LIITE OSELA 19.6.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HUHTIKUU 2012
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on vastata osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus), osaamisen edistäminen ja elinkeinojen edistäminen. STRATEGIARAPORTOINTI TAMMI-HUHTIKUU 2012 Tilaajan ydinprosessien toteutumat Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen vastuukortit Vuositavoite 2012 ja mittarit Vuosittain seurattava mittari Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Toteutuma ja pormestarin arvio toteutumasta Tammi 2012 Helmi 2012 Maalis 2012 Huhti 2012 Huhti 2011 Sitova tavoitetaso 2012 Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut Työttömyysaste, % Työttömät, yhteensä, hlöä Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä 12,7 12,4 12,0 11,8 12,6 13 864 13 581 13 148 12 928 13 607 1 925 1 829 1 697 1 658 1 642 Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä 3 959 4 012 3 932 3 962 4 306 Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, hlöä 3 470 3 488 3 561 3 463 3 428 Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa 1 055317 2 266975 3 497322 4 654393 3 896975 Kokonaistyöttömyys on laskenut tammi-huhtikuussa 2012. Tampereen työttömyystilanne on heikompi kuin maassa keskimäärin, mutta se on parantunut koko maata enemmän. Alle 25-vuotiaita on työttömänä edelleen huolestuttavan paljon. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on hieman noussut vuoden takaisesta. Kunnan työmarkkinatukikustannusten selvä nousu johtuu tuen korotuksesta 1.1.2012 alkaen. Kaupungin työllisyydenhoidon palvelut kohdistettiin työttömyystilannetta vastaavasti erityisesti nuoriin ja pitkään työttömänä olleisiin. Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) useiden palveluiden vaikuttavuus nousi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Vuosittain seurattava mittari Työllisyydenhoidon palvelujen kohdentuminen erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin Sitova tavoitetaso 2012 Työllisyydenhoidon palveluja on kohdennettu erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille Vuosittain seurattava mittari 1. Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla ja 2. Ulkomaisten yritysten ja ulkomaisten investointien määrä kaupunkiseudulla Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Kaupungin työllisyydenhoidon toimet kohdennettiin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaamien palveluiden pääasialliset kohderyhmätavoitteet ovat nuorten työttömyyden vähentäminen (syrjäytymisen ehkäisy) ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisy (katkaistaan siirtymää yli 500-päiväiseen työttömyyteen). Keskeisiä palveluryhmiä ovat avoimille työmarkkinoille valmentavat palvelut ja koulutukseen valmentavat palvelut. Esimerkiksi Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kaikista asiakkaista 51 % oli pitkäaikaistyöttömiä tai heihin rinnastettavia ja uusista asiakkaista 68 % oli saanut työttömyyden perusteella työttömyysturvaa yli 500 päivää. Nuorten verkostopaja -projektissa ja Kestävät koulutus- ja uravalinnat -projektissa aloitti alkuvuoden aikana yhteensä lähes 140 uutta nuorta asiakasta. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan tilaamien palvelujen pääasialliset kohderyhmätavoitteet ovat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden tai sinne siirtymävaarassa olevien henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan. Keskeisiä palveluryhmiä ovat sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon palvelut, laitoshoidon teknisen yksikön työllistämistoiminta, Nuorten Startti -hanke sekä Työvalmennussäätiö Syke. Esimerkiksi Tampereen työtoiminnan yli 480 asiakkaasta 41 % oli alle 30-vuotiaita ja 39 % oli saanut yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Neuvontapalvelu Ensimetrin kautta perustettiin 239 uutta yritystä (1-4/2011: 284). Näistä kasvuyrityksiä oli 20. Yritysten sijoittumisneuvontaa annettiin noin 30 yritykselle, joista seitsemän oli ulkomaisia. Yritysten sijoittumisia ei raportointikaudella tapahtunut. Pormestarin arvio: Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Sitova tavoitetaso 2011 Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on edistetty yritysten perustamista, kasvua, sijoittumista sekä investointien määrää Vuosittain seurattava mittari Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Sitova tavoitetaso 2011 Seudun kansainväliset lentoyhteydet ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna Tammi-huhtikuussa 2012 Tampereelta ulkomaille oli yhteensä 20 lentoreittiä. Vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin kansainvälisiä lentoreittejä oli 14. Kansainvälisten lentojen määrä ja kohteet ovat vaihdelleet vuoden aikana muun muassa seuraavasti: Ryanair poisti Oslon (3 lentoa/vko), Edinburghin (3 lentoa/vko) ja Riian (4 lentoa/vko) lennot, mutta lisäsi Budapestin (3 lentoa/vko) ja Rooman (2 lentoa/vko) yhteydet. Blue1 lisäsi Kööpenhaminan (11 lentoa/vko) lentoyhteyden. FlyBe avasi reitin Tallinnaan (12 lentoa/vko), mutta ilmoitti lopettavansa sen huhtikuussa 2012. Kaupunki on jatkanut Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2:n rakennushankkeen valmistelua. Aiheesta on käyty neuvotteluja Finavian kanssa ja notifiointimenettely EU:ssa on käynnissä. Notifioinnissa tutkitaan, onko hankkeen rahoitusjärjestelyillä kilpailua vääristävä vaikutus. Päätös saataneen syksyllä 2012. Finavian hallitus käsittelee hanketta toukokuussa ja ottaa kantaa toteutusmalliin. Suunnittelu on edennyt niin, että urakkakyselyt voidaan käynnistää välittömästi toteutuspäätösten synnyttyä. Hanke voidaan ottaa käyttöön noin vuoden kuluttua toteutuspäätöksestä. Kaupunki on käynyt neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa uusien operaattoreiden ja uusien reittien saamiseksi Tampereelle. Tredea on markkinoinut Tamperetta lento- ja matkailukohteena kansainvälisillä messuilla ja 3
