SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 SATAKUNTALIITTO 2006 Sarja A: 277 1

Kansikuva: Teollisuuden Voima Oy; Kuva-arkisto 2

SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, 28101 PORI Puhelin (02) 620 4300 Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, 28100 PORI Telefax (02) 620 4301 Satakunnan maakuntaohjelma 2007-2010 Sarja A:277 2006 SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN 952-5295-70-2 ISSN 0789-6824 Pori 2006 3

Satakunnan maakuntaohjelma 2007-2010 Sisällysluettelo JOHDANTO... 7 1. LÄHTÖKOHDAT... 9 1.1 Satakunnan tila ja kehitysnäkymät... 9 1.2 Toimijakyselyn tulokset... 12 1.3 Edellisen ohjelman arvioinnin tulokset ja ohjelman toteutuminen... 13 2. VISIO, STRATEGIA JA TAVOITTEET... 14 2.1 Vahvuus- mahdollisuus -analyysi ja kilpailuedut... 14 2.2 Visio, tavoitteet, strategia ja painopisteet... 15 2.3 Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien yhteensovittaminen... 17 2.4 EU ohjelmien yhteensovittaminen... 18 3. PAINOPISTEET JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 19 3.1 Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen... 19 3.1.1 Yritystoiminta ja yrittäjyys... 19 3.1.2 Innovaatiot... 21 3.1.3 Osaaminen... 23 3.2 Kilpailukykyisen elin- ja toimintaympäristön kehittäminen... 26 3.2.1 Yhdyskuntarakenne ja liikenne... 26 3.2.1.1 Yhdyskuntarakenne... 26 3.2.1.2 Vesi- ja jätehuolto... 27 3.2.1.3 Tulvasuojelu... 28 3.2.1.4 Energia... 28 3.2.1.5 Liikenne... 29 3.2.1.6 Varuskunnat... 32 3.2.2 Luonto ja kulttuuriympäristö... 33 3.2.3 Kulttuuritoiminta... 35 3.2.4 Väestön hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut... 36 3.3 Ympäristövaikutukset... 39 4. KÄRKIHANKKEET... 41 5. OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA... 43 6. OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 44 5

JOHDANTO Vuoden 2003 alusta voimaan tullut alueiden kehittämislaki ja sitä täydentävä asetus toivat mukanaan huomattavia muutoksia ja uudistuksia kansalliseen aluepoliittiseen suunnittelujärjestelmään. Uusi suunnittelujärjestelmä on kolmiportainen. Valtioneuvosto asettaa toimikaudekseen alueiden kehittämistavoitteet, aluekehitysvaroista vastaavat yhdeksän ministeriötä laativat hallinnonaloilleen omat aluestrategiat ja maakuntien liitot laativat valtuustokausittain maakuntaohjelmat ja sitä toteuttavan, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman. Maakuntaohjelma perustuu osaltaan maakuntasuunnitelmaan ja se on laadittu laajassa yhteistyössä kuntien, seutuorganisaatioiden, eri ohjelma-organisaatioiden, valtion aluehallinnon sekä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Ensimmäinen maakuntaohjelma vuosille 2003-2006 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 22.9.2003. Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja, johon kootaan yhteen kehittämistyön keskeiset tavoitteet, painopisteet, merkittävimmät toimenpide-esitykset ja niiden toteuttamisresurssit. Ohjelma perustuu maakunnalliseen tahdonmuodostukseen ja laajaan yhteistyöhön. Maakuntaohjelman keskeinen tehtävä on yhteensovittaa maakuntaan kohdistuva muiden viranomaisten ja organisaatioiden laatima ohjelma- ja kehittämistyö niin että ne osaltaan toteuttavat maakuntaohjelmaa. Tälle laadintakierrokselle asetettiin seuraavat tavoitteet: päivittää maakunnan kehittämisvisio, tavoitteet ja painopisteet keskittyä harvempiin ja vaikuttavampiin toimenpiteisiin sovittaa yhteen ja linjata maakunnassa tehtävä muu ohjelmatyö maakuntastrategian mukaiseksi kehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi valjastaa ohjelman laadintaan viraston ulkopuolisia asiantuntijoita kartoittaa maakunnan keskeisten toimijoiden omat näkemykset maakunnan tulevasta kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuottaa aineistoa uusien rakennerahasto-ohjelmien laadinnalle hyödyntää nykyisen maakuntaohjelman arvioinnin tuloksia ja toimenpide-esityksiä uudessa maakuntaohjelmassa toteuttaa SOVA lain edellyttämä maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi Maakuntaohjelmaan sisältyvät moninaiset hankkeet ja toimenpiteet pyritään toteuttamaan mm. vuosittain laadittavalla ohjelman toteuttamissuunnitelmalla. Aluekehityslain tarkistuksen perusteella toteuttamissuunnitelman merkitys, sitovuus ja sisältö tulevat muuttumaan ensi vuoden alusta. Maakunnan edunvalvonnan keskeiseksi välineeksi ja asiakirjaksi on muotoutumassa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, josta on tulossa maakunnan talousarvioesitys valtion talousarvioihin ja menokehyksiin sekä vuosittain maakuntavaltuustossa hyväksyttävä Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet asiakirja. Satakunnan maakuntaohjelma 2007-2010 laadintatyö käynnistettiin virallisesti 19.9.2005, jolloin maakuntahallitus asetti viraston sisäisen laadintaryhmän. Lisäksi virasto kutsui keskeisistä ohjelmatoimijoista ja eräistä asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän. Ohjelmaa on käsitelty sen eri vaiheissa kymmenkunta kertaa ryhmien yhteisissä kokouksissa, joissa on samalla käsitelty mm osaamiskeskusohjelmien ja aluekeskusohjelmien sekä Länsi-Suomen suuralueen Eakr- ja Esr toimenpideohjelmien kulloistakin laadintatilannetta ja ohjelmasisältöä.. Ohjelmaluonnos käsiteltiin 19.6.2006 maakuntahallituksessa, jonka jälkeen siitä pyydettiin lausunnot kaikilta keskeisiltä satakuntalaisilta toimijoilta 30.8.2006 mennessä. 7

