Kesäkuu 2003
Sisällys Esipuhe 5 Tiivistelmä ja johtopäätökset 7 1. Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena 11 1.1 Koulutettujen kysyntä vähenee tänä vuonna maltillisesti 11 1.2 Rekrytointitarve on eri asia kuin työllisyyden lisäys 11 1.3 Kolme syytä palkata uutta henkilöstöä 11 1.4 Lähivuosina tekniikan osaajien tarve kasvaa kaikilla koulutusasteilla 12 1.5 Uuden työvoiman kysynnässä pientä alueellista tasoittumista 12 1.6 Koululaisia palkataan viime vuosia vähemmän kesätöihin 12 2. Uuden henkilöstön koulutustausta on monipuolinen 13 2.1 Ammattiopistoista palkataan enemmän uusia osaajia kuin korkeakouluista 13 2.2 Ammatillinen toinen aste kattaa yli puolet rekrytoinneista 13 3. Rekrytointi ammattiopistoista edelleen korkeaa tasoa 14 3.1 Toimialakohtaiset erot tasoittuneet viime vuodesta 14 3.2 Tekniikan taitajien osuus 70 prosenttia 14 3.3 Riittävätkö ammattiosaajat yritysten tarpeisiin? 15 4. Eräillä aloilla kysyntä ammattikorkeakouluista kasvaa 16 4.1 TT:n edustamien alojen yhteistarve on vähentynyt 16 4.2 Eräillä toimialoilla kysynnän ennakoidaan kasvavan 16 4.3 Uusia AMK-insinöörejäkin palkataan tänä vuonna eräille aloille viimevuotista enemmän 16 4.4 Tuottavatko ammattikorkeakoulut riittävästi osaamista yritysten tarpeisiin? 17 4.5 Tietoteollisuuden osaajille riittää edelleen kysyntää 17 5. Kysyntä tiedekorkeakouluista ennallaan tai vähentynyt 18 5.1 Korkeimmalla koulutusasteella rekrytointitarve on vähentynyt selvimmin _ 18 5.2 Metalliteollisuudessa uusien akateemisten osaajien kysyntä ennallaan 18 5.3 Uusien diplomi-insinöörien kysynnän muutos vaihtelee toimialoittain 18 5.4 Diplomi-insinöörien kysyntä verrattuna valmistuneiden määrään 19 5.5. ICT -alojen osaamista kysytään rekrytoivilla toimialoilla 19 5.6 Ekonomien kysyntä isoilla toimialoilla samaa luokkaa kuin viime vuonna 19 5.7 Tohtorien ja lisensiaattien kysyntä vakaa 20 6. Elinkeinoelämä investoi henkilöstöön yhä enemmän 21 6.1 Yhä suurempi osuus henkilöstöstä osallistuu kehittämistoimenpiteisiin 21 6.2 Noin neljä oppilaspäivää henkilöä kohti 21 6.3 Henkilöstön kehittäminen merkittävämpi investointi kuin viime vuonna 22 6.4 Koulutusinvestoinnit suhteutettuna palkkoihin korkeammat kuin viime vuonna 22 6.5 Yhteiskunnan tuki henkilöstön kehittämiseen vähentynyt 23 7. Kyselyn tavoitteet, menetelmät ja tulosten yleistettävyys 24 7.1 Tavoitteet 24 7.2 Kohdejoukko 24 7.3 Vastausaktiivisuus 24 7.4 Menetelmät 24 7.4.1 Yritysjohdon näkemykset esiin tietoverkon kautta 24 7.4.2 Toimialat kuvaavat TT:n jäsenkenttää 25 7.4.3 Yleistykset vastaajien henkilöstömäärän mukaan 25 7.4.4 Alueellinen edustavuus 25 Liite Kyselylomake 27
Osaamistarveluotain 2003 REKRYTOINNIN NOTKAHDUS ON MALTILLINEN ERÄILLÄ ALOILLA UUSIA OSAAJIA KYSYTÄÄN AIKAISEMPAA ENEMMÄN Esipuhe Osaaminen on noussut keskeiseksi kansakuntien ja yritysten menestystekijäksi kaikissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Lisäksi sen merkitys korostuu, kun sodanjälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle eikä heidän tilalleen ole tulossa riittävästi hyvin koulutettuja osaavia nuoria. Määrää on korvattava laadulla ja koulutusta suunnattava tulevaisuuden rekrytointi- ja osaamistarpeiden mukaisesti. TT on selvittänyt jäsenyritystensä rekrytointi- ja osaamistarpeita sekä henkilöstökoulutuksen volyymia ja kustannuksia jo 1970-luvulta saakka. Viimeksi kuluneen 5 vuoden aikana tietoja on kerätty kerran vuodessa tehtävillä tiedusteluilla osaamistarveluotainten avulla. Tulokset osoittavat, että kasvun hidastumisesta huolimatta yritykset rekrytoivat koulutettua henkilöstöä. Määrä on kuitenkin pienempi kuin vuosi sitten. Painopiste on edelleen teknillisessä koulutuksessa, sillä koulutusalan osuus on 70 prosenttia kokonaismäärästä oli sitten kysymys ammattiopistotasoisesta koulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistoista. Oman henkilöstönsä kouluttamiseen ja kehittämiseen jäsenyritykset ovat panostaneet yhtä paljon kuin aikaisempinakin vuosina. Tämän myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan myös seuraavan kahden vuoden ajan. Esillä olevassa raportissa käsitellään lyhyesti kyselyn tulokset. Kyselyn on toteuttanut ja raportin kirjoittanut koulutuspoliittinen asiamies, KTM Marita Aho. Helsingissä 4.6.2003 Kari Purhonen Johtaja Osaamistarveluotain 5 Teollisuus ja Työnantajat 2003
Tiivistelmä ja johtopäätökset Osaamistarveluotain kerää tunnuslukuja ja indikaattoreita koulutuksen suunnittelun tueksi. Se osoittaa, mihin suuntaan osaamistarpeiden ennakoidaan kehittyvän TT:n jäsenkentässä: teollisuudessa, rakennusalalla sekä TT:n edustamilla palvelualoilla. Tuloksia tulee tulkita yhdessä teknologiaa, markkinoita, työllisyyttä, kansainvälistä taloutta ja yhteiskunnan kehitystä arvioivien pitkän tähtäyksen ennusteiden kanssa. Näin voidaan huolehtia osaavan henkilöstön riittävyydestä Suomessa. TT:n jäsenyrityksiä pyydetään vuosittain ennakoimaan, kuinka monta henkeä rekrytoidaan vuonna 2003 ja mihin suuntaan uuden henkilöstön kysyntä muuttuu vuosina 2004 ja 2005. Myös uudelta henkilöstöltä toivottua pohjakoulutusta tiedustellaan. Lisäksi selvitetään henkilöstön kehittämistoimenpiteiden laajuutta ja kustannuksia. Osaamistarveluotaimen tulokset antavat selkeitä viestejä siitä, millaista osaamista ja koulutusta TT:n edustama elinkeinoelämä tarvitsee lähitulevaisuudessa. Taloutemme veturit tarvitsevat uutta osaamista myös huonoina aikoina Ensimmäinen viesti on, että viimeaikaisesta heikentyneestä työllisyystilanteesta huolimatta teollisuus, rakennusala ja TT:n palvelusektori tarvitsevat jatkuvasti myös uutta osaavaa henkilöstöä. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun koulutusta suunnitellaan. TT:n jäsenkenttä kilpailee globaaleilla markkinoilla ja hankkii Suomelle elintärkeitä vientituloja. Se työllistää yli puoli miljoonaa ihmistä. Sen kansainvälisen kilpailukyvyn varassa pidetään yllä monia sekä yksityisiä että verovaroin rahoitettavia palveluja. TT:n jäsenkunnan kysymä osaaminen on kriittistä, välttämätöntä osaamista, josta on pidettävä huolta niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Tänä vuonna TT:n edustamat alat ennakoivat tarvitsevansa noin 11 400 uutta ammattiosaajaa. Eniten heitä kysytään edelleen metalliteollisuuteen. Toimialojen väliset erot ovat tasoittuneet. Metalliteollisuuden arvio on pienempi kuin viime vuonna, monen muun toimialan suurempi. TT:n jäsenyrityksiin oltaisiin valmiita palkkaamaan noin 5 400 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Viime vuoden osaamistarveluotaimessa luku oli 8 000. Metalliteollisuus arvioi rekrytoivansa viimevuotista enemmän. Myös metsäteollisuuden ennuste on noussut 300:lla. Rakentamisen tarve on lähes ennallaan. Eniten viime vuodesta vähentää rekrytointiaan elektroniikkateollisuus. Ennakoitu lisähenkilöstön tarve teknillisistä korkeakouluista, kauppakorkeakouluista tai yliopistoista on noin 4 000. Viime vuonna tiedekorkeakouluista valmistuneita arvioitiin palkattavan lisää noin 7 000. Mitä korkeampi koulutusaste, sitä enemmän rekrytointi vähenee verrattuna viime vuoteen. Metalliteollisuudessa uusien tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneiden kysyntä on kuitenkin lähes viimevuotisen kaltainen. Kahdelle seuraavalle vuodelle suuri osa yrityksistä ennakoi rekrytointitarpeen lisäystä. Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekniikan koulutusaloilta rekrytointiaan lisää joka kolmas vastaaja. Suhdannevaihtelut eivät saa vaikuttaa pitkäjänteiseen koulutussuunnitteluun Suhdanteista johtuva heikko työllisyystilanne haittaa lähiaikoina koulutuksesta valmistuneiden mahdollisuuksia saada koulutustaan vastaavaa työtä. Suhdannevaihtelut eivät saa määrätä koulutuspaikkojen mitoitusta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa, puhumattakaan korkeakoulutuksesta, koulutusajat ovat pitkiä. Uudet aloituspaikat tuottavat osaamista vasta vuosien kuluttua. Työvoimapoliittisessakin koulutuksessa on osattava katsoa eteenpäin. Koulutussuunnittelussa on tarkasteltava pitkän tähtäyksen arvioita suomalaisen elinkeinoelämän ja sen toimialojen kehityksestä, kilpailukyvystä ja työllistämismahdollisuuksista. Myös TT:llä on tähän uusi instrumentti, tulevaisuusluotain. Uuden henkilöstön rekrytointi ei tarkoita samaa kuin työpaikkojen lisäys tai työllisyyden kehitys. TT:n työvoimatiedustelu ennakoi työllisyyden kehitystä. Sen mukaan teollisuudesta vähenisi syksystä 2002 syksyyn 2003 noin Osaamistarveluotain 7 Teollisuus ja Työnantajat 2003
13 000 työpaikkaa. Rakentamisessa ja TT:n palvelualoilla työllisyyden ennakoitiin pysyvän ennallaan tai jopa hieman paranevan. Vaikka jollain toimialalla ennustettaisiin henkilöstömäärän vähennystä, sillä voi silti olla rekrytointitarpeita. Ainakin osalle eläköityvistä palkataan seuraajia. Kysynnän hiipuminen voi aiheuttaa irtisanomisia, mutta kansainväliset markkinat kohtelevat yritysten liiketoimintaalueita eri tavalla. Työvoimatiedustelunkin mukaan joka neljäs teollisuusyritys aikoi palkata lisää väkeä syksyyn 2003 mennessä. Ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti koulutustarpeeseen Uuden henkilöstön tarve johtuu kolmesta osatekijästä: poistumasta eläkkeelle, liiketoiminnan kasvusta ja henkilöiden siirtymisestä yrityksestä toiseen. Koulutustarvetta aiheutuu eläköitymisestä ja kasvusta. Osaamistarveluotaimen vastaajayrityksissä ne selittävät yleisimmin yli 90 prosenttia rekrytoinnista. Lähivuosina eläköityminen vaikuttaa merkittävästi koulutustarpeeseen. Työministeriön asettaman poikkihallinnollisen Varautuminen suurten ikäluokkien aiheuttamaan työmarkkinamuutokseen projektin loppuraportin mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2015 työelämästä poistuu noin miljoona henkilöä. Vuoteen 2010 mennessä työelämästä poistuu runsaat 600 000 henkilöä, vajaa kolmannes vuoden 2000 työllisistä. Ammattiosaamisen ehtyminen uhkaisi hyvinvointiyhteiskuntaa Osaamistarveluotaimen toinen viesti on, että ammattiopistojen merkitys uuden henkilöstön rekrytointikanavana on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna niiden osuus oli 42 prosenttia, nyt kuusi prosenttiyksikköä suurempi. Miltei puolet uudesta osaamisesta kysytään ammattiopistoista. Ammattiosaamisen riittävyydestä on siis pidettävä jatkossakin hyvää huolta. Ammattiosaamisen riittävyydellä tarkoitetaan sekä osaamisen laatua että osaajien määrää. TT:n tulevaisuusluotaimen asiantuntijat uskovat, että lähivuosina erityisesti ammattiosaajien riittävyys on vaakalaudalla. Uhkaskenaariossa tästä seuraisi maamme taloudelliseen heikentymiseen johtava kierre. Yritykset siirtäisivät tuotantonsa ulkomaille. Tuotantotehtävissä olleet joutuisivat työttömiksi. Veroja kertyisi huomattavasti entistä vähemmän. Hyvinvointipalvelujen rahoitus vaarantuisi. Vielä työssä olevien verotus kiristyisi ja aiheuttaisi laajaa korkeasti koulutettujen maastamuuttoa. Ammattikorkeakoulutettujen osuus yrityksiin palkattavasta uudesta osaamisesta on 23 prosenttia ja tiedekorkeakoulujen 17 prosenttia. Loput koulutetaan työelämäläheisesti esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella tai yrityksen omalla perehdyttämisellä. Tarvitaan teknologian opetuksen pilottiohjelma Kyselyn kolmas viesti on, että tekniikan taitajien osuus on sekä ammattiopistoista, ammattikorkeakouluista että tiedekorkeakouluista kysyttävästä uudesta osaamisesta 70 prosenttia. Tekniikan koulutuksessa ja ammateissa tarvitaan hyviä matematiikan ja luonnontieteiden hyviä perustaitoja. Näiden aineiden opiskelua ja opetusta on edistettävä kansallisten luonnontieteiden ja matematiikan kehittämistalkoiden päätyttyäkin. Teknologian opetus on saatava tehokkaaseen alkuun peruskouluissa ja lukioissa. Tarvitaan teknologian opetuksen pilottiohjelma. Teknologia on tapa toimia hyödyntäen poikkitieteellistä ajattelua, ongelmanratkaisu- ja kommunikaatio-osaamista sekä ajatteluprosesseja. Se on väline tulevaisuuden taitojen kehittämisessä. Teknologian opetus sisältää esimerkiksi matematiikasta, luonnontieteistä, tieto- ja viestintätekniikasta, taideaineista ja käsityöstä integroituja kokonaisuuksia. Kansallinen ohjelma sisältäisi kuntakohtaisten opetussuunnitelmien tekemisen, poikkitieteellisen toteutuksen suunnittelun ja käyttöön ottamisen sekä aiheeseen liittyvän opettajien perus- ja täyden- Osaamistarveluotain 8 Teollisuus ja Työnantajat 2003
nyskoulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen. Ohjelman menetelmät, prosessit ja tulokset arvioitaisiin. Elinkeinoelämä olisi mukana ohjelman toteutuksessa. Ohjelma edellyttää erillisrahoitusta. Tyttöjen hakeutumista tekniikan koulutukseen olisi rohkaistava. ICT-kupla ei ole TT:n jäsenkentässä puhjennut Neljänneksi osaamistarveluotain selvittää toimialakohtaisia rekrytointitarpeita ja ennakoi eri opintoalojen painotusta. Siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä, jotka vaikuttavat koulutuksen sisältöön. Elektroniikkateollisuuden rekrytointitarpeet näyttävät pienentyneen aikaisempiin vuosiin verrattuna. On kuitenkin merkillepantavaa, että elektroniikan, tietotekniikan ja sähkötekniikan osaamista kysytään rekrytointinsa korkealla tasolla säilyttävillä aloilla. ICT-osaaminen on TT:n tulevaisuusluotaimenkin mukaan avainasemassa tulevaisuuden menestysklustereissa. Esimerkiksi hyvinvointiklusterissa, kemian- ja bioalalla, metsä- ja metalliklusterissa sekä kiinteistö- ja rakennusalalla ICT-osaaminen on välttämätöntä. Tietoteollisuuden ennakointiraportin ICT-osaaminen 2010 mukaan ICT-henkilöstön määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä. Elinkeinoelämä ymmärtää ja kantaa koulutusvastuunsa Vaikka koulutusta osattaisiin ennakoida mahdollisimman työelämäläheisesti ja tarkoin, aiheuttaa esimerkiksi teknologian muutos jatkuvaa koulutustarvetta. Viides osaamistarveluotaimen viesteistä onkin, että TT:n jäsenkenttä ymmärtää ja hoitaa koulutusvastuunsa. Kansainvälisestikin arvioiden suomalaisten yritysten investoinnit henkilöstön osaamiseen ovat huippuluokkaa. Miltei 80 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutukseen vuonna 2002. TT:n jäsenyritysten koulutuskustannukset olivat noin 495 miljoonaa euroa. Koulutusinvestoinnit olivat keskimäärin 3,6 prosenttia maksetuista palkoista, hieman enemmän kuin vuonna 2001. Julkisen vallan tuki henkilöstökoulutukseen jää alle viiden prosentin ainakin suurten ja keskisuurten yritysten koulutusinvestoinneista. Lähitulevaisuuden lisäksi täytyy katsoa pidemmälle tulevaisuuteen Osaamistarveluotain on osa TT:n ennakointijärjestelmää. Pitkäjänteisesti tulevaisuuteen vaikuttava koulutustarpeiden ennakointi on vaativa tutkimusalue. Siinä tarvitaan sekä tilastotietoa hyödyntäviä laskentamalleja että tulevaisuutta hahmottavaa, visionääristä ajattelua ja vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien punnintaa. Suomen tulevaisuuteen osaamisintensiivisenä hyvinvointivaltiona vaikuttavat koulutuspolitiikan lisäksi esimerkiksi teknologia-, vero- ja sosiaalipolitiikka. Koulutuksen ja työelämän tarpeiden yhteensovittaminen edellyttää, että elinkeinoelämä, eri hallinnonalat, koulutus ja tutkimus hahmottelevat yhteisen näkemyksen tulevaisuudesta ja koulutuksen ja osaamisen tavoitteista. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on väistämättä myös ristiriitaisia näkökantoja. Tavoitteellista keskustelua tulee silti käydä jatkuvasti eri osapuolten välillä. TT on luonut tätä varten tulevaisuusluotain verkoston. Verkoston asiantuntijat ennakoivat koulutuksen kehittämistä tulevaisuuden menestysklustereiden tarpeisiin. Tulevaisuusluotaimen toinen vaihe käynnistyy elokuussa 2003. Hankkeesta saa lisätietoja sen verkkosivuilta www.tt.fi/tulevaisuusluotain. Osaamistarveluotain 9 Teollisuus ja Työnantajat 2003
1. Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena 1.1 Koulutettujen kysyntä vähenee tänä vuonna maltillisesti Vuonna 2003 TT:n jäsenkenttään ennakoidaan palkattavan uusia erilaisista oppilaitoksista valmistuneita osaajia noin 24 000. Uuden koulutetun henkilöstön kysyntä on 8 000 pienempi kuin viime vuoden kyselyssä. Olikin odotettua, että arviot uuden henkilöstön tarpeesta vähentyisivät viime vuodesta. Tietoja kerättäessä talouden kasvunäkymät olivat edelleen heikot. 1.2 Rekrytointitarve on eri asia kuin työllisyyden lisäys Uuden henkilöstön rekrytointi ei tarkoita samaa kuin työpaikkojen lisäys tai työllisyyden kehitys. TT:n työvoimatiedustelu ennakoi työllisyyden kehitystä. Työvoimatiedustelun mukaan teollisuudesta vähenisi syksystä 2002 syksyyn 2003 noin 13 000 työpaikkaa. Rakentamisessa ja TT:n palvelualoilla työllisyyden ennakoitiin pysyvän ennallaan tai jopa hieman paranevan. Vaikka jollain toimialalla ennustettaisiin henkilöstömäärän vähennystä, sillä voi silti olla rekrytointitarpeita. Ainakin osalle eläkkeelle lähtijöistä palkataan seuraajia. Kansainväliset markkinat kohtelevat yritysten eri liiketoiminta-alueita eri tavalla. Työvoimatiedustelunkin mukaan joka neljäs teollisuusyritys aikoi palkata lisää väkeä syksyyn 2003 mennessä. Osaamistarveluotain ennakoi tämän lisähenkilöstön määrää ja osaamistarvetta. Se ennakoi myös eläkkeelle lähtevien tilalle palkattavien henkilöiden määrää ja osaamistarvetta. Korvaava rekrytointi ei nosta henkilöstön kokonaismäärää eikä näy työllisyyden muutosta kuvaavissa selvityksissä. 1.3 Kolme syytä palkata uutta henkilöstöä Osaamistarveluotaimen selvittämä uuden henkilöstön kysyntä johtuu kolmesta osatekijästä: henkilöstön poistumasta työmarkkinoilta esimerkiksi eläkkeelle, liiketoiminnan kasvusta ja niin sanotusta muusta vaihtuvuudesta, kun työntekijöitä siirtyy yrityksestä toiseen. Koulutustarvetta mitoitettaessa tulee ottaa huomioon rekrytointi joka johtuu eläköitymisestä ja liiketoimintojen kasvusta. Muusta vaihtuvuu- Kuva 1. Oppilaitoksista valmistuneiden rekrytointitarve TT:n jäsenyrityksissä vuosina 1999 2003 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Ennakoitu lisätarve 1999 2001 2002 Taulukko 1. Rekrytointitarpeen kehitysarviot vuosiksi 2004 2005 TT:n jäsenyrityksissä koulutuksittain Osuus yrityksistä, joissa tarve kasvaa Koulutus vuosina 2004 05, % AMK tekniikka ja liikenne 26 Ammattiopisto tekniikka ja liikenne 29 DI 23 AMK kauppa ja hallinto 13 KTM 11 Ammattiopisto muu 16 Ammattiopisto kauppa ja hallinto 9 AMK muu 9 Korkeakoulu muu 8 Korkeakoulun jatkotutkinto 4 2003 desta johtuva rekrytointi saattaa tosin sekin vaikuttaa koulutustarpeeseen, jos henkilöt siirtyvät kokonaan toiselle alalle. Kyselyn mukaan eläköityminen ja liiketoimintojen kasvu selittävät yleisimmin yli 90 prosenttia rekrytoinnista. Osaamistarveluotain 11 Teollisuus ja Työnantajat 2003
