Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman seurantatiedot Liite 3

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman seurantatiedot Liite 3 Hallitusohjelman kirjaus 1 ULKO-, TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Suomi toimii aktiivisesti osana kansainvälistä yhteisöä kantaen osansa maailmanlaajuisesta yhteisvastuusta ja huolehtien omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tärkeitä kysymyksiä ovat mm. globaalissa turvallisuudessa, ympäristössä ja talouden työnjaossa tapahtuvat muutokset. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen. Suomi edistää ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja kestävän kehityksen toteutumista kaikkialla maailmassa. Hallitus näkee Yhdistyneet Kansakunnat keskeisimpänä monenkeskisen yhteistyön välineenä. Hallitus jatkaa työtä YK:n arvovallan ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä YKjärjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi. Euroopan unioni on Suomen tärkein ulkosuhteiden viitekehys ja vaikutuskanava. Suomi tukee EU:n ulkopoliittisen roolin vahvistamista, EU:n yhteisen turvallisuus-, ja puolustuspolitiikan kehittämistä ja unionin kriisinhallintakyvyn parantamista. Hallitus tukee unionin yhtenäisyyttä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Suomi edistää vakautta ja hyviä suhteita lähialueellaan. Hallitus vahvistaa yhteistyösuhteita Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Pohjoismaista yhteistyötä kehitetään erityisenä pyrkimyksenä arkielämän käytäntöjen helpottaminen. Hallitus toimii Itämeren alueen painoarvon vahvistamiseksi Euroopan unionin piirissä. Hallitus pyrkii selkeyttämään Itämeren alueen sekä pohjoisten alueiden alueellisten yhteistyöverkostojen rakennetta. Suomi kehittää aktiivisia, laaja-alaisia ja monentasoisia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa sekä toimii aktiivisesti EU:n Venäjä-politiikan kehittämisessä. Hallitus vahvistaa Suomen Venäjä-politiikan koordinaatiota, huolehtii suomalaisesta Venäjä-osaamisesta ja tukee kansalaisyhteiskuntatason yhteistyötä. Suomi tukee Venäjän integroitumista kansainväliseen sopimusjärjestelmään. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja globaalien ongelmien käsittelyyn asianomaisissa hallitustenvälisissä prosesseissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Hyvänä esimerkkinä ovat YK:n alaiset neuvottelut ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi (Kööpenhamina joulukuussa 2009, jatkokokous Meksikossa marrras-joulukuussa 2010). Samalla seurataan huolella uudistuvia kansainvälisiä epävirallisia yhteistyörakenteita kuten kansainvälisen finanssikriisin esiin nostama G-20 ja pyritään hakemaan Suomelle poliittiset vaikutuskanavat EU:n tai pohjoismaisen yhteistyön kautta. Suomen virallinen kampanja YK:n turvallisuusneuvostojäsenyyden saamiseksi kaudeksi 2013 2014 on meneillään. Suomi on ollut aktiivisesti edistämässä YK:n vuoden 2005 huippukokouksen reformipäätösten toteuttamista. Suomi korostaa YK:n hallinnon yleistä tehostamista ja YK-järjestelmän sisäistä koordinaatiota eri tasoilla. Uuden tasa-arvoyksikön perustaminen on edennyt toivottua hitaammin ja säilyy Suomen yhtenä prioriteettina. Suomi on näkyvästi mukana kansainvälisen ympäristöhallinnon vahvistamisessa, joka on osa YK:n kestävän kehityksen konferenssin tavoitteita vuonna 2012. YK:n turvallisuusneuvoston reformia koskevat keskustelut aloitettiin alkuvuonna 2009 ja Suomi tukee hitaasti edistyneiden neuvottelujen jatkumista. YK-järjestelmän tehokkuutta kehityssektorilla on viety eteenpäin etenkin maatason toimintojen johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Vaikka YK:n eri toimielinten (yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, ihmisoikeusneuvosto) toimintojen kehittämisessä ei olekaan edistytty toivotulla tavalla, operatiivisten kehitysjärjestöjen ja eräiden erityisjärjestöjen keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt ja niiden hallintotoimien yhdenmukaistaminen etenee. Avoinna ovat edelleen maatiimien johtajien toimivalta, rahoituksen järjestäminen sekä tietohallinto- ja tilintarkastustoimintojen kehittäminen. PLM: Puolustushallinto on ylläpitänyt ja kehittänyt kansallista puolustusta ja uskottavaa suorituskykyä. Erityistä huomiota on kiinnitetty asevelvollisuuden uudistamiseen. Kansallista sotilaallista suorituskykyä on täydennetty kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella sekä osallistumisella sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista huoltovarmuutta on turvattu kansallisesti sekä osana kansainvälistä yhteistyötä. Puolustushallinto on osallistunut turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun ja toimeenpanoon sekä toteuttanut selontekoa koskeneet selvitystehtävät. Suomi on konkreettisesti edistänyt Euroopan yhtenäisyyden ja painoarvon parempaa toteutumista sekä suhteissa kolmansiin valtioihin että unionin sisällä. Suomen 2006 PJ-kausi tarjosi tähän erityisen hyvän mahdollisuuden. Lissabonin sopimuksen täysimääräinen hyödyntäminen, ml. yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on ollut painopisteenä joulukuusta 2009 lähtien. Suomi on osallistunut unionin kriisinhallintakyvyn parantamiseen mm. EDA:n kanssa tehdyn yhteistyön kautta, ja kehittänyt omia kriisinhallinnan voimavarojaan. Suomi on osallistunut aktiivisesti vahvan Euroopan ulkosuhdehallinnon rakentamiseen, ja suomalaisten rekrytoitumiseen panostettu. PLM: EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa puolustushallinto on osallistunut unionin kriisinhallintakyvyn parantamiseen mm. sotilaallisten voimavarojen kehittämistyöhön sekä Euroopan puolustusviraston EDA:n kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Joulukuusta 2009 lähtien painopisteenä on ollut Lissabonin sopimuksen täysimääräinen hyödyntäminen. Pohjoismaista yhteistyötä on toteutettu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Suomi toimi Pohjoismaiden ministerineuvoston pj:na 2007 ja toimii uudestaan 2011. Painopiste on ollut pääministerien 2007 Punkaharjun julkilausuman tavoitteiden toteuttaminen. OKM: Globalisaatiohankkeet ovat olleet toiminnan keskiössä. Ruotsin kanssa yhteistyö on syventynyt myös Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteiskokouksen (14.5.2009) ja siellä annetun kannanoton mukaisesti. Lisäksi esim. pohjoismaista puolustusalan yhteistyötä on syvennetty ja laajennettu mm. uudistamalla yhteistyön rakenteet siirtymällä yhteen kokonaisvaltaiseen yhteistoimintarakenteeseen (NORDEFCO) ja lisäämällä ISAF-operaation strategisten kuljetusten ja logistiikan kustannustehokkuutta yhteispohjoismaisin järjestelyin. PLM: Suorituskykyjen kehittämisen ohella on tarkasteltu mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Selonteko Itämeren haasteista ja Itämeri-politiikasta on annettu kesällä 2009. Selonteossa on katettu toimet, joita edistetään toisaalta EU:n Itämeristrategian kautta ja toisaalta kansallisesti tai kahdenkeskisesti naapurimaiden kanssa. Lisäksi on toteutettu kansallisesti Itämereen liittyviä toimia, erityisesti merenkulun turvallisuuteen ja meriympäristön suojeluun liittyen. Hallitus on antanut periaatepäätöksen Venäjä-toimintaohjelmasta 16.4.2009. Ohjelma luo hallitusohjelman pohjalta suuntaviivat hallituksen Venäjäsuhteiden hoidolle. Hallitus arvioi säännöllisesti ohjelmaa ja sen toteutumista ja toimintaohjelmaa päivitetään tarvittaessa. Lisäksi Suomi on toiminut HO:n mukaan EU:n Venäjä-politiikan kehittämisessä ja toiminut aktiivisesti myös Venäjän WTO-jäsenyysneuvotteluprosessin eteenpäin viemiseksi. Lisäksi mm. TEM on edesauttanut suomalaisyritysten kilpailuasemaa, toimintaedellytyksiä ja vientiä Venäjälle. OKM: OKM on toimeenpannut Taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmaa, tukenut Suomi-Venäjä -Seuran toimintaa ja järjestänyt yhteistyössä 11. Suomalaisvenäläisen kulttuurifoorumin Hämeenlinnassa lokakuussa 2010. TEM:n Venäjä-toimet raportoitu kohdassa 9.2. 1