ollut mukana Tampereen kauppakamarin Lento advisory board -työryhmässä, joka pyrkii vaikuttamaan lentoyhteyksien paranemiseen. Vuosittain seurattava mittari 1. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne ja 2. Sijoittuminen oppilaitosten hakijamäärätilastoissa Sitova tavoitetaso 2011 Oppilaitosten vetovoimaisuutta on vahvistettu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen toimenpiteillä Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. TOP School -hanke etenee projektisuunnitelman mukaisesti: Sampolan kiinteistön henkilöstön perehdyttämiseksi ja uusien yhteistyömuotojen juurruttamiseksi on tehty suunnitelma, johon liittyy kaksi uutta Opetushallituksen hankehakua sekä Työsuojelurahaston rahoitushaku. Teknillinen lukio ja Tampereen ammattiopisto osallistuvat VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston hallinnoimaan hankehakuun, jossa kehitetään muun muassa robotiikan, hitsaustekniikan ja automaation koulutusmoduuleja sekä yrittäjyyskasvatuksen opetuksen monipuolistamista virtualisoinnin avulla. Teknillisen lukion yritysyhteistyö Nokia Oyj:n Student s Innovation Lab:n kanssa etenee yhteistyön suunnittelutasolla, jossa etsitään mahdollisuutta soveltaa teknillisessä lukiossa ja TAO:ssa Nokia Oyj:n ja Päivölän kansanopiston matematiikkapainotteisen linjan opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Vuores-hankkeen kestävään kehitykseen perustuvaa pedagogista toimintamallia on esitelty Etelä-Koreassa kongressissa ja Demola (avoimen innovaation toimintaympäristö) -projektin tuotosten loppuarviointi pidetään toukokuussa 2012 yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Tampereen ammattiopisto (TAO) on säilyttänyt vetovoimaisuutensa, kun sitä mitataan ensisijaisten hakijoiden määrällä aloituspaikkaa kohden. TAO:n ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden kevään 2012 yhteishaussa oli 2,11 (2011: 2,13). Verrattaessa TAO:n vetovoimaisuutta Espoon, Jyväskylän, Oulun, Turun ja Vantaan alueilla toimiviin ammattiopistoihin, TAO:ssa on Oulun seudun ammattiopiston jälkeen (2012: 2,19; 2011: 2,17) toiseksi eniten ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka kevään 2012 yhteishaussa oli 1,27 (vuosi 2011: 1,31). Tampereen kaupungin lukioihin oli keväällä 2012 1,06 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden (2011: 1,08). Tampere sai jaetun kolmannen sijan verrattaessa keskenään kaupungin ylläpitämiä lukioita yllä mainituissa kuudessa kaupungissa. Eniten ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden vuonna 2012 oli Turussa (1,21). Vuonna 2011 Tampereen sijoitus vertailussa oli neljäs, eniten ensisijaisia hakijoita/aloituspaikka oli Oulussa (1,14). Vuosittain seurattava mittari Toimenpiteet korkeakoulujen strategisten muutosten edistämisessä Sitova tavoitetaso 2011 Toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä on kehitetty kokoamisselvityksen pohjalta Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Aiesopimus ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta on hyväksytty kunnissa alkuvuodesta 2012. Uuden oppilaitoksen organisaatio on päätetty ja johtoa rekrytoidaan. Kaupunki on tukenut luokanopettajakoulutuksen siirtämistä Tampereelle vuokraamalla Nekalan koulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen harjoittelukouluksi. Raportti Kaupin kampuksen kehittämissuunnitelmista valmistuu toukokesäkuussa 2012. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. 4
Muut strategiakortit Vuositavoite 2011 ja mittarit Vuosittain seurattava mittari Uudet ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet palveluissa Sitova tavoitetaso Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä, erityisesti syrjäytymistä ehkäiseviä, ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä Vuosittain seurattava mittari Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Palveluketjujen toimivuutta on parannettu (TO) Toteutuma ja pormestarin arvio toteutumasta Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Hyvinvointineuvolan "Psykososiaalinen vanhemmuuden tuki ja palveluohjaus erityistilanteissa" -hankkeessa tarjotaan lyhytkestoista intensiivistä tukea erityistä tukea tarvitseville vauvaa odottaville tai 0-2 vuotiaiden perheille terveydenhoitajan kotikäynteinä ja mallinnetaan yhteistyötä hyvinvointineuvolan ja aikuisten mielenterveyspalvelujen kesken. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ehkäisevän työn yksikössä vakinaistettiin Pikkunopea-toiminta, joka tarjoaa alakouluikäisten perheille ennaltaehkäisevää varhaisen tuen palvelua. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Työttömänä 500 päivää olleille tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa osana sosiaalista kuntoutusta. Työttömien terveystarkastuksia jatketaan edelleen ja niiden toteutuminen on tilauksen mukainen. Tarkastukset jatkuvat yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Suunnitteilla on aloittaa matalan kynnyksen terveys- ja hyvinvointineuvontaa, -palveluohjausta ja tietoutta tarjoava asiakaslähtöinen palvelu. Terveysnysse aloittaa toimintansa lokakuussa ja liikkuu asukkaiden lähellä lähiöissä. Työparina terveysnyssessä on terveydenhoitajasosiaalityöntekijä työpari. Lisäksi internetneuvontaa tarjoaa mediasihteeri. Teemaviikkojen myötä myös järjestöillä on mahdollisuus esitellä palvelujaan. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Yksilöllisen fysioterapian (kuntosaliharjoittelu) palveluseteli ohjatussa ryhmässä otettiin käyttöön alkuvuonna 2012. Geripoli-hanke päättyi ja sen toiminta vakiinnutettiin osaksi sopimusohjausta. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Tampereen ammattiopiston (TAO) nuorten starttipajatoiminta käynnistyi. Tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja ja poluttaa nuoria osatutkintokokonaisuuksien avulla eteenpäin opintoihin ja työhön. Yksilöohjauksessa on aloittanut kuusi nuorta. Ryhmämuotoinen ohjaus käynnistyy toukokuussa. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut ovat kehittäneet ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita ikäihmisille (kuva-arkiston Muistelusalkut ja kirjaston Muistelukassit). Kirjastopalvelut tarjosivat presidentinvaalien aikaan mahdollisuuden äänestämiseen, ja influenssarokotuksia on jaettu kiertävässä Netti-Nyssessä. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Asiakaslähtöisten palvelujen järjestämisen kehittämisen kehittämissuunnitelma esitellään suunnittelujaostolle kesäkuussa. Ikäkaaritoimintamalli kokoaa ikäihmisten palvelujen asiakasohjauksen ja tuottajien sopimusohjauksen yhdelle taholle, joka tekee yhdessä asiakkaan kanssa pitkäjänteisesti työtä asiakkaan mahdollisimman korkean toimintakyvyn ja alhaisen palvelutarpeen saavuttamiseksi. Suunnittelujaosto käynnisti sairaalatoiminnan ja ikäihmisten asumispalvelujen asiakaslähtöisen toimintamallin kehittämishankkeen maaliskuussa. Hankkeen tavoitteena on saada sujuvammat asukkaan tarpeista lähtevät palveluprosessit ja parantaa hoitoketjun toimivuutta. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu (Rane) käynnistettiin. Neuvonta on ilmaista, asiantuntevaa, ajantasaista ja puolueetonta. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Lasten ja nuorten terveyspalveluissa on päivitetty alueellisia hoitoketjuja ja muokattu uusia asiakaslähtöisempiä hoitopolkuja, esimerkkinä raskaudenehkäisyasiakkaan hoitopolku opiskeluterveydenhuollossa. Perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja TAYS:n lastenpsykiatria ovat tiivistäneet yhteistyötään lastensuojelun ja lastenpsykiatrian rajapinnan tarkoituksenmukaisten hoitopolkujen varmistamiseksi tiukentuneessa resurssitilanteessa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Palvelusetelin käyttöönotto mahdollistaa asiakaslähtöisen hoitoon pääsyn ja parantaa hoitoketjun sujuvuutta. Vuoden loppuun mennessä rakennetaan terveyden edistämisen www-sivusto, joka sisältää tietoa kunnan, yksityisen ja järjestöjen tarjoamista 5
terveyden edistämistä tukevista palveluista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Geripoli-toiminta vakiinnutettiin osaksi sopimusohjausta. Oman tuotannon kotihoidon tilausta lisättiin, jotta pystytään vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen asiakasmäärään ja rajoitetaan ulkoa ostettavan tilapäisen kotihoidon tarvetta. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Toisen asteen koulutus kehittää nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Työllisyydenhoidosta on valmistunut selvitys ja käynnistynyt kokonaisvaltainen kehittämistyö, jonka yhtenä tavoitteena on edistää asiakkaan siirtymistä palvelusta toiseen (sosiaali- ja työllisyydenhoidon palvelut) ja edelleen työmarkkinoille tai koulutukseen. Vuosittain seurattava mittari Palveluverkon kehittämistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Tehtyjä oppilaitosverkkopäätöksiä on toteutettu (TO) Vuosittain seurattava mittari Uudet sähköiset palvelut Sitova tavoitetaso 2011 Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön (TO) Vuosittain seurattava mittari Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen kehittämis- ja laajentamistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2011 Monikulttuurisuuteen vastaavien palvelujen tarjonta on laajentunut Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden tilat siirtyvät perusopetuksen käyttöön ja Klassillisen koulun tilat lukion käyttöön 1.8.2012. Nekalan koulusta luovutaan 1.8.2012. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Sampolan kiinteistön muutostyöt luovien alojen lukion (Tammerkosken lukio) käyttöön elokuusta 2012 alkaen ovat käynnissä. Tampereen ammattiopiston kampusalueelle sijoittuvan Tampereen teknillisen lukion kiinteistön suunnittelu on käynnissä, kiinteistö valmistuu syksyllä 2013. Tarveselvitys Tampereen klassillisen lukion käyttöön tulevien tilojen muutos- ja laajennustöistä on hyväksytty. Klassillinen lukio saa perusopetukselta vapautuvat tilat käyttöönsä vaiheittain niin, että pääosa tiloista on sen käytössä syksystä 2013 alkaen. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Kohti kumppanuutta - Lapsiperheiden ja nuorten rajattomat palvelut -hankkeen palveluja aloitetaan jalkauttamaan. Hankkeen pilotissa on mukana neljä päivähoitoyksikköä, 50 huoltajaa ja 27 päiväkotien työntekijää. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Sähköinen lääkemääräys, e- resepti, otettiin käyttöön Tampereella huhtikuussa. Lääkäri laatii ja allekirjoittaa lääkemääräyksen sähköisesti ja tallentaa sen Reseptikeskustietokantaan, minkä jälkeen potilas voi hakea lääkkeet mistä tahansa apteekista. Apteekki näkee asiakkaalle määrätyt lääkkeet Reseptikeskuksesta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (IT): Tammi-huhtikuun 2012 aikana ei ole toteutettu tavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Elinkeino- ja matkailupalveluissa on kehitetty seudullista VILI-verkkoportaalikokonaisuutta. Portaalin Visit-, Invest- ja Live-osiot ovat käytössä ja Innovate-osion viimeistely on käynnissä. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Lapsille otettiin käyttöön kirjastopalveluissa sähköinen pelillinen mediakasvatusmateriaali, jota voi hyödyntää esimerkiksi koulujen mediakasvatuksessa. Kaupunkiympäristön kehittäminen (TH): Tampereen joukkoliikenne avasi sivuston facebookiin. Palvelun avulla pystytään jakamaan tietoa ja keskustelemaan entistä monipuolisemmin palveluista. Pormestarin arvio: Tavoite uhkaa osittain jäädä saavuttamatta. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (LK): Museopalvelujen TAITE-yksikössä on käynnistynyt vauvojen värikylpy-toiminta maahanmuuttajaäitien ryhmässä. Pakolaisten kotouttamisen tukemiseksi eteläisellä sosiaaliasemalla on vuoden alusta työskennellyt sosiaaliohjaaja, joka on tehnyt ennaltaehkäisevää työtä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (IT): Maahanmuuttajille tarjotaan kulttuuriset erityistarpeet huomioon ottavia terveystarkastuksia. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (O-PP): Kotoutumiskoulutusta kehittävä hanke jatkui Tampereen ammattiopistossa ja aikuislukiossa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksella sekä aikuisten perusopetuksella. Aikuislukion osahankkeessa kehitettiin etäopetusmallia, jossa nuoret suorittavat perusopintoja etäopintoina. TAO:n osahankkeessa kehitettiin kohderyhmälle sopivaa toiminnallista, oppijakeskeistä opetusmallia. Tredean työperusteista 6
maahanmuuttoa edistävä hanke käynnistyi. Työntekijöille räätälöidyt suomen kielen koulutukset on aloitettu, samoin työelämälähtöisten suomen koulutusten kehittämisryhmä ja yritysneuvojien kansainvälisyysosaamista tukeva ryhmä. Työnantajia neuvottiin kansainvälisen rekrytoinnin kysymyksissä. Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (O-PP): Työväenopisto on käynnistänyt ilmaisen Kotona Suomessa -infosarjan maahanmuuttajille, jossa on kolme tapaamista. Kirjastopalvelut järjesti helmikuussa 2012 viittomakielen tuntemusta edistävän tapahtuman, jonka aikana oli mahdollista muun muassa opetella viittomia joukkoliikenteen busseissa ja Netti-Nyssessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja salibandyseura Classicin kanssa käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena on saattaa kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat yhteen liikunnan kautta. Pormestarin arvio: Edetään tavoitteen mukaisesti. 7
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin tilinpäätösennuste 1 000 euroa Tot.2011 VS 2012 Tot 2012 TP 2012 Ero TP 2011 TA 2012 VS 2012 1-4 1-4 1-4 Enn VS/Enn Toimintatulot 0 104 29 252 312 312 312 0 Toimintamenot -26 469-28 154-28 285-77 587-81 175-81 305-81 305 0 Toimintakate -26 469-28 050-28 255-77 335-80 863-80 993-80 993 0 Palvelukokonaisuuksien tilinpäätösennuste Tot.2011 1 000 euroa 1-4 VS 2012 1-4 Tot 2012 1-4 TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 Enn Ero VS/Enn Toisen asteen koulutus Toimintatulot 0 104 0 252 312 312 312 0 Toimintamenot -20 659-21 938-21 422-62 477-65 815-65 815-65 815 0 Osaamisen edistäminen Toimintamenot -2 508-2 919-3 355-8 538-8 756-8 756-8 756 0 Elinkeinojen edistäminen Toimintatulot 0 0 29 0 0 0 0 Toimintamenot -3 302-3 297-3 508-6 572-6 604-6 734-6 734 0 Talouden toteuma Ydinprosessin toimintatulot ovat pääosin pakolaisten kotouttamiseen maksettavia laskennallisia korvauksia, joita ei ole vielä alkuvuonna maksettu. Toimintamenot ovat toteutuneet 0,2 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa suurempina, koska elinkeino- ja matkailupalvelujen sopimuksen mukainen laskutus eroaa kuukausikohtaisesta budjetista. Tilinpäätösennuste Tilinpäätösennuste on budjetoidun mukainen. 8
Tuoteryhmäraportti OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN VUSU2012 Toteuma 1-4 Tot % Toisen asteen koulutus VUSU2012 Toteuma 1-4 Tot % Ammatillinen koulutus 42 310 14 103 33,3 Lukiokoulutus 21 651 7 217 33,3 Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) 304 101 33,3 Oma tuotanto yhteensä 64 265 21 422 33,3 Tulot 312 0,0 Nettomenot 63 953 21 422 33,5 Osaamisen edistäminen VUSU2012 Toteuma 1-4 Tot % Ammatillinen koulutus 7 397 667 9,0 Lukiokoulutus 2 000 2 466 123,3 Oma tuotanto yhteensä 9 397 3 132 33,3 Muut palvelut 49 3 5,7 Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen 520 0 0,0 Oppimisympäristöjen kehittäminen 100 0 0,0 Kesäyliopistotoiminta 155 155 100,0 Avustukset 85 65 76,5 Muu tuotanto yhteensä 909 223 24,5 Yhteensä 10 306 3 355 32,6 Elinkeinojen edistäminen VUSU2012 Toteuma 1-4 Tot % Työllisyydenhoidon palvelut 3 605 1 122 31,1 Oma tuotanto yhteensä 3 605 1 122 31,1 Elinkeino- ja matkailupalvelut 2 868 2 294 80,0 Maaseutupalvelut 36 0 0,0 Muut palvelut 225 92 40,8 Muu tuotanto yhteensä 3 129 2 386 76,3 Yhteensä 6 734 3 508 52,1 Tulot 29 Nettomenot 6 734 3 478 51,7 VUSU2012 Toteuma 1-4 Tot % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen / OMA 77 267 25 676 33,2 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen / MUU 4 038 2 609 64,6 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen / YHT. 81 305 28 285 34,8 Tulot 312 29 9,4 Nettomenot 80 993 28 255 34,9 9