1.4 Lähivuosina tekniikan osaajien tarve kasvaa kaikilla koulutusasteilla Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten rekrytointi muuttuu vuosina 2004 ja 2005 verrattuna vuoteen 2003. Kolmasosa vastaajista arvioi, että tekniikan ammattiosaajien sekä ammattikorkeakouluinsinöörien kysyntä kasvaa lähitulevaisuudessa. Joka neljäs vastaaja ennakoi palkkaavansa uusia diplomi-insinöörejä enemmän ensi ja sitä seuraavana vuonna kuin tänä vuonna. Kuva 2. Koulutettujen rekrytointitarve TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2002 TE-keskuksittain Uusimaa Häme Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Rekrytointitarve yhteensä 24 000 Kainuu 0 2000 4000 6000 8000 10000 Kuva 3. Kokonaisrekrytointitarve TT:n jäsenyrityksissä vuosina 2001 2003 (sisältäen koululaiset ja harjoittelijat) Ennakoitu lisätarve 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2001 2002 2003 Lähivuosina yritysten täytyykin palkata uutta väkeä työmarkkinoilta poistuvien tilalle. Työministeriön asettaman poikkihallinnollisen Varautuminen suurten ikäluokkien aiheuttamaan työmarkkinamuutokseen projektin loppuraportin mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2015 työelämästä poistuu noin miljoona henkeä. Vuoteen 2010 mennessä työelämästä poistuu runsas 600 000 henkeä, vajaa kolmannes vuoden 2000 työllisistä. Yritysten on syytä varautua työmarkkinoilta poistumiseen hyvissä ajoin. Kilpailu uudesta työvoimasta kiihtyy. Kuluvan vuosikymmenen lopulla työvoiman poistuma ylittää työmarkkinoille tulevan työvoiman määrän vuosittain runsaalla 10 000 hengellä. Ensi vuosikymmenellä ero on jo 20 000 vuodessa. 1.5 Uuden työvoiman kysynnässä pientä alueellista tasoittumista Kysely kohdistettiin toimipaikkoihin, jotta saataisiin tieto uuden työvoiman tarpeen alueellisesta jakautumisesta. Rekrytointitarve jakaantuu alueellisesti hieman viimevuotista tasaisemmin. Koulutettua henkilöstöä lisäävät toimipaikat keskittyvät kuitenkin edelleen voimakkaasti eteläiseen Suomeen. Osa yrityksistä tekee henkilöstöennusteet yritys- eikä toimipaikkakohtaisesti. Usein pääkonttori sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Nämä kaksi tekijää yhdessä aiheuttavat epätarkkuutta alueellisiin lukuihin. 1.6 Koululaisia palkataan viime vuosia vähemmän kesätöihin Koululaisia ja harjoittelijoita palkattaisiin noin 34 000. Uuden henkilöstön kokonaistarpeeksi saadaan siten noin 58 000. Tämä on viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna. Uusimmassa TT:n työvoimatiedustelussakin ennakoitiin, että koululaisia palkattaisiin kesätöihin tänä vuonna vähemmän kuin ennen. On ymmärrettävää, että koululaisten palkkaamista vähennetään herkemmin kuin esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden palkkaamista harjoittelijoiksi. Pitkällä tähtäyksellä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantamisen kannalta olisi tärkeää luoda hyvät yhteistyösuhteet nuorisoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nuorten motivaatio kouluttautua ja työllistyä TT:n edustamille aloille syntyy parhaiten omien työkokemusten kautta. Osaamistarveluotain 12 Teollisuus ja Työnantajat 2003
2. Uuden henkilöstön koulutustausta on monipuolinen 2.1 Ammattiopistoista palkataan enemmän uusia osaajia kuin korkeakouluista Ammattiopiston suorittaneiden osuus on miltei puolet oppilaitoksista valmistuneiden rekrytoinnista. Korkeakouluista valmistuneiden osuus on 40 prosenttia. Loput koulutetaan työelämän omiin tutkintoihin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella tai yrityksen omalla perehdyttämiskoulutuksella. 2.2 Ammatillinen toinen aste kattaa yli puolet rekrytoinneista Ammatillisen toisen asteen merkitys uuden henkilöstön kysynnässä on todellisuudessa korkeampi kuin ammattiopistojen osuus, koska kohta muu sisältää esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella suoritettuja ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisen toisen asteen osuus uuden osaamisen hankinnassa TT:n jäsenkenttään on noussut vuosi vuodelta. Oheisessa taulukossa vuoden 2001 ammattiopistoja koskeva tieto sisältää myös oppisopimus- ja muun työelämäläheisen koulutuksen. Tiedekorkeakoulu 17 % Kuva 4. Rekrytoinnin koulutusrakenne TT:n jäsenyrityksissä vuonna 2003 Muu 12 % Ammattikorkeakoulu 23 % Ammattiopisto 48 % Taulukko 2. Rekrytoinnin koulutusrakenteen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina 2001 2003 Osuus Osuus Osuus rekrytoinnista rekrytoinnista rekrytoinnista Koulutus vuonna 2001 vuonna 2002 vuonna 2003 Ammattiopisto 52 42 48 Amk 24 25 23 Tiedekorkeakoulu 24 22 17 Muu 11 12 Yhteensä 100 100 100 Osaamistarveluotain 13 Teollisuus ja Työnantajat 2003
3. Rekrytointi ammattiopistoista edelleen korkeaa tasoa Kuva 5. Ammattiopistoista valmistuneiden tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina 1999 2003 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Ennakoitu lisätarve 1999 2001 2002 2003 Kuva 6. Rekrytointitarve ammattiopistoista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Rakentaminen Metsä Elintarvike Palvelut Kemia Liikenne Elektroniikka Viestintä TeVaNaKe Energia Rekrytointitarve yhteensä 11 400 Sähkö- ja tele 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Tänä vuonna TT:n edustamat alat ennakoivat tarvitsevansa noin 11 400 uutta ammattiosaajaa. Viime vuonna arvio oli 13 000. Kyselyajankohtana vallinneeseen taloudelliseen epävarmuuteen nähden kysyntä on samaa korkeaa tasoa kuin aikaisemmin. 3.1 Toimialakohtaiset erot tasoittuneet viime vuodesta Toimialoittain tarkasteltuna uusia ammattiosaajia tarvitaan edelleen metalliteollisuuteen. Toimialojen väliset erot ovat kuitenkin tasoittuneet. Arvio metalliteollisuuteen palkattavien määrästä on pudonnut viime vuodesta runsaalla tuhannella. Rakennusalan kysyntä on kasvanut 500:lla. Metsäteollisuuden tilanne on ennallaan viime vuoteen verrattuna. Elintarviketeollisuus palkkaisi tänä vuonna vähän enemmän ammattiosaajia kuin viime vuonna. Elektroniikkateollisuudessa on noin 500 rekrytoinnin pudotus. 3.2 Tekniikan taitajien osuus 70 prosenttia Ammattiopistojen koulutusaloja painotetaan niin, että noin seitsemältä kymmenestä toivottaisiin tekniikan koulutusta. Kaupan ja hallinnon alan koulutuksen osuus on vajaa 10 prosenttia. Noin viidennekseltä rekrytoitavista toivotaan muuta koulutusta. Koulutusalojen painotuksessa on suuria toimialakohtaisia eroja. Eniten uusia tekniikan ammattiosaajia arvioidaan palkattavan metalliteollisuuteen, rakentamiseen ja metsäteollisuuteen. Järjestys oli viime vuonna sama. Metalliteollisuuden kysyntä on pudonnut viime vuoteen verrattuna noin tuhannella. Rakentamisessa uusien tekniikan ammattilaisten tarve on noussut 500:lla ja metsäteollisuudenkin hieman. Elektroniikkateollisuuden ennuste on pudonnut 500:lla. Osaamistarveluotain 14 Teollisuus ja Työnantajat 2003