Suomen lähialueyhteistyö uudistetaan. Yhteistyö keskitetään erityisesti ympäristö-, ydinturva- ja sosiaali- ja terveysalalle. Hallitus toimii aktiivisesti Suomen roolin vahvistamiseksi pohjoisten alueiden taloudellisessa toiminnassa ja osaamisessa. Lähialueyhteistyön toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi hankeyhteistyössä on panostettu aiempaa enemmän taloudellisen yhteistyön edistämiseen mutta keskeisinä sektoreina ovat edelleen ympäristö-, ydinturva ja sosiaali- ja terveysala. Lähialueyhteistyömäärärahojen käyttöä taloudellisen yhteistyön edistämiseen on lisätty. Vuonna 2010 sen osuus on noin 1/3 määrärahoista, 6,5 miljoonaa euroa (v. 2009 5,7 milj. euroa, v. 2008 4,4 milj. euroa). Taloudellisen yhteistyön lisäksi eniten määrärahoja on kohdistettu ympäristöalalle, sosiaalija terveydenhuoltoon sekä ydinturvallisuuteen. Kahdenvälisen lähialueyhteistyön yhteensovittamista monenvälisen alueellisen yhteistyön (ml. pohjoinen ulottuvuus) ja EU:n raja-alueyhteistyöohjelmien (ENPI CBC) kanssa on tehostettu. Aluetason toimijoiden mahdollisuuksia toteuttaa taloudellisen yhteistyön lähialuehankkeita on parannettu myöntämällä erillistä rahoitusta ENPI CBC-ohjelmia täydentäviin lähialuehankkeisiin. Lähialueyhteistyön hallinnolliset menettelytavat uudistettiin vuoden 2009 helmikuussa. Niissä korostetaan tasavertaista yhteistyötä Venäjän kanssa, ml. venäläisten toimijoiden omien kustannustensa kattamista hankkeissa. Lähialueyhteistyön kokonaisvaltainen evaluaatio valmistui vuoden 2011 alussa. Hallitus syventää transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa politiikan, talouden ja turvallisuuden aloilla niin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategia päivitetään. Hallitus edistää Suomen valmiuksia osallistua kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä sekä vahvistamalla siviilikriisinhallintaa. Suomi pyrkii antamaan merkittävän panoksen kansainväliseen kriisinhallintayhteistyöhön. Suomi kiinnittää erityistä huomiota naisten asemaan konflikteissa ja kriisinhallinnassa. Kehityspolitiikan tärkein tavoite on YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Hallitus jatkaa kehityspoliittisen johdonmukaisuuden vahvistamista eri politiikkasektoreilla. Hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Hallitus osallistuu aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun innovatiivisista rahoitusmekanismeista sekä kehitysmaiden velkojen anteeksianto-ohjelmiin. Kehitysyhteistyössä on painotettava työn tuloksellisuutta, työnjakoa avunantajien kesken ja vastaanottajien omistajuutta. Suomi painottaa kehityspolitiikassaan aiempaa vahvemmin ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä sekä rauhanprosessien tukemista. Hallitus edistää suomalaisen intressin toteutumista kansainvälisessä taloudessa tehokkaalla kauppapoliittisella vaikuttamisella. Kauppapolitiikassa otetaan huomioon kehitysmaiden erityistarpeet. Hallitus tukee WTO:ssa käytäviä monenkeskisiä kauppaneuvotteluja sekä EU:n kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja. Hallitus edistää aktiivisesti ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti. Hallituskaudella annetaan ihmisoikeuspoliittinen selonteko Suomen kansainvälisestä toiminnasta sekä ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. OKM:n kulttuurisektorilla on toteutettu kolme luovien alojen hanketta, joista kaksi valmistelevat pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden luovien alojen toimijoiden hankeyhteistyöstä. Kansallisella tasolla on laadittu Kanada -toimintaohjelma, ja Yhdysvallat -toimintaohjelmaa ollaan valmistelemassa. Lisäksi on perustettu korkean asiantuntijatason transatlanttinen verkosto. Transatlanttista yhteistyötä EU:n kautta on lisätty kehityspolitiikan saralla Suomen tekemän transatlanttisen kestävän kehityksen kumppanuuden aloitteen myötä, jonka yhteistyön teemoiksi valittiin syksyn 2009 EU-USA huippukokouksessa ilmastonmuutos, ruokaturva ja vuosituhattavoitteet. PLM: Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean johdolla on toimeenpantu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategian päivitystyö (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010). Suomi on osallistunut kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin aktiivisesti. Yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä on pohdittu kokonaisvaltaisen kriisinhallintakonseptin kehittämistyössä, jonka jälkeen on perustettu mm. Kriisinhallintakeskus. Suomen kansallinen toimintaohjelma YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" täytäntöön panemiseksi julkistettiin syyskuussa 2008 ja ohjelmassa mainitut vastuutahot vastaavat omalta osaltaan toimintaohjelman täytäntöönpanosta eli ohjelman toteuttamiseen ei ole budjetoitu erillistä määrärahaa. Ohjelman toimeenpanoa seuraa ja koordinoi UM:n vetämä seurantaryhmä. Valtioneuvoston kehyspäätöksessä 30.3.2010 on varauduttu varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahojen kasvuun siten, että kehitysyhteistyömäärärahojen taso nousee 0,55 prosenttiin ennakoidusta bruttokansantulosta vuonna 2010 ja 0,58 prosenttiin vuonna 2011. Eurooppa-neuvostossa on sovittu tavoitteeksi 0,51 prosenttia suhteessa BKTL:on vuoteen 2010 mennessä. Pariisin julistuksen edellisessä seurantaharjoituksessa 2008 Suomen tulokset olivat avunantajamaiden keskiarvoa, mutta raportti osoitti avunantajayhteisön olevan kollektiivisesti jäljessä vuodelle 2010 asetetuista tavoitteista. Pariisin julistuksen viimeinen seurantakierros toteutetaan 2011 alussa ja tulokset käsitellään korkean tason tuloksellisuusfoorumissa Soulissa 2011 lopulla. Ulkoministeriö on työskennellyt aktiivisesti kansainvälisten tuloksellisuussitoumusten toimeenpanemiseksi Suomen kehitysyhteistyössä maatasolla sekä osallistunut kansainvälisiin tuloksellisuusprosesseihin erityisesti EU:n ja OECD:n puitteissa. TEM-konserni edistää kehitysmaissa (Vietnam, Afrikka) mm. energiasektoria, infrasrtuktuuria ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ICT-sektoria ja innovaatiojärjestelmiä. Suomi on toiminut hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Selonteko on annettu 3.9.2009. 2

Suomen ETYJ-puheenjohtajuus vuonna 2008 on merkittävä haaste. Suomen edustautuminen maailmalla selvitetään ottaen huomioon niin kansalaisten, yrityselämän kuin valtiovallankin tarpeet. Sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa suorituskykyä, osallistuu täysipainoisesti EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja kriisinhallintayhteistyöhön, kehittää rauhankumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. Suomen puolustusratkaisu nojaa koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen on tärkeä osa Euroopan turvallisuus ja puolustuspolitiikkaa. EU:n taisteluosastoista saatavat kokemukset muodostavat pohjan harkittaessa osallistumista NRF-toimintaan. Hallitus pitää tärkeänä pohjoismaisen yhteistyön syventämistä myös turvallisuus ja puolustuspolitiikassa. Suurimpia haasteita ulkoministeriölle vuonna 2008 oli Suomen kiertävä puheenjohtajuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä. Puheenjohtajakauden tavoitteita olivat tehokas kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta, Etyjin vaalitarkkailun turvaaminen, Kosovon vakauden edistäminen, Keski- Aasian sitouttaminen, Etyjin ja EU:n yhteistyön syventäminen ja Suomen profiloituminen Etyj-puheenjohtajuuden avulla. Tavoitteet saavutettiin varsin hyvin, vaikka Georgian kriisi ja sitä seuranneet tapahtumat pakottivat muuttamaan työn painopisteitä kesken kauden. Edustustoverkkoselvitys on annettu 16.9.2009. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen asevelvollisuuslaiksi. Uusi laki on tullut voimaan 1.1.2008. Suomi tukee puolustusmateriaaliteollisuuden vientiedellytyksiä ja noudattaa puolustustarvikkeiden viennissä EU:n yhteisiä sääntöjä ja osallistuu niiden kehittämiseen. Puolustustarvikkeiden hankinnoissa pyritään edistämään eurooppalaista yhteistyötä sekä otetaan huomioon yhteensopivuus ja kansainvälisten sopimusten velvoitteet. Sotilaallinen huoltovarmuus turvataan kansallisesti ja osana kansainvälistä yhteistyötä. 2 EU-POLITIIKKA Suomi pyrkii voimakkaasti Euroopan unionin sisäisen ja ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseen. Hallitus toimii aktiivisesti unionin perussopimusten uudistamiseksi neuvotellun perustuslakisopimuksen pohjalta. EU:n tulee toiminnassaan keskittyä aloihin ja toimenpiteisiin, joissa unionintasoinen yhteistyö tuo selkeää lisäarvoa. Suomi on osallistunut täysipainoisesti Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja unionin kriisinhallintaoperaatioihin. Monipuolisten ja suorituskykyisten kriisinhallintaan kykenevien joukkojen kehittämiseksi on aktiivisesti osallistuttu EU:n sotilaallisten voimavarojen kehittämistyöhön (HLG 2010, Headline Goal 2010), Euroopan Puolustusviraston (EDA) suorituskykyjen kehittämistyöhön (CDP) ja työryhmätyöskentelyn sekä EU:n taisteluosastokonseptin kehittämiseen. Vuonna 2011 Suomi osallistuu samanaikaisesti kahden EU-taisteluosaston valmiusvuoroon. Suomi on jatkanut aktiivista rauhankumppanuusyhteistyötä Naton kanssa, jossa tärkein sisältö on suorituskykyjen kehittäminen sekä harjoitukset, koulutukset ja sertifiointi varmistaen joukkojen riittävä suorituskyky ja kansainvälinen yhteensopivuus. Pohjoismaista puolustusalan yhteistyötä on syvennetty ja laajennettu. Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on muun muassa toiminnan kustannusten noususta ja puolustusmateriaalin kallistumisesta johtuvien kustannuspaineiden hillitseminen sekä yhteistoimintakyvyn kehittäminen. Yhteistyötä syvennetään myös kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Vuoteen 2009 asti pohjoismainen puolustusalan yhteistyö perustui kolmeen erilliseen rakenteeseen. Puolustusmateriaalialalla, sotilaallisessa kriisinhallinnassa ja suorituskykyjen kehittämisessä tehty yhteistyö liitettiin 4.11.2009 yhdeksi kokonaisuudeksi perustamalla Nordic Defence Cooperation (NORDEFCO). Suomi on tukenut Euroopan puolustusviraston työtä sotilaallisten paitsi suorituskykyjen parantamiseksi, myös puolustusmateriaalimarkkinoiden edelleen avaamiseksi sekä Euroopan puolustusteollisuuden tukemiseksi. Suomi on noudattanut puolustustarvikkeiden viennissä Euroopan unionin asevientiä koskevaa yhteistä kantaa. Vientilupapäätöksissä on huomioitu pyrkimys EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen myös puolustustarvikkeiden viennissä. Sotilaallista huoltovarmuutta on turvattu kansallisesti sekä osana kansainvälistä yhteistyötä. Puolustus- ja turvallisuusteollisuusstrategian toimeenpanoa on jatkettu yhteistyössä teollisuuden kanssa. Teollisuuden toimintaedellytyksiä pyrittiin lisäksi turvaamaan ns. elvytyspaketilla aikaistamalla mahdollisuuksien mukaan kotimaisia hankintoja. Lissabonin sopimus astui voimaan 1.12.2009. Se saattoi päätökseen Nizzan ja Laekenin julistuksilla käynnistetyn EU:n uudistustyön. Sopimus vastaa sisällöltään pääosin perustuslakisopimusta, mutta poikkeaa siitä rakenteeltaan merkittävästi. 3

