrella ei ole asutusta. Lähin asumus on valtatien takana noin 150 m liittymän kaakkoispuolella. Toiminnan raskas liikenne tasaisen maksimituotannon aikana on 3-4 yhdistelmää (á 40 tn) valmiiden lohkareiden ja 2-3 kasettikuormaa (40 tn / 27 m3) murskeen kuljetusta työpäivässä. Polttoaineen täydennykset säiliöautolla 2 kertaa kuukaudessa.

18 Tärinä Louhinnan irrotusräjäytysten aiheuttama tärinä on vähäistä (noin 50-150 kg hidasta K- tai KK- putkiräjähdettä momentiaalisesti). Tutkimusten mukaan tärinä vaimenee nopeasti kalliossa ja kitkamaissa eikä ole enää havaittavissa yli 200 m, eikä mitattavissa yli 400 m etäisyyksillä. Lähimmät kiinteistöt ovat yli 600 m etäisyydellä louhimosta. Pöly Toiminnassa muodostuva pöly on hienoa kiviainesta. Sitä muodostuu porauksessa ja työkoneiden liikkumisessa ja sivukiven murskauksessa. Pölyn muodostumista ja leviämistä vähennetään käyttämällä parhaita työskentelymenetelmiä. Pääosa kivien irrotuksesta tehdään vesihuuhtelua käyttävällä, pölyämättömällä timanttivaijerisahauksella. Porauksessa syntyvä kivipöly otetaan talteen työkonekohtaisilla imureilla. Työkoneiden liikkumisesta aiheutuvaa soratienkaltaista pölyäminen estetään kastelulla. Murskauksessa käytetään koteloitua murskainta ja kastelua. Kokemusten ja tutkimusten mukaan suuren graniittilouhimon louhinnasta ja kivien siirtelystä ilmaan joutuvat pölypäästöt jäävät pääasiassa toiminta-alueelle ja vähenevät nopeasti etäisyyden kasvaessa. Porauksesta syntyvä karkea kivipöly ja teiden pölyäminen laskeutuu päästölähteen läheisyyteen. Työkoneiden pakokaasujen pienhiukkaset leviävät lähialueelle, mutta etäisyyden kasvaessa laskeutuessaan ja laimentuessaan ne eivät merkittävästi lisää yli100-400 m etäisyyksillä alueen taustapitoisuuksia (Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Soile Aatos (toim.) 2004. Suomen ympäristö 656, Luonto ja luonnonvarat, s. 188). Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan (tn/vuodessa) toiminnan suurimmalla käyttöasteella ovat typen oksideja (NOx) 0.02, rikkidioksidia (SO2) 0.005 ja hiilidioksidia (CO2) 300. Hiukkaspäästöt (sisältää myös pölyn) täyden käyttöasteen aikana (sisältäen murskauksen) yhden työpäivän aikana ovat 3.0 kg, joista PM10 kokoluokan karkeaa kivipölyä 2.5 kg ja PM2.5 kokoluokan pienhiukkasia 0.5 kg. PM10 ja PM2.5 pitoisuudet on laskettu Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset raportin tutkimustuloksista (Soile Aatos,toim.) 2004. Suomen ympäristö 656, Luonto ja luonnonvarat, s. 188.) ja PM2.5 osalta myös (lähinnä dieselkoneiden pakokaasuista) myös raskaimman työkoneen, pyöräkuormaajan käytön mukaan Opasnet on wiki-pohjaisen sivuston esittämien lukuarvon perusteella (työkoneiden päästöt). Louhinnan suojaus Pölyäminen Pölyämistä vähennetään laitekohtaisilla suojilla, muun muassa poralaitteessa on työkonekohtaiset pölynkeräimet. Kiven siirtämisessä ja lastaamisessa käytettävien ajoneuvojen ja tuotteiden poiskuljetukseen tarvittavan raskaan liikenteen aiheuttamaa kuivan soratien kaltaista pölyämistä vähennetään kulku-urien pintaamisella ja kastelulla.

