Elämässä Kelan lehti joka kotiin 1 2009 n Terveys Uupumusta ja masennusta voi purkaa kuntoutuksella s. 10 11 n Koti&Perhe Peitemakuupussi on äitiyspakkauksen kestosuosikki s. 15 n Opiskelu&Työ Opintotuen loputtua opiskelija voi saada yleistä asumistukea s. 17 n Eläkkeellä Vanhusten lääkehoitoon haetaan mallia Leppävirralta s. 18 Kelan etuudet s. 20 22 Kela Benefits s. 24 Paperilääkärilläkin on hyvä sydän Vakuutuslääkäri takaa tasa-arvoa s. 8 9
2 Ajassa n 3 Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 1/2009 jaetaan 2. 13. 3. Pääkirjoitus n Maaliskuu 2009 Nana uitto 42. vuosikerta Vuonna 2009 ilmestyy neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy toukokuun alussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh. vaihde 020 634 11 Osoite pl 450, 00101 helsinki Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Jos lehden jakelusta ilmenee kysyttävää, voi soittaa Suoramainonnan palvelunumeroon (09) 561 564 36 tai antaa palautetta verkkolomakkeella osoitteessa www.suora.net/kelajakelut Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto www.both.fi Kansikuvat Juha Törmälä MUKANA ELÄMÄSSÄ ARJEN KESKELLÄ Tervetuloa uuden lehden lukijaksi! Kelan asiakaslehti on uudistunut. Suomenkielisille jaettu Kelan sanomat ja ruotsinkielisille jaettu FPA-bladet ovat yhdistyneet yhdeksi kaksikieliseksi lehdeksi. Lehden nimellä tuomme julki sitä, että Kela on mukana meidän kaikkien elämässä, arjen puuhiemme keskellä. Kaikki Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat ovat Kelan asiakkaita. Tämä lehti tuo heille tietoa sosiaaliturvamme sisällöstä. Lehti on osa Kelan asiakaspalvelua. Emme halua vain luetella sosiaalietuuksia, vaan kerromme ihmisläheisten käytännön esimerkkien kautta siitä, miten sosiaaliturva tämän päivän Suomessa toteutuu. Koska maassamme on yhä enemmän muitakin kuin suomen- ja ruotsinkielisiä, julkaisemme lehdessä myös englanninkielisen Kelan etuuksia esittelevän koosteen. Lehden ruotsinkielinen osuus on suomenkielistä suppeampi, mutta sisältää olennaisen asiasisällöstä. Kukaan ei joudu lukemaan pakkoruotsia tai pakkosuomea, koska erikieliset osuudet ovat selkeästi erillään, omina lehtinään vaikkakin yhtenä niteenä. Tavoittelemme lehtiuudistuksella uusia lukijoita, erityisesti nuoria ja lapsiperheitä. Aiemmat lehtemme on koettu vanhanaikaisiksi. Koska lehdet jaettiin takavuosina vain Kelasta eläkettä saaville, ne leimautuivat eläkeläisten lehdiksi, vaikka sisältö on jo pitkään ollut muillekin asiakkaillemme suunnattua. Emme toki muutoksessa unohda uskollisimpia lukijoitamme, vanhempaa väestöä. Heille tarjotaan omaa aineistoa. Lehden sisältö on jaoteltu elämäntilanteittain, jolloin jokainen lukija löytää helposti itseään kiinnostavat asiat. Lehtemme jakelussa on toisinaan ollut sellaisia ongelmia, että suomenkieliset ovat saaneet ruotsinkielisiä ja ruotsinkieliset suomenkielisiä lehtiä. Tämä ongelma poistuu, kun kaikille jaetaan yksi ja sama julkaisu. Pyrimme entistä luettavampiin, lyhyempiin ja kiinnostavampiin juttuihin. Kelan etuuksien esittely kootaan omaksi kokonaisuudekseen, jonka voi halutessaan ottaa talteen ja säilyttää, vaikka itse lehti menisikin kierrätykseen. Kiinnitämme aiempaa enemmän huomiota kuvitukseen. Kuvat ja värit toistuvat uuden paperilaadun ansiosta aiempaa paremmin. Uudenmuotoinen lehti on helpompi käsitellä ja jakaa, koska se mahtuu postiluukusta taittamatta. Kustannuksia miettiville kerrottakoon, ettei uusi lehti tule kalliimmaksi kuin aiemmat kaksi erillistä lehteä, pikemminkin päinvastoin. Seija Kauppinen Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, pl 30, 00030 iiris puhelin (09) 396 041/ Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl. Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN 0787-8370 www.kela.fi/elamassa Pinnalla n Moni asiakas on kysynyt Kelalta internetsivuilla, miksi ja miten Kela korvaa kolesterolilääkkeitä. Onko korkean kolesterolin hoito lääkkeillä kannattavaa? Voisiko ihminen, joka hoitaa itseään terveellisillä elämäntavoilla ja ravinnolla, saada tukea yhteiskunnalta? Sairausvakuutus maksaa korvausta myös kolesterolilääkityksestä. Käyttäjiä on yli puoli miljoonaa, ja enemmistö heistä saa ns. peruskorvauksen eli 42 % lääkkeen hinnasta. Sepelvaltimotautia ja vaikeaa perinnöllistä rasva-aineenvaihdunnan häiriötä sairastavat voivat tietyin edellytyksin saada korkeamman eli 72 %:n korvauksen. Siihen tarvitaan lääkärin antama B- lausunto, joka toimitetaan Kelaan. Kolesterolilääkitys on hintakilpailun vuoksi halventunut viime vuosina, joten potilaan maksettavaksi jäävä summa voi olla noin 20 euroa vuodessa. Käytössä on myös selvästi kalliimpia lääkkeitä, joiden kustannus on kymmenkertainen halvimpaan verrattuna. Huhtikuussa käyttöön otettava viitehintajärjestelmä saattaa vaikuttaa joidenkin kalliiden lääkkeiden hintatasoon. Kolesterolilääkkeitä ei syödä turhan takia. Koholla oleva kolesteroli lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa. Ensisijaista on kuitenkin elämäntapojen korjaaminen: tupakka pois, liikuntaa lisää ja ruokavalio kevyemmäksi. Yleensä tällöin säästyy rahaakin. Timo Klaukka Kelalle voi tehdä kysymyksiä ja antaa palautetta internetsivuilla www.kela.fi > Kysy ja anna palautetta. Kuntoutuskurssien tavoitteena on palauttaa työ- ja toimintakyky. Noin 40 000 kuntoutujaa kursseille Kela on suunnitellut tälle vuodelle lähes 2 900 kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssia. Kursseille mahtuu yhteensä noin 40 000 kuntoutujaa. Harkinnanvaraisia kursseja Kela järjestää eduskunnalta saamansa rahamäärän puitteissa. Se kasvoi tälle vuodelle vain 2,2 %. Lähinnä palvelujen hintojen nousun vuoksi harkinnanvaraisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja on noin 10 % vähemmän kuin viime vuonna. Kelan järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja eri sairausryhmille sekä ASLAK-kursseja työelämässä oleville. Kurssimäärältään suurimpia sairausryhmiä ovat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, syöpäsairaudet, aivoverenkiertohäiriöt ja sydänsairaudet. Lisäksi kursseja on tarjolla muun muassa pienille harvinaisille sairausryhmille ja muille neurologisille sairauksille. Kelan lisäksi myös julkinen terveydenhuolto järjestää kuntoutusta Kurssit ovat ammatillista, lääkinnällistä ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Kursseille pääsyn edellytyksenä on kohderyhmän kriteerien täyttyminen. Kursseille haetaan täyttämällä hakemus, johon liitetään B-lääkärinlausunto. Tarkempia tietoja kursseissa sekä valintakriteereistä ja hakemisesta on osoitteessa www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku.
4 n Ajassa Maailman ongelmien ratkaisu lyhyt versio KASVU EI OLE TEHNYT MEITÄ ONNEL LISIKSI. Puheenvuoro Tuula Helne Kirjoittaja on Kelan vastaava tutkija tuula.helne@kela.fi Aika on rahaa. Kukapa hintatietoinen siis lukisi paksuja teoksia? Ainahan asiat voi tiivistää A4-arkille. Päättäjiä aikapula tuntuu vaivanneen ammoisista ajoista. Kirjassaan Onnellisuus Matthieu Ricard kertoo tähän liittyvän tarinan. Elipä muinoin Persiassa kuninkaanpoika, joka valtaan noustuaan pyysi ystäväänsä suurvisiirin poikaa laatimaan ihmiskunnan historian hallitsijan neuvoksi. Ystävä suostui ja palasi vuosien päästä kirjasarjan kanssa. Kuningas kauhistui ja vaati lyhentämistä: olihan hänellä maa johdettavanaan. Monien vaiheiden ja vuosien jälkeen ystävä saapui muutaman sivun kanssa. Kuningas oli kuolemaisillaan, mutta ehti kysyä, miten ihmiskunnan laita oli. He kärsivät, ystävä vastasi. Mihin pyrin? Siihen, että haluaisin suositella päättäjien ja muidenkin luettavaksi taloustieteilijä Clive Hamiltonin kirjaa Growth Fetish (Kasvufetissi). Koska en ole vakuuttunut, että suositukseeni tartuttaisiin, tiivistän kirjan viestin tähän jos nyt joku vallanpitäjä sattuisi kirjoitustani lukemaan. Hamilton kirjoittaa aikamme sanomasta, kasvun ideologiasta. Sen evankelistoina toimii etenkin taloustieteilijöitä, ja kuten korvikeuskonnolle sopivaa on, kasvun hyödyllisyydestä on tullut itsestäänselvyys, joka ei kaipaa perusteluja. Kasvua on saatukin, vuosikymmenien ajan. Mutta mikään ei riitä, sillä yhden, kahdenkin prosentin tasolle hyytynyt kasvu merkitsee nykymaailmassa lähes taantumista, kuten