Lausuntojen perusteella muutettu ohjelmaversio käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 20.10.2006. Ohjelmaa on käsitelty maakuntahallituksessa 23.10 ja 13.11.2006. Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan maakuntaohjelman 2007-2010 kokouksessaan 4.12.2006. Tämän jälkeen ohjelma ja siihen liittyvä ympäristöselostus on toimitettu mm sisäasiainministeriölle valtakunnallisten yhteenvetojen laatimista varten sekä Suomen ympäristökeskukselle. Maakuntaohjelmaan liittyy erillinen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (ns. SOVA-lak, 200/2005) mukainen ympäristöselostus, jossa on kuvattu maakuntaohjelman laadintaprosessi sekä ohjelman keskeiset vaikutukset. Aluekehittämisviranomaisten edustajista koostuva ympäristövaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä) osallistui ohjelman arviointityöhön. Satakunnan maakuntaohjelman laadintaan liittyvä SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely on lajissaan ensimmäinen Satakunnassa. Tavoitteena on, että maakuntaohjelman ympäristöselostusta hyödynnetään maakuntaohjelman toteuttamiseen liittyvistä hankkeista ja toimenpiteistä päätettäessä ja niihin liittyviä valintoja tehtäessä. Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta kuuluu hankkeen toteuttajalle (SOVA-lain 2 ja 3 ). 8

1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Satakunnan tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys Satakunnan tappiollinen väestökehitys on tällä vuosikymmenellä hidastunut edeltävään jaksoon verrattuna. Tähän on eniten vaikuttanut Porin myönteinen kehitys. Myös Rauman seutukunnan väestömuutos on selvästi tasapainottunut. Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa on jatkunut edellisen jakson kaltainen noin neljän prosenttiyksikön suuruinen väkiluvun pieneneminen Väkiluvun muutos 1996-2000 ja 2001-2006 Väkiluku Muutos Muutos % 1996 239 413 2000 233 918 1996-2000 -5 495-2,3 2001 232 653-1 265-0,5 2001-2005 -1 265-1,7 Aluejako 1.1.2005 Maakunnan alueellisten väestökehityserojen syveneminen on tulevan ohjelmakauden kannalta entistä haasteellisempi. Väestöltään taantunut alue, jossa muuttoalttiit ikäluokat ovat supistuneet pieneksi ei enää kasvata muuttotappiolukujaan. Muuttotappion pysäyttämishaasteen sijaan alueellisten kehityserojen tasaamisongelman ytimenä on vakavasti vinoutuneen ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kolmen seutukunnan väestökehitys 1980 2005 ja väestöennuste vuoteen 2030 siten, että muutosta on verrattu vuoden 1980 väkimäärään alueella. Porin seutukunnan väestökehitys n vuodesta 2000 alkaen lähtenyt paremmalle kasvu-uralle kuin maakunnan keskimääräinen ja Rauman seutukunnan kehitys. Pohjois-Satakunnan suhteellisen voimakas väestön väheneminen alkoi jo 1980-luvulla ja näyttää ennusteen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Satakunnan väkiluku ja väestöennuste 1980 ja 2030 110 indeksivuosi 1980=100 100 90 80 70 1980 1990 2000 2010 2020 2030 PORIN SEUTUKUNTA RAUMAN SEUTUKUNTA POHJOIS-SATAKUNTA SATAKUNTA 9

Väestön ikärakenne; seutukunnat ja koko maa 31.12.2005 0-14 15-64 65+ % % % Porin seutukunta 16,0 64,8 19,2 100 Rauman seutukunta 16,3 65,3 18,4 100 Pohjois-Satakunta 15,7 63,7 20,6 100 Satakunta 16,1 64,8 19,1 100 Koko maa 17,9 66,7 16,0 100 Seutukuntien ikärakenteessa erot lasten osuuksissa ovat melko pienet mutta maakunnan alle 15- vuotiaiden osuus on kuitenkin 1-2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Yli 65- vuotiaiden kohdalla maakunnan sisäiset erot ovat suuret ja ero maan keskimääräiseen on kolmesta jopa yli neljään prosenttiyksikköön ja ero tulee kasvamaan edelleen. Oheisessa taulukossa on kuvattu seutukuntien ikärakenne verrattuna koko maan ikärakenteeseen vuoden 2005 lopussa. Syntyneiden vähemmyys kuolleisuuteen verrattuna on Satakunnassa vuodesta 1996 lähtien on aiheuttanut luonnollisen väestömuutoksen negatiivisuuden. Muuttoliikkeen aiheuttama väestötappio on tällä vuosikymmenellä puolittunut 1990-luvun loppupuoleen verrattuna. Elinkeinot ja työpaikat Elinkeinorakenteessa alkutuotannon työpaikkojen osuus on ollut voimakkaassa laskussa viime vuosikymmeninä. Jalostussektori kasvoi vielä 90-luvun loppupuolella, mutta tulevaisuudessa teollisuustuotannon työpaikkojen arvioidaan voimistuen vähenevän rakennusalan työpaikkojen kuitenkin lisääntyessä. Alla olevassa asetelmassa on kuvattu maakunnan työpaikkatavoitteet pääsektoreittain vuoteen 2020 asti. Nettokasvua arvioidaan olevan ainoastaan palvelusektorilla. 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Maa-, metsä- ja kalatalous 7 213 6 139 4 300 3 800 3 200 2 500 Jalostussektori 30 581 31 926 30 600 30 500 30 100 29 300 Palvelusektori 51 031 54 649 60 400 61 500 62 700 63 900 Yhteensä 88 825 92 714 95 300 95 800 96 000 95 700 Työllisyys ja osaaminen Työllisyys on parantunut Satakunnassa kuten muuallakin. Työllisyyden koheneminen on ollut kuitenkin muuta maata hitaampaa lukuun ottamatta vuosia 2002 ja 2005. Työttömyysasteella mitattuna Satakunnan työllisyys on tasaisesti parantunut lukuun ottamatta lievää hidastumista vuonna 2004. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 asti ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa kolmisen prosenttiyksikköä korkeampi. Työllisyyden alueelliset erot Satakunnassa ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Porin työttömyysaste on korkein kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Alhaisen työttömyysasteen kuntia maakunnassa ovat Eura, Köyliö ja Säkylä. Pohjois- Satakunnan kunnissa asuu suhteellisesti enemmän työttömiä. Siitä huolimatta, että Satakunta on jo nyt osittain yhtä työmarkkina-aluetta, heijastuu työllisyyden alue-eroissa paikallisten työmarkkinoiden merkitys useimmilla toimialoilla. 10

