Vastavuoroisuus vapaaehtoistyössä Vapaaehtoiskoordinaattoreiden Syysseminaari 29.10.2014 Irma Äyräväinen, TtM, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter
Sisältö Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi VAU Oman tutkimuksen taustaa Aineiston esittely Apua saaneiden ikäihmisten kokemukset Vapaaehtoistyöntekijöiden kokemukset Pohdintaa
Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi (VAU) Toteutettiin vuosina 2008-2011 Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin yhteistyönä Apua saaneet olivat yli 65- vuotiaita, yksin kotonaan asuvia ihmisiä, joilla oli ulkona liikkumisen ongelmia tai -pelkoa Vapaaehtoisiksi rekrytoitiin eläkeikäisiä ihmisiä, jotka olivat halukkaita osallistumaan kolmipäiväisen koulutuksen Vapaaehtoisten koulutuksen keskiössä Toimiva vuorovaikutus (Thomas Gordon)
VAU Kolme kuukautta kestäneen toimintajakson aikana vapaaehtoiset ja ikäihmiset suunnittelivat yhdessä ohjelman, jonka mukaisesti tapasivat noin kerran viikossa ja tekivät niitä asioita, jotka olivat ikäihmiselle tärkeitä. Ihmiset haastateltiin ennen ja jälkeen toimintajakson, puolet ihmisistä oli arvottu kontrolliryhmään, jotka saivat toimintajaksonsa vasta loppuhaastattelun jälkeen. Näin voitiin tutkimuksellisesti verrata toiminnan saaneita ja kontrolliryhmää toisiinsa.
Vastemuuttuja Elämänlaatu on yksilön arvio elämästään siinä kulttuuri- ja arvokontekstissa, missä hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin. WHOQOL-BREF Ulottuvuudet Yleinen elämänlaatu Fyysinen 8 kysymystä fyysisestä terveydestä Psyykkinen 6 kysymystä psyykkisestä hyvinvoinnista Sosiaalinen 3 kysymystä sosiaalisesta hyvinvoinnista Ympäristö 8 kysymystä mm. asuinympäristöön ja palveluihin liittyen
Apua saaneet ikäihmiset N=122 Keski-ikä 82.3 vuotta (vaihteluväli 70-92-vuotta) 88 % naisia, 66 % leskiä 92 % halusi liikkua ulkona 96 % raportoi merkittäviä esteitä ulkona liikkumiselle Yleisimmät esteet: Huono sää (72 %) Seuran puute (69 %) Kaatumisen pelko (64 %) Teiden liukkaus (63 %) Sairaudet (46 %) Kipu (45 %) Väsymys (39 %) Turvattomuus (27 %) Huono näkö (16 %).
QoL 100 95 Elämänlaatu pistemäärä interventio ja kontrolliryhmissä ennen ja jälkeen intervention (keskiarvo, 95% CI) Interventio Kontrolli 100 95 90 90 85 85 80 80 75 Pre Post Pre Post 75 Group by time p=0.163 Group p=0.076
VAU Tuloksia Kolmen kuukauden toimintajakson aikana ei havaittu muutosta WHO:n elämänlaatu mittarilla mitattuna. Ainoastaan fyysisen toimintakyvyn osa-alueella todettiin parantumista The effect of an outdoor activities intervention delivered by older volunteers on the quality of life of older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. (Rantanen T, Äyräväinen I, Eronen J, Lyyra TM, Törmäkangas T, Vaarama M, Rantakokko M. Aging Clin Exp Res, 2014) Henkilöillä, joilla oli lieviä masennusoireita, tapahtui oireiden vähenemistä toimintajakson aikana The effect of out-of-home activity intervention delivered by volunteers on depressive symptoms among older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. (Rantakokko M, Pakkala I, Äyräväinen I, Rantanen T, Aging & Mental Health, 2014)
Taustaa Sosiaalisen vaihdon ja tasavertaisuuden teorioiden mukaisesti ihmiset pyrkivät tasapainottamaan antamisen ja saamisen sosiaalisissa suhteissaan Vastavuoroisuutta ikääntyneiden ihmisten keskuudessa on tutkittu aikaisemmin parisuhteessa, lasten ja vanhempien välillä, ystävyyssuhteissa ja hoitosuhteissa (Ashida & Heaney 2008, Beel-Bates ym 2007, Chandola ym 2007) Vapaaehtoistyössä koettu vastavuoroisuus on merkittävä tekijä (Merrell 2000)
Aineisto Apua saaneiden ikäihmisten (70 90 vuotta, n=24) ja vapaaehtoistyöntekijöiden (61 72 vuotta, n=17) yksilöhaastattelut Haastattelun teemoina: Mitä olet kokenut saaneesi toiminnalta? Mitä olet kokenut antaneesi toimintaan? Litteroitua tekstiä yhteensä 668 sivua Teoriasidonnainen sisällönanalyysi