Suomi tukee unionin kilpailukyvyn vahvistamista kasvun ja työllisyyden ohjelman pohjalta, sisämarkkinoiden kehittämistä edelleen myös kansalaisten tarpeet huomioon ottaen ja unionin yhteistoiminnan vahvistamista innovaatio- ja energiapolitiikassa. Hallitus tukee unionin tasapainoista alueellista kehitystä sekä kasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistamista valmistauduttaessa unionin rahoituskehyksen välitarkasteluun. Hallitus näkee tärkeänä vahvistaa unionin roolia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Hallitus tiivistää Itämeren alueen EU-yhteistyötä painopisteinään ympäristöturvallisuuden parantaminen ja taloudellisen yhteistyön kehittäminen. Hallitus jatkaa pohjoisen ulottuvuuden politiikan aktiivista edistämistä EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteisten asiakirjojen, poliittisen julistuksen ja kehysasiakirjan pohjalta. Suomi osallistuu pohjoisen ulottuvuuden ympäristösekä sosiaali- ja terveyskumppanuuksiin. Hallitus jatkaa työtä liikenne ja logistiikkakumppanuuden perustamiseksi. Suomi tukee Euroopan unionin laajentumisen jatkamista yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta. Suomi tukee Turkin ja Kroatian jäsenyysneuvotteluja ja Länsi-Balkanin maiden lähentymistä Euroopan unioniin. Komission ehdottama uusi kasvu- ja työllisyysstrategia (Eurooppa 2020) hyväksyttiin kesäkuun 2010 Eurooppa-neuvostossa. Eurooppa 2020 -strategian prioriteetit ovat tietoon ja innovaatioihin perustuva kasvu, kestävä kasvu ja korkeaan työllisyyteen nojaava osallistava kasvu. Suomelle tärkeät asiat, kuten vahvempien ja laajempien sisämarkkinoiden kehittäminen, talouspoliittisen koordinaation kehittäminen komission vankemman seurannan muodossa, vahva innovaatiopainotus sekä ulkoinen ulottuvuus, on strategiassa hyvin huomioitu. Suomen lähtökohtia tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin on määritetty valtioneuvoston selonteossa EU-politiikasta (VNS 4/2009 vp). Suomen kantoja on täsmennetty EU-ministerivaliokunnassa sen jälkeen, kun komissio antoi syksyllä 2010 budjettitiedonannon, viidennen koheesioraportin sekä tiedonannon maatalouspolitiikan uudistamisesta. Komissio antaa ehdotuksen tulevista rahoituskehyksistä vuoden 2011 alkupuolella. TEM on laatinut kannanottoja Eurooppa 2020 -strategian innovaatiounioni -lippulaivahankkeeseen (lokakuu 2010) ja käynnistänyt suunnitelmia käytännön toimien toteuttamiseksi. Lisäksi valmistaudutaan vaikuttamaan uuden tutkimuksen puiteohjelman (FP8) sisältöön. Ohjelmalla tuetaan EU:n kilpailukyvyn kehittymistä. Osana EU:n ilmasto- ja energiapakettia Suomi on sitoutunut vuoteen 2020 mennessä 20 %:n leikkauksiin unionin kasvihuonekaasupäästöistä vuoden 1990 tasoon verrattuna. EU on päättänyt ehdollisesta siirtymisestään tiukempaan (-30 %:n) päästövähennykseen. Suomelle erityisesti metsien rooli hiilinieluina EU:n taakanjakopäätöksessä ja osana neuvoteltavaa kansainvälistä ilmastosopimusta on tärkeä erityiskysymys. Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa joulukuussa 2009 ei saavutettu sitovaa ilmastosopimusta, vaan kansainväliset neuvottelut jatkuvat sen osalta. Suomi osallistuu aktiivisesti lokakuussa 2009 hyväksytyn EU:n Itämeristrategian toimeenpanoon yhdessä muiden Itämeren alueen valtioiden kanssa. Suomi vastaa strategian neljästä painopistealueesta, jotka kattavat rehevöitymisen vastaiset toimenpiteet, kestävän maa- ja metsätalouden, merenkulun turvallisuuden sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan. Lisäksi Suomi osallistuu aktiivisesti vuonna 2008 alkaneeseen työhön energiamarkkinoiden ja -infrastruktuurin kehittämiseksi Itämeren alueella (Baltic Energy Market Interconnection Plan). Suomi on korostanut hyvin toimivan pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja EU:n sisäisen Itämeri-strategian suhdetta. Se tarkoittaa Venäjän osallistumista laajempaan Itämeren piirissä tehtävään yhteistyöhön erityisesti ympäristö- ja meriturvallisuuskysymyksissä. Pohjoinen ulottuvuus tarjoaa konkreettisia välineitä EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin väliselle yhteistyölle alueella. Hankeyhteistyössä on panostettu aiempaa enemmän taloudellisen yhteistyön edistämiseen mutta keskeisinä sektoreina ovat edelleen ympäristö-, ydinturva ja sosiaali- ja terveysala. Lähialueyhteistyö sovitetaan yhteen pohjoisen ulottuvuuden politiikan sekä Suomen ja Venäjän raja-alueilla toteutettavien ENPI CBC-ohjelmien kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus perustettiin lokakuussa 2009 ja sen sihteeristö aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa Helsingissä. OKM on osallistunut aktiivisesti pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden valmisteluun. Kumppanuuden perustamisasiakirja allekirjoitettiin Pietarissa 20.5.2010 ja kumppanuuden toimintaohjelma valmistui pohjoisen ulottuvuuden ministerikokoukseen 2.11.2010. PMN valmistautuu isännöimään kumppanuuden sihteeristöä vuoden 2011 alusta alkaen kolmen vuoden ajan. EU:n laajentumisprosessi on jatkunut vuoden 2006 laajentumiskonsensuksen mukaisesti. Suomi on osallistunut työhön rakentavasti ja aktiivisesti ja osaltaan myötävaikuttanut siihen, että unioni pitää kiinni sitoumuksistaan. Samalla tulee pitää kiinni myös uskottavasta ehdollisuudesta. Turkin EU-jäsenyysprosessi jatkuminen on tärkeää, vaikka neuvotteluissa on edetty hitaasti. Kroatian jäsenyys-neuvottelut ovat etenemässä kohti päätösvaihetta. 4

Hallitus toimii aktiivisesti Euroopan unionista käytävän kansalaiskeskustelun syventämiseksi ja vilkastuttamiseksi. 3 HALLITUKSEN TALOUSSTRATEGIA Hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Hallitus tavoittelee talousennusteita selvästi vahvempaa talouskasvua. Näin pystymme vastaamaan julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen kehittämistarpeisiin saattamatta julkisen talouden kestokykyä vaaranalaiseksi. Hyvinvoinnin turvaamiseksi talouden kasvua ohjataan ekologisesti kestävälle pohjalle. Työllisyyden lisääntyminen on alkaneella kaudella mm. työvoiman ikääntymisen ja kohtaanto-ongelmien vuoksi haastavampaa kuin päättyneellä vaalikaudella. Tästä huolimatta määrätietoisen politiikan tukemana työpaikkojen määrä voi alkaneella vaalikaudellakin kasvaa 80 000 100 000 hengellä, mikäli kansainvälisen talouden kehitys jatkuu suotuisana ja palkkakehitys muodostuu työllisyyttä tukevaksi. Tällöin työllisyysaste nousisi noin 72 prosenttiin vaalikauden lopulla. Pitkän aikavälin tavoite työllisyysasteelle on 75 prosenttia. 3.1. Osaaminen, yrittäjyys ja uudistumiskyky hyvinvoinnin lisäämisen perusta Suomalaisten hyvinvointi edellyttää, että pystymme saamaan työikäisen väestön voimavarat nykyistä selvästi laajemmin käyttöön ja lisäämään työn tuottavuutta. Toteuttamalla määrätietoista ilmastopolitiikkaa Suomi ottaa osansa ilmastoteknologian maailmanmarkkinoista ja sen mukanaan tuomista työpaikoista. Luomalla uutta, vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa Suomi pystyy lisäämään työllisyyttä. Tuottavuuden kohoaminen voi perustua vain uusien ideoiden hyödyntämiseen ja uuden teknologian luomiseen sekä nopeaan käyttöön ottamiseen, osaavaan työvoimaan ja työn viisaaseen organisointiin. Uuden menestyvän tuotannon luominen edellyttää vahvaa yrittäjyyttä. Hallitus antoi 8.4.2009 selonteon Suomen EU-politiikasta. Selonteossa määritellään Suomen EU-politiikan peruslinjat ja esitetään EU-politiikan tahtotila 2020-luvulle. Selonteon tarkoitus oli osaltaan vilkastuttaa EU:sta käytävää kansalaiskeskustelua. Selonteossa esitetyn toimeksiannon perusteella valtioneuvosto julkaisi 15.12.2009 EU-vaikuttamisselvityksen, jonka keskeisenä tarkoituksena on linjata, miten Suomi voi vaikuttaa entistä paremmin ja ennakoivammin EU:n päätöksiin ja toimintaan. Selvityksessä esitetyt konkreettiset toimet käynnistettiin vuoden 2010 aikana. Ministeriöiden kartoittamien sektorikohtaisten tavoitteiden pohjalta EU-ministerivaliokunta linjasi 7.5.2010 viisi EU-politiikan avaintavoitetta vuosille 2010 2011. Avaintavoitteiden sekä ministeriöiden tavoitteiden etenemistä on seurattu säännöllisesti ja niitä päivitetään jälleen keväällä 2011. Lisäksi esim. TEM:ssä on laadittu oma EU-vaikuttamisen toimintasuunnitelma. Selkeä tavoitteiden määrittely palvelee vaikuttamistyön lisäksi myös kansalaiskeskustelun syventämistä. Kaikki hallituksen jäsenet osallistuivat 8.9.2008 avattuun 20/20 -ministerit maakunnissa kiertueeseen, jossa keskusteltiin EU-asioista jokaisessa maakunnassa. Hallitus parantaa koulujen ja opettajien EU-tietoutta yhteistyössä komission kanssa ns. hallintokumppanuuden kautta. UM:n Eurooppatiedotus tuottaa ja välittää kansalaisille tietoa Euroopan yhdentymisestä ja Suomen toiminnasta EU:ssa. Eurooppatiedotus hallinnoi kansalaisjärjestöille vuosittain myönnettävää EU-tiedottamiseen tarkoitettua tukea. Taloudellisessa toimintaympäristössä on kuluvan hallituskauden aikana tapahtunut muutoksia, joita ei hallitusohjelmaa laadittaessa voitu ennakoida. Hallituskauden aikainen taloudellinen kehitys on muodostunut paljon ongelmallisemmaksi kuin hallitusohjelman pohja-arvioissa otaksuttiin. Tämän myötä myös hallitusohjelman keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. OKM: Opetusministerin asettaman opintojen nopeuttamista pohtineen työryhmän raportti valmistui 18.3.2010. Ryhmän tehtävänä oli laatia esitykset, jotka toteuttamalla keskimääräinen korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskisi vuodella. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien vähentämiseksi. Opintojen nopeuttamiseksi lisätään opinto-ohjausta ja opinto-ohjaajien koulutusta, uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita, käynnistetään ohjelma ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi, uudistetaan korkeakoulujen opiskelijavalintaa ja kehitetään korkeakoulujen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Työllisten määrä jää tänä vuonna alhaisemmaksi kuin hallituskauden alussa, kun hallitusohjelman ehdollinen tavoite oli 80 000 100 000 henkilöön kohoava työllisyyden vahvistuminen. Valtiontalouden rahoitusjäämän arvioidaan kohoavan tänä vuonna yli kuuteen prosenttiin BKT:sta, kun hallitusohjelman tavoitteena on yhtä prosenttia BKT:sta vastaava rakenteellinen ylijäämä hallituskauden lopussa. TEM: Hallitus on rajoittanut työttömyyden voimakasta kasvua lisäämällä työvoimapolitiikan resursseja ja kohdistamalla niitä nuorten työllistymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Työurien pidentäminen ja työn tuottavuuden lisääminen ovat olleet hallituksen keskeisiä tavoitteita. Hallituksen politiikkariihen vauhdittamistoimet työurien pidentämisestä loppupäästä eivät ole edenneet hallituksen linjauksen mukaisesti. Innovaatiotoiminnan uudistukset tukevat tuottavuuskehitystä, ml. SHOKien perustaminen. Valtion tuottavuusohjelmaa on jatkettu. Hallitus on hyväksynyt pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia määrittelee Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet vuoteen 2020. Strategian keskeiset keinot ovat uusiutuvan energian käytön lisääminen, ydinvoiman lisärakentaminen sekä energiansäästön ja energiatehokkuuden parantaminen. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko on valmis ja sen toimeenpano ja viestintä ovat käynnissä. Elinkeinopolitiikan päätavoitteena on ollut talouden kasvun edistäminen tuottavuutta ja työllisyyttä parantamalla. Hallitus on laatinut laaja-alaisen innovaatiostrategian, jonka mukaisesti on mm. suunnattu TEKESin toimintaa palveluihin ja muihin ajankohtaisiin painoalueisiin. Hallitus on toteuttanut työn, yrittämisen ja työelämän poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, jonka laajassa toiminnassa on edistetty mm. työpanoksen riittävyyden varmistamista pitkällä aikavälillä, työurien pidentämistä, yrittäjyyden edellytyksiä sekä työelämän kehittämistä. Suhdannekehitykseen liittyen tuotanto ja työllisyys eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla. 5