Työllisyysaste Satakunta, Länsi-Suomi, koko maa; työllisten prosenttiosuus 15-64 -vuotiaista % 69 68 67 66 65 64 63 62 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Satakunta Länsi-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, StatFin tietokanta, 18.5.2006 Ylemmän korkekouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-64 vuotiaista 1998 2000 2002 2004 Satakunta 3,4 3,6 3,9 4,2 Koko maa 6,0 6,5 7,0 7,6 Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt samaan tahtiin kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaa koko maan tasoa. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on lisääntynyt parhaiten. Ylimmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suhteellisesti kohentunut ripeästikin ollen kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Maakunnassa korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, mutta riittämättömästi osaamispääoman kilpailukykyisemmäksi saattamisen kannalta. Aluetalous 2002 2003 2004*) KOKO MAA 100 100 100 Länsi-Suomi 88 89 88 Satakunta 92 91 87 Etelä-Pohjanmaa 69 71 72 Pirkanmaa 96 97 98 *)ennakkotieto Satakunnan aluetuoteluvun (bkt) kasvu on hidastunut vuodesta 2002 lähtien. Vuotta 2004 koskevien ennakkotietojen mukaan Satakunnan aluetuoteluku kasvoi maakunnista kolmanneksi hitaimmin. Verrattuna Länsi-Suomen alueen viiteen maakuntaan Satakunta ylsi aluetuoteluvullaan vielä vuosina 2001 ja 2002 keskitason yläpuolelle. Vertailusta käy ilmi, että Satakunnan taantuma näyttää voimistuneen naapurimaakuntien lievään kasvuun verrattuna. 11

Seutukuntakohtaiset erot ovat aluetuoteluvussa ovat merkittävät. Rauman seutu pääomavaltaisen tuotannon dominoivana alueena on menestyvin ja Pohjois-Satakunta alhaisin verrattuna maan keskiarvoon. Seutukuntaisten erojen voidaan olettaa vielä syvenevän Olkiluodon investointien näkyessä aluetaloustunnusluvuissa. Oheisessa asetelmassa ilmenee viimeisimmän seutukuntaisen ennakkotilaston 2004 mukaiset vertailutiedot. Koko maa 100 Satakunta 87 Rauman seutu 107 Porin seutu 81 Pohjois-Satakunta 67 Ympäristön tila Satakunnan ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön, jossa on omaleimaista lajirikasta luontoa ja kulttuurimaisemia, yleisesti ottaen hyvä ilmanlaatu, riittävästi käyttökelpoista raakavettä sekä monipuolisia käyttömahdollisuuksia tarjoavat vesialueet. Vaikka yhdyskuntien laajeneminen on ollut pääosin maltillista, rantojen rakentamiseen kohdistuu suuria paineita ja odotuksia. Pintavesien tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt. Monimuotoinen luonto ja rikas kulttuuriympäristö ovat keskeisiä maakunnan elinympäristön vahvuustekijöitä. Pellot ja metsät ovat hyväkasvuisia ja tuottavat raaka-ainetta maakunnan elintarvike- ja metsäteollisuudelle ja energiantuotantoon. Tulevaisuudessa ympäristön kannalta vaikeimmat ongelmat liittyvät vesistöjen rehevöitymiskehityksen jatkumiseen, ilmastonmuutokseen sekä rakennusperinnön vähenemiseen. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen sekä paikallinen maaperän ja pohjavesien pilaantuminen ovat esimerkkejä muista keskeistä ympäristöongelmista. Ympäristöonnettomuudet ovat myös riski, johon on syytä varautua. Maakunnan menestyminen ja kilpailukyky edellyttävät myös hyvää ympäristöä. 1.2 Toimijakyselyn tulokset Maakuntaohjelman laadinnan perustaksi suoritettiin tammikuussa 2006 nettikysely, jonka kohteena oli 571 eri organisaatiota edustavaa vaikuttajaa. Vastauksia saatiin kaikkiaan 270. Vastaajia pyydettiin arvioimaan maakunnan nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ja luokittelemaan Satakunnan kilpailuetuja ja uusia keinoja maakunnan kehittämiseksi. Eri seutujen edustajien vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset, oleellisia poikkeamia ei löytynyt. Satakunnan kehityksen suurimmat uhat tulevan viiden vuoden aikana kohdistuvat laajan toimijakyselyn tulosten mukaan väestönkehitykseen. Kolme suurinta uhkaa ovat väestötappion jatkuminen, koulutettujen poismuutto ja ikärakenteen vanheneminen. Vasta näiden jälkeen nostetaan huoli valtion ja EU:n rakennerahastovarojen pienentymisestä Satakunnan osalta. Muita keskeisiä uhkatekijöitä ovat mm. yhteistyön toimimattomuus, kasvuyritysten vähäisyys, maakunnan imagon heikentyminen ja globalisaation tuomat suuret muutokset tuotantorakenteessa. Maakunnan kilpailuetujen kärjessä ovat kilpailukykyinen telakka- ja offshore -teollisuus, edulliset asumis- ja elinkustannukset sekä kilpailukykyiset satamat. Kilpailuetuina mainittiin myös jatkuvasti kehittyvä korkeakoululaitos, monipuolinen energiaosaaminen, vientiteollisuuden huippuosaaminen ja luonnon virkistyskäyttö. 12