pääministerimme on lausunut. Kumma kyllä ja tästä Hamilton esittelee tutkimustuloksia kasvu ei ole tehnyt meitä onnellisiksi. Sen sijaan olemme joutuneet noidankehään: haluamme jotain, saamme sen, petymme, haluamme jotain, petymme Ikiliikkuja on keksitty! Lisäksi orientoidumme itsemme ulkopuolelle: syvästi epävarmoina kuvittelemme onnen löytyvän jostain muualta, materiasta tai maineesta. Vertailemme ja kilpailemme. Ja koska kulutamme aina vain lisää, kulutamme luonnon loppuun. Ratkaisuksi turhautumiimme meille tarjotaan lisää kuluttamista. Hamilton sanoo asian selvästi: kasvua voidaan ylläpitää vain niin kauan kuin ihmiset ovat tyytymättömiä. Talouskasvu siis perustuu siihen, että olemme onnettomia! Luonnon suojeleminen ei vaadikaan muutosta vain siihen, miten luontoa käytämme, vaan ennen kaikkea radikaalia itsemme muuttamista. Nyky-yhteiskunnan hallitseva piirre ei ole puute vaan vauraus. Siitä huolimatta huolenaiheemme ovat materiaalisia. Hamiltonin mukaan kuitenkin juuri se, että enemmistöä kiinnostaa lähinnä oman tulotason varmistaminen, estää köyhyyden poistamisen. Tietoa riittää, ymmärrystä vähemmän. Olisi syytä miettiä vakavasti suurvisiirin kiteytystä ihmiset kärsivät ja sitten pohtia, mitä kärsimyksen poistamiseksi voitaisiin tehdä. Suosittelen myös Ricardin kirjan lukemista. Sosiaaliturvaa uudistava komitea ehdottaa kauan kaivattuja uudistuksia mm. asumistukeen. Uudistus vaatii uskallusta Kelan asiakkaiden kannalta Satakomitean uudistuslistalla on useita tärkeitä asioita. Komitean jäsen, Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosaston osastopäällikkö Anne Neimala toivoo, että ensimmäisten parannusten joukossa olisi kauan kaivattu asumistuen uudistaminen. Perusturvaetuuksien sitominen indeksiin ja lapsiperheiden etuuksien parantaminen ovat mielestäni niin ikään kiireellisyysjärjestyksen kärjessä samoin kuin takuueläke kaikkein pienituloisimmille eläkkeensaajille. Sosiaaliturvan uudistamista pohtiva Sata-komitea esitteli tammikuussa ehdotuksensa sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi. Joitakin Sata-komitean esittämiä muutoksia jo valmistellaan: Kelan osastopäällikkö Anne Neimala. n Osasairauspäivärahaan esitetään samaa alkamisaikaa kuin kokosairauspäivärahalla, eli omavastuu siinäkin olisi 9 päivää työkyvyttömyyden alkamis-päivän lisäksi. Nykyisin osasairauspäivärahan saaminen edellyttää sairauspäivärahan saamista 60 päivältä. Jotakin uutta jo ensi vuonna annika söderblom Kansalaisten asema paranee Uudistuksen toteutumisen riskinä Neimala kokee sen, että riittävää muutosvalmiutta ei ole. Meidän pitäisi uskaltaa tehdä isojakin muutoksia eikä muuttaa vain pieniä sosiaaliturvan osia siellä täällä. Sosiaaliturvan tulee elää ajassa ja vastata yhteiskunnan muutoksiin. Jos uudet linjaukset toteutuvat, hänen mukaansa kansalaisten asema paranee huomattavasti. Tällä hetkellä taloudellinen tilanne ei mahdollista uudistuksia kovin nopealla aikataululla. Tosin monilla uudistuksilla tavoitellaankin pidemmän aikavälin kehitystä eikä pikaisia muutoksia. Perusturvan korotusta ei pystytä tekemään ilman kustannusvaikutuksia. Perusturvan tason parantamista ehdotuksissa viestitään monella tavalla: Toisaalta esitetään selviä sosiaaliturvan tason korotuksia, toisaalta komitea ehdottaa perusturvaetuuksien sitomista indeksiin, jotta niiden taso pystytään ylläpitämään kustannuskehityksen ja inflaation tahdissa. Tarveharkinta eli puolison tulojen vaikutus ehdotetaan poistettavaksi työmarkkinatuesta. Pitkä toteutusaika Iso uudistus vaatii pitkän toteutusajan. Toteutuminen vaatii monta hallitusta. Sitoutuvatko kaikki hallitukset uudistuksiin?, Anne Neimala pohdiskelee. Neimala arvioi enemmistön muutoksista toteutuvan kymmenessä vuodessa, mutta jokin uudistus voi viedä kauemminkin. Sata-komitean työ päättyy tämän vuoden lopussa. Silloin se antaa lopulliset ehdotuksensa. Uudistusten toteuttamisaikataulu ja rahoitus ovat vielä avoinna. n Tällä hetkellä valmistellaan myös mahdollisuutta jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään. Kansaneläkkeessä mahdollisuus jo on, mutta nyt se kytketään työeläkkeeseenkin. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää tietyksi ajaksi lepäämään, ilman että menettää eläkeoikeuden. Näin voi kokeilla, pystyykö palaamaan töihin. n Nämä muutokset saattavat astua voimaan jo ensi vuoden alussa. Aukioloaikoihin muutoksia Useiden Kelan toimistojen aukioloaika muuttui vuoden alussa, kun Kela yhtenäisti aukioloaikojaan valtakunnallisesti. Kelan toimistot ovat nyt avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 9 16. Suurimpien kaupunkien vilkkailla toimistoilla on lisäksi kerran viikossa pidennetty aukiolo klo 17:ään saakka. Maaseutukunnissa pienten toimistojen päivittäinen aukioloaika voi olla lyhimmillään klo 10 12 ja 13 15. Toimiston sulkeminen lounasajaksi yleistyy haja-asutusalueen toimistoissa, joiden asiakasmäärät ovat vähäisiä ja joissa henkilökuntaa on vähän. Kaikkien Kelan toimistojen yhteystiedot ja aukioloajat voi tarkistaa Kelan internetsivuilta www.kela.fi kohdasta Yhteystiedot. Asiakas voi asioida Kelan toimistossa myös varaamalla ajan etukäteen. Ajanvarauksen käyttö yleistyy Kelan toimistoissa ensi syksynä, jolloin Kela ottaa käyttöön koko maassa yhtenäisen ajanvarausjärjestelmän. Kelan sähköiset asiointipalvelut laajenevat tänä vuonna. Parhaillaan valmistellaan mm. eläkkeensaajan asumistuen ja työmarkkinatuen sähköistä hakemusta. Lisää palvelunumeroita Puhelinpalvelussa Kela avaa lisää valtakunnallisia palvelunumeroita tämän vuoden aikana. Palvelunumerot on ryhmitelty asiakkaan elämäntilanteen ja asian mukaan. Viime vuonna otettiin käyttö kolme valtakunnallista palvelunumeroa: Työttömät 020 692 210, Eläkeasiat 020 692 202 ja Omaisen kuoltua 020 692 208. Tämän vuoden loppuun mennessä kaikkien Kelan asiakkaiden käytössä ovat koko maassa samat 13 palvelunumeroa. Voimaa ja intohimoa Panu Rajala: UNIO MYSTICA Mika Waltarin elämä ja teokset WSOY, 2008 832 sivua ISBN 978-951-0-31137-0 831 Hinta 44,30 euroa Unio mystica ei ole vain yhden kirjailijan, Mika Waltarin, elämäntarina, kehityskertomus ja hänen tuotantonsa sisältöanalyysi. Kirja on myös vilkaisu Suomen kirjallisuushistoriaan ja koko yhteiskunnan ilmapiirin muutoksiin 1900-luvun alkupuolelta vuoteen 1979 asti ja vähän pitemmällekin. Huikaiseva katselmus. Panu Rajala kokee Mika Waltarin taipaleen hyvin henkilökohtaisesti. Kirja kirjalta ja vivahde vivahteelta, kritiikki kritiikiltä hän antaa lukijankin elää Waltarin elämää ja sielunmaisemaa kotimaassa ja ulkomailla. Egyptissä Sinuhen kirjoittaja tosin ei koskaan käynyt. Waltarin hengästyttävä kirjoitustahti katkesi muutaman kerran hoitoa vaatineeseen uupumukseen. Tutkimusprofessori Raimo Raitasalo totesi edellisessä lehdessämme, että luovuus on voimaa ja intohimoa eivätkä masennusjaksot välttämättä aiheuta pysyviä esteitä tuloksekkaalle taiteelliselle luovuudelle. Waltari on tästä vakuuttava esimerkki. Unio mystica kuvaa vaivihkaa myös luovan työn tekijöiden sosiaaliturvaa, siis sen puutetta. Alkutaipaleella Waltari kartutti toimeentuloaan nenäänsä nyrpistämättä kaikenlaisella tilapäiskirjoittelulla. Hänen merkittävä taiteilijaystävänsä sen sijaan joutui kauppaamaan taulujaan lähes ovelta ovelle. Nuori näyttelijänalku Tarmo Manni pysytteli leivänsyrjässä toimimalla Waltarien autonkuljettajana. Kertomus koskettaa vaula aunola Kelan toimistot ovat työpäivisin avoinna pääsääntöisesti klo 9 16. Katarina Käcko sairastui 15-vuotiaana hyvin vakavasti anoreksiaan. Taistelua elämästä ja kuolemasta käytiin neljä vuotta. Katarina oli vuoden syömättä ja juomatta, letkuruokinnassa. Tänään Katarina on onnellinen kahden lapsen äiti. Marianne Käcko kertoo tyttären sairau desta hyvin koskettavasti ja valaisevasti: lukija oppii ymmärtämään sairauden luonteen. Kirjaa lukee kuin jännityskertomusta. Marianne Käcko: Tapa minut, äiti! On helppo eläytyä perheen tunteisiin, Äidin kertomus tytöstä ja erityisesti äidin taistelutahdosta lukija joka kieltäytyi syömästä saa voimaa tarttua omiin ongelmiinsa. Teos & Söderströms, Kirjan loppuosassa Katarina kertoo, että Helsinki 2008 ISBN 978-951-851-175-8 perheensä takia hän ei tehnyt itsemurhaa, Hinta: 26 euroa vaikka