Väestön ikääntyminen johtaa jo kuluvalla vaalikaudella työikäisen väestön määrän supistumiseen. Siksi on aikaisempaa tärkeämpää kohdentaa työvoima tehokkaasti, vähentää rakennetyöttömyyttä, saada nuoret nykyistä aikaisemmin työelämään ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Lisäksi helpotetaan ja lisätään työperäistä maahanmuuttoa niiden osaamiskapeikkojen täyttämiseen, joihin kotimainen työvoima ei riitä. Tavoitteissa onnistumiseksi hallitus harjoittaa aktiivista yhteistyötä työmarkkina ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Muutostarpeet koskevat kansalaisia eri tavoin. Valtiovallan tehtävä on huolehtia siitä, että erityisesti suurten sopeutumispaineiden kohteeksi joutuvilla on edellytykset kohdata muutosvaatimukset ja että kaikki pääsevät kasvavasta hyvinvoinnista osallisiksi. Tavoitteena on hyvinvoinnin laaja jakautuminen ja köyhyyden vähentäminen. 3.2. Kilpailukykyinen ja vakaa talous Hallitus tukee sellaisten palkkaratkaisujen syntymistä, jotka ovat sopusoinnussa hintakilpailukyvyn säilymisen kanssa. Hallitus käynnistää välittömästi keskustelut tällaista tavoitetta edistävän ja samalla työmarkkinoiden toimintakykyä kehittävän tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Julkista taloutta tulee hoitaa niin, ettei synny yllättäviä tarpeita verojen korottamiseen tai julkisten menojen leikkaamiseen. Tälle hallitus luo pohjan vastuullisella meno- ja veropolitiikalla. Valtion menojen osalta noudatetaan kehitettyä kehysmenettelyä ja julkisen talouden tasapainolle asetetaan vähimmäistavoite. Julkistaloutta koskevien kestävyystavoitteiden asettamissa puitteissa hallitus ajoittaa finanssipoliittiset toimensa kokonaiskysynnän kehitystä tasoittavaksi. Sosiaaliturvaan ja veroihin tehtävät hallitusohjelmassa erikseen todetut muutokset tukevat kansalaisten ostovoimaa. Vahvana jatkuva työvoiman kysyntä on edellytys erityisesti heikommat työllistymisedellytykset omaavan työvoiman työllistymiseksi. 3.3. Työvoima täyskäyttöön Hallitus pyrkii määrätietoisesti vahvistamaan työvoiman tarjontaa, parantamaan sen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä vähentämään työttömyyttä kestävästi alle 5 prosentin tasolle. TEM: Työvoimatoimistot on vuoden 2009 alusta lähtien muutettu työ- ja elinkeinotoimistoiksi. TE-toimistojen toiminnassa työnantajapalveluita ja työnvälitystä on vahvistettu. Taantuman seurauksena työvoimapolitiikan resursseja on lisätty ja niitä on kohdennettu nuorten työttömyyden torjumiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. OKM: Valtion ensimmäisessä lisätalousarviossa vuodelle 2010 myönnettiin nuorten työllisyyttä edistäviin toimiin veikkausvoittovaroista taiteeseen ja kulttuuriin yhteensä 11,5 milj. euroa, liikuntatoimeen 7,5 milj. euroa ja nuorisotyöhön 5, 1 milj. euroa. Nuorisolain muutoksilla (voimaan 1.1.2011) parannetaan nuoriin kohdistuvaa monialaista viranomaisyhteistyötä, etsivää nuorisotyötä sekä siihen liittyvää tietojen luovuttamista tavoitteena saada jokainen nuori opiskelemaan sekä aktiivisesti mukaan työ- ja yhteiskuntaelämään. Työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen ohjelma valmistunut. STM: Hallituskauden aikana on toteutettu useita työuran pidentämistä, työssä jaksamista, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, aktivointia, nuorten työllistymisen tukemista ja työkyvyttömyyden ehkäisyä koskevia toimenpiteitä. Niistä on raportoitu Politiikkariihen kannanottojen toteuttamisen raportoinnin yhteydessä. TEM vahvistanut valmiuksia äkillisten rakennemuutosalueiden tukemiseksi. SATA-uudistus ja hallituksen politiikkaohjelmat. TEM:äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Valtioneuvosto nimesi joulukuussa 2010 meriteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuosiksi 2010 2012. Tulopoliitista ratkaisua ei hallituksen pyrkimyksistä huolimatta saatu aikaan. Vuoden 2007 neuvottelukierroksen palkkaratkaisut muodostuivat kilpailukyvyn kannalta ongelmallisen korkeiksi. Kehysmenettelyä on noudatettu. Julkisia menoja ei ole leikattu. Taantuman johdosta tarve tarve julkista taloutta tasapainottaville toimille on tästä huolimatta aktualisoitunut hallituskauden lopulla. Verokevennyksiä kohdennettu ja ostovoimaa tuettu suhdannepoliittisesti. Tilanne muuttunut oleellisesti lähtöoletuksista. TEM: Talouskasvun myötä tuleviin kohtaanto-ongelmiin on kuitenkin varauduttu vahvistamalla työnantajapalveluja ja työnvälitystä TE-toimistojen toimintamallissa. 6

Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi nopeutetaan koulutuksesta valmistumista ja AKKU-uudistus. panostetaan erityisesti vaille ammatillisia valmiuksia jäävien osuuden supistamiseen nuorisoikäluokista. Ikääntyneiden työntekijöiden edellytyksiä ja kannusteita jatkaa työelämässä parannetaan. johtoryhmän väliraportteihin 2008 ja 2009 sisältyvien ehdotusten pohjalta. Akku-johtoryhmän työ jatkuu vuoden 2010 Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu ja toimeenpano on edennyt hallituksen iltakoulun 23.4.2008 linjausten mukaisesti ja AKKU- loppuun. Pääehdotukset koskevat ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta, korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta, aikuisopiskelun etuuksia sekä aikuiskoulutusta koskevan yhteistyön vahvistamista uudessa aluehallinnossa. Ehdotukset on otettu huomioon uudessa yliopistolaissa ja korkeakoulu-uudistuksen toimeenpanossa, aluehallintouudistusta koskevassa lainsäädännössä ja tulosohjauksessa, vuoden 2009 lisätalousarvioissa ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä sekä Sata-komitean työssä ja aikuisopiskelun etuusuudistusta koskevan lainsäädännön valmistelussa. Viimeksi mainitun kokonaisuuden osalta on budjettilakeina syksyllä 2009 annettu hallituksen esitykset 152/2009 ja 178/2009. HE:sten mukaan työelämässä olevien ja työttömien aikuisopiskelua koskevat etuudet selkiintyvät, yhtenäistyvät ja paranevat. Työelämässä olevien koulutustuki lähenee työttömyysturvaa ja nousee nykyiseen verrattuna noin kolmanneksen. Työttömien mahdollisuudet omaehtoiseen aikuiskoulutukseen työttömyysturvan tasoisella etuudella paranevat. Työttömiä koskevat uudistukset tulevat voimaan 1.1.2010 ja työelämässä olevien koulutustukea koskevat muutokset 1.8.2010. Aikuiskoulutuksen tarjontaa on vuoden 2009 kahdessa lisätalousarviossa ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä lisätty merkittävästi mm. taantuman vaikutusten lieventämiseksi sekä AKKU-johtoryhmän ehdotusten toteuttamiseksi. Tässä tarkoituksessa. em. talousarvioesityksissä ammatillisen peruskoulutuksen paikkamäärää on lisätty yhteensä 2 500:lla (11,5 milj. euroa) mm. nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseksi. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen volyymia on lisätty 950 henkilötyövuodella (8,6 milj. euroa), mikä merkitsee koulutuksen ollessa keskimäärin puolen vuoden mittaista noin 2 000 henkilön pääsyä näyttötutkintoihin valmistavaan tai muuhun ammatilliseen lisäkoulutukseen. Lisäystä on kohdennettu vailla ammatillista koulutusta oleville ja vanhentuneen koulutuksen omaaville. Oppisopimuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiötä on pystytty nostamaan 1 950 paikalla (3,8 milj. euroa); koulutusta on kohdennettu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osaamistarpeisiin ja painopistettä on kysynnän mukaisesti siirretty lyhytkestoiseen, nopealiikkeisempään koulutukseen. AMK-tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta on lisätty noin 1 000 paikalla (3 milj. euroa) ja sitä on suunnattu erityisesti vanhan opistotutkinnon suorittaneille osaamisen päivittämiseksi ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitettiin vuonna 2009 (300 paikkaa/1 milj. euroa) ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä volyymi on nostettu 1 200 paikkaan ja rahoitus 4 milj. euroon. Järjestämislupien opiskelijamäärien kokonaislisäys vuosina 2008 2010 on yhteensä noin 8 400 opiskelijapaikkaa. Lisäykset on suunnattu hallitusohjelman mukaisesti alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin tavoitteena turvata nuorten koulutukseen pääsy. Työnteon kannattavuutta lisätään ja kannustinloukkuja puretaan keventämällä työn verotusta ja uudistamalla sosiaaliturvaa. Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Työvoiman kohtaannon parantamiseksi luodaan edellytykset työvoiman suuremmalle ammatillisille ja alueelliselle liikkuvuudelle. Aluepoliittisia toimia tehostetaan erityisesti vaikeista rakennemuutoksista kärsivillä alueilla. Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset on siirretty vuoden 2009 alusta osaksi yksityisiä erityisopetuksen järjestäjiä. Siirtoprosessin yhteydessä ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärää on lisätty 1 195 opiskelijalla erityisopetuksen saatavuuden parantamiseksi. SATA-komitean ehdotukset, joista osa päätetty. Työn verotusta on kevennetty. VM: Työn verotusta kevennettiin 870 milj. eurolla vuonna 2009. Lisäksi vuosittain ansiotuloveroperusteita on lievennetty siten, että työn verotus ei ansiotason nousun seurauksena ole keskimäärin kiristynyt. Vuosina 2010 ja 2011 veroperusteita lieventämällä kompensoitiin myös palkansaajamaksujen nousun verotusta kiristävä vaikutus. Vuonna 2010 pienitulosten verotusta kevennettiin 195 milj. eurolla korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 1480 eurosta 2200 euroon. Lisäksi perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 50 eurolla vuonna 2011. Suhdannetilanteen nopean muutoksen myötä kohtaanto-ongelmien ajankohtaisuus poistui hallituskauden kuluessa. Tähän liittyen TYPOn kohtaantoryhmän työ keskeytyi. TEMin äkillisten rakennemuutoslaueiden seurantajärjestelmä ja tukitoimet. Huomiot:TEM:äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. 7

Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden lisäämisessä avainasemassa on toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä. Hallitus käynnistää ammatillisen aikuiskoulutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteistyössä työmarkkinatahojen kanssa. Muutosturvajärjestelmää kehitetään. Työvoiman alueellisen liikkuvuuden lisäämiseksi tehostetaan toimia asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi eniten työpaikkoja luovilla alueilla, ennen kaikkea Helsingin seudulla. Työmatkakulujen verovähennysjärjestelmän yksinkertaistamista selvitetään. Työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi ja kohtaanto-ongelman lieventämiseksi lisätään toisella asuinpaikkakunnalla olevan asunnon kulujen verovähennyskelpoisuutta. Rakennetyöttömyyden vähentämiseksi tehostetaan työttömien koulutusta ja tukityöllistämistä sekä työnvälitystä. Työttömyysturvaa kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa nopeaa työllistymistä kannustavaan suuntaan. AKKU-uudistus valmisteltu. Päätöksiä vielä vaalikauden lopulla. Muutosturvajärjestelmää kehitetty. Nykyisin verotuksessa voi vähentää enintään 4 700 euron matkakustannukset siltä osin kuin ne verovuonna ylittävät 500 euron omavastuuosuuden. Vuoden 2007 alusta vähennyksen enimmäismäärää on korotettu 7 000 euroon, jolloin verotukea lisättiin niillä, jotka kulkevat pitkiä työmatkoja. Tällä tavoin on haluttu lisätä työvoiman liikkuvuutta matkakuluvähennyksen avulla. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut uudistus muutti työsuhdelipun 300 euron enimmäismäärään saakka kokonaan verovapaaksi luontaiseduksi. Vuoden 2009 loppuun asti verovapaa osuus oli 25 % lipun hinnasta ilman ylärajaa eli 75 % lipun hinnasta laskettiin verotettavaksi tuloksi. Uudistuksella työsuhdelipusta ja joukkoliikenteestä halutaan tehdä entistä houkuttelevampi vaihtoehto työmatkaliikenteeseen. Työasuntovähennys tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Vuokra-asunnosta tehtävä vähennys on 250 euroa kuukaudessa. Työvoimapoliittisia tukitoimia painotettu koulutuksen suuntaan, mm. mahdollistettu työttömän mahdollisuus opiskeluun. TEM: Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on painotettu osaamisen kehittämistä, ja lisätty työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvan suuruisella tuella. Muutosturvaa kehitetty. Yleisen työttömyyden kasvun myötä myös rakennetyöttömyys kääntyi hallituskauden lopulla kasvuun. 3.4. Innovaatiokyky kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun moottoriksi Hallitus vahvistaa talouden innovaatiokapasiteettia strategisilla osaamispanostuksilla valikoituihin kohteisiin, tukee osaamisen kehittymistä ja parantaa uuden riskipitoisen yritystoiminnan syntymisen ja kasvun edellytyksiä. Hallitus lisää julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tavoitteena julkisen ja yksityisen t&k-rahoituksen nousu neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yliopistojen julkista perusrahoitusta lisätään kauttaaltaan ja tehdään tieteellisen toiminnan tukemiseen suunnatut lahjoitukset laajasti verovähennyskelpoisiksi. Innovaatiostrategia Yliopistouudistuspaketti, SHOKit TYPO Yliopistolle tai korkeakoululle annettujen lahjoitusten verovähennyskelpoinen enimmäismäärä korotettiin 250 000 euroon vuonna 2008. Aikaisemmin tällaiset tieteen tai taiteen tukemiseksi annetut lahjoitukset olivat verovähennyskelpoisia 25 000 euroon asti. OKM: Lisäksi luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. Tämä tuloverolain muutos oli väliaikaisesti voimassa 1.1.2009 31.12.2010. Vuoden 2011 talousarvion yhteydessä on tehty esitys määräaikaiseksi tarkoitetun luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkamiseksi vuoden 2011 loppuun. Yliopistouudistusta toteuttaessaan valtio huolehti uusien yliopistojen pääomittamisesta siten, että ne perustettiin riittävän maksukykyisinä, vakavaraisina ja luottokelpoisina. Valtion rahoitusvastuu yliopistojen julkisen tehtävän hoitamisesta säilyy ennallaan. Yliopistojen perusrahoitus on vahvistunut myös reaalisesti. Yliopistoindeksin kautta turvataan yliopistojen rahoituksen kehittyminen myös tulevina vuosina. Osana yliopistouudistusta on toteutettu Aalto-yliopisto, jonka toimintaan kohdennettavaa rahoitusta ollaan lisäämässä 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2012 mennessä. Lisäys siirretään yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä siten, että siirtäminen alkaa vuodesta 2015. Hallitus on kannustanut yliopistoja aktivoitumaan varainhankinnassa, ja tukenut tässä kaikkia yliopistoja tasavertaisen kohtelun varmistavin kannustimin. Mikäli yksittäinen yliopisto saa kerättyä vähintään miljoona euroa yksityisiä pääomasijoituksia vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä, valtio laittaa 2,5-kertaisesti saman summan vastinrahana kyseisen yliopiston pääomaan. Yliopistot voivat käyttää peruspääoman tuottaja toimintansa kehittämiseen. Aalto-korkeakoulusäätiön pääomaksi valtio on varautunut luovuttamaan 500 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että muut rahoittajatahot osoittavat vähintään 200 miljoonaa euroa. TTY-säätiön osalta valtio on varautunut luovuttamaan 125 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että muut rahoittajatahot osoittavat vähintään 50 miljoonaa euroa. Julkisoikeudellisten yliopistojen osalta on varauduttu 211,25 M valtion vastinrahoitukseen yliopistojen itsensä asettaman 84,5 miljoonan euron yksityisten lahjoitusten tavoitteen mukaisesti. 8

Hallituskaudella Suomen Akatemian kilpailtu tutkimusrahoitus on kasvanut. Akatemian myöntövaltuus oli vuonna 2008 245,6 (2007 225,3) Meuroa ja vuonna 2011 tulee olemaan 314,6 Meuroa. Kasvuun sisältyy vuodesta 2010 lähtien vuositasolla noin 24 Meuron tekninen lisäys johtuen tutkijavirkamuutoksesta. TEM: T&k-menot olivat 3,96 % bkt:sta vuonna 2009 ja Tilastokeskuksen arvion mukaan 3,90 % vuonna 2010. TEMin kehys t&k-toiminnan rahoituksessa on lisääntynyt. Rahoitus kanavoituu VTT:n ja Tekesin kautta. Eduskunta hyväksyi vuoden 2010 III lisätalousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriölle tilausvaltuuden uuden supertietokoneen ja datakeskuksen hankkimiseksi siten, että tehtävistä sopimuksista saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2012-2014 yhteensä 25 milj. euroa (5 Me 2012, 10 Me 2013 ja 10 Me 2014). Ensimmäisenä toimenpiteenä hankkeen toteuttamiseksi CSC-yhtiö on päättänyt rakentaa Kajaaniin entisen paperitehtaan tiloihin ekotehokkaan palvelinkeskuksen, johon tarjouskilpailun perusteella hankittava supertietokone voidaan sijoittaa 2012. Huippuosaamissrategian osana luodaan tiede- ja teknologianeuvoston linjausten mukaisesti strategisia huippuosaamisen keskittymiä yhteistyössä yrityssektorin kanssa. Hallitus tukee kansainväliseen kärkeen tähtäävän huippuyliopiston muodostamista. Yritysten riskirahoituksen edellytyksiä parannetaan. Yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa luodaan mekanismi, joka mahdollistaa merkittävien riskisijoitusten tekemisen kasvuyrityksiin sijoitusten laatuvaatimuksista tinkimättä. Innovaatio-organisaatioiden työnjakoa selkeytetään ja alueellisten organisaatioiden ja ohjelmien kokonaisuutta virtaviivaistetaan. VM: Hallitus on antanut esityksen HE 258/2010 vp, jossa luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi vuodella. Toteutettu, kuusi SHOKia on aloittanut toimintansa. tutkimusohjelman kokonaisvolyymin (Tekes+yksityinen rahoitus) arvioidaan olevan vuonna 2010 n. 200 250 miljoonaa euroa. TEM: ensimmäinen SHOK-johtoryhmä teetti toimikautensa lopulla 2009 alkuvaiheen SHOK-toiminnasta itsearvioinnin kehittämisen tueksi. Arviointi osoitti SHOK-toiminnan päässeen hyvään alkuun ja sillä odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä vuoteen 2015 mennessä. Toiminnan parhaana puolena pidettiin yhteistyön kehittymistä uudelle tasolle. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus 11/2009: tappioiden vähennyskohtelun muutoksia valmistellaan. Verokannusteet liittyvät Hetemäen työryhmän työhön. TEM: Julkisten kasvurahoitusjärjestelmien kehittämisestä laadittiin selvitysmiesraportti kehittämisehdotuksineen (prof. Vesa Puttonen) Aluehallinnon uudistus. TEM: Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi. TEM: innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi julksitettu syksyllä 2009. 9