1.3 Edellisen ohjelman arvioinnin tulokset ja ohjelman toteutuminen Länsi-Suomen Allianssin viisi maakuntaa sopivat loppuvuodesta 2005, että maakuntaohjelmien 2003-2006 ulkopuolinen arviointi suoritetaan samanaikaisesti, yhtenäisellä arviointimenetelmällä ja saman arvioitsijan toimesta. Kilpailun perusteella arvioinnin suoritti Net Effect Oy. Arviointi suoritettiin nettikyselynä, haastatteluina, MYR:n arviointiseminaarina sekä keskeisten toimijatahojen workshoppina tammi-helmikuussa 2006. Arvioitsijan mielestä Satakunnan maakuntaohjelma perustuu varsin systemaattiseen toimintaympäristö- ja kilpailukykyanalyysiin, mutta menee hanketasolla liian yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Ohjelma-asiakirja on nähty hieman jäsentymättömänä ja sekavana. Ohjelma-asiakirja on eräänlainen varmasti toteutuvien ja toteutumista odottavien hankkeiden kooste. Arvioitsijan mielestä Satakunnan maakuntaohjelman toteutuminen on edennyt varsin hyvin suunnitelmien mukaisesti vaikka jossain määrin virkamiesvetoisella toimintaotteella. Ohjelman alkuvaiheessa olisi kaivattu yhteistyökumppaneiden parempaa sitouttamista. Myönteisintä palautetta ohjelman toteuttamisesta saivat Porin yliopistokeskuksen toimintaa eteenpäin vievät moninaiset hankkeet, joista useimmat on rahoitettu Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelman ohjelmavaroin. Muita hyvin toteutuneita ja merkittäviä hankkeita ovat mm. Prizztech Oy:n hallinnoima osaamiskeskusohjelma, Kehittämisyhdistys Satafoodin monet hankkeet, Tampereen teknillisen yliopiston Rauman elektroniikka- ja hydrauliikkahanke, Villilä Studiot hankekokonaisuus, Vuojoen kartano hanke sekä Jämin hiihtotunneli. Muihin maakuntiin verrattuna Satakunta on painottanut toimintaprofiilissa perusrakenteen kehittämistä ja ympäristön laadun turvaamista. Myös panostukset innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistamiseen ovat relevanssissa ja toteutuksessa korkealla. Sen sijaan kulttuurin monipuolistaminen, yritystoiminnan kehittäminen ja hyvinvoinnin lisääminen jäivät tuloksellisuudessa selvästi alemmaksi. Satakunnan maakuntaohjelmassa vuosille 2003-2006 on esitetty viiden painopisteen alla yhteensä 93 nimettyä hanketta tai hankekokonaisuutta. Kuten ulkopuolinen arvioitsija on jo edellä todennut, on ohjelman toteuttaminen edennyt varsin hyvin suunnitelmien mukaisesti. Nopean tarkastelun perusteella näyttäisi suurin osa hankkeista olevan joko toteutunut tai toteutumassa. Parhaiten näyttäisivät toteutuneen yrityselämän kehittämiseen sekä innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistamiseen liittyvät hankkeet. Osa väylähankkeista odottaa yhä toteuttamis- ja rahoituspäätöksiä. 13

2. VISIO, STRATEGIA JA TAVOITTEET 2.1 Vahvuus- mahdollisuus -analyysi ja kilpailuedut Ohessa on kuvattu vahvuus-mahdollisuusanalyysi, jonka avulla on määritelty Satakunnan kilpailuedut Nykyiset vahvuudet * merkittävä meriklusteri * ruokamaakunta ja elintarvikeklusteri * vientiteollisuuden huippuosaaminen * kilpailukykyiset satamat ja rannikkosijainti * energiayliomavaraisuus * monialainen korkeakoululaitos * monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta * rikas luonto- ja kulttuuriympäristö * turvallinen ja laadukas elinympäristö (mm. puhdas Selkämeri) * monipuolinen osaamis- ja innovaatioverkosto * korkeatasoinen audiovisuaalinen tuotanto * hyvä tekninen perusrakenne * edullinen yritys- ja asumismiljöö * viihtyisät ja vireät kylät, kansalaistoiminta Tulevaisuuden mahdollisuudet * perusteollisuuden jatkuva uusiutuminen * yritystoiminnan klusteripohjainen kehittäminen * tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääntyvien varojen hyödyntäminen * kulttuuri- ja matkailuteollisuuden vahvistaminen * osaamis- ja innovaatioverkoston monipuolistuminen * seudullisten elinkeinoyhtiöiden roolin voimistuminen * rajat ylittävän ohjelman täysimittainen hyödyntäminen * Länsirannikon satamien yhteistyön monipuolistaminen * WFA:n ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja verkottuminen * profiloituminen turvalliseksi, viihtyisäksi ja eloisaksi asuinpaikaksi * paikallisen aktiivisuuden ja aloitteellisuuden hyödyntäminen Tiivistäen Satakunnan kilpailuedut ovat seuraavat: Satakunnan toimintaympäristöä voidaan kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kilpailuetujen saamiseksi kehittää siten, että maakunta tukee entistä paremmin kasvuyritysten ja työpaikkojen syntymistä sekä nykyisten uudistumista avainklustereissa. Samoin tärkeässä asemassa on tehokkaan innovaatio- ja osaamisjärjestelmän ja verkoston jatkuva kehittäminen. Satamat * maamme ulkomaankaupan kannalta merkittävät Porin ja Rauman satamat, Tahkoluodon syväväylä sekä Länsirannikon satamayhteistyö Telakka- ja offshore -osaaminen * huippuosaamista laivanrakennuksessa ja offshore teollisuudessa Energiaosaaminen * energiayliomavaraisuus, monipuolinen energiatarjonta ja ydinvoimaosaaminen 14