PALVELUSOPIMUSTEN TAVOITTEIDEN TOTEUMA Toisen asteen koulutus Strategiset tavoitteet KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITE Osaavan työvoiman saatavuus on turvattu Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja PALVELUSTRATEGIAN TAVOITE Koulutusta on suunnattu kasvavan työvoimakysynnän avainaloille Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty erilaisia ammatillisen koulutuksen muotoja (mm. maahanmuuttajat, nuoret) TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1-4/2012 Nykyistä koulutustarjontaa tarkastellaan kriittisesti ja analysoidaan suhteessa muuttuvaan elinkeinorakenteeseen. Jatketaan vuonna 2010 alkanutta kehittämistyötä. Käynnistetään starttipajatoiminta. Koulutustarjonnan suuntaamisratkaisut. Kehittämistyön tilanne (ja tulokset). Starttipajan käynnistämistilanne ja toiminnan tulokset. Sosiaali- ja terveysalan/lähihoitaja aikuiskoulutus-tarjontaa lisätään ottamalla sisään yksi ryhmä enemmän elokuussa 2012 järjestämisluvan opiskelijamäärän puitteissa. Korjaamo-hankkeen toiminta on jatkunut. Kohderyhmää on lukion osalta laajennettu ja mukaan on otettu kaikki Tampereen kaupungin päivälukiot. SiltaLisä-hankkeessa uutena kehittämiskohteena on kokeiltu mallia, jossa pajakoulun opettaja työskentelee kolme päivää viikossa opetustehtävissä opettaen pajakoululuokan oppilaille perusopetuksen lisäopetuksen mukaisia oppiaineita. Tämän lisäksi pajakoulun opettaja työskentelee kaksi päivää viikossa tehden oppilaanohjauksellista työtä järjestäen pajakoulun oppilaille TET-harjoittelupaikkoja yrityksissä ja tutustumisjaksoja ammatillisessa koulutuksessa sekä avustaen oppilaita yhteishakuun liittyvissä asioissa. Opettajan työnantajina toimivat sekä kaupungin perusopetus että Tampereen ammattiopisto. Toimintamallilla haetaan yhteistyön lisääntymistä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. 10 Tampereen ammattiopisto on saanut 250 000 euroa määrärahan Nuorten starttipajatoiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen vuoden 2012 aikana. Starttipajamallinnuksen tavoitteena on etsiä ja kehittää erilaisia ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja. Vuoden 2012 tavoitteena on 25 opiskelijan poluttaminen eri osatutkintokokonaisuuksien avulla mm. ammatillisiin perustutkinto-opintoihin, työkokeiluihin, työpajoille tai suoraan työllistymiseen. Tiedottaminen ja sidosryhmätoiminta sekä verkostoituminen aloitettiin. Projektin toteuttamalle pajatoiminnalle kehiteltiin nimi, TIKAS-paja, ja markkinointimateriaali. Maaliskuun lopulla saatiin tilat (Pirkankatu
Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty Kaikille on varmistettu edellytysten mukainen koulutuspaikka Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssien riittävyys on varmistettu Koulutuspaikka on varmistettu peruskoulun päättäneille Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on kehitetty Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty Koulutuspaikkoja tarjotaan riittävästi toisella asteella Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssit lisääntyvät yhdellä työparilla ja palveluiden välittömän asiakastyön (opiskelijaasiakkaat) osuus kasvaa. Koulutuspaikkoja toisella asteella tarjotaan riittävästi peruskoulun päättäneille. Ennakointitiedon hyödyntämistä kehitetään. Kansainvälisten opiskelija- ja opettajavaihtojen määrä kasvaa toisen asteen koulutuksessa. Koulutuspaikkojen riittävyys, ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkatarjontaan Lisäresursoinnin toteutuminen ja välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan osuus Koulutuspaikkojen riittävyys, perusopetuksensa päättäneiden tamperelaisten nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutukseen Ennakointitiedon hyödyntämisen tilanne. Kansainvälisten opiskelija- ja opettajavaihtojen määrät (trenditieto) 11 37) ja niiden suunnittelu pajatoiminnan tarpeisiin aloitettiin ja tarvittavat kalusteet sekä tekniikka tilattiin. Huhtikuun loppuun mennessä kuuden (6) nuoren yksilöohjaus oli aloitettu. Ryhmämuotoista ohjausta suunniteltiin ja toimintasuunnitelma laadittiin toukokuulle. Lukio: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 1,06 2011: 1,08 2010: 1,04 TAO: Ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka 2012: 2,11 2011: 2,13 2010: 2,11 Resurssit eivät ole lisääntyneet psyko-sosiaalisessa opiskelijahuollossa, vaikka tarvetta siihen on. Välittömän asiakastyön osuus on riittävällä tasolla ja ennaltaehkäisevään ja muuhun ohjaustyöhön tulee kiinnittää resurssien lisääntyessä huomiota. Raportoidaan syksyllä Ennakointityö jatkuu suunnitelmien (hyväksytty ennakointiprosessi) mukaisesti TAO-työryhmän linjauksia noudattaen. Yhdistelmätutkintojen/ ammatillinen pt ja lukio/yotutkinto -tarjontaa tarkastellaan kriittisesti yhteishaun vetovoimaisuustekijä huomioiden. TAO:sta lähteneet vaihto-opiskelijat: Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelijavaihdot: lv. 2011-2012: 133 lv. 2010-2011: 125 lv. 2009-2010: 89 Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelijavaihdot: lv. 2011-2012: 33 lv. 2010-2011: 51 lv. 2009-2010: 9 TAO:sta vaihtoon lähteneet opettajat ja asiantuntijat: Pitkät (väh.5 pvää) vaihdot: lv. 2011-2012: 76 lv. 2010-2011: 62
Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Tamperelaiset oppilaitokset ovat maan vetovoimaisimpia Vieraskielinen opetus lisääntyy toisen asteen koulutuksessa Tampere sijoittuu korkealle hakijatietovertailuissa. Vieraskielisen opetuksen määrä toisen asteen koulutuksessa (trenditieto) Yhteisvalinnan tulokset lv. 2009-2010: 32 Lyhyet (3-4 pvää) vaihdot: lv. 2011-2012: 47 lv. 2010-2011: 118 lv. 2009-2010: 34 TAO:on tulleet opiskelijat ja opettajat/asiantuntijat: Opiskelijavaihdot: lv: 2011-2012: 98 lv. 2010-2011: 113 lv. 2009-2010: 77 Opettaja-/asiantuntijavaihdot: lv. 2011-2012: 123 lv. 2010-2011: 74 lv. 2009-2010: 69 TAO: Metsäalalla englanninkieliset eräoppaan sekä metsäkoneenkuljettajan ammattitutkintokoulutukset sekä hirsirakentamisen lyhyt kestoinen koulutus. Liiketalouden englanninkielisten opintojen suunnittelu on edennyt (40 ov. alk. syksy 2012 ja koko tutkinto v. 2014). Sosiaali- ja terveysalan englanninkielisen koulutuksen suunnittelu aloitettu. TAO on säilyttänyt vetovoimaisuutensa, kun sitä mitataan ensisijaisten hakijoiden määrällä aloituspaikkaa kohden. TAO:n ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden kevään 2012 yhteishaussa oli 2,11 (2011: 2,13). Verrattaessa TAO:n vetovoimaisuutta Espoon, Jyväskylän, Oulun, Turun ja Vantaan alueilla toimiviin ammattiopistoihin, TAO:ssa on Oulun seudun ammattiopiston jälkeen (2012: 2,19; 2011: 2,17) toiseksi eniten ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ensisijaisten hakijoiden määrä/aloituspaikka kevään 2012 yhteishaussa oli 1,27 (vuosi 2011: 1,31). Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteet etenevät suunnitellusti. Oppimisympäristöhankkeen pilottikohteiden toteutustilanne. 12 Tampereen kaupungin lukioihin oli keväällä 2012 1,06 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden (2011: 1,08). Tampere sai jaetun kolmannen sijan verrattaessa keskenään kaupungin ylläpitämiä lukioita yllä mainituissa kuudessa kaupungissa. Eniten ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden vuonna 2012 oli Turussa (1,21). Vuonna 2011 Tampereen sijoitus vertailussa oli neljäs, eniten ensisijaisia hakijoita/aloituspaikka oli Oulussa (1,14). TOP School -hanke etenee projektisuunnitelman mukaisesti: Sampolan kiinteistön henkilöstön perehdyttämiseksi ja uusien yhteistyömuotojen juurruttamiseksi on tehty suunnitelma, johon
liittyy kaksi uutta OPH:n hankehakua sekä Työsuojelurahaston rahoitushaku. Teknillinen lukio ja TAO osallistuvat VTT:n ja TTY:n hallinnoimaan OPPY -hankehakuun, jossa kehitetään mm. robotiikan, hitsaustekniikan ja automaation koulutusmoduuleja sekä yrittäjyyskasvatuksen opetuksen monipuolistamista virtualisoinnin avulla. Teknillisen lukion yritysyhteistyö Nokia Oyj:n Student s Innovation Lab:n kanssa etenee yhteistyön suunnittelutasolla. 13
Muut laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITE TOIMENPITEET TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1.1.-30.4.2012 Koulutus on tuloksellista ja vaikuttavaa Tutkinnon suorittamista edistetään ja tuetaan Lukio: Raportoidaan syksyllä Tutkinnon suorittaa määräajassa - lukio-opiskelijoista 95% - ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoista (nuorten koulutus) 70% Tutkinnon määräajassa suorittaneiden opiskelijoiden määrä TAO: Raportoidaan syksyllä Tutkinto tuottaa työnantajille osaavaa työvoimaa Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työllistyy koulutuksen jälkeen 55% (seuranta 2 vuotta valmistumisen jälkeen) Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista: 52,4,% (vuosina 2006-2009 valmistuneiden työllistyminen vuoden 2009 lopussa, Tilastokeskus) Tutkinto antaa hyvät valmiudet jatkoopintoihin Tutkinnon suorittaneista jatkaa jatko-opintoihin - lukio-opiskelijoista 55% - ammatillisen tutkinnon suorittaneista 25% (seuranta 2 vuotta valmistumisen jälkeen) Toisen asteen koulutuksen jälkeinen jatko-opintoihin sijoittuminen (% tutkinnon suorittaneista) Lukio: Yo-tutkinnon suorittaneista sijoittunut korkeakouluopintoihin vuosi valmistumisen jälkeen 55 % (yo 2008, sij. 2009) ja 2 vuotta valmistumisen jälkeen 70% (yo 2007, sij. 2009) Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista: 25,5% (vuosina 2006-2009 valmistuneiden työllistyminen vuoden 2009 lopussa, Tilastokeskus) Opiskelijoiden sitoutumista opintoihin tuetaan Lukiokoulutus: Ilman erityistä syytä eronneiden määrä pysyy alle 3 %:ssa. Ilman erityistä syytä eronneiden lukumäärä / opiskelijamäärä Raportoidaan syksyllä Ammatillinen koulutus: Ilman erityistä syytä eronneiden määrä laskee, tavoite 2012: alle 4,5% Ilman erityistä syytä eronneiden lukumäärä / opiskelijamäärä 3,5% (125/3542) 1-4/2011: 3,1% (107/3483), keskeyttämisen taustalla negatiivinen eron syy Kaikille keskeyttäneille opiskelijoille tehdään jatkosuunnitelma Tehtyjen jatkosuunnitelmien määrä / keskeyttäneet opiskelijat TAO: 96% (120/125), keskeyttämisen taustalla negatiivinen eron syy LAATUTAVOITE TOIMENPITEET TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1.1.-30.4.2012 Opetuksesta vastaa pätevä Lukio: 90% (218/243) ja motivoitunut henkilöstö Opiskelijoille tarjotaan korkeaa opetuksen ja ohjauksen laatua Lehtorin viroissa tai vakinaisena tuntiopettajana - vähintään 90% (lukio)- vähintään 80 % (TAO) Lehtorin viroissa tai vakinaisena tuntiopettajana / opettajakunta 14 TAO: 60,3% = 256/424 (30.4.2012)