3.5. Hallituksen veropoliittinen linjaus Veropolitiikan painopiste on työn verotuksen keventämisessä. Tuloverotusta kevennetään maltillisesti kaikissa tuloluokissa. Hallituksen veropoliittiset toimenpiteet: Hallituksen veropolitiikan keskeiset tavoitteet ovat: - työllisyyden edistäminen työn verotuksen keventämisellä - työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon parantaminen - verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen - yrittäjyyden, osaamisen, kotimaisen omistajuuden ja säästämisen edistäminen - ympäristönäkökohtien painottaminen - harmaan talouden torjuminen Työllisyyden edistämiseksi tuloverotusta kevennetään. Matalapalkkatuki laajennetaan valmistuvan selvityksen pohjalta nuoriin ja vammaisiin sekä edistetään ensimmäisen työntekijän palkkaamista osittain ilman sivukuluja. Kehitetään kotitalousvähennystä. Työn verotusta kevennetty Ympäristönäkökohtia painotettu Harmaan talouden torjumiseksi käännetty alv toteutettu. Kotitalousvähennystä laajennettu. Työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon parantaminen ratkaisematta. Matalapalkkatuen vaikutuksia on selvitetty kahdessa tutkimuksessa (Palkansaajien tutkmuslaitoksen työpapereita 254/2009 sekä TEM:n julkaisuja 63/2009). Matalapalkkatuen laajentamisen sijaan nuorten ja vammaisten työllistymistä päädyttiin edistämään muita työllistämisen tukitoimia laajentamalla. VM: Työn verotusta kevennetitin 870 milj. eurolla vuonna 2009. Lisäksi vuosittain ansiotuloveroperusteita on lievennetty siten, että työn verotus ei ansiotason nousun seurakusena ole keskimäärin kiristynyt. Vuosina 2010 ja 2011 veroperusteita lieventämällä kompensoitiin myös palkansaajamaksujen nousun verousta kiristävä vaikutus. Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eläketulon verotusta on kevennetty yhteensä- 560 milj. eurolla (hallitusohjelmat Vanhanen II + Kiviniemi vuosina 2008 2011) siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Vuonna 2010 pienituloisten verotusta kevennettiin 195 milj. eurolla korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 1480 eurosta 2200 euroon. Lisäksi perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 50 eurolla vuonna 2011. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 3000 euroon. Aikaisemmin enimmäismäärä oli kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä 2300 euroa ja kunnossapito- ja perusparannustyöstä 1150 euroa. Vähennyksen soveltamisalaa laajennettiin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asetunns-, kunnosapito- ja opastustyöhön. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi otettiin käyttöön työasuntovähennys. Vähennys myönnetään tietyin edellytyksin henkilöille, jotka joutuvat työn vuoksi pitämään kahta asuntoa. VM: Hetemäen työryhmä julkisti 21.12.2010 loppuraporttinsa, jossa ehdotetaan mm. työn verotuksen keventämistä. Ehdotukset tulevat poliittiseen käsittelyyn seuraavalla hallituskaudella. Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eläkeläisten verotus alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle ja laajennetaan kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä alennetaan elintarvikkeiden arvonlisäveroa 12 prosenttiin. Yritysverotus pidetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Yritysverotuksen sopeuttaminen kansainvälisiin tilinpäätösperiaatteisiin ja uuteen osakeyhtiölakiin toteutetaan pääosin asiaa selvitelleen työryhmän mukaisesti lukuun ottamatta poistouudistusta. Yritysverotuksen pohja pidetään tiiviinä ja pidättäydytään suomalaisten yritysten kilpailukykyä vaarantavista muutoksista. Tonnistovero uudistetaan kilpailukykyiseksi ja selvitetään yleisvarauksen käyttöönotto merenkulun verotuksessa. VM: Auto- ja ajoneuvoverot on muutettu auton ominaishiilidioksidipäästöön perustuviksi. Ympäristöperusteista verouudistusta on jatkettu muuttamalla sekä liikenne- että lämmityspolttoaineiden energiaverotus polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidipäästöön perustuvaksi. Jäteverossa on toteutettu rakenteellinen uudistus, jonka avulla kannustetaan jätteiden hyötykäyttöön kaatopaikkasijoituksen sijasta. Vuoden 2008 alusta eläkeläisten verotus on korkeintaan samalla tasolla kuin palkansaajien verotus. Muutos toteutettiin suurentamalla valtionverotuksessa myönnettävää eläketulovähennystä, mikä kevensi eläketulon verotusta tulovälillä 13 000 31 000 euroa vuodessa. Vuoden 2009 alusta luovuttiin vielä ns. puolison eläketulovähennyksestä, mikä kevensi eläketuloa saavien puolisoiden verotusta. Työn verotuksen keventämisen yhteydessä vuosina 2009 ja 2010 jatkettiin myös eläketulon verotuksen keventämistä niin että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin on tehty kansainvälisten tilinpäätösstandardien käyttöönotosta ja kirjanpitolainsäädännön kehittymisestä aiheutuvia muutoksia sekä joitakin uudesta osakeyhtiölaista aiheutuneita muutoksia. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. VM: Lain muutos on toteutettu. Uutta lakia sovelletaan ensimmäisen kerran kalenterivuonna 2010 alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa, jos komissio hyväksyy lain. Yleisvarauksen käyttöönottoa on selvitetty, ja sen on todettu olevan toteuttamiskelvoton. 10

Kevennetään pienten osinkotulojen verotusta ja etsitään keinoja kannustaa kasvuyrityksiin sijoittamiseen. Osuuspääoman korkojen verovapaata osuutta nostetaan. Pitkäaikaissäästämisen verotusta kehitetään kilpailun tehostamiseksi säästötuotteiden tarjonnassa. Perintöveroa kevennetään verotettavan perinnön alarajaa nostamalla sekä lesken ja alaikäisten lasten asemaa helpottamalla. Perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja lahjaverotus kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Huojennus kohdistuu vain aitoon yritys ja maataloustoiminnan tuotannolliseen toimintaan liittyvään omaisuuteen, muuttamatta maatalouden jatkajan huojennuksen osalta soveltamiskohteita. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten ertyisongelmat selvitetään vaalikauden puoliväliin mennessä. Päästöjen vähentämiseksi sekä energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi liikenteen ja polttoaineiden verotusta kehitetään, poistetaan valmistevero omalla tilalla käytetyltä ja tuotetulta biopolttoöljyltä. Jäteveron mahdollinen korotus selvitetään. Kotitalouksien sähköveroa ja kivihiilen verotusta korotetaan. Terveyden edistämiseksi alkoholijuomien ja tupakan valmisteveroja korotetaan. Hallitus toimii Euroopan unionissa alkoholin minimiverokantojen nostamiseksi. Työeläkemaksun vuonna 2008 tapahtuvan muutoksen vaikutukset huomioidaan päätettäessä työnantajan kansaneläkemaksusta ja palkansaajien tuloverotuksesta keskeisten työmarkkinajärjestöjen 22.11.2006 sopiman mukaisesti. Hallitus toimii EU:n säännösten muuttamiseksi siten, että ravintoloiden ja henkilöstöruokailun arvonlisäverokanta voidaan alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveron tasolle. Pienten osinkotulojen verotuksen keventämisestä on luovuttu lähdeverotukseen liittyvien ongelmien vuoksi. Sijoitustoiminnan edellytyksiä parannetaan pidentämällä omaisuuden luovutustappioiden vähentämisaikaa siten, että luovutustappion saa vähentää omaisuuden luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. VM: Tuloverolakia on muutettu (HE 122/2010 vp) siten, että lain 50 :n mukainen omaisuuden luovutustappio saadaan vähentää omaisuuden luovutusvoitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna aiemman kolmen vuoden sijasta. Säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2010 syntyneisiin tappioihin. Osuuspääoman korkojen verovapaan osuuden nostaminen liittyy edelliseen kirjaukseen pienten osinkotulojen verovapaudesta. Myös tämän toteuttamisesta on luovuttu. VM: Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkesäästämisen verotuki laajennettiin koskemaan vakuutusten lisäksi myös pitkäaikaissäästämissopimuksia. Asiaa koskevat hallituksen esityksen annettiin eduskunnalle syyskuussa 2009 ja eduskunta hyväksyi lait 8.12.2009. Vuoden 2008 alusta perintöveroasteikon alaraja korotettiin 3 400 eurosta 20 000 euroon, lesken perintöverotuksessa tehtävä puolisovähennys 6 800 eurosta 60 000 euroon ja alaikäisten lasten perintöverotuksessa tehtävä alaikäisyysvähennys 3 400 eurosta 40 000 euroon. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden asiaa koskevasta hallituksen esityksestä antaman kriittisen arvion jälkeen esitys peruutettiin. Sen sijasta perintöveroprosentteja ja lahjaveroprosentteja alennettiin I veroluokassa 3 prosenttiyksiköllä 2009 alusta. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten erityisongelmia on selvitetty Työllisyyden, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmassa. VM: Henkilö- ja pakettiautojen hankintavaiheen autovero ja vuotuinen ajoneuvovero on muutettu auton polttoainekulutukseen eli hiilidioksidipäästöön perustuvaksi. Muutosten tultua voimaan uusien henkilöautojen ominaishiilidioksidipäästöt ovat alentuneet noin 50 prosentilla. Energiaveroja korotettiin vuoden 2008 alusta noin 10 prosentilla. Muutokset lisäsivät valtion vuotuisia verotuloja noin 300 milj. eurolla. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevalla energiaverouudistuksella liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verot on muutettu energia- ja hiilisisältöön perustuviksi. Uudistuksen yhteydessä lämmityspolttoaineiden sekä sähkön energiaveroja on korotettu nettomääräisesti noin 730 milj. eurolla työnantajien kela-maksun poistosta syntyneen valtion rahoitusvajeen täyttämiseksi. Uudistus tukee päästöjen vähentämistä sekä kannustaa energiatehokkuuteen ja energian säästöön. Lisäksi se tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä. EU:ssa määritellyt kestävyyskriteerit täyttävät biopolttoaineet voivat saada hiilidioksivähenemien perusteella alennusta hiilidioksiverokompnentista. Tämä koskee myös biopolttoöljyä. Jäteverouudistus tulee voimaan vuoden 2011 alusta. Veropohjaa on laajennettu ja veron tasoa on korotettu. Hallituskauden aikana alkoholiveroa on korotettu kolme kertaa ja tupakkaveroa kahdesti. KELA-maksu poistettu ja sovittu työeläkemaksujen korotuksista asteittain. Ravintolaruokailun alv laski 1.7.2010 nykyisestä 22 prosentista 13 prosenttiin. Elintarvikkeiden (eli kaupparuoan ja rehujen) alv laski 2009 lokakuun alussa 17 prosentista 12 prosenttiin ja nousee 2010 heinäkuun alussa 13 prosenttiin. 11