Vientiteollisuuden huippuosaaminen * huippuosaamista paperi-, sellu-, metalli- ja kemianteollisuudessa Elintarvikeosaaminen * alan kehittämis- ja tutkimustyö Satafoodissa, Pyhäjärvi-instituutissa ja elintarvikealan osaamiskeskusverkossa * kasvihuoneviljelyn osaamiskeskittymä * monipuolinen erikoistuotanto-osaaminen * elintarvikejalostusosaaminen Satakunnan korkeakoululaitos * Porin yliopistokeskuksesta on muodostunut viiden emoyliopiston yhteinen poikkitieteellinen yliopistokeskus; yhteistyöverkostossa mukana Rauman opettajankoulutuslaitos sekä maakunnan ammattikorkeakoulut: Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikkö * korkeakoululaitoksen erityisvahvuutena on selkeä profiloituminen alueen tarpeisiin Alueelliset osaamis- ja yritysverkostot * TTY:n älyvaateyksikkö Kankaanpäässä sekä elektroniikka- ja hydrauliikkayksiköt Raumalla, Kehittämisyhdistys Satafood Huittisissa, Pyhäjärvi-instituutti Eurassa, VTT:n innovatiivisen yritysten kehittämisyksikkö Porissa * osaamiskeskusohjelman ja Satakunnan ammattikorkeakoulun valtakunnallisesti palkittu aluevaikutusosaaminen * vientiyritysten huippututkimusyksiköt * poikkitieteelliset yrityslähtöiset ja tulevaisuusorientoituneet verkostot Viihtyisä ja edullinen asuin- ja elinympäristö * tonttien, kiinteistöjen ja asuntojen sekä palveluiden edullinen hintataso * monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö * vesistöt ja merenrannikko tarjoavat hyvät edellytykset mm. asumiseen, virkistykseen, kalastukseen ja matkailuun * kaksi maailmanperintökohdetta (Sammallahdenmäki ja Vanha Rauma), Yyteri, Puurijärven- Isonsuon sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot 2.2 Visio, tavoitteet, strategia ja painopisteet Maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen eri toimialojen ja elinkeinojen kilpailukyvystä ja menestyksestä, mutta myös maakunnan kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toiminta- ja yritysympäristö omiin vahvuustekijöihin perustuen. Viime vuosina laaditut monet alueiden kilpailukykyä ja kehitysnäkymiä mittaavat empiiriset tutkimukset osoittavat, että parhaiten pärjäävät alueet joilla on: * monipuoliset yliopistot ja teknologia- ja osaamiskeskukset * vetovoimainen toiminta- ja elinympäristö * kasvu- ja kansainvälistyneitä yrityksiä ja yrityskeskittymiä * korkeasti koulutettua työvoimaa saatavilla * runsaasti ostopotentiaalia * hyvät kotimaiset ja kansainväliset yhteydet * korkeatasoiset palvelut ja viihtyisä ympäristö 15

Aluekehitys on pääosin jatkuvaa dynaamista prosessia, jossa liikkuvat erilaiset resurssivirrat. Satakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi pyritään maakuntaan ohjaamaan mm seuraavia resurssivirtoja: kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja, osaavaa ja innovatiivista työvoimaa, uusia asukkaita ja ostovoimaa, opiskelijoita ja matkailijoita, investointeja ja pääomaa. Satakunnan maakunta on väestöpohjaltaan seitsemänneksi suurin Suomen maakunnista, mikä asettaa omat reunaehtonsa alueen kehittämiselle. Aluekehitys- ja kilpailuetu analyysin perusteella on päädytty seuraavaan Satakunnan kehittämisen tulevaisuustarkasteluun: Visio Satakunta on kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen, innovaatioihin ja tuottavaan liiketoimintaan kannustavan toimintaympäristön. Strategia Satakunnan vetovoimaa lisätään turvaamalla asukkaille monipuoliset hyvinvointipalvelut, riittävä toimeentulo, hyvä asuin- ja elinympäristö ja mahdollisuudet monipuolisiin harrastuksiin. Yrityksille varmistetaan korkeatasoinen innovaatio- ja osaamisjärjestelmä, joka turvaa yritysten jatkuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknologian siirron sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Toimijoiden keskinäistä luottamusta, yhteistyötä ja yhteistä kehittämistahtoa vahvistetaan. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa kehittämisessä. Tavoitteet Ohjelmatyön avulla pyritään toteuttamaan maakunnan kehittämisvisio. Vision ja sitä toteuttavan strategian vaikuttavuuden kriteereitä/mittareita ovat: väestön elintason ja hyvinvoinnin nousu myönteinen väestökehitys aluetalouden kasvu yritysten kilpailukyvyn parantuminen yritysten lukumäärän kasvu työllisyysasteen nousu osaavan työvoiman riittävyys tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymin nousu rakennetun ja luonnonympäristön tilan parantuminen ympäristövaikutusten tunnistaminen ja hallinnan parantuminen sekä vastuullisen ja ekotehokkaan toimintatavan lisääminen alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kestävä käyttö Mittareiden toteutumista seurataan vuosittain aluekehityksen seurantaraportin avulla. Painopisteet Edellä kuvattujen analyysien sekä strategia- ja tavoitetarkastelujen perusteella on päädytty seuraaviin painopisteisiin, jotka ovat samalla samat kuin EU:n uudessa Länsi-Suomea koskevassa kasvu- ja kilpailukykytoimenpideohjelmassa: 1. Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen 2. Kilpailukykyinen toimintaympäristö 16

2.3 Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien yhteensovittaminen Koko maakuntaohjelmamenettelyn keskeinen tavoite on sovittaa yhteen maakuntaan kohdistuvat eri tahojen laatimat ohjelmat, suunnitelmat ja moninaiset kehittämistoimet siten, että ne osaltaan ovat toteuttamassa maakuntastrategiaa. Valtioneuvoston toimikaudekseen hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ovat yleisellä tasolla tukemassa myös Satakunnan omien kehittämistavoitteiden toteuttamista. Samoin voidaan todeta myös aluekehitysmäärärahoista vastaavien ministeriöiden omista hallinalakohtaista aluestrategioista. Valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan määräaikaisia erityisohjelmia, jotka on sovitettava yhteen maakuntaohjelman kanssa. Erityisohjelmia ovat aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristoohjelma. Valtioneuvosto on päättänyt jatkaa erityisohjelmamenettelyä uudella ohjelmakaudella 2007-2013. Nykyisellä ohjelmakaudella on Satakunnassa laadittu erityisohjelmista Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmat, Satakunnan osaamiskeskusohjelma (materiaaliteknologia ja etäteknologia), elintarviketalouden valtakunnallinen osaamiskeskusverkosto, jossa Pyhäjärvi-instituutilla on tärkeä rooli sekä maaseutuohjelma. Satakunnan osaamiskeskusohjelman osaamisaloista ja osallistujista tehdään päätökset syksyllä 2006. Asian valmistelu on kuitenkin jo käynnissä. Sama tilanne on aluekeskusohjelmien laadinnassa. Satakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta on välttämätöntä, että molemmat ohjelmat nivelletään työn kuluessa maakuntaohjelmaan. Aikataulu antaa tähän ensi kerran hyvät mahdollisuudet, koska maakuntaohjelma on tarkoitus hyväksyä vasta loppuvuodesta, suurin piirtein samalla aikataululla kuin alue- ja osaamiskeskusohjelmat. Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat laatineet tai päivittäneet omat elinkeinopoliittiset strategiansa. Nämä on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon erityisesti maakuntaohjelman yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen luvussa. Keväällä 2006 valmistunut Lounais-Suomen ympäristöstrategia sekä vuoden 2006 aikana valmistuva Lounais-Suomen ympäristöohjelma ovat keskeisiä lähteitä, kun maakuntaohjelmassa määritellään ympäristöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Asiakirjojen laatimistyössä on otettu huomioon kuhunkin teemaan liittyvät VN:n vahvistamat kansalliset ohjelmat ja strategiat (esim. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Rakennusperintöstrategia ja Strategiasta toimintapolitiikkaan - rakennusperinnön hoidon peruskivet sekä valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta rakennuspoliittisesta ohjelmasta 2003). Valtion toimintojen alueellistamisen tuloksena on Satakuntaan saatu hätäkeskuslaitos sekä tehty päätös valtiokonttorin palvelukeskuksen ( MMM hallinnonalalla ) sijoittamisesta. Valtion toimintojen sijoittamista Satakuntaan on perusteltua jatkaa. 17