Henkilöstön kehittymistä tuetaan aktiivisesti Lukio: Mahdollisimman moni opettaja osallistuu täydennyskoulutukseen pakollisen VESO-koulutuksen lisäksi Lukio: - Täydennyskoulutus-päivien määrä / opettajamäärä - Täydennyskoulutuksessa olleiden henkilöiden määrä/henkilöstön määrä 62,1% = 256/412 (31.12.2011) 64,3% = 256/398 (31.8.2011) 63,4% = 255/402 (30.4.2011) Lukio: 102 täydennyskoulutuspäivää / 55 opettajaa (v. 2012) 55 täyd.koulutukseen osallistunutta / 243 opettajaa Koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehitetään Koulutuksen kansainvälisyyttä kehitetään Koulutustarjonta on laajaa, korkeatasoista ja monipuolista Toisen asteen koulutuksen työelämäyhteyksiä parannetaan Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia parannetaan Lukio-opiskelijoiden opintotarjontaa laajennetaan Toisen vieraan kielen valitsemista edistetään TAO: täydennyskoulutuksen osuus henkilöstömenoista vähintään 3% Lukion opettajien työelämäyhteyksien kehittämistä jatketaan. Vuositavoitteena 20 lukio-opettajaa työelämäjaksolla. Ammatillisessa koulutuksessa kansainvälinen opiskelijavaihto lisääntyy, kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuu 110 opiskelijaa (2010 ollut n. 100) Lukiolaisille tarjotaan ammatillisen koulutuksen järjestämänä yleisiä ja työelämän valmiuksia edistäviä kursseja (mm. työturvallisuus, tulityö, elintarvikehygienia, catering, ensiapu 1, ATK-ajokorttiop.) Yli 55 % lukioon tulevista valitsee toisen vieraan kielen Toisen vieraan kielen oppimäärän suorittaa loppuun vähintään 40 % lukiolaisista TAO: täydennyskoulutuksen %-osuus henkilöstömenoista Työelämäjaksoon osallistuneiden opettajien lukumäärä Lukio: - Kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuneiden opiskelijoiden määrä Ammatillisen koulutuksen kanssa sovitun opetuksen määrä ja siihen osallistuneiden opiskelijoiden määrä Toisen vieraan kielen valitsevien osuus lukioon tulevista opiskelijoista Toisen vieraan kielen oppimäärän suorittaneiden osuus lukion päättävistä TAO: 0,6% (61 504 /10 448 138 ) TAO: 4 ammatillista opettajaa TAO:sta lähteneet vaihto-opiskelijat: Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelijavaihdot: 2012: 102 2011: 116 2010: 99 Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelijavaihdot: 2012: 42 2011: 58 2010: 4 Raportoidaan myöhemmin. Raportoidaan syksyllä Raportoidaan syksyllä Pitkän matematiikan Yli 55 % lukioon tulevista valitsee Pitkän matematiikan Raportoidaan syksyllä 15
Koulutuksen seudullista yhteistyötä kehitetään opetustarjonnassa valitsemista edistetään pitkän matematiikan valitsevien osuus lukioon tulevista opiskelijoista Pitkän matematiikan oppimäärän suorittaa loppuun vähintään 40% lukiolaisista Pitkän matematiikan oppimäärän suorittaneiden osuus lukion päättävistä (3 v. Opiskelijoiden opintosisältöä monipuolistetaan Seudullisella verkkokurssitarjottimella on vähintään 100 kurssia, ja sieltä opintoja suorittaneita lukioopiskelijoita on vähintään 500 Opiskelija suorittaa jonkin opintojakson korkeakoulussa: - lukio: 50 opiskelijaa - TAO: 40 opiskelijaa opiskelleet) - Seudullisen verkkokurssitarjottimen kurssien määrä - Seudulliselta verkkokurssitarjottimelta opintoja suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärä lukuvuonna 2011-2012 Korkeakouluissa jonkin opintojakson suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärä Raportoidaan syksyllä Lukuvuonna 2011-2012 maakunnallisella verkkokurssitarjottimella on tarjottu 59 ammatillisen koulutuksen kurssia ja 69 lukiokurssia, yhteensä 128 kurssia. (Lisäksi peruttuja kursseja 13, joista 3 amm.kurssia ja 10 lukiokurssia). Kursseja suorittaneita kaupungin lukioiden opiskelijoita yhteensä 253 (ammatillisia kursseja 95, lukiokursseja 158) Raportoidaan vuoden lopussa. TAO: 3 opiskelijaa 16
Määrälliset tavoitteet Lukiokoulutus Aloituspaikkatavoitteet 2010 2011 Tavoite 2012 Toteuma 1-4/2012 Päivälukiot 1035 973 970 Aloituspaikkatavoitteet raportoidaan syksyllä Aikuislukio, lukion oppimäärä 170 169 170 Aikuislukio, aineopiskelijat 400 296 380 (ei yhdistelmätutkinto) Ammatillista tutkintoa ja lukion oppimäärää 190 139 160 suorittavat, TAO Ammatillista tutkintoa ja lukion oppimäärää suorittavat, muu amm. koulutus 70 85 80 Tutkinto- ja suoritustavoitteet: ylioppilastutkintoja Päivälukiot 875 896 880 Ylioppilastutkinnot raportoidaan syksyllä Aikuislukio, aikuisopiskelijat 90 80 85 Aikuislukio, ammattilukiolaiset/ TAO 140 92 100 Aikuislukio, ammattilukiolaiset/ muut 20 25 40 Muut tavoitteet: IB-linjan aloittavien opiskelijoiden määrä 40-45 49 40-45 Raportoidaan syksyllä Tampereen ammattiopisto Opiskelijamäärät Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tavoite 2012 Toteuma 1-4/2012# Metsä ja liikenne 439 468 452 432 Luonnonvara- ja ympäristöala 198 198 203 189 Tekniikan ja liikenteen ala 241 270 249 243 Tekniikka 1389 1337 1320 1193 Tekniikan ja liikenteen ala 1332 1283 1270 1146 Kulttuuriala 57 54 50 47 Ammattistartti 26 29 26 44 17