3.6. Julkisen kestävyyden varmistaminen Vastuullisen pitkäjänteisen menopolitiikan varmistamiseksi hallitus jatkaa ja kehittää kehysmenettelyä. Hallitus sitoutuu siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2011 enintään 1,3 miljardia euroa suuremmat kuin 8.3.2007 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä. Kehysmenettelyä kehitetty ja jatkettu. Kokonaiskehyksestä varataan vuosittain 300 milj. euroa lisätalousarvioesityksiä varten. Lisäksi kehyksestä varataan 200 milj. euroa jaettavaksi hallituksen ensimmäisen kehyspäätöksen yhteydessä tai myöhemmin. Hallitus sitoutuu noudattamaan asettamaansa menosääntöä ja siihen perustuvaa ensimmäistä kehyspäätöstä. Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista. Hallitus arvioi hallitusryhmien johdon aloitteiden pohjalta vuosittain menojen painopistemuutosten tarvetta esim. rakenteellisin uudistuksin tai poikkihallinnollisin siirroin. Kehyksen kokonaistasoon tehdään vuosittain vain hintatasossa tai talousarvion rakenteessa tapahtuvia muutoksia vastaavat tarkistukset. Kehyspäätöksessä mahdollistetaan aiempaa joustavampi menettely menojen ajoituksen muuttuessa tai budjetoitaessa menoja uudelleen. Verrattuna viime vaalikaudella sovellettuun kehysjärjestelmään kehyksen ulkopuolelle siirretään palkkaturvamenot, valtion osuus toimeentulotukimenoista, arvonlisäveromenoihin osoitetut määrärahat sekä teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisten rahoitusosuuksia vastaavat menot. Kehyksen ulkopuolelta kehyksen piiriin siirretään valtion osuus Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutuksesta johtuvista menoista ja valtion osuus vuorottelukorvauksesta. Hallitus tarkastelee ennen uusia hankkeita koskevia ratkaisuja liikenneväylärakentamisen kokonaistilannetta kattavan selvityksen pohjalta. Liikenneväylien rakentamisen ja sen rahoituksen taso pyritään pitämään vuosittain vakaana. Mikäli maanrakentamisen kustannusten nousun ennakoidaan selvästi kiihtyvän korkean kapasiteetin käyttöasteen johdosta, päätetään hankkeiden aloitusten ja muun väylärakentamisen lykkäämisestä. Kehyspäätöksessä otetaan huomioon kuntien ja valtion välinen peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetti. Osakkeiden vuotuisten myyntitulojen ylittäessä 400 milj. euroa, voidaan ylityksestä enintään 25 prosenttia, kuitenkin enintään 150 milj. euroa käyttää kertaluonteisiin osaamista, innovaatioita ja talouden kasvua edistäviin investointeihin kehyksen estämättä. Jos menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 100 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä, ellei erityisiä muita syitä ole. Peruspalveluohjelma laadittu. Lähtötilanne muuttunut. Sääntöä osakkeiden myyntitulojen käytöstä ei ole ollut ajankohtainen viime vuosina sillä osakemyyntituloja ei ole juurikaan kertynyt. Kehysmenojen taso jäi sekä vuoden 2008, että vuoden 2010 viimeisen lisätalousarvion jälkeen alle kehystason. Vuonna 2008 käyttämättä jäänyt kehysvara, noin 70 milj. euroa, siirrettiin säännön mukaisesti ja tietoisesti käytettäväksi vuonna 2009. Vuoden 2010 kehysvaraa jäi noin 260 milj. euroa käyttämättä, josta 100 milj. euroa voidaan käyttää vuonna 2011. 12

Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus sitoutuu Suomen voimassa olevan vakausohjelman mukaiseen toimintalinjaan valtiontalouden vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että työllisyyttä tukevien rakenteellisten uudistusten ansiosta valtiontalouteen muodostuu yhtä prosenttia BKT:sta vastaava rakenteellinen ylijäämä vaalikauden lopussa. Menonlisäykset ja veronkevennykset ajoitetaan siten, että vakaa suhdannekehitys ei vaarannu ja ylijäämätavoite saavutetaan. Lähtötilanne muuttunut, mistä syystä tavoitteen toteuttaminen ei ole mahdollista. Työllisten määrä jää vuonna 2010 alhaisemmaksi kuin hallituskauden alussa, kun hallitusohjelman ehdollinen tavoite oli 80 000 100 000 henkilöön kohoava työllisyyden vahvistuminen. Valtiontalouden rahoitusjäämän arvioidaan kohoavan vuonna 2010 yli kuuteen prosenttiin BKT:sta, kun hallitusohjelman tavoitteena on yhtä prosenttia BKT:sta vastaava rakenteellinen ylijäämä hallituskauden lopussa. Valtiontalouden alijäämätavoitetta ei voida toteuttaa julkisen talouden tilanteen heikennyttyä. Hallitus lähtee siitä, että valtiontalouden alijäämä ei edes poikkeuksellisen heikon talouskehityksen oloissa saa ylittää 2,5 % bruttokansantuotteesta. Jos alijäämä uhkaa ennusteiden valossa muodostua tätä suuremmaksi, hallitus esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoimenpiteet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi. 4 OIKEUSPOLITIIKKA JA SISÄINEN TURVALLISUUS Kansalaisten turvallisuutta vahvistetaan edistämällä viranomaisten yhteistyötä kaikilla hallinnonaloilla paremman oikeusturvan aikaansaamiseksi sekä rikollisuuden ja päihteiden haittavaikutusten torjumiseksi. Arvioidaan vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain toimivuutta. HE perustuslain muuttamisesta on annettu toukokuussa 2010. Hallitus uudistaa eduskuntavaalien vaalijärjestelmää siten, että suhteellinen vaalitapa voi toteutua mahdollisimman hyvin ja yhtäläisesti eri puolilla maata ja että myös eduskunnan alueellinen edustavuus voidaan mahdollisimman hyvin turvata. Hallituksen toteuttamat veronkevennykset ovat ajoittuneet suhdannevaihteluihin nähden hyvin. Vuoden 2009 talousarvio sisälsi laajan verotuksen kevennyksen, mikä elvytti taloutta samalle vuodelle osuneen syvän laman tilanteessa. Viranomaisten yhteistyötä on edistetty kaikilla hallinnonaloilla. Esimerkkeinä mm. toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi, poliisin ja sosiaalitoimen kokonaisvaltainen yhteistyön kehittäminen. Lisäksi suositusten laatiminen kunnille lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön toteuttamisesta on valmistumassa. Vaalialuetoimikunta jätti mietintönsä 24.4.2008. OM on järjestänyt ehdotuksesta lausuntokierroksen ja hankkeesta on neuvoteltu hallituksen piirissä. HE vaalialueuudistuksesta on annettu vuoden 2010 valtiopäiville. 1) HE annettu 1) Vaalijärjestelmää uudistetaan nykyisen vaalipiirijaon pohjalta. Uudistuksen perustana on vaalialuejärjestelmä, joka kattaa koko Suomen ja pitää sisällään vaaliliittokiellon eduskuntavaaleissa. Työtä valmistelemaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys vaalikauden aikana siten, että uudistus on voimassa viimeistään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. 2) Eduskuntavaalit siirretään pidettäväksi huhtikuun kolmantena viikonloppuna. Pääsiäisen osalta toteutetaan tarvittavat erityisjärjestelyt. 2) HE annettu 3) HE annettu 4) OM on laatinut muistion ja lausuntoyhteenvedon pilottihankkeen kokemuksista. Asiasta käytiin myös kansalaiskeskustelu otakantaa.fi -foorumilla. Tämän jälkeen hallitus on päättänyt, että äänestyspaikalla tapahtuvan sähköisen äänestyksen kehittämistä ei tällä erää jatketa, vaan pitäydytään toistaiseksi nykyisessä vaalijärjestelmässä. Samalla seurataan sähköisen äänestyksen kansainvälistä kehitystä. 5) Vaali- ja puoluerahoitukseen liittyviä menettelyjä on kehitetty, HE annettu. 3) Presidentinvaalien ajankohtaa muutetaan siten, että vaalien ensimmäinen kierros järjestetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina ja toinen kierros siitä kahden viikon päästä. Muutos tulee voimaan vuoden 2012 vaaleissa. 4) Hallitus toteuttaa äänestyspaikalta tapahtuvan sähköisen äänestyksen pilottihankkeen vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ja päättää erikseen jatkosta hankkeen kokemuksen perusteella. Samalla selvitetään mahdollisuus siirtyä koko maassa vaalipaikoilla tapahtuvaan sähköiseen äänestämiseen vuoteen 2015 mennessä. Samassa yhteydessä selvitetään äänestysajankohdan muuttaminen siten, että ennakkoäänestys ja varsinainen vaalipäivä ovat yksi yhtenäinen ajankohta. 5) Euroopan neuvoston alainen Group of States Against Corruption (GRECO) 13