19 Vaijerisahausksessa ja vaijerireikien porauksessa ei muodostu pölyä sillä niissä käytetään jäähdytykseen ja kivijauheen huuhteluun vettä. Louhittu kivi ei pölyä. Melu Poraus tapahtuu louhospenkereen takana ja louhinnan edetessä toiminnot siirtyvät kokonaan kaivantoon louhosseinämien suojaan. Aggregaatti sijoitetaan melun leviämisen kannalta suojaiseen paikkaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle niin että louhimon seinämät toimivat meluesteenä (liite 14). Tarvittaessa rakennetaan lohkareista melueste äänen otollisimpaan leviämisen suuntaa. Poralaitteen imurin kapeakaistasta ääntä vähentää käyttämällä äänenvaimentajalla varustettua, niin sanottua hiljaista poravaunua. Pyöräkuormaajan kapeakaistainen peruutusääni on vaihdettavissa vähemmän kuuluvaksi. Impulssimaisista äänilähteistä sivukiven kaadot pyritään tekemään niin että pudotuskorkeus olisi mahdollisimman pieni. Louhintaräjäytysten impulssimaista ääntä pyritään minimoimaan käyttämällä kiven irrotuksessa pääasiassa vaijerisahaa. Lohkareen halkaisuräjäytyksiä vähennetään paloittelemalla kivi pääsääntöisesti kiilaamalla tai sahaamalla. Melun leviämistä voidaan vähentää myös sijoittamalla pintamaakasoja tai rakentamalla sivukivilohkareista kivimuuri lähimpien asuin- ja loma-asuntokiinteistöjen suuntaan otto-alueen eteläreunaan. Tehdyn melulaskelman mukaan louhinnan melu jää merkittävästi alle suositusarvojen 610-1080 m sijaitsevien lähimpien kiinteistöjen alueella. Murskauksen suojaus Pölyäminen Murskauksen pölyämistä suojataan käyttämällä koteloitua kalustoa ja sijoittamalla toiminnot suojaiseen paikkaan puuston reunaan. Murskauslaitoksen pölyämistä vähennetään myös tuuliesteillä, säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän ja seulastoihin pölyämistä estävät suojat ja kastelemalla pölyävimmät kohdat, kuten murskain ja kuljetin. Melu Murskauksen meluamista suojataan sijoittamalla toiminnot suojaiseen paikkaan mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle puuston ja sivukivivarastokasojen suojaan (liite 14) tai louhoksen seinämien taakse. Tarvittaessa murskauslaitoksen ja louheen esikäsittelyn meluaminen suojataan lohkareista rakennetulla 5 m korkealla meluesteellä otollisimman äänen leviämisen suuntaan. Murskausmelua vaimennetaan myös kumittamalla syöttösuppilon ja pääseula. Tärinä Kallio irrotusräjäytysten tärinävaikutuksia arvioitaessa on tukeuduttava annettuihin ohjeisiin ja niiden mukaan tehtyihin virallisiin tutkimuksiin. Luonnonkiven louhinnassa käytetyillä hitailla ja pienillä räjähdysainemäärillä (50-150 kg) tärinä vaimenee kalliossa ja kitkamaissa hyvin nopeasti etäisyyden suhteen eikä se tärinätutkimusten mukaan enää ylitä varmuusrajoja yli 200 m etäisyyksillä.

20 Ympäristön hoitaminen Kiveä louhitaan mahdollisimman varovoisilla menetelmillä ottosuunnitelmaan merkityltä alueelta. Puusto säilytetään suojapuuston niiltä osin kuin se on toiminnan kannalta mahdollista. Polttoaineen jakelu, koneiden säilytys ja huolto tehdään tiivispohjaisilla alustoilla. Louhimon hulevedet ovat saasteettomia. Hulevesien sisältämä, kivestä jauhautunut hienoaines saostetaan tasausaltaissa ennen veden johtamista pois alueelta luonnolliseen vedenkiertoon. Toiminnassa tarvittavat aineet ja tarvikkeet säilytetään varastokonteissa. Alueella ei säilytetä r-aineita tai ne varastoidaan säädösten mukaisesti lukitussa panostajan vaunussa. Toiminnan melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia vähennetään käyttämällä uudenaikaista kalustoa ja parhaita työskentelyn käytäntöjä Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä kallion louhinnalla ole vaikutusta pohjavesiin eikä lähimpien asumuksien kaivovesiin. Jätteet Toiminnassa muodostuva rautaromu, talous- ja muut jätteet toimitetaan jätehuoltoon, ongelmajätelaitokselle tai kierrätykseen ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Toiminnassa ei muodostu jätevettä. Louhinnan sivutuotteena muodostuva louhetta murskataan kysynnän mukaan sepeliksi. Sivukiveä hyödynnetään myös ympäristökivien valmistuksessa. Toiminnan aikana hyödyntämätön sivukivijäte varastoidaan alueelle myöhempää käyttöä