Vastavuoroisuus vapaaehtoistyössä



Samankaltaiset tiedostot
VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Vapaaehtoistoiminnan. vaikutukset ja vaikuttavuus

Osallisuutta lähiympäristöstä

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Hyvinvointi ja liikkuminen

Vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia vastavuoroisuudesta ikääntyneiden ihmisten vapaaehtoistyössä

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Elinpiirin merkitys vanhuudessa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

LC JUUKA / ELLI ULKOILUTUSAKTIVITEETTI

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Tutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Työn muutokset kuormittavat

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

IkäArvokas Etsivä ja osallistava vanhustyö

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Yksinäisyys vaivaa, pitääkö siihen tyytyä? Riitta Kauppila, Vanhustyön vastuunkantajat 2014

Ilo irti ympäristöstä!

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Yli 60-vuotiaiden omaishoitajien etäkuntoutuksen vaikuttavuus ja kuntoutujien kokemukset

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

PalveluSantran perustehtävät:

TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

Transkriptio:

Vastavuoroisuus vapaaehtoistyössä Vapaaehtoiskoordinaattoreiden Syysseminaari 29.10.2014 Irma Äyräväinen, TtM, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter

Sisältö Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi VAU Oman tutkimuksen taustaa Aineiston esittely Apua saaneiden ikäihmisten kokemukset Vapaaehtoistyöntekijöiden kokemukset Pohdintaa

Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi (VAU) Toteutettiin vuosina 2008-2011 Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin yhteistyönä Apua saaneet olivat yli 65- vuotiaita, yksin kotonaan asuvia ihmisiä, joilla oli ulkona liikkumisen ongelmia tai -pelkoa Vapaaehtoisiksi rekrytoitiin eläkeikäisiä ihmisiä, jotka olivat halukkaita osallistumaan kolmipäiväisen koulutuksen Vapaaehtoisten koulutuksen keskiössä Toimiva vuorovaikutus (Thomas Gordon)

VAU Kolme kuukautta kestäneen toimintajakson aikana vapaaehtoiset ja ikäihmiset suunnittelivat yhdessä ohjelman, jonka mukaisesti tapasivat noin kerran viikossa ja tekivät niitä asioita, jotka olivat ikäihmiselle tärkeitä. Ihmiset haastateltiin ennen ja jälkeen toimintajakson, puolet ihmisistä oli arvottu kontrolliryhmään, jotka saivat toimintajaksonsa vasta loppuhaastattelun jälkeen. Näin voitiin tutkimuksellisesti verrata toiminnan saaneita ja kontrolliryhmää toisiinsa.

Vastemuuttuja Elämänlaatu on yksilön arvio elämästään siinä kulttuuri- ja arvokontekstissa, missä hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin. WHOQOL-BREF Ulottuvuudet Yleinen elämänlaatu Fyysinen 8 kysymystä fyysisestä terveydestä Psyykkinen 6 kysymystä psyykkisestä hyvinvoinnista Sosiaalinen 3 kysymystä sosiaalisesta hyvinvoinnista Ympäristö 8 kysymystä mm. asuinympäristöön ja palveluihin liittyen

Apua saaneet ikäihmiset N=122 Keski-ikä 82.3 vuotta (vaihteluväli 70-92-vuotta) 88 % naisia, 66 % leskiä 92 % halusi liikkua ulkona 96 % raportoi merkittäviä esteitä ulkona liikkumiselle Yleisimmät esteet: Huono sää (72 %) Seuran puute (69 %) Kaatumisen pelko (64 %) Teiden liukkaus (63 %) Sairaudet (46 %) Kipu (45 %) Väsymys (39 %) Turvattomuus (27 %) Huono näkö (16 %).

QoL 100 95 Elämänlaatu pistemäärä interventio ja kontrolliryhmissä ennen ja jälkeen intervention (keskiarvo, 95% CI) Interventio Kontrolli 100 95 90 90 85 85 80 80 75 Pre Post Pre Post 75 Group by time p=0.163 Group p=0.076

VAU Tuloksia Kolmen kuukauden toimintajakson aikana ei havaittu muutosta WHO:n elämänlaatu mittarilla mitattuna. Ainoastaan fyysisen toimintakyvyn osa-alueella todettiin parantumista The effect of an outdoor activities intervention delivered by older volunteers on the quality of life of older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. (Rantanen T, Äyräväinen I, Eronen J, Lyyra TM, Törmäkangas T, Vaarama M, Rantakokko M. Aging Clin Exp Res, 2014) Henkilöillä, joilla oli lieviä masennusoireita, tapahtui oireiden vähenemistä toimintajakson aikana The effect of out-of-home activity intervention delivered by volunteers on depressive symptoms among older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. (Rantakokko M, Pakkala I, Äyräväinen I, Rantanen T, Aging & Mental Health, 2014)

Taustaa Sosiaalisen vaihdon ja tasavertaisuuden teorioiden mukaisesti ihmiset pyrkivät tasapainottamaan antamisen ja saamisen sosiaalisissa suhteissaan Vastavuoroisuutta ikääntyneiden ihmisten keskuudessa on tutkittu aikaisemmin parisuhteessa, lasten ja vanhempien välillä, ystävyyssuhteissa ja hoitosuhteissa (Ashida & Heaney 2008, Beel-Bates ym 2007, Chandola ym 2007) Vapaaehtoistyössä koettu vastavuoroisuus on merkittävä tekijä (Merrell 2000)