2.4 EU ohjelmien yhteensovittaminen Satakunnan kehittämisen näkökulmasta on erityisen tärkeää että EU:n uuden rakennerahastokauden 2007-2013 uudet ohjelmat ovat sopusoinnussa ja tukemassa maakuntaohjelman toteuttamista. Näin siksi, että suuri osa maakunnan ja maakuntaohjelman hankkeista toteutetaan EU osarahoituksen turvin. Länsi-Suomen allianssin toimesta uusi kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva EU:n toimenpideohjelma (Eakr) vuosille 2007-2013 on tarkoitus sovittaa yhteen mahdollisimman tarkoin maakuntaohjelman kanssa. Koska kansalliset aluepoliittiset varat ja EU:n rakennerahastovarat näyttävät Satakunnan osalta selvästi supistuvan, on tärkeää kohdentaa molempien ohjelmien toimenpiteet maakunnan kehittämisen kannalta kriittisiin menestystekijöihin ja harvoihin painopisteisiin parhaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Koska sosiaalirahastoa varten luodaan työhallinnon toimesta oma valtakunnallinen toimenpideohjelma ja siihen liittyvät suuraluekohtaiset osiot, maakunnan edun mukaista on pyrkiä omassa hanketyössään hyödyntämään maksimaalisesti EU:n sosiaalirahaston avustukset. Maakuntaohjelmaan sisältyy useita samansuuntaisia toimenpidekokonaisuuksia, erityisesti osaamispääoman lisäämiseen ja osaamisrakenteiden kehittämiseen liittyen EU:n aluekehittämisohjelmista Satakuntaan kohdistuu myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013, jota Satakunnassa toteutetaan maakunnassa laaditussa Satakunnan maaseudun kehittämisohjelmassa esitetyin painotuksin. Maaseutuohjelma on visio- ja strategiatasolla sopusoinnussa maakuntaohjelman kanssa ja on osaltaan voimakkaasti tukemassa Satakunnan kokonaisvaltaista kehittämistä, Uusi maaseudun kehittämisohjelma sisältää myös Leader tyyppisen toimintatavan,. jota toteuttavat paikalliset toimintaryhmät laatimiensa ohjelmien painotuksin. Satakunta on mukana raja-alueet ylittävässä Bothnia Atlantica- ohjelmassa, jonka rahoitusta voidaan hyödyntää rajat ylittävässä hankeyhteistyössä Merenkurkun molemmin puolin yhdeksän suomalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen maakunnan kesken. 18

3. PAINOPISTEET JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 3.1 Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen 3.1.1 Yritystoiminta ja yrittäjyys Nykytila ja lähtökohdat Seutukuntien ja maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen yritysten ja toimialojen kilpailukyvystä, mutta myös alueen omasta kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toimintaympäristö, joka tukee yritysten ja elinkeinojen liiketoimintaprosesseja, innovaatiotoimintaa, kasvua ja tuottavuutta. Alueiden ja yritysten menestys riippuu lisääntyvistä panostuksista tiedon, teknologian, innovaatioiden, luovuuden ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Satakunta on yksi maamme teollistuneimmista ja vientivetoisimmista maakunnista. Satakunnan teollisuuden toimialarakenne perustuu myös lähitulevaisuudessa metalli(teknologia-)teollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden varaan. Näiden yhteinen tuotanto tulee edustamaan vuoteen 2010 mennessä yli puolta Satakunnan teollisuuden arvosta. Kasvualoja ovat mm automaatio ja elektroniikka sekä sähköntuotanto ja jakelu. Bioenergian tuottamiseen kohdistuu maakunnassa voimakkaita odotuksia ja ko. tuotannolla on synergiaetuja mm. elintarviketuotantoon ja teollisuuteen. Satakunnan palveluelinkeinoissa kasvuodotukset kohdistuvat monipuolisesti yrityspalveluihin, yksityisiin sosiaalipalveluihin, kodin palveluihin, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajiin ja tietoliikenteeseen, tietointensiivisiin yrityspalveluihin sekä elämyspalveluihin ja kiinteistö- ja ympäristönhoitoon. Satakuntaa on viime vuosina kehitetty matkailumaakuntana, minkä johdosta kävijämäärät, yöpymisvuorokaudet sekä tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Satakunnassa on kansallisesti merkittäviä matkailu-, elämys- ja liikuntakohteita sekä tapahtumia, joiden kehittämisessä on hyödynnetty mm. maakunnan luontoa, kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä sekä monipuolista taide- ja kulttuuritoimintaa. Matkailun kehittämiseksi on viime vuosina voimakkaasti panostettu, erityisesti Jämin matkailumaailmaan. Kaikki kolme seutua ovat sisällyttäneet matkailun kehittämisen omiin painopisteisiinsä, joten on perusteltua odottaa matkailun aluetaloudellisen merkityksen kasvua. Kulttuuriteollisuuden ja luovan toiminnan merkitystä alueiden kehitykselle, kilpailukyvylle ja menestymiselle on viime aikoina kovasti korostettu. Luovuus, innovaatiot ja tuottavuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Niistä on yhdessä tullut elinkeinoelämän kriittinen menestystekijä. Kulttuuriteollisuus on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Vaikka Satakunnassa kulttuuriteollisuuden merkitys on vielä varsin vähäinen, on sen kehittämiseen kiinnitettävä vakava huomio. Tavoitteet Satakunnan elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen perustavoitteena on yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen sekä uusien kasvuyritysten perustaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen. Tarkoituksena on uusia ja monipuolistaa jatkuvasti yritys-, elinkeino- ja tuotantorakennetta lisäämällä tuottavuutta, hyödyntämällä tehokkaasti uusia teknologioita, parantamalla liiketoimintaosaamista, kaupallistamalla innovaatiota ja kouluttamalla ammattitaitoista työvoimaa. Erityisesti jatkossa on voimakkaasti panostettava kasvuyritysten käynnistämiseen ja tukemiseen sekä yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Myös yritystoimintaa edistävien innovaatioiden synnyttämiseen ja kaupallistamiseen on kiinnitettävä selvästi aikaisempaa enemmän huomiota. Samoin painopisteeksi on nostettava erityisryhmien (mm. akateemiset, maahanmuuttajat jne.) sekä nousevien toimialojen yritystoiminnan kehittäminen (mm. tietointensiiviset alat, elämystoiminta, hyvinvointiala). 19