varten. Toimintaan liittyvät riskit ja ympäristövaikutusten tarkkailu Riskit Toiminnan riskejä ovat työtapaturmat, onnettomuudet, kone- ja maastopalot, pintavesien kiintoainekset, öljyvuodot ja vauriot kiinteistöille. Työtapaturmia ehkäistään käyttämällä moderneja työturvallisuussäännökset täyttäviä tuotantokalustoja asianmukaisia työtehtävän vaatimia työvarusteita sekä. turvallisilla työmenetelmillä ja niihin koulutuksella. Räjähdysaineiden käytöstä on omat säännökset. Onnettomuudet estetään kieltämällä työmaa-alueella liikkumien, pitämällä puomia kiinni silloin kun työmaa on suljettu ja merkitsemällä vaaran paikat. Jyrkänteille pääsy estetään rakentamalla lohkareista yhtenäinen 1-1.5 m korkea aita louhimon reunalle. Pintavesien kiintoainekset saostetaan selkeytysaltaissa ennen niiden johtamista maaimeytykseen ja pois alueelta. Öljyvuotoihin varaudutaan rakentamalla tiiviit alustat polttoineen jakelu ja koneiden säilytyspaikoille. Alustat varustetaan öljynerotuskaivoilla, niin että mahdolliset vuodot on mahdollisuus kerätä hallitusti pois. Vahinkotilanteiden varalle poltto-aineen ja öljyjen säilytys- ja käsittelypaikoille varataan imeytysturvetta. Konepalojen sattuessa tehdään ensisammutustoimet, soitetaan yleiseen hätänumeroon ja estetään tulen leviäminen maastoon. Maastopalot eivät ole todennäköisiä, sillä toimintaalueita on poistettu pintamaa ja hakkuutähteet. Tuotantopaikalle laaditaan paikallisen viranomaisen kanssa palo- ja pelastussuunnitelma.

21 Kallion irrotusräjäytysten aiheuttaman tärinävauriot lähikiinteistöille ovat hyvin epätodennäköiset, sillä etäisyys lähimpiin kiinteistöihin on yli 600 m. Kokemuksen ja tutkimustiedon mukaan rakennuskivilouhimon tärinää ei ole enää havaittavissa yli 200 m etäisyydellä, eikä enää mitattavissa yli 400 m etäisyyksillä. Toiminnan harjoittaja tekee kuitenkin varmentavat katselmukset lähimmissä, noin 600 m etäisyydellä olevissa kiinteistöissä ennen toiminnan käynnistymistä. Ympäristön tarkkailu Ympäristövaikutusten tarkkailua tehdään päivittäin. Alueelta pois johdettavien hulevesien hienoainespitoisuutta seurataan silmämääräisesti ja vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Mikäli tiestöstä tapahtuu kuivina kausina pölyn leviämistä, järjestetään kastelu. Lähialueen kiinteistöissä (noin 600 m) tehdään kiinteistöjen katselmukset ennen toiminnan aloittamista. Mikäli tarpeellista, toiminnan aiheuttaman melun leviämistä selvitetään melumittauksin viranomaisen lupamääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Ennen toiminnan aloittamista analysoidaan Mustikainen lammen veden laatu. Lupaviranomainen suorittaa vuosittaiset maa-ainesten ottoa ja ottamisjärjestelyjä sekä ympäristön tilaa koskevat katselmukset, paloja pelastusviranomainen turvallisuutta koskevat vuosittaiset katselmukset. Laitoksen toiminnasta pidetään kirjanpitoa käytetyistä raaka-aineista ja määrästä, räjäytyksistä ja räjähdysaineen määristä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrästä, laadusta ja edelleen toimittamisesta. Lisäksi pidetään käyttöpäiväkirjaa poikkeuksellisista laitoksen toimintaan liittyvistä häiriö- ja vuototilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja ovat säädösten mukaan ympäristöviranomaisten saatavilla ja toimitetaan viranomaiselle kalenterivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Toiminta-ajat Toiminta-ajoissa (kello 7.00-22.00) noudatetaan ympäristöluvan määräyksiä (valtioneuvoston asetus, Vn 800/2010) ja alalla voimassa olevia käytäntöjä. Toimintaa on vain arkipäivisin. Poraaminen tehdään kello 7.00-21.00 välisenä aikana, räjäytykset ja rikotus kello 8.00-18.00 välisenä aikana. Murskaaminen, kuormaaminen ja kuljetus tehdään arkipäivisin kello 7.00-22.00. Arvio toiminnan haitoista Tässä suunnitelmassa eitetty rakennuskiven louhita vastaa muualla Suomessa toimivien rakennuskivilouhimoiden toimintaa. Ennalta arvioiden se ei toiminnan sijoittelu, suojaustoimenpiteet ja valvonta huomioon ottaen aiheuta lain tarkoittamaan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnon-olosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta louhimon vaikutusalueella.