suorittaa vuonna 2007 Suomessa maatarkastuksen koskien vaali- ja puoluerahoituksen toimivuutta. Hallitus arvioi vaali- ja puoluerahoituksen laki- ja menettelymuutostarpeet GRECO:n antaman suosituksen jälkeen. Muilta osin hallitus huolehtii siitä, että vaalijärjestelmä toimii kaikissa tilanteissa luotettavasti, sujuvasti ja kustannustehokkaasti sekä siten, että se mahdollisimman hyvin tukee korkeaa äänestysaktiivisuutta. Parantamalla säädösympäristöä ja lakien selkeyttä edistetään kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä. Hallitus toteuttaa paremman sääntelyn toimintaohjelman ja laatii hallituskauden merkittävimmät lainsäädäntöhankkeet sisältävän lainsäädäntösuunnitelman. Hallitus parantaa kansalaisten oikeusturvaa ja oikeuden tasa-arvoista saatavuutta tehostamalla käräjäoikeuksien toimintakykyä, keskittämällä voimavaroja lainkäyttötehtäviin ja siirtämällä oikeudenkäyntien painopiste vahvemmin käräjäoikeuksiin. Lautamiesjärjestelmästä luovutaan muissa kun vakavissa rikosasioissa ja säästyneet varat käytetään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen. Parannetaan hovioikeuksien edellytyksiä kohdentaa voimavarojaan uudistamalla asioiden käsittelymenetelmiä ja korvaamalla hovioikeuksien nykyinen mahdollisuus kirjallisessa menettelyssä seuloa valituksia muutoksenhakulupajärjestelmällä. Turvataan korkeatasoinen oikeusturva hallinnossa kehittämällä hallinnon sisäistä oikaisujärjestelmää ja jatkamalla hallintolainkäyttöjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Lisätään hallinto-oikeuksien henkilöstöä kaavoitusta koskevien valitusten käsittelyn nopeuttamiseksi. Tuomioistuinlaitosta uudistettaessa kiinnitetään huomiota molempien kieliryhmien oikeuksien turvaamiseen. Markkinaoikeuden asemaa ja kilpailuosaamista vahvistetaan. Arvioidaan markkinaoikeuden asemaa ja tehtäviä kokonaisvaltaisesti. Lisätään määräaikaisesti vakuutusoikeuden voimavaroja ja kehitetään menettelytapoja erityisesti eriyttämällä kokoonpanoja. Riidattomia saatavia koskevien asioiden käsittelyä sähköistetään ja keskitetään. Kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmä uudistetaan. Siirretään kiinteistöjen kirjaamisasiat maanmittauslaitokselle. Paremman sääntelyn toimintaohjelmaa on konkretisoitu HSA:ssa ja sen toteutumista on seurattu osana HSA-seurantaa. Paremman sääntelyn ministerityöryhmä sekä kansliapäällikkökokous ovat käsitelleet lainvalmistelun laadun kehittämistä ja paremman sääntelyn toteuttamista useasti ja myös politiikkariihen kannanotossa vauhditettiin eräitä käytännön toimia. Paremman sääntelyn periaatteiden mukaan on pyritty toimimaan, mutta tavoitteita ei ole saavutettu riittävän laajalti ja erityisesti lainvalmistelun laadun kehittämisen haasteita ovat resurssit. Parhaillaan on käynnissä laaja kehittämishanke OM:n vetämä yhteistyössä SITRA:n kanssa. Käräjäoikeuksien rakenneuudistus sekä kiinteistöasioiden kirjaamisasioiden ja niitä hoitavan henkilöstön (n. 200 htv) siirto Maanmittauslaitokselle toteutettiin 1.1.2010 lukien. Uudistuksen jälkeen käräjäoikeuksia on 27. Käräjäoikeuksien resursseja on kohdennettu jonkin verran uudelleen. Lakkautettujen laamannin virkojen tilalle on perustettu käräjätuomarin virkoja, jotka on osittain kohdennettu uudelleen. Käräjäoikeuksien ratkaisukokoonpanojen uudistuksen myötä lautamieskokoonpanossa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2009 noin 6 500:an kun se vuotta aiemmin oli noin 300 000. Lautamiesmenoissa syntyi säästöjä noin 2,9 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Säästöillä on voitu lisätä käräjätuomareita ja toimistohenkilökuntaa ruuhkautuneissa käräjäoikeuksissa. HE annettu. Toimikunnan toimikausi on 1.10.2007 31.12.2010. Tavoitteena on antaa vuoden 2010 valtiopäiville 1) hallituksen esitys käsittelyn joutuisuutta hallinnossa ja oikeussuojakeinoja hallintoasian käsittelyn viivästyessä koskevaksi lainsäädännöksi (viranomaisen passiivisuus) ja 2) hallituksen esitys oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hallintolainkäytössä. Toimikunnan alatyöryhmistä prosessityöryhmä on 31.12.2009 antanut välimietinnön hallintolainkäytön yleisten menettelysäännösten uudistamisesta. Työryhmän loppumietintö annetaan 31.12.2010 mennessä. Hallintolainkäytön taso - työryhmä antaa mietintönsä 31.10.2010 mennessä. Toimikunnan alatyöryhmistä passiivisuustilanteita käsittelevän työryhmän toimikausi on päättynyt ja työryhmä on luovuttanut mietintönsä 30.9.2008. HE:tä valmistellaan OM:ssä virkatyönä. Hallinto-oikeuksiin on vuonna 2006 kohdennettu yhteensä 14 määräaikaista (4 tuomaria, 6 hallinto-oikeussihteeriä ja 4 toimistosihteeriä) virkaa. Edellisenä vuonna 2005 oli kohdennettu turvapaikka-asioihin 5 virkaa, joten lisäystä on ollut 9 virkaa. Käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen jälkeen jokaisessa kaksikielisessä käräjäoikeudessa tulee olla valtioneuvoston asetuksessa säädetty määrä (vähintään yksi) käräjätuomari, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen täydellinen hallinta. OK; Markkinaoikeutta koskevaa sääntelyä kehitetty julkisia hankintoja koskevan HE:n (190/2009) yhteydessä. OK; logistiikkaprojekti 30.6.2010 mennessä, HE vakuutusoikeutta koskevien säädösten muuttamisesta annettu syyskuussa 2010. OK HE sähköisestä kiinteistövaihdannasta ja sähköisestä asioinnista kirjaamisviranomaisissa on annettu syksyllä 2010. Kirjaamisasiat siirretty. 14

Toteutetaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistus. Tehostetaan ja nopeutetaan vaativien rikosasioiden esitutkinta-, syyteharkinta ja oikeuskäsittelyä lisäämällä syyttäjien osallistumista esitutkintaan ja varmistamalla tähän riittävät voimavarat. HE esitutkinta- ja pakkokeinolain kokonaisuudistukseksi on annettu 2010. OK; HE annettu. Uudistetaan rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettely siten, että järjestelmästä tulee kustannustehokas ja perustuslain vaatimukset täyttävä tuomioistuinten ulkopuolinen rikosasioiden käsittelyjärjestelmä. Asetetaan laajapohjainen toimikunta laatimaan kansallisen immateriaalioikeusjärjestelmän (IP-järjestelmä) kehittämisohjelma (IP-strategia) ja määritetään Suomen tavoitteet EU:n IP-politiikan kehittämiselle. Mietinnön (28/2010) mukaan immateriaalioikeu-sasiat siirretään markkinaoikeuteen vuoteen 2012 mennessä hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Mietintö on ollut lausuntokierroksella. Ehdotus edellyttää rahoituksen järjestymistä. Tehostetaan IP-asioiden tuomioistuinkäsittelyä keskittämällä ne näihin asioihin erikoistuneelle tuomioistuimelle, jolle turvataan riittävät resurssit. Uudistetaan yhdistyslakia erityisesti hallintoa ja tilintarkistusta sekä päätöksentekoon osallistumisen tapoja koskevilta osin siten, että laki vastaa paremmin nykyaikaisen järjestö ja kansalaistoiminnan vaatimuksia. Toteutetaan asunto-osakeyhtiölainsäädännön kokonaisuudistus. Tekijänoikeuslakia uudistetaan. OK; HE annettu HE annettu Uusi tekijänoikeustoimikunta on asetettu 15.3.2010 vuoden 2011 loppuun kestävälle toimikaudelle. Toimikunta käsittelee tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksiin liittyviä asioita mm. arvioimalla lainsäädännön uudistustarpeita ja valmistelemalla niiden suuntaviivoja ministeriölle. Toimikunta käsittelee myös tekijänoikeuksiin liittyvän valmistelun kannanmuodostusta EU- ja kv-kysymyksiä varten. Tiedonvaihdon ja keskustelun lisäämiseksi toimikunta kutsuu koolle tekijänoikeusfoorumin. Foorumiin kutsutaan mm. tekijänoikeuden haltijoita, tekijänoikeudella suojattua aineistoa käyttävää teollisuutta ja viestintäyrityksiä sekä kuluttajien edustajia. Selvitetään, vastaavatko nykyiset avioliittolain varallisuussäännökset yhteiskunnan vaatimuksia. Toteutetaan vesilain kokonaisuudistus antamalla eduskunnalle esitys uudeksi vesilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Selvitetään omaisuuden suojaa ja oikeusturvaa koskevat kehittämistarpeet lunastus, maankäyttö- ja ympäristönsuojelulainsäädännön osalta. Maanvuokralainsäädäntöä uudistetaan siten, että se vastaa rakentamista ja elinkeinotoimintaa varten tapahtuvan maanvuokrauksen tarpeita. Selvitetään holhousasioihin ja edunvalvontaan liittyvät muutos- ja kehittämistarpeet. Jatketaan henkilökohtaista konkurssia koskevaa selvitystyötä. Nais- ja miesparien oikeus perheen sisäiseen adoptioon tehdään mahdolliseksi ottaen huomioon biologisen vanhemman oikeudet. Turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. Tekijänoikeuskorvausten verotuskohtelun uudistamisesta tulovaihtelujen tasaamiseksi on valmistunut vuonna 2009 työryhmätyö. Asiaa edistetään työryhmän esityksen mukaisesti tekijänoikeusjärjestöjen ja verohallinnon