Porin seudun visiona on kilpailukykyinen ja viihtyisä kasvukeskusalue. Tähän kiinnittyvän elinkeinostrategian päätavoitteena on puolestaan sijoittua kilpailukykytarkastelussa maamme 10 parhaimman seutukunnan joukkoon. Tähän päästään kehittämällä Porin seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Elinkeinostrategian ydinpainopisteitä ovat innovaatiotoiminta ja yritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä täydentäviä painopisteitä kumppanuus, tulevaisuuden ennakointi sekä edunvalvonta ja markkinointi. Rauman seudun visiossa Rauman seutu on kilpailukykyinen, osaava, tuotantoaan ja toimintojaan uudistava alue, jolla on laadukas kaupunki- ja maaseutuympäristö. Rauman seutu sijoittuu 15 menestyneimmän seudun joukkoon. Rauman seudulla yritystoiminnan kilpailukyky perustuu korkeatasoiseen osaamiseen ja jatkuvaan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Seudun nykyiset vahvuusalat kehittyvät edelleen, erityisen hyvä kasvuvaihe on meriteknillisessä yritystoiminnassa. Uusia nousevia mahdollisuuksia on nähtävissä seuraavilla toimialoilla: ydinvoimateknologiassa, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa ympäristöosaamisessa, erityisesti vesistöjen puhdistuksessa ja juomavesiosaamisessa elintarviketeollisuudessa (mm. kemiallisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden rajapinnalla) hydrauliikan ja elektroniikan sovelluksissa tietointensiivisissä palveluissa Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian toimialakohtaisissa visioissa korostetaan kasvua ja kilpailukykyä, johtavaa asemaa koko maassa, edelläkävijyyttä, valtakunnallisuutta, markkinajohtavuutta ja poikkitieteellisyyttä. Valitut toimialat ovat seuraavat: kone- ja laitevalmistus puutuoteteollisuus matkailu elintarviketuotanto hyvinvointi ja liikunta palvelut yrityksille Satakunnan teknologiastrategiassa on asetettu tavoitteeksi automaatio-, informaatioteknologia- ja elektroniikka-alojen vahvistaminen niin, että ne tukevat uusien teknologiasovellusten avulla nykyisen toimialapohjan kilpailukyvyn kehittymistä. Maakunnan yritystoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että koko maakunta kuuluu uudella ohjelmakaudella EU:n uusien Eakr- ja Esr toimenpideohjelmien ja rajat ylittävän ohjelman (Botnia Atlantica) tukitoimien piiriin. Satakunnasta vain Pohjois-Satakunta on nimetty alueellisten valtiontukien kohteeksi. Yritysten kehittämisen ja kansainvälisen hankeyhteistyön kannalta tärkeitä EU:n tutkimuksen uutta 7. puiteohjelmaa ja muita komission hallinnoimia erillisohjelmia on kyettävä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Kaikkien Satakunnan toimintaryhmien kuuluminen Leader toimintatavan piiriin parantaa mikroyritysten kehittämishankkeiden rahoitusmahdollisuuksia ja verkostoitumisen edistämistä. Uudella ohjelmakaudella Satakunnan tulee kuulua keskeisesti osaamiskeskusohjelmamenettelyn ja Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmamenettelyn piiriin. 20