22 Annetut tiedot perustuvat seuraaviin selvityksiin tai aineistoon taikka arviointimenetelmään: Alueen sijainti perustuu maanmittauslaitoksen kartta-aineistoon; maaperäolosuhteet GTK digitaaliseen karttapalveluaineistoon; ympäristövaikutukset ja kaivannaisjätteet Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupaan ja kaivannaisjätesuunnitelmaan; liittymien soveltuvuus Ely -keskuksen lausuntoon; alueen suojeluarvot Mustikkamäen kallioainesten ottoalueen luontoselvitykseen (Pöyry, 23.6.2011), arvokkaiden kallioalueiden tutkimukseen (Husa et al. 2001) ja Maakuntakaavamerkintään; pinta- ja pohjavesien muodostuminen alueen maaperäolosuhteista tehtyihin havaintoihin ja topografiaan; lähialueen pohjaveden otto Rautalammin kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan; sivukivijätteen ympäristökelpoisuus Mustikkamäen esiintymän louhittavaksi suunnitellun kiviaineksen karakterisointi-selvitykseen; veden pumppaustarve kertymävesien käsittelysuunnitelmaan; ympäristömelun arviointi Mustikkamäen melulaskelmaan (23.05.2011) ja louhimon maisemointi- ja jälkihoitotyöt erilliseen kustannuslaskelmaan. Suunnitellun toiminnan vaikutusarviot pinta- ja pohjavesien, melun, pölyn ja tärinän osalta perustuvat Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset -tutkimukseen. Soile Aatos (toim.) 2004. Suomen ympäristö 656, Luonto ja luonnonvarat, s. 188. sekä osittain PM2.5 päästöjen osalta Opasnet sivustolla ilmoitettuihin työkoneiden päästöarvoihin. 4. JÄLKIHOITO Louhoksen jälkihoitoa suoritetaan jatkuvasti sitä mukaa kun lopulliset louhintarajat kulloinkin saavutetaan. Tämä lupakauden aikana louhitaan vain osa suunnitellun ottoalueen hyödyntämiskelpoisista kivivaroista, joten ottoalueen viimeistelyastetta ei välttämättä vielä saavuteta. Alue jää metsätalouskäyttöön, sivukivi raaka-ainevarastoksi myöhempää käyttöä varten (liite 5 jälkihoitosuunnitelma). Jälkihoitokustannukset on esitetty 1-2 vuoden ja 10 vuoden toiminta-ajoille (liite 18). Tätä ottosuunnitelmaa täydennetään ja siihen tehdään tarvittavat muutokset, jos oleellisia poikkeamia suunnitellusta tapahtuu. Euro Granit Oy:n puolesta Toimeksi saaneena Kuopiossa 16.9.2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Seppo Leinonen Geologi

23 Liitteet: Liite 1 ja 2. Alueen sijainti Liite 3a. Nykytilanne Liite 3b. Tilanne 5 vuoden kuluttua Liite 3c. Tilanne 10 vuoden kuluttua Liite 4a. Pystyleikkaus nykytilanne Liite 4b. Pystyleikkaus 5 vuoden kuluttua Liite 4c. Pystyleikkaus 10 vuoden kuluttua Liite 5. Jälkihoitosuunnitelma Liite 6. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 7. Ympäristölupa Liite 8. Liittymät Liite 9. Mustikkamäen kallioainesten ottoalueen luontoselvitys Liite 10. Mustikkamäen valuma-alue Liite 11. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, Rautalammin kunta, Yleinen osa Liite 12. Mustikkamäen esiintymän louhittavaksi suunnitellun kiviaineksen karakterisointi ja ympäristökelpoisuus Liite 13. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet Rautalammilla (Husa etal. 2001, Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa. Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 214, 18 20) Liite 14. Asemapiirros toimintojen sijoittumisesta. Liite 15. Kertymävesien käsittelysuunnitelma. Liite 16. Melulaskelma, Mustikkamäki, Rautalampi, 23.05.2011. Liite 17 K-putkipanos, Forcit Oy Liite 18 Jälkihoitosuunnitelman kustannuslaskelma