suunnitteli sitä hyvin vakavasti. Perhe sai tukea myös koulutovereilta ja kylänsä asukkailta. Katarina parantui, kun hän pääsi hoitoon ruotsalaiselle Mandometer-klinikalle. Klinikka on erikoistunut anorektikkojen hoitoon. Tutkimusten mukaan 75 % Mandometer-menetelmällä hoidetuista on parantunut ja vain 10 % on sairastunut uudestaan viisivuotisen seurantajakson aikana. Katarinan sairauden ansiosta me opimme, mikä elämässä on tärkeää, äiti kirjoittaa. Kun perheessä on hengenvaaralliseen tautiin sairastunut lapsi, oppii ettei turhista kannata riidellä, ja ymmärtää, miten tärkeitä ihmissuhteet ovat vaikeassa tilanteessa. Tuula-Maria Ahonen Ajassa n 5 n Sitaatit Lapsuuden vaikeat olosuhteet ennakoivat riskiä jäädä aikuisiässä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkija Karoliina Harkonmäki, Sosiaalivakuutus 6/2008 n Luvut 0,1% lääkäreistä kielsi lääkevaihdon vuonna 2008. Lähde: Lääkkeet ja terveys 2008, Lääketietokeskus n Tänä vuonna 1939 Kansaneläkelaki tuli voimaan vuoden 1939 alusta. Ensimmäiset työ kyvyttömyys eläkkeet maksettiin vuonna 1942.
6 n Ajassa Ajassa n 7 Kelan internetsivut uudistuivat Kelan internetsivut (www.kela.fi) saivat uuden rakenteen ja ulkoasun. Entiseen tapaan asiakkaat pääsevät heti etusivulta Kelan etuuksia esitteleville sivuille. Etuudet on jaoteltu elämäntilanteen mukaan. Verkossa tarjottavat asiointimahdollisuudet löytyvät nyt entistä helpommin. Jo etusivu johdattaa tarkistamaan, täyttämään ja tulostamaan hakemuksia. Myös etuuksien määrien laskureihin pääsee etusivun linkistä. Kelan tuoreimmat uutiset ovat niin ikään välittömästi tarjolla. Pikalinkeistä löytyvät useimmin käytetyt toiminnot, kuten toimistojen yhteystiedot. Verkkoasiointeja jo lähes 10 miljoonaa Kela, työministeriö ja Verohallinto ottivat viisi vuotta sitten käyttöön tunnistus.fi-palvelun, joka mahdollistaa kansalaisen sähköisen asioinnin viranomaisen kanssa. Palvelussa on tuotettu jo noin yhdeksän miljoonaa sähköistä asiointitapahtumaa, joista yli puolet viime vuoden aikana. Käytetyimpiä palveluja ovat työttömyysajan sähköinen ilmoitus (www.kela.fi/asiointi), Verokortti verkossa (www.vero.fi/verokortti) ja työnhakijaksi ilmoittautuminen (www.mol.fi). Apurahansaajien sosiaaliturva Melasta Apurahalla työskentelevät taiteilijat ja tutkijat pääsivät vuoden alussa lakisääteisten eläke- ja tapaturmavakuutusten piiriin. Vakuutukset hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela). Suomessa arvioidaan olevan vuosittain 3 000 4 000 uuteen sosiaaliturvaan oikeutettua tutkijaa ja taiteilijaa. Vakuutusten piiriin pääsemisen edellytyksenä on, että apurahatyöskentely kestää vähintään neljä kuukautta ja että apuraha on vähintään 275 e/kk. Työskentelyapurahaan perustuvaa vakuutusta voi hakea, kun on saanut tiedon apurahasta ja aloittanut apurahalla työskentelyn. Vakuutusta on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työskentelyn aloittamisesta. Korvaus edullisimman mukaan Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) sijoittaa useimmat vaihtokelpoiset lääkkeet huhtikuun alusta alkaen omiin viitehintaryhmiinsä. Kussakin ryhmässä on keskenään vaihtokelpoisia lääkevalmisteita. Niiden teho sairauden hoidossa on yhtä hyvä, mutta niiden myyntihinta saattaa vaihdella. Jokaisella samaan ryhmään kuuluvalla lääkkeellä on yhteinen viitehinta, jonka mukaan Kelan korvaus apteekissa maksetaan. Viitehinta määritetään ryhmän edullisimman lääkkeen mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Hila vahvistaa kullekin lääkkeelle viitehintaryhmän ja viitehinnan neljännesvuosittain. Viitehinta ja korvauksen määrä saattavat siis vaihdella vuoden kuluessa. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse apteekissa vaihtaa lääkärin määräämää lääkettään halvempaan valmisteeseen. Hän saa joka tapauksessa korvauksen viitehinnan perusteella ja maksaa itse viitehinnan ja lääkkeen todellisen hinnan erotuksen. Tämä erotus ei kerrytä vuotuista omavastuuosuutta. Jos lääkäri kieltää lääketieteellisin tai hoidollisin perustein lääkevaihdon, Kela maksaa korvauksen todellisesta myyntihinnasta, vaikka lääke kuuluisi viitehintaryhmään. Jos lääke ei kuulu mihinkään viitehintaryhmään, korvaus lasketaan lääkkeen todellisesta hinnasta. Viitehintajärjestelmässä eivät ole mukana esimerkiksi pistoksena annettavat lääkkeet, hengitettävät lääkkeet eivätkä lääkelaastarit. Monen lääkelasku pienentyy Uudistus pienentää monen asiakkaan lääkelaskua, kun asiakas voi saada käyttöönsä entistä halvemman mutta yhtä tehokkaanlääkkeen kuin aikaisemmin. Myös uusien lääkevalmisteiden tulo lääkevaihdon piiriin lisää asiakkaan mahdollisuuksia saada halvempaa lääkettä. Toisaalta viitehintajärjestelmä saattaa pienemmän korvauksen vuoksi lisätä joidenkin asiakkaiden lääkekustannuksia, jos asiakas kieltäytyy vaihtamasta lääkkeensä edullisempaan. Yhteiskunnan lääkekustannuksia viitehintajärjestelmän arvioidaan pienentävän noin 85 miljoonaa euroa. Lisätietoja asiakkaat saavat mm. apteekeista. Kelan internetsivujen Lääkehausta (www.kela.fi/laakehaku) näkee 1.4. alkaen, kuuluuko lääke viitehintajärjestelmään ja mikä sen viitehinta on. Vaula Aunola n Viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen hinta on esimerkiksi 10 euroa. Viite hinta, josta Kela-korvaus määräytyy, on tällöin 10 + 1,50 = 11,50 euroa. Peruskorvaus on 42 %, joten korvaus on 4,83 euora viitehinnasta. n Jos asiakas ei halua vaihtaa lääkettä edullisempaan, vaan valitsee kalliimman esimerkiksi 45 euron lääkkeen, hän maksaa lääkkestään itse 40,17 euroa ja saa korvauksena viitehintaan perustuvat 4,83 euroa. Silkkaa kokeilun halua Matti Loukojärvi vaihtaa lääkkeensä mahdollisuuden mukaan. Matti Loukojärvi tarvitsee kahdeksaa lääkettä päivittäin. Apteekissa autetaan valitsemaan edullisimmat vaihtoehdot. Kahdeksan lääkkeen päiväannoksesta huolimatta Matti Loukojärven lääkkeille ei ole useinkaan löytynyt edullisempaa rinnakkaisvalmistetta. Muutaman kerran kuitenkin, ja silloin Loukojärvi on vaihtanut lääkärin määräämän lääkkeen edullisempaan. Lääkärin määräämän lääkkeen ja apteekin tarjoaman edullisemman vaihtoehdon hintaero on ollut mitätön. Olen valinnut rinnakkaisvalmisteen silkasta kokeilunhalusta enkä ole huomannut lääkkeiden välillä eroja, Loukojärvi pohtii. Vaikka Loukojärvi on vapaaehtoisesti vaihtanut lääkkeitänsä edullisempiin, häntä askarruttaa viitehintajärjestelmään siirtyminen. Saankohan korvauksen edelleen kalliimman lääkkeen mukaan, jos lääkärin mielestä on syytä pysyä kalliimmassa lääkkeessä? Edullisempi lääke ei ehkä sovi minulle, tai se ei sovi muiden käyttämieni lääkkeiden kanssa yhteen. Vastaus on myönteinen. Lääkekustannukset kuriin Avointen kysymysten ja epätietoisuuden äärellä Matti Loukojärvi säilyttäisikin vanhan lääkekorvausjärjestelmän. Nykyinen järjestelmä on selväpiirteinen eikä aiheuta epätietoisuutta. Kun viitehintajärjestelmä on otettu käyttöön, ei koskaan tiedä, kuinka paljon joutuu lääkkeistään maksamaan. Tietysti uusi järjestelmä auttaa pienentämään lääkekustannuksia, Loukojärvi kuitenkin arvelee pohtiessaan viitehintajärjestelmän hyviä puolia. Loukojärvi ei osaa suoralta kädeltä sanoa, kuinka paljon hänen oma kahdeksan lääkkeen päiväannoksensa tulee vuosittain maksamaan, mutta hän muistelee maksavansa itse lääkkeistään vuosittain reilut 400 euroa. Olen kyllä tarkistanut asian Kelan internetsivujen asiointipalvelusta, mutta en muista tarkkaa summaa. Muutaman euron säästö tällaisissa summissa ei ole kovin suuri, Loukojärvi pohtii, vaikka hän itse onkin vaihtanut lääkkeensä edullisempaan. Päivi Vuorivirta KORVAUS VIITEHINNASTa Oma osuus Kela korvaa Halvin vaihtoehto Muu vaihtoehto Uusia sähköisiä palveluja verkossa Pian Kelan internetsivuilla voi tehdä asumistuen väli- ja vuositarkistuksen sekä pyytää tuen lakkautusta. Palvelu helpottaa asumistuen saajia, sillä vuositarkistushakemus pitää toimittaa Kelalle joka vuosi. Välitarkistus tehdään, jos asiakkaan olosuhteet ovat muuttuneet. Uutta asumistukea on voinut hakea jo muutaman kuukauden sähköisesti. Uusista hakemuksista noin 20 % on tehty verkossa. Kevään 2009 aikana avataan myös eurooppalaisen sairaanhoitokortin hakemus. Eurooppalainen sairaanhoitokortti oikeuttaa saamaan sairaanhoitoa, jos sairastuu matkalla EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä. Loppuvuonna 2009 Kela ottaa käyttöön mm. opintotuen muutosilmoituksen sekä eläkkeensaajan asumistuen, työmarkkinatuen ja Kela-kortin verkkohakemukset. Kela-asioitaan voi hoitaa verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Palvelussa on jo yleisimpien etuuksien hakemukset ja ilmoitukset. Sähköinen resepti on ensimmäinen KanTa-palvelu Tänä vuonna käyttöön otettava sähköinen lääkemääräys on ensimmäinen Kansallisen terveysarkiston (KanTa) palvelu asiakkaille. Samalla kun sähköinen resepti otetaan käyttöön, KanTa tuo kansalaisille mahdollisuuden katsella verkossa omia terveystietojaan. Verkossa voi aluksi katsoa vain sähköisiä reseptejään. Sähköinen resepti on lääkärin sähköisesti allekirjoittama lääkemääräys. Lääkäri tallentaa reseptin valtakunnalliseen Reseptikeskukseen, josta se on luettavissa myös apteekeissa. KanTa on yhteinen nimitys terveydenhuollon uudelle valtakunnalliselle palvelulle, joka vuoteen 2011 mennessä sisältää sähköisen reseptin ja asiakkaan omien reseptitietojen katselumahdollisuuden lisäksi valtakunnallisen potilastiedon arkiston. Arkistoon talletetaan aikanaan kaikki potilastiedot sähköisenä.
8 n Terveys Terveys n 9 juha harju Hyvä lääkärinlausunto on vakuutuslääkärin paras työväline Kelan asiantuntijalääkärin Matti Rekiaron mielestä hyvin laadittu hoitavan lääkärin lausunto antaa selkeän ja turvallisen perustan vakuutuslääkärille suositella työ kyvyttömyyseläkettä, vaikka hän itse ei olisi tutkinut potilasta. Vakuutuslääkäri ei ole sydämeltään paperilääkäri, vakuuttaa Kelan Länsi-Suomen aluekeskuksessa työskentelevä asiantuntijalääkäri, sisätautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Matti Rekiaro. Vakuutuslääkäri kylläkin joutuu työskentelemään potilaan asiakirjojen perusteella tilanteessa, josta puuttuu aito potilaskontakti. Hänen on tehtävä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkesuositus potilaalle pelkkien asiakirjojen perusteella. Rekiaron mielestä hyvin laadittu hoitavan lääkärin lääkärintodistus ja muut asiaan liittyvät asiakirjat antavat selkeän sekä turvallisen perustan suosituksen tekemiselle. Hyvä lääkärintodistus on hyvää hoitoa Hyvä lääkärintodistus, joka on kattava tiivistelmä potilaan sairaudesta ja sen hoidosta, on myös hyvää potilaan hoitoa, Rekiaro korostaa. Hän määrittelee hyvän lääkärinlausunnon ytimekkääksi paperiksi, joka kertoo ratkaisun kannalta keskeiset seikat. Työkykyyn liittyvissä lausunnoissa ei aina riittävän selkeästi tuoda esiin potilaan toimintakykyä. Rekiaro muistuttaa, että tietty diagnoosi ei välttämättä aina tarkoita työkyvyttömyyttä. Hän toivoo, että lääkärien koulutuksessa korostettaisiin toimintakyvyn merkitystä työkyvyn arvioinnissa. Joskus lääkärinlausuntoa saattaa olla vaikea tehdä, jos potilaan hoito on sirpaloitunut eri lääkäreille. Silloin lausuntoa laativalla lääkärillä ei ole välttämättä käytössä kaikkea tietoa potilaan terveydentilasta ja lausuntoon vaadittavista tiedoista. Rekiaro korostaa sitä, että terveydenhuolto toimittaisi heti työkyvyttömyyseläkettä haettaes sa riittävän dokumentaation hakemuksen liitteeksi. Tällöin asia voidaan käsitellä viivytyksettä. Joskus eettis-moraalisia jännitteitä Rekiaro kokee omassa työssään Kelan vakuutuslääkärinä haastavaksi, että pitää pystyä toimimaan tasaarvoisesti ja objektiivisesti jokaista etuudenhakijaa kohtaan niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Välillä asiantuntijalääkärin työssä syntyy eettismoraalisia jännitteitä, Rekiaro toteaa. Vakuutuslääketiedettä on syytetty jopa omaksi lää- ketieteen koulukunnaksi. Rekiaro tyrmää tällaisen syytöksen. Vakuutuslääketiede noudattaa ratkaisukäytännöissään koululääketieteen linjoja. Hänen näkee ongelmana sen, ettei vakuutuslääketiede toisinaan pysty esimerkiksi lainsäädännöllisistä syistä reagoimaan riittävän nopeasti muuttuviin hoitokäytäntöihin. Rekiarolla on pitkä kliininen kokemus sisätautien erikoislääkärin tehtävistä Seinäjoen keskussairaalasta sekä Tampereen ja Oulun yliopistosairaaloista. Hän on toiminut myös Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa apulaisopettajana. Vakuutuslääkärinä ei voi toimia ilman pitkää kliinistä työkokemusta, Rekiaro toteaa. Juha Konttila Matti Rekiaron mukaan yksittäinenkin asiantuntijalääkäri pystyy vaikuttamaan tehokkaasti lääkärinlausuntojen laatuun ja sisältöön. Vakuutuslääkäri takaa tasa-arvoa Lehtien palstoilla käydään vilkasta keskustelua siitä, miten on mahdollista, että lääkäri voi potilasta tapaamatta päätellä, että tämä on työkykyinen eikä niin ollen tarvitse sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Kansan suussa vakuutuslääkärit on nimetty paperilääkäreiksi ja heidän ammattitaitoaan epäillään. On jopa arveltu, että vakuutuslääkäri on kaukoparantaja, jonka lausunnolla potilas yhtäkkiä paranee vaivoistaan. Paperilääkärit eivät ole Kelan keksintö Kelan ylilääkäri Jorma Järvisalo, miksi Kela ei usko potilasta hoitavaa lääkäriä vaan kysyy kantaa vakuutuslääkäriltä? Vakuutuslääkäreiden käyttäminen lausunnonantajina sosiaalivakuutuksen arvioinneissa on vallitseva käytäntö kaikkialla maailmassa ja monissa vakuutuksen muodoissa, myös tapaturmavakuutuksessa, eläkevakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa. Valitusasteetkin, kuten Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus, käyttävät päätöksenteossaan vakuutuslääkäreiden asiantuntemusta. Kyseessä ei siis ole mikään Kelan keksintö. Perussyitä vakuutuslääkäreiden käyttämiseen ovat oikeudenmukaisuus ja potilaiden tasa-arvoinen kohtelu. Jos hoitava lääkäri päättäisi siitä, onko hänen potilaansa oikeutettu sairauspäivärahaan tai työkyvyttömyyseläkkeeseen, kansalaiset joutuisivat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, kenen vastaanotolle sattuisivat menemään ja miten kukin lääkäri tilannetta arvioisi. Paperilääkärijärjestelmä on luotu yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi, koska se takaa sen, että samanlaisessa tilanteessa olevia päivärahan tai eläkkeen hakijoita kohdellaan samoin perustein kaikkialla maassa ja riippumatta siitä, millainen suhde heillä on hoitavaan lääkäriin, Järvisalo toteaa. Lääkäri ei päätä vaan antaa lausunnon Miksi vakuutuslääkäri ei tutki jokaista potilasta ja vasta sitten päätä päivärahasta tai eläkkeestä? Ei ole käytännössä mahdollista, että vakuutuslääkäri tutkisi jokaisen potilaan, vaan hän joutuu tekemään arvionsa lääkärinlausuntojen pohjalta. Ylilääkäri Jorma Järvisalo luottaa vakuutuslääkäreiden ammattitaitoon. Esimerkiksi Kelassa tehdään 650 000 sairauspäivärahapäätöstä vuodessa. Korostaisin, että lääkäri ei koskaan päätä etuuden myöntämisestä, vaan hän antaa lausunnon etuudenhakijan työkyvystä. Mitä paremmin hoitava lääkäri on lääkärinlausunnossa perustellut työkyvyttömyyden, sitä paremmin vakuutuslääkärin arvio osuu oikeaan. Lääkärinlausunnot ovat valitettavasti tältä osin usein puutteellisia. Hoitava lääkäri toteaa, että potilaalla on jokin sairaus tai oire, mutta jättää ottamatta kantaa siihen, selviytyykö hän työssään, Järvisalo sanoo. Vakuutuslääkäri ei ota kantaa potilaan sairauteen vaan siihen, onko hän työkyvytön. Ne ovat kaksi eri asiaa. Kela toteuttaa etuuspäätöksiä tehdessään voimassa olevaa lainsäädäntöä, joten potilaan on oltava lain tarkoittamassa mielessä työkyvytön, ennen kuin hän voi saada sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkkeen. Vakuutuslääketiede on oma tieteenhaaransa Keitä nämä vakuutuslääkärit ovat? Yleisönosastokirjoituksissa arvellaan, että he ovat virastaan erotettuja, osaamattomia tai jo eläkkeellä olevia ja ammattitaitonsa kadottaneita surkimuksia, jotka eivät enää kelpaa hoitavan lääkärin työhön. Vakuutuslääkärit ovat aivan tavallisia ammatissa toimivia lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet tähän vaikeaan lääketieteen alaan. Suuri osa heistä toimii vakuutuslääkäreinä oman toimensa ohella, eli he voivat hyvinkin hoitaa meitä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Osa työskentelee päätoimisina vakuutuslääkäreinä vakuutusyhtiöissä. Kelassa on 30 päätoimista ja 246 sivutoimista asiantuntijalääkäriä. Luotan heidän ammattitaitoonsa, ylilääkäri Jorma Järvisalo sanoo. Seija Kauppinen nana uitto