Maakunnan teollisuus on vientivoittoisena hyvin suhdanneherkkää, joten on odotettavissa monenlaisia yritysjärjestelyitä ja pahimmillaan suuria irtisanomisia. Tällaisen kehityksen ennakoimiseksi on luotava riittävän tarkka ennakointimenetelmä ja kerättävä etukäteen ohjelmarahoitusta ongelmien ehkäisyyn ja lievittämiseen. Ensisijaista kriiseiltä suojautumista on tietenkin yritysten kilpailukyvyn ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Satakunnassa kannustetaan yrittäjämyönteisyyteen ja yrittäjyyteen. Maakunnan yritystoiminnan kotimaisiin ja kansainvälisiin logistiikkatarpeisiin on panostettava riittävästi liikenneyhteyksiä monipuolisesti kehittämällä ja palvelutasoa kohottamalla. Elinkeino- ja yritystoiminnan tulevien muutosten ennakointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja voimavaroja. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet kohdennetaan eri ohjelmien ja eri rahoittajien yritysrahoitus ja toimenpiteet aakunnan avainklustereiden ja toimittajaverkostojen monipuoliseen kehittämiseen osaamiskeskusohjelmaan valittujen klustereiden ja aluekeskusohjelmien verkostojen mukaisesti tiivistetään ja kehitetään julkisten palveluorganisaatioiden kasvuyrityspalveluita edistetään yritysten liiketoimintaosaamista, tuottavuutta, kannattavuutta, kansainvälistymistä sekä verkostoitumista turvataan perusteollisuuden uusiutumis- ja kilpailukyky tuetaan aloittavien ja nuorten yritysten toimintaa ja erityisesti palvelualojen yrittäjyyttä laaditaan pk-yritysten kasvuohjelmamalli luodaan uusia rahoitusvälineitä mm. elokuva-alan pääomasijoitusrahasto, aloittavan yrittäjän tukirahasto, otetaan käyttöön yritysseteli -menettely edistetään yrittäjyyttä kaikilla koulutustasoilla ja aloilla yrittäjyyskoulutusohjelmien avulla tuetaan erityisryhmien sekä hyvinvointipalveluiden yrittäjyyttä turvataan yritysten osaavan työvoiman saanti eri koulutustasoja ja aloja kehittämällä ja ennakoimalla paremmin yritysten tulevia työvoimatarpeita hyödynnetään teollisuuden jätteitä ja lämpöä muussa yritystoiminnassa edistetään kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittämistä perustetaan koko maakunnan kattava matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatio, joka toimii läheisessä yhteistyössä alan yritysten ja seudullisten matkailuorganisaatioiden kanssa päivitetään maakunnan matkailustrategia; tuetaan strategiassa hyväksyttyjä matkailun kehittämistoimenpiteitä markkinoidaan maakunnan vetovoimatekijöitä uusien yritysten, investointien ja osaajien saamiseksi Satakuntaan osallistutaan aktiivisesti Yritys-Suomi palvelujärjestelmän uudistukseen ja toimeenpanoon Satakunnan alueella. Ilmoittaudutaan myös hankkeeseen liittyviin mahdollisiin pilotteihin tai muihin kokeiluhankkeisiin. 3.1.2 Innovaatiot Nykytila ja lähtökohdat Viimeaikaisissa tutkimuksissa ja raporteissa on korostettu innovaatiotoiminnan jatkuvan kehittämisen oleellista merkitystä kasvuhakuisten yritysten ja toimialojen kilpailukyvylle ja sitä kautta myös alueiden kilpailukyvylle. Globaalissa, verkottuneessa ja tietointensiivisessä taloudessa menestyminen edellyttää yrityksiltä innovatiivisuutta ja jatkuvaa tuotteiden, tuotantoprosessien, palveluiden ja toimintatapojen kehittämistä sekä yritysten kykyä hyödyntää yhteiskunnan tarjoamaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitusta, yrityspalveluita sekä osaavaa työvoimaa ja korkeakoulutasoista tutkimus- ja kehittämistyötä. 21

Vastuu yritysten kilpailukyvystä ja sen kehittämisestä on luonnollisesti yrityksillä itsellään. Julkisen sektorin toimin voidaan vaikuttaa alueiden kilpailukyvyn keskeisiin elementteihin, kuten perusrakenteeseen, palvelurakenteeseen, mutta myös osaamis- ja innovaatioverkostoon ja sen rakenteisiin, osaavan työvoiman tarjontaan sekä rahoitusinstrumentteihin. Jos Satakunnan innovaatiotoimintaa mitataan tutkimus- ja tuotekehityspanosten määrällä, on se huomattavasti vähäisempää kuin naapurimaakunnissa Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Tekesin rahoitus Satakuntaan on kuitenkin ollut suhteellisesti voimakkaampaa kuin mitä alueen yrityskanta koko maasta edellyttäisi, mutta kokonaisuutena niin yritysten kuin korkeakoulujen ja tutkimusyksiköiden t&k-panostukset ovat Satakunnassa varsin vähäiset. Korkeakoulutoiminnan vähäisyys on varmaankin yksi selittävä tekijä. Satakunnassa kannattaneekin keskittyä enemmän sovellettuihin ja vähittäisiin innovaatioihin kuin radikaalimpaan ja paljon panostusta vaativaan innovaatiotoimintaan. Satakunnassa on kuitenkin viime vuosina panostettu voimakkaasti oman innovaatio- ja osaamisverkoston kehittämiseen ja tältä pohjalta on jatkossa myönteisiä tuloksia odotettavissa. Viidestä emokorkeakoulun laitoksesta koostuva Porin yliopistokeskus on kehittynyt ja laajentunut voimakkaasti. Samoin Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen roolia on vahvistettu ja kehitetty sen osaamis- ja oppimisympäristöä. Satakunnan ammattikorkeakoulu on saanut valtakunnallista tunnustusta elinkeinoelämää palvelevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan aluekehitysvaikuttavuudesta. Yliopistojen ja yritysten yhteistyönä on syntynyt merkittäviä osaamiskeskittymiä: Tampereen teknillisen yliopiston yksiköt Raumalla (elektroniikka ja hydrauliikka) ja Kankaanpäässä (älyvaate), Teknillisen korkeakoulun ja Kehittämisyhdistys Satafoodin (elintarvikeala, bioteknologia) toiminta Huittisissa, Turun yliopiston ja Pyhäjärvi-instituutin (elintarviketalous ja vesienhoito) toiminta Eurassa sekä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Satakunnan yksiköt Porissa ja Raumalla. Teknologiakeskus Prizztech Oy on kehittynyt myös voimakkaasti ja saanut valtakunnallista tunnustusta Satakunnan osaamiskeskusohjelman (materiaali- ja etäteknologia) toteuttamisesta. Prizztechin toimesta on luotu Raumalle Vesi-instituutti ja Porin seudulle magneettiteknologian tutkimusyksikkö. Ulvilassa on käynnistetty Offshore Technology Center. Kolme seudullista elinkeinoyhtiötä, Porin seudulla aloittavan yrittäjän palvelukeskus Enter sekä koko maakunnan kattava yrityshautomotoiminta ovat osaltaan myötävaikuttamassa yritysten innovaatiotoiminnan kehittymiseen. Satakunnan maaseudun toimintaryhmät ovat osaltaan myötävaikuttamassa yritysten innovaatiotoiminnan kehittymiseen. Tavoitteet Innovaatiotoiminnan keskeisenä tavoitteena on luoda Satakunnasta dynaaminen innovaatio- ja liiketoimintaympäristö, joka houkuttelee osaavaa ja luovaa työvoimaa, investointeja ja kasvuyrityksiä ja joka pystyy välittämään uutta teknologiaa ja synnyttämään uusia kaupallisesti menestyviä innovaatioita. Toimintaa rakennetaan olemassa olevan osaamisen ja liiketoiminnan päälle sovellettuja ja vähittäisiä innovaatioita ja osaamisen siirtoa painottaen. Satakuntalaisten innovaatiopalveluiden (koulutus, neuvonta, kansainvälistäminen) saatavuutta ja tehokkuutta parannetaan ja innovaatiotoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista edistetään. 22