Aineisto Apua saaneiden ikäihmisten (70 90 vuotta, n=24) ja vapaaehtoistyöntekijöiden (61 72 vuotta, n=17) yksilöhaastattelut Haastattelun teemoina: Mitä olet kokenut saaneesi toiminnalta? Mitä olet kokenut antaneesi toimintaan? Litteroitua tekstiä yhteensä 668 sivua Teoriasidonnainen sisällönanalyysi

Apua saaneet kokivat saaneensa Elämänpiirin laajeneminen Mielialan koheneminen Itsensä arvokkaaksi kokeminen Mahdollisuus tehdä normaalielämään kuuluvia asioita välttämättömien asioiden hoito mahdollisuus arjen nautintoihin ulkoilusta nauttiminen

Apua saaneet kokivat antaneensa Mahdollisuus antamiseen konkreettinen antaminen hiljaisen tiedon siirtäminen esimerkki vanhenemisesta Auttajan huomioon ottaminen kiitollisuuden osoittaminen yhteistoiminta ystävyys arvostaminen

Yhteenveto Apua saaneet ikäihmiset eivät kokeneet itseään vain passiivisiksi vastaanottajiksi, vaan ylläpitivät vastavuoroisuutta monin eri keinoin He kokivat erityisen myönteiseksi sen, että myös vapaaehtoiset olivat eläkeikäisiä henkilöitä Vapaaehtoisten kiireettömyys verrattuna työntekijöihin koettiin tärkeäksi Apua saaneet ikäihmiset kokivat, että vapaaehtoisten kanssa oli helpompi keskustella ja toimia kuin sukulaisten (erityisesti omien lapsien) tai vanhojen ystävien

Vapaaehtoiset kokivat saavansa Virkistyksen saaminen Itsetunnon kohoaminen Henkisen kasvun mahdollisuus Antoisa ihmissuhde

Vapaaehtoiset kokivat antaneensa Omaa vapaa-aikaansa Apua saaneiden tarpeiden täyttäminen konkreettinen apu ihmissuhde vaihtelua keskustelukumppani apua saaneelle mahdollisuus antaa

Yhteenveto Oma panos tuntui vähäiseltä Kannattaa muistaa: Paras lahja, minkä voit antaa jollekin toiselle, on oma aikasi, koska silloin annat toiselle jotain, jota et saa koskaan takaisin.

Pohdintaa Hankkeen toiminta koettiin hyvänä Molemmat osapuolet kokivat saaneensa enemmän kuin antaneensa Saatiin uutta tietoa siitä, mitä apua saaneet ikäihmiset pitävät tärkeänä vapaaehtoistoiminnassa

Osallisuutta lähiympäristöstä - hanke RAY:n rahoittama, 2012-2015 Toteutetaan yhteistyönä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin Jyväskylän kaupungin Jyväskylän seurakunnan Seurakunnan Diakonian vanhustyön kehittämishankkeen kanssa Toteutuspaikat: Jyväskylän keskusta ja Tikkakoski Päätavoitteena: Ikäihmisten osallisuuden, sosiaalisen yhteisyyden kokemisen ja elämänlaadun edistäminen ikääntymisen eri vaiheissa Yksinäisten ja alakuloisten ikäihmisten tavoittaminen ja tukeminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen

Lähteet Ashida S, Heaney CA. Differential associations of social support and social connectedness with structural features of social networks and the health status of older adults. Journal of Aging and Health 20:872-893, 2008. Beel-Bates CA, Ingersoll-Dayton B, Nelson E. Deference as a form of reciprocity among residents in assisted living. Research on Aging 29:626-643, 2007. von Bonsdorff MB, Rantanen T. Benefits of formal voluntary work among older people. A review. Aging Clin Exp Res, 2010. Chandola T, Marmot M, Siegrist J. Failed reciprocity in close social relationships and health: Findings from the Whitehall II study. Journal of Psychosomatic Research 63:403-411, 2007. Merrell J. You don t do it for nothing : women s experiences of volunteering in two community Well Woman Clinics. Health and Social Care in the Community 8:31-39, 2000.

Lähteet Rantakokko M, Pakkala I, Äyräväinen I, Rantanen T. The effect of outof-home activity intervention delivered by volunteers on depressive symptoms among older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. Aging & Mental Health, 2014. Rantanen T. Ulkoilemaan, asioimaan vapaaehtoistyö avaa mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia. Liikunta & tiede, 2011. Rantanen T, Äyräväinen I, Eronen J, Lyyra TM, Törmäkangas T, Vaarama M, Rantakokko M. The effect of an outdoor activities intervention delivered by older volunteers on the quality of life of older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. Aging Clin Exp Res, 2014. Räihä K, Äyräväinen I, Rantakokko M, Lyyra TM, Rantanen T. Toiminnan mielekkyys vapaaehtoistyössä. Gerontologia, 2012. Äyräväinen I, Lyyra TM, Lintunen T, Rantanen T. Vastavuoroisuus ikääntyneiden ihmisten vapaaehtoistyössä apua saaneiden henkilöiden kokemana. Gerontologia, 2012.

Kiitos mielenkiinnosta!