3.3 Riittävätkö ammattiosaajat yritysten tarpeisiin? Rekrytointitietoja voidaan käyttää apuna koulutuksen suunnittelussa siten, että uuden henkilöstön kysyntää verrataan Suomessa vuosittain suoritettavien tutkintojen määrään. Se antaa suuntaviivaa, tuottaako koulutusjärjestelmämme tarpeeksi osaamista yritysten tarpeisiin. TT:n jäsenkentän rekrytointitarve on yli 40 prosenttia tekniikan alalla suoritettavien tutkintojen määrästä. TT:n jäsenyrityksissä on henkilöstöä noin 530 000 eli vain noin 20 prosenttia koko työelämästä. Julkinen sektori, yksityiset palvelualat ja maa- ja metsätalous mukaan lukien työllisiä oli vuoden 2002 aikana keskimäärin noin 2 400 000. Kone- ja metallialan tutkintoja suoritettiin vuonna 2001 opetushallituksen koulutusluokituksen mukaan noin 2 900. Metalliteollisuuden rekrytointiarvio ammattiopistojen tekniikan koulutusalalta on yksinään miltei 2 300. Rakennusalalla tutkintoja suoritettiin noin 600 ja paperi- ja kemianteollisuusalalla noin 1 200. Sähköalalla suoritettiin lähes 4 700 tutkintoa. Metalliteollisuus rekrytoi eniten kone- ja metallitekniikan ammattilaisia. Seuraavaksi kysytyin osaamisalue on sähkö- ja energiatekniikka ja kolmanneksi elektroniikka. Rakennusala painottaa selvästi eniten rakennus- ja maanmittaustekniikan osaamista ja jonkin verran kone- ja metallitekniikkaa. Metsäteollisuus ennakoi tarvitsevansa eniten puutuoteteollisuuden tekniikkaan perehtyneitä. Seuraavaksi eniten kysytään paperi- ja kemianteollisuuden tekniikkaa ja sähkö- ja energiatekniikkaa. Lyhyen tähtäyksen laskelmissa tulee ottaa huomioon, mitä osaamista on löydettävissä Kuva 7. Rekrytointitarve ammattiopistojen tekniikan koulutusaloilta TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Rakentaminen Metsä Elintarvike Kemia Liikenne Viestintä Elektroniikka Palvelut Energia Rekrytointitarve yhteensä 7 600 Sähkö- ja tele 0 500 1000 1500 2000 2500 työttömistä koostuvasta työvoimareservistä. Työministeriön omien arvioiden mukaan noin puolet työttömistä on kuitenkin jo kokonaan syrjäytynyt työmarkkinoiden ammattivaatimuksista. Osaamisen kysyntä ja tarjonta kohtaavat huonosti myös alueellisesti. Ammattiosaamisen merkitystä korostetaan kaikissa selvityksissä, kuten pitkällä tähtäyksellä tulevaisuutta ennakoivassa poikkihallinnollisessa Työvoima 2020 -hankkeessa että TT:n omassa tulevaisuusluotaimessa. Näissä kannetaan huolta sekä koulutusmääristä että koulutuksen tuottaman osaamisen laadusta. Osaamistarveluotain 15 Teollisuus ja Työnantajat 2003
4. Eräillä aloilla kysyntä ammattikorkeakouluista kasvaa Kuva 8. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina 1999 2003 Ennakoitu lisätarve 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1999 2001 2002 2003 Kuva 9. Rekrytointitarve ammattikorkeakouluista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Metsä Rakentaminen Palvelut Elintarvike Elektroniikka Kemia Liikenne Energia Viestintä TeVaNaKe Rekrytointitarve yhteensä 5 400 Sähkö- ja tele 0 500 1000 1500 2000 2500 4.1 TT:n edustamien alojen yhteistarve on vähentynyt Tänä vuonna TT:n jäsenyrityksiin oltaisiin valmiita palkkaamaan noin 5 400 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Viime vuoden osaamistarveluotaimessa yritykset ennakoivat, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita rekrytoitaisiin kyseisenä vuonna miltei 8 000. Kysyntä ammattikorkeakouluista vähentyy selvemmin kuin ammattiopistoista. 4.2 Eräillä toimialoilla kysynnän ennakoidaan kasvavan Metalliteollisuus arvioi rekrytoivansa ammattikorkeakouluista viimevuotista enemmän. Viime vuonna ala arvioi tarvitsevansa 1 500 ammattikorkeakoulun suorittanutta ja nyt lähes 2 000. Myös metsäteollisuuden kysyntä on noussut 300:lla. Rakentamisessa tilanne on lähes ennallaan. Elektroniikkateollisuus pienentää ennustettaan noin 1 000:lla. Vastaajat painottavat tekniikan osaamista niin, että miltei seitsemältä kymmenestä ammattikorkeakoulusta rekrytoitavalta edellytetään tekniikan koulutusta. Tradenomien osuus on noin viidennes kokonaistarpeesta ja muilta koulutusaloilta valmistuneiden osuus 10 prosenttia. 4.3 Uusia AMK-insinöörejäkin palkataan tänä vuonna eräille aloille viimevuotista enemmän AMK-insinöörejä arvioitiin palkattavan viime vuonna yli 5 000. Tänä vuonna ennuste on pudonnut noin 3 600:een. Metalliteollisuus ennakoi tarvitsevansa uusia AMK-insinöörejä kuitenkin hieman enemmän kuin viime vuonna, samaten metsäteollisuus. Rakennusalalla tilanne on miltei ennallaan. Elektroniikkateollisuudessa kysyntä on pudonnut 800:lla. Osaamistarveluotain 16 Teollisuus ja Työnantajat 2003
4.4 Tuottavatko ammattikorkeakoulut riittävästi osaamista yritysten tarpeisiin? Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tekniikan koulutusaloilla suoritettiin vuonna 2001 noin 4 600 tutkintoa. Konetekniikan AMK-insinööritutkintoja suoritettiin vähän alle 700, puunjalostustekniikan 70. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa suoritettiin noin 400 tutkintoa. Vaikka osa osaamistarveluotaimen ennakoimasta rekrytointitarpeesta aiheutuisi henkilöstön siirtymisestä yrityksestä toiseen eikä aiheuttaisi koulutustarvetta, ammattikorkeakouluista valmistuvien insinöörien määrä ei vaikuta ylimitoitetulta. Täytyy muistaa, että TT:n jäsenkenttä edustaa teollisuudesta, rakentamisesta, liikenne- ja kuljetusalasta sekä liike-elämän palveluista henkilöstömäärän mukaan laskettuna vain kolmasosaa. Myös julkinen sektori ja yksityiset palvelualat tarvitsevat AMK-insinöörejä. Valmistuneiden määrä on tosin huomattavasti aloituspaikkojen määrää pienempi. Keskeyttämistä on paljon. Insinöörejä oli työttömänä maaliskuun 2003 lopussa noin 3 500. Valtaosa heistä oli vanhoja opistoinsinöörejä. 4.5 Tietoteollisuuden osaajille riittää edelleen kysyntää Elinkeinoelämä ja TT tukivat tietoteollisuuden lisäkoulutusohjelmaa vuosiksi 1998 2002. Nyt tietoteollisuuteen kuuluvan elektroniikkateollisuuden rekrytointi ammattikorkeakouluista on ainakin väliaikaisesti vähentynyt noin 300 ammattikorkeakouluinsinööriin. Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin elektroniikan sekä tietoliikennetekniikan koulutusohjelmissa vuonna 2001 kummassakin noin 180 tutkintoa, sähkötekniikassa vähän alle 800 ja tietotekniikassa 900. TT uskoo, että tietoteollisuuden osaajille on vastedeskin kysyntää. Esimerkiksi runsaat 1 500 uutta AMK-insinöörin palkkaamista tänä vuonna ennakoiva metalliteollisuus painottaa rekrytoinnissaan elektroniikkaa toiseksi eniten heti metalli- ja konetekniikan jälkeen. Seuraavaksi eniten kysytään sähkö- ja energiatekniikan sekä tietotekniikan osaamista. Tietotekniikan ja elektroniikan osaajia aiotaan palkata lisää myös sähkö- ja telealalle, liikenteeseen, TT:n palvelualoille, energia-alalle ja viestintään. Kuva 10. AMK-insinöörien rekrytointitarve TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Metsä Rakentaminen Elektroniikka Palvelut Elintarvike Kemia Energia Liikenne Sähkö- ja tele Rekrytointitarve yhteensä 3 600 Viestintä 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Osaamistarveluotain 17 Teollisuus ja Työnantajat 2003