Palvelut ja liiketalous 1345 1386 1267 1313 Luonnontieteiden ala 98 117 90 112 Yht.kuntatiet.liiketalous ja hallinto 569 596 537 584 Tekniikan ja liikenteen ala 307 299 280 276 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 123 122 120 118 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 230 252 240 223 Sosiaali- ja terveys 514 584 520 560 Sosiaali- ja terveys ja liikunta-ala 514 584 520 560 Aikuiskoulutus 628 604 600 551 Luonnonvara- ja ympäristöala 40 40 40 40 Tekniikan ja liikenteen ala 173 137 145 140 Sosiaali- ja terveys ja liikunta-ala 192 270 237 267 Yht.kuntatiet.liiketalous ja hallinto 146 103 125 71 Luonnontieteiden ala 48 25 20 16 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 29 29 33 17 Maahanmuuttajakoulutus 105 108 105 113 Sosiaali- ja terveys ja liikunta-ala YHTEENSÄ 4446 4516 4290 4206 Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus (opiskelijatyövuodet) Opiskelijamäärätavoitteet eri koulutusmuodoissa Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (koulutustehtävä) 244,4 269 243,5 88 4446 (4240) 4516 (4290) 4290 (4290) 4206 (4290) 20AMA 10.-lk 1 ryhmä 1 1 1 1 Muut tavoitteet: Opintojen jälkeen töihin tai jatko-opintoihin sijoittuneet (varusmies- ja siviilipalvelu rinnastetaan työhön) 92,3% 75,4% 90,0% 75,0% * # Tilanne laskentapäivänä 20.1.2012 * Vuonna 2006 opintonsa aloittaneiden sijoittuminen vuoden 2009 lopulla, Tilastokeskus. 18
Elinkeino- ja matkailupalvelut Laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet PALVELU Visit matkailijoiden houkuttelu TAVOITE / HALUTTU VAIKUTUS Matkailupalveluilla tuetaan seudun elämystalouden vahvistumista TAVOITETASO 2012 ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA 1.1.-30.4.2012 Seudun matkailutulo on kasvanut Seudun matkailutulon kehitys Seuraava matkailun tulo- ja työllisyysselvitys valmistuu vuoden 2013 alkupuolella. Nyt ei ole käytettävissä uusia lukuja. Matkailuneuvonta ja tiedotus Matkailuneuvonnan asiakkaat saavat tasokasta neuvontapalvelua Matkailuneuvonnan viiden tähden luokitus säilytetään ja palvelujen saatavuutta parannetaan (rautatieaseman neuvontapisteen lisäksi neuvontaa tarjotaan Ryanairbusseissa ja sesonkiaikoina Tampereen keskustassa) Tähtiluokitus ja palvelujen saatavuuden kehittyminen Viiden tähden luokitus on säilynyt. Ryanairbusseissa esitetään Tampere-dvt:tä. Kesällä työnsä aloittavat pormestarin siisteyskampanjan agentit, joille annetaan koulutusta myös matkailuneuvontaan. Matkailukohteiden, konferenssien ja kärkitapahtuminen kävijämäärät ovat lisääntyneet Neuvonnassa panostetaan seudun matkailuyritysten tuotteiden käytön lisääntymiseen Matkailukohteiden, konferenssien ja kärkitapahtuminen kävijämäärien kehittyminen Särkänniemen kävijämäärä tammi-maaliskuussa 18 000. Työväenmuseo Werstaalla oli tammihuhtikuussa 10 811 kävijää, Museokeskus Vapriikilla tammi-maaliskuussa 20 298. Kansainvälisiä kongresseja tammi-huhtikuussa 9 joissa osallistujia 1 235. Tapahtumat: Circus Ruska Festival n. 2000 Elokuvajuhlat 31 574 (v. 2011: 30 104) Tanssivirtaa Tampereella 1247 Tampere Biennale n. 2700 Matkailun kehittäminen Elämystalouden kehittymistä on vahvistettu Tredea osallistuu Tampereen ja Pirkanmaan elämystalousstrategian päivittämiseen vuosille 2012-15 Osallistuminen päivitystyöhön Pirkanmaan elämystalouden strategian johtoryhmä on käynnistänyt päivitystyön. Pirjo Puukka on Tredean edustajana johtoryhmässä, Tampereen kaupunkia edustaa Tuija Mannila. Kohdennettu markkinointi Kohdennetulla markkinoinnilla tavoitetaan matkailijoita suoralehtokohteista ja Venäjältä Matkailijoiden määrä suoralentokohteista ja Venäjältä kasvaa Ulkomaisten matkailijoiden määrän kehitys (lentotiedot, majoitustilastot) Tammi-helmikuussa kansainvälisiä lentomatkustajia 52 678 (-8,8 %) ja majoittujia 21 946 (+3,0 %) Pietarissa järjestetty mm. matkanjärjestäjä- ja blogistitapaamisia ja lehdistötilaisuus, jossa 19
Invest investointien houkuttelu paikalla 61 median edustajaa. REPI-hankkeen kanssa tiivistä yhteistyötä. Investointien houkuttelu ja sijoittumispalvelu Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on vaikutettu yritysten perustamiseen, kasvuun, sijoittumiseen sekä investointien määrään Kaupunkiseudulle on sijoittunut 20 uutta yritystä, joista 10 ulkomaisia Muualta sijoittuneiden yritysten määrä Sijoittumispalveluilla on autettu yli 30 erikokoista yritystä, joista osan kanssa neuvottelut jatkuvat. Sijoittumisia ei ajanjaksolla ole tapahtunut. Neuvontapalvelua Venäjän markkinoista kiinnostuneille yrityksille (6 konsultointitapaamista). Kumppaneiden etsintää Pietarista yrityksillemme (4 tapaamista Pietarissa). Venäläisyritykselle tavarantoimittajan etsiminen Suomesta (1 case). Mobiilialan päätapahtumaan osallistuminen (Mobile World Congress) Seutukunnassa on käynyt 7 tietoalan vierailua, viiden eri yrityksen toimesta. T&K-investoinnit seudulle ovat kasvaneet Yritysten t&k-investointien määrä Investointien ja rahoituksen määrät raportoidaan kerran vuodessa Ulkomaisen t&k-rahoituksen määrä Klusterikohtaisen houkuttelumallin kehittäminen Vuoden 2012 aikana rakennetaan klusterikohtainen houkuttelumalli kehittäjätahojen yhteistyön hyödyntämiseksi Kehitystyön tilanne ICT-markkinointimateriaali on valmiina. Seutukunnan klustereista luodaan yhteiset materiaalit Hermian ja Finnmedin kanssa. Hermia tekee älykkäistä koneista materiaalin ensimmäisenä. Live - osaajien houkuttelu Osaavan työvoiman saatavuutta on edistetty Yrityksille sopivan työvoiman saatavuutta on edistetty Yritysten tarpeisiin sopivan työvoiman saatavuus (Yritysbarometri) Kevään 2012 pk-yritysbarometrissa 17% (2011 samoin 17%) pirkanmaalaisista yrityksistä ilmoitti työvoiman saatavuuden työllistämisen esteeksi. Valtakunnallisesti lukema oli 19% (17% vuonna 2011). Työperusteisen maahanmuuton edistäminen Työperusteista maahanmuuttoa on edistetty Työperusteisen maahanmuuton edistämistoimenpiteiden toteuttaminen Työperusteista maahanmuuttoa edistävä Kansainvälisen osaamisen palvelut hanke käynnistyi. Työntekijöille räätälöidyt suomen kielen koulutukset aloitettiin (3 ryhmää 20