Apua saaneet kokivat saaneensa Elämänpiirin laajeneminen Mielialan koheneminen Itsensä arvokkaaksi kokeminen Mahdollisuus tehdä normaalielämään kuuluvia asioita välttämättömien asioiden hoito mahdollisuus arjen nautintoihin ulkoilusta nauttiminen
Apua saaneet kokivat antaneensa Mahdollisuus antamiseen konkreettinen antaminen hiljaisen tiedon siirtäminen esimerkki vanhenemisesta Auttajan huomioon ottaminen kiitollisuuden osoittaminen yhteistoiminta ystävyys arvostaminen
Yhteenveto Apua saaneet ikäihmiset eivät kokeneet itseään vain passiivisiksi vastaanottajiksi, vaan ylläpitivät vastavuoroisuutta monin eri keinoin He kokivat erityisen myönteiseksi sen, että myös vapaaehtoiset olivat eläkeikäisiä henkilöitä Vapaaehtoisten kiireettömyys verrattuna työntekijöihin koettiin tärkeäksi Apua saaneet ikäihmiset kokivat, että vapaaehtoisten kanssa oli helpompi keskustella ja toimia kuin sukulaisten (erityisesti omien lapsien) tai vanhojen ystävien
Vapaaehtoiset kokivat saavansa Virkistyksen saaminen Itsetunnon kohoaminen Henkisen kasvun mahdollisuus Antoisa ihmissuhde
Vapaaehtoiset kokivat antaneensa Omaa vapaa-aikaansa Apua saaneiden tarpeiden täyttäminen konkreettinen apu ihmissuhde vaihtelua keskustelukumppani apua saaneelle mahdollisuus antaa
Yhteenveto Oma panos tuntui vähäiseltä Kannattaa muistaa: Paras lahja, minkä voit antaa jollekin toiselle, on oma aikasi, koska silloin annat toiselle jotain, jota et saa koskaan takaisin.
Pohdintaa Hankkeen toiminta koettiin hyvänä Molemmat osapuolet kokivat saaneensa enemmän kuin antaneensa Saatiin uutta tietoa siitä, mitä apua saaneet ikäihmiset pitävät tärkeänä vapaaehtoistoiminnassa
Osallisuutta lähiympäristöstä - hanke RAY:n rahoittama, 2012-2015 Toteutetaan yhteistyönä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin Jyväskylän kaupungin Jyväskylän seurakunnan Seurakunnan Diakonian vanhustyön kehittämishankkeen kanssa Toteutuspaikat: Jyväskylän keskusta ja Tikkakoski Päätavoitteena: Ikäihmisten osallisuuden, sosiaalisen yhteisyyden kokemisen ja elämänlaadun edistäminen ikääntymisen eri vaiheissa Yksinäisten ja alakuloisten ikäihmisten tavoittaminen ja tukeminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen
Lähteet Ashida S, Heaney CA. Differential associations of social support and social connectedness with structural features of social networks and the health status of older adults. Journal of Aging and Health 20:872-893, 2008. Beel-Bates CA, Ingersoll-Dayton B, Nelson E. Deference as a form of reciprocity among residents in assisted living. Research on Aging 29:626-643, 2007. von Bonsdorff MB, Rantanen T. Benefits of formal voluntary work among older people. A review. Aging Clin Exp Res, 2010. Chandola T, Marmot M, Siegrist J. Failed reciprocity in close social relationships and health: Findings from the Whitehall II study. Journal of Psychosomatic Research 63:403-411, 2007. Merrell J. You don t do it for nothing : women s experiences of volunteering in two community Well Woman Clinics. Health and Social Care in the Community 8:31-39, 2000.
Lähteet Rantakokko M, Pakkala I, Äyräväinen I, Rantanen T. The effect of outof-home activity intervention delivered by volunteers on depressive symptoms among older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. Aging & Mental Health, 2014. Rantanen T. Ulkoilemaan, asioimaan vapaaehtoistyö avaa mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia. Liikunta & tiede, 2011. Rantanen T, Äyräväinen I, Eronen J, Lyyra TM, Törmäkangas T, Vaarama M, Rantakokko M. The effect of an outdoor activities intervention delivered by older volunteers on the quality of life of older people with severe mobility limitations: a randomized controlled trial. Aging Clin Exp Res, 2014. Räihä K, Äyräväinen I, Rantakokko M, Lyyra TM, Rantanen T. Toiminnan mielekkyys vapaaehtoistyössä. Gerontologia, 2012. Äyräväinen I, Lyyra TM, Lintunen T, Rantanen T. Vastavuoroisuus ikääntyneiden ihmisten vapaaehtoistyössä apua saaneiden henkilöiden kokemana. Gerontologia, 2012.
Kiitos mielenkiinnosta!