5. Kysyntä tiedekorkeakouluista ennallaan tai vähentynyt Kuva 11. Tiedekorkeakouluista valmistuneiden rekrytointitarve vuosina 2002 2003 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Rekrytointiarvio 2002 2003 Kuva 12. Rekrytointitarve tiedekorkeakouluista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Elektroniikka Sähkö- ja tele Palvelut Metsä Rakentaminen Kemia Elintarvike Viestintä Energia Liikenne Rekrytointitarve yhteensä 4 000 TeVaNaKe 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Kuva 13. Uusien diplomi-insinöörien tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina 1999 2003 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ennakoitu lisätarve 1999 2001 2002 2003 5.1 Korkeimmalla koulutusasteella rekrytointitarve on vähentynyt selvimmin Yrityksiltä kysyttiin, kuinka paljon ne ennakoivat palkkaavansa vuonna 2003 henkilöitä, joilla on tutkinto teknillisestä korkeakoulusta, kauppakorkeakoulusta tai yliopistosta. Ennuste on noin 4 000. Diplomi-insinöörien osuus tiedekorkeakouluista tapahtuvasta kokonaisrekrytoinnista on yli 70 prosenttia ja ekonomien noin 15 prosenttia. Loppuosalta toivotaan tutkintoa muista tiedekunnista ja koulutusohjelmista. Viime vuonna tiedekorkeakouluista valmistuneita arvioitiin palkattavan noin 7 000. Tämän vuoden arvio on siis pudonnut 3 000:lla, eli vielä enemmän kuin ammattikorkeakouluista valmistuneiden kohdalla. Mitä korkeampi koulutusaste, sitä enemmän rekrytointitarve näyttää vähentyneen. 5.2 Metalliteollisuudessa uusien akateemisten osaajien kysyntä ennallaan Metalliteollisuudessa uusien tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneiden kysyntä on lähes viime vuoden kaltainen. Elektroniikkateollisuudessa on eniten vähennystä, yli tuhat henkilöä. Myös kemianteollisuuden arvio on viimevuotista pienempi. 5.3 Uusien diplomi-insinöörien kysynnän muutos vaihtelee toimialoittain Diplomi-insinöörejä ennakoidaan palkattavan lisää runsaat 2 700. Viime vuonna arvio oli 2 000 enemmän. Metalliteollisuuden kysyntä on lähes ennallaan, metsäteollisuuden jopa hieman viimevuotista suurempi. Pudotusta on eniten elektroniikkateollisuudessa. Osaamistarveluotain 18 Teollisuus ja Työnantajat 2003
5.4 Diplomi-insinöörien kysyntä verrattuna valmistuneiden määrään Tilastokeskuksen mukaan Suomessa suoritettiin vuonna 2001 noin 2 200 diplomi-insinöörin tutkintoa. Noin viidesosaa koko työelämästä edustavan TT:n jäsenkentän rekrytointitarve ylittää yksinään uusien työmarkkinoille tulevien diplomi-insinöörien määrän. Konetekniikan diplomi-insinöörejä valmistui vuonna 2001 noin 300, sähkötekniikan runsaat 400, energiatekniikan 50 ja tietotekniikan noin 300. Tietoliikennetekniikassa ei suoritettu tutkintoja kyseisenä vuonna, uusia opiskelijoita otettiin vähän alle 300. Työttömiä diplomi-insinöörejä oli maaliskuun 2003 lopussa noin tuhat. Työttömien osuus ammattikunnasta oli kaksi prosenttia. 5.5. ICT -alojen osaamista kysytään rekrytoivilla toimialoilla Samaan aikaan kun elektroniikkateollisuuden arvio uusien diplomi-insinöörien tarpeesta on pienentynyt ainakin tämän vuoden osalta, ICTalan painottamaa osaamista tarvitaan muilla aloilla. Diplomi-insinöörien rekrytointitarve on metalliteollisuudessa yhtä korkealla tasolla kuin viime vuonna. Ala painottaa elektroniikkaa toiseksi eniten heti kone- ja metallitekniikan jälkeen. Seuraavaksi eniten painotetaan sähkö- ja energiatekniikkaa ja tietotekniikkaa. Metsäteollisuus aikoo lisätä diplomi-insinöörien rekrytointia viime vuodesta. Ala palkkaa eniten paperi- ja puutuoteteollisuuden tekniikan osaajia, mutta heti toiseksi eniten sähkö- ja energiatekniikkaan, metalli- ja konetekniikkaan sekä elektroniikkaan erikoistuneita. Elektroniikan ja tietotekniikan osaajia aiotaan palkata lisää myös energia-alalle, liikenteen palvelukseen, TT:n palvelualoille ja viestintään. 5.6 Ekonomien kysyntä isoilla toimialoilla samaa luokkaa kuin viime vuonna Ekonomien osuus kaikista tiedekorkeakouluista rekrytoitavista on noin 15 prosenttia. Yhteensä heitä ennakoidaan palkattavan noin 700. Viime vuonna arvio oli 900. Kuva 14. Rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Elektroniikka Sähkö- ja tele Metsä Palvelut Rakentaminen Kemia Energia Liikenne Elintarvike Viestintä Rekrytointitarve yhteensä 2 700 0 200 400 600 800 1000 1400 1200 1000 800 600 400 200 Kuva 15. Ekonomien tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina 1999 2003 0 Ennakoitu lisätarve 1999 2001 2002 2003 Metalliteollisuuden arvio on suurempi kuin viime vuonna, samoin rakennusalan. Elektroniikkateollisuuden näkemys on viimevuotisella tasolla. Kokonaisvähennys aiheutuu rekrytoinnin vähentymisestä liikenteessä, energiaalalla, viestinnässä sekä kemian ja TeVaNaKe - teollisuudessa. Osaamistarveluotain 19 Teollisuus ja Työnantajat 2003
Kuva 16. Rekrytointitarve kauppakorkeakouluista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Rakentaminen Elektroniikka Elintarvike Sähkö- ja tele Metsä Palvelut Kemia Viestintä TeVaNaKe Energia Liikenne Rekrytointitarve yhteensä 700 0 50 100 150 200 250 Kuva 17. Tohtorien ja lisensiaattien tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina 1999 2003 Ennakoitu lisätarve 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1999 2001 2002 2003 Vuonna 2001 liiketaloustieteessä suoritettiin Tilastokeskuksen mukaan noin 1 200 kauppatieteen maisterin tutkintoa. Maaliskuun 2003 lopussa ekonomien työttömyysprosentti oli 3,2. 5.7 Tohtorien ja lisensiaattien kysyntä vakaa Tohtoreita ja lisensiaatteja arvioitiin palkattavan lisää noin 200. Viime vuonna tarve oli 250. Akateemisia jatkotutkintoja suorittaneiden kysyntä on ollut viime vuodet varsin tasaista. Tutkijakoulutuksen suorittaneita oli TT:n jäsenyrityksissä TT:n toimihenkilötilaston mukaan vuoden 2001 lopussa noin 1 300. Määrä ja osuus kaikista toimihenkilöistä, noin 1 prosentti, on pysynyt viime vuodet ennallaan. Metalliteollisuus arvioi rekrytoivansa enemmän lisensiaatteja ja tohtoreita kuin viime vuonna, samoin metsäteollisuus. Kemian teollisuuden arvio on vähentynyt. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa suoritettiin vuonna 2001 noin 1 900 lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa. Tekniikan koulutusalalla lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja suoritettiin noin 360. Kuva 18. Tohtorien ja lisensiaattien rekrytointitarve TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Palvelut Kemia Metsä Elektroniikka Rakentaminen Elintarvike Viestintä Rekrytointitarve yhteensä 200 0 20 40 60 80 100 Osaamistarveluotain 20 Teollisuus ja Työnantajat 2003
6. Elinkeinoelämä investoi henkilöstöön yhä enemmän Vastaajia pyydettiin arvioimaan Suomessa toimivan henkilöstön kehittämisen laajuus oppilaspäivinä ja taloudellisena investointina. Myös kehittämistoimenpiteisiin osallistuneiden osuutta kysyttiin. Toimipaikoista pyydettiin toteumatietoja vuodelta 2002 ja ennakkoarvioita vuosiksi 2003 ja 2004. Henkilöstökoulutuskysely kohdistettiin vähintään 250 henkeä työllistäviin toimipaikkoihin. Näin tulosten vertailtavuus edellisiin, suuriin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuneisiin selvityksiin säilyy. Kyselyyn vastasi 170 toimipaikkaa, joiden palveluksessa on 150 000 henkeä. Suomalaisen elinkeinoelämän investointeja henkilöstön kehittämiseen voidaan verrata yhteiseurooppalaisen tutkimushankkeen Yritysten kustantama henkilöstökoulutus vuonna 1999 tuloksiin. Tilastokeskus julkaisi tämän osittain EU:n komission rahoittaman tutkimushankkeen raportin suomeksi elokuussa 2002. 6.1 Yhä suurempi osuus henkilöstöstä osallistuu kehittämistoimenpiteisiin Osaamistarveluotaimessa kysyttiin, kuinka suuri osuus henkilöstöstä osallistuu ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Pyydettiin huomioimaan kaikki koulutusmuodot kuten yrityskohtainen koulutus omien kouluttajien vetämänä, yrityskohtainen ulkopuolisten kouluttajien vetämä koulutus, ulkoinen koulutus sekä tuettu omaehtoinen koulutus. Miltei 80 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutukseen vuonna 2002. Vastaajat ennakoivat osallistumisen olevan tänä vuonna yhtä aktiivista kuin viime vuonna. Vuonna 2004 osallistumisasteen ennakoidaan hieman nousevan. TT:n jäsenkentässä vähintään 250 henkeä työllistävissä toimipaikoissa koulutukseen osallistuminen on huomattavasti aktiivisempaa kuin EU-maiden yrityksissä keskimäärin. Yritysten kustantama henkilöstökoulutus vuonna 1999 -tutkimushankkeen mukaan koulutusta järjestäneiden yritysten palkansaajista keskimäärin 49 prosenttia osallistui koulutukseen. Mukana olleissa suomalaisyrityksissä osallistumisaktiivisuus oli 54 prosenttia. EUtutkimuksessa ovat edustettuina yksityisen sektorin vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset maa- ja metsätaloutta lukuun ottamatta. Kuva 19. Henkilöstökoulutukseen osallistunut henkilöstö vuosina 1993 2004 90 Koulutukseen osallistuneet, % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1993 1995 1998 2001 2002 2003* 2004* * Ennuste Kuva 20. Oppilaspäivät henkilöä kohti vuosina 1993 2004 Oppilaspäivät/henkilö 5 4 3 2 1 0 1993 1995 1998 2001 2002 2003* 2004* * Ennuste 6.2 Noin neljä oppilaspäivää henkilöä kohti Oppilaspäivillä tarkoitetaan lukua, joka saadaan kertomalla koulutustilaisuuden kesto koulutukseen osallistuvien määrällä. Jos esimerkiksi kaksi päivää kestävään koulutukseen osallistuu 10 henkeä, oppilaspäiviä kertyy 20. Yritykset arvioivat vuonna 2002 kertyneen noin 4 oppilaspäivää palveluksessa olevaa henkeä kohti. Oppilaspäivien määrän ennakoidaan pysyvän samana seuraavat kaksi vuotta. Osaamistarveluotain 21 Teollisuus ja Työnantajat 2003
Kuva 21. TT:n jäsenyritysten koulutuskustannukset vuosina 1993 2003 600 500 400 300 200 100 0 Koulutuskustannukset, milj. 1993 1995 1998 2001 2002 2003* 2004* * Ennuste Kuva 22. Yritysten koulutuskustannukset suhteutettuna maksettuihin palkkoihin vuosina 1988 2003 5 4 3 2 1 0 Koulutuskustannukset per palkat, % 1988 1993 1995 1998 2001 2002 2003* 2004* * Ennuste Kuva 23. Henkilöstön kehittämisen rahoitus vuonna 2002 Yritykset 95,8 % Yhteiskunta 4,2 % Oppilaspäiviä on ilmeisesti todellisuudessa raportoitua enemmän. Oppilaspäivien raportointi on vaikeaa esimerkiksi hyvin suosituksi tulleessa kaksi vuotta kestävässä johtamisen erikoisammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa, josta osa on etäopiskelua. EU-tasolla on verrattu yritysten kustantaman koulutuksen määrää koulutustunteina. Koulutusta kertyy EU-maissa keskimäärin 14 tuntia palkansaajaa kohti. EU-tutkimushankkeessa mukana olleissa suomalaisyrityksissä koulutusta oli 18 tuntia eli noin kolme päivää jokaista palkansaajaa kohden. 6.3 Henkilöstön kehittäminen merkittävämpi investointi kuin viime vuonna Kyselyyn vastanneissa vähintään 250 henkeä työllistävissä toimipaikoissa koulutuskustannukset olivat noin 188 miljoonaa euroa vuonna 2002. Luku sisältää koulutusajan palkat ja niiden sivukustannukset. Koko TT:n jäsenkenttään yleistettynä tulos merkitsee, että TT:n jäsenyritysten koulutuskustannukset olivat noin 495 miljoonaa euroa. Vastaajat ennakoivat koulutusinvestointien pysyvän korkeina seuraavat kaksi vuotta. On oletettavaa, että investoinnit ovat tätäkin suuremmat. Oppiminen on organisoitu entistä enemmän osaksi työtä. Kurssimuotoista koulutusta on entistä vähemmän. Kehittämisohjelmien panostuksia, esimerkiksi koulutusajalta maksettuja palkkoja, on siten entistä vaikeampi arvioida. TT:n jäsenkentässä koulutusinvestoinnit olivat viime vuonna 935 euroa palkansaajaa kohti. EU-tason henkilöstökoulutusselvityksessä on vertailtu vain kurssimuotoisen koulutuksen kustannuksia, jolloin kustannukset olivat keskimäärin 760 euroa työntekijää kohti vuonna 1999. 6.4 Koulutusinvestoinnit suhteutettuna palkkoihin korkeammat kuin viime vuonna Koulutuskustannukset suhteutetaan yleensä maksettuihin palkkoihin. Osaamistarveluotaimen mukaan TT:n edustamilla aloilla koulutusinvestoinnit olivat vuonna 2002 keskimäärin 3,6 prosenttia maksetuista palkoista, hieman enemmän kuin vuonna 2001. Osaamistarveluotain 22 Teollisuus ja Työnantajat 2003
EU-tutkimushankkeen mukaan yritykset panostivat vuonna 1999 henkilöstön koulutukseen keskimäärin 2,4 prosenttia työvoimakustannuksista. 6.5 Yhteiskunnan tuki henkilöstön kehittämiseen vähentynyt Osaamistarveluotaimeen vastanneissa yrityksissä yhteiskunnan tuki henkilöstön kehittämiseen oli vuonna 2002 keskimäärin 4,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Julkisen vallan tuki yritysten henkilöstökoulutukseen näyttää vähentyneen viime vuosikymmenen lopusta. Henkilöstön kehittämistä koskevat vastaukset analysoitiin vain vähintään 250 henkilöä työllistävistä keskisuurista ja suurista toimipaikoista. Pienet yritykset saanevat yhteiskunnan tukea enemmän. Kuva 24. Henkilöstökoulutustuen kehitys vuosina 1998 2002 Yhteiskunnan tuki, % 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1998 2001 2002 Osaamistarveluotain 23 Teollisuus ja Työnantajat 2003
7. Kyselyn tavoitteet, menetelmät ja tulosten yleistettävyys 7.1 Tavoitteet Osaamistarveluotaimen tavoitteena on tukea Suomessa tarjolla olevan koulutuksen suunnittelua. Tiedustelu ennakoi elinkeinoelämän osaamistarpeita yksityiskohtaisesti vuoden tähtäyksellä. Osaamistarpeiden kehitystä ennakoidaan kolmen vuoden aikajänteellä. TT:n jäsenyrityksiä pyydetään arvioimaan, kuinka monta henkilöä rekrytoidaan vuonna 2003 ja mihin suuntaan uuden henkilöstön tarve muuttuu vuosina 2004 ja 2005. Myös uudelta henkilöstöltä toivottu pohjakoulutus kysytään. Lisäksi selvitetään henkilöstön kehittämistoimenpiteiden laajuutta ja rahallisia panostuksia. Tiedustelua toistettaessa muodostuu tunnuslukuja, indikaattoreita, joista voi tehdä koulutuksen mitoitusta ja sisältöä koskevia johtopäätöksiä. Tuloksia täytyy tulkita yhdessä kansainvälisiä markkinoita ja kilpailukykyä, teknologia- ja talouskehitystä sekä yhteiskunnallista muutosta kuvaavien pitkän tähtäyksen ennusteiden kanssa. Elinkeinoelämän osaamistarpeista pyritään kertomaan, jotta koulutustarjonta vastaisi mahdollisimman hyvin kysyntää. Näin voidaan huolehtia osaavan henkilöstön riittävyydestä Suomessa. Taulukko 3. Vastausaktiivisuus toimialoittain Toimiala Vastanneita Vastaus-% Elektroniikka 50 60 Elintarvike 29 53 Energia 20 49 Kemia 66 47 Metalli 202 42 Palvelut 32 40 Liikenne 20 39 Viestintä 25 39 Metsä 96 37 Rakentaminen 43 35 Sähkö- ja tele 13 33 TeVaNaKe 7 27 Kaikki yhteensä 603 42 7.2 Kohdejoukko Tiedusteluun valittiin kaikki TT:n jäsenyritysten vähintään 250 henkeä työllistävät toimipaikat. Lisäksi mukaan otettiin otos sekä 10 49 henkeä työllistävistä että 50 249 henkeä työllistävistä toimipaikoista. Henkilöstön kehittämistä koskevassa osuudessa kohdejoukko rajattiin vähintään 250 henkilöä työllistäviin toimipaikkoihin. Tiedot pyydettiin toimitus- tai yksikönjohtajalta, suurissa yrityksissä henkilöstö- tai koulutusjohtajalta. 7.3 Vastausaktiivisuus Tiedot kerättiin helmi- ja maaliskuussa 2003. Tehtävä oli haasteellinen. Taloudellinen tilanne oli jatkunut epävakaana jo pitkään. Käänne parempaan oli siirtynyt kerta kerralta kauemmas tulevaisuuteen. Yhä todennäköisemmältä näyttävä Irakin sota aiheutti suurta taloudellista epävarmuutta. Kyselyyn vastasi kuitenkin 603 toimipaikkaa. Vastausaktiivisuudeksi saatiin tyydyttävät 42 prosenttia. Vastaajatoimipaikat työllistävät yli 230 000 henkeä, mikä on 44 prosenttia kaikkien TT:n jäsenyritysten henkilöstömäärästä. Edellisessä kyselyssä vastausaktiivisuus oli 38 prosenttia. Kysely tehtiin nyt toista kertaa pelkästään tietoverkon kautta. 7.4 Menetelmät 7.4.1 Yritysjohdon näkemykset esiin tietoverkon kautta Kohdejoukolle postitettiin saatekirje ja kirjallinen kyselylomake (liitteenä). Kyselyyn vastattiin kuitenkin tietoverkossa sähköisen lomakkeen avulla. Osaamistarveluotaimen rekrytointitarpeita koskevat tulokset perustuvat yritysjohdon helmi- ja maaliskuussa 2003 antamiin ennakkokäsityksiin siitä, miten markkinat kehittyvät ja missä määrin yrityksissä on kykyä ja halukkuutta palkata uutta henkilöstöä. Tilastollista tukea näkemyksilleen vastaajat voivat saada vain henkilöstön ikärakenteesta ja poistumasta eläkkeelle. Ennusteet osoittautuvat oikeiksi tai vääriksi vasta tulevaisuudessa. Valmius palkata uutta henkilöstöä saattaa muuttua hyvinkin nopeasti markkinoilla tapahtuvien muutosten takia. Osaamistarveluotain 24 Teollisuus ja Työnantajat 2003
7.4.2 Toimialat kuvaavat TT:n jäsenkenttää Osaamistarveluotaimessa on entiseen tapaan noudatettu TT:n jäsenliittoihin perustuvaa jakoa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on kuitenkin eroteltu muusta metalliteollisuudesta. Liikenteeseen on luettu myös tietoliikenne. Nimikkeellä Palvelut on ryhmitelty erilaisia TT:n palvelualoja edustavia yrityksiä. Näin toimialajako muodostuu seuraavaksi: Elintarviketeollisuus Graafinen teollisuus Kemian teollisuus Metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen (sisältää rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden) Sähkö- ja teleala (puhelinlaitokset, sähköasennus) TeVaNaKe (tekstiili-, vaate-, kenkä- ja nahkateollisuus) TT:n palvelualat (ahtaus ja huolinta, varustamot, suunnittelu- ja konsulttitoimistot, radio ja televisio, vartiointi-, siivous- ja autonrengasala) Liikenne (ilmailu, rautatieliikenne, posti- ja teleliikenne) Viestintä (graafisen alan tuotanto, kuten kirjapainot, reproyritykset ja kirjansitomot, kustantajat, kuten sanoma- ja aikakauslehtien sekä kirjankustantajat sekä lehden varhaisjakelua harjoittavat yritykset) 7.4.3 Yleistykset vastaajien henkilöstömäärän mukaan Vastaajien antamat tiedot on yleistetty TT:n koko jäsenkenttään vastaajien henkilöstöedustavuuden mukaan. Vastaajatoimipaikat työllistävät yli 230 000 henkeä, mikä on 44 prosenttia kaikkien TT:n jäsenyritysten henkilöstömäärästä. Osaamistarveluotaimen tulokset on yleistetty toimialakohtaisesti koko TT:n jäsenkenttään seuraavalla kaavalla: Toimialan ilmoittama henkilöstötarve Vastaajatoimipaikkojen henkilöstömäärä toimialalla Toimialan koko henkilöstömäärä Taulukossa 4 näkyvät toimialakohtaisen tulosten laskemisessa käytetyt yleistysprosentit. Toimialakohtaiset arviot ovat suuntaa antavia. Otantatutkimuksissa tiedot saattavat vääristyä kadon eli vastaamattomuuden takia. Otanta saattaa aiheuttaa satunnaisvirheitä. x Taulukko 4. Osaamistarveluotaimen edustavuus TT:n jäsenkenttään ja toimialoihin henkilöstömäärän mukaan Toimialan Vastaajien Vastaajien henkilöstö- henkilöstö- edustavuus, % Toimiala määrä TT:ssä määrä (yleistysprosentti) Elektroniikka 54 880 52 013 95 Liikenne 52 803 40 944 78 Energia 11 843 7 123 60 Palvelut 43 519 18 347 42 Kemia 40 539 16 136 40 Elintarvike 29 518 11 237 38 Metalli 115 835 43 889 38 Metsä 61 785 22 694 37 Sähkö- ja tele 15 020 5 366 36 Viestintä 17 608 4 902 28 Rakentaminen 50 212 10 968 22 TeVaNake 11 661 902 8 Muut 24 609 0 0 Kaikki yhteensä 529 832 234 521 44 Taulukko 5. Vastaajatoimipaikat TE-keskuksittain TE-keskus Vastaajat Vastaus-% Satakunta 36 48 Pohjanmaa 29 48 Lappi 15 48 Varsinais-Suomi 62 47 Keski-Suomi 32 46 Kainuu 6 46 Pohjois-Pohjanmaa 34 44 Uusimaa 182 43 Pirkanmaa 64 42 Pohjois-Savo 28 42 Pohjois-Karjala 14 39 Etelä-Pohjanmaa 15 35 Häme 41 33 Kaakkois-Suomi 34 33 Etelä-Savo 11 29 Koko tiedustelu 603 42 7.4.4 Alueellinen edustavuus Otokseen poimittiin toimipaikkoja eri TE -keskuksista siten, että noudatettiin mahdollisimman hyvin TT:n jäsenyritysten toimipaikkojen alueellista jakaumaa. Vastauksia saatiin melko tasaisesti eri TE-keskuksista. Vastaajien lukumäärä jää kuitenkin osassa Suomea hyvin alhaiseksi. Osaamistarveluotain 25 Teollisuus ja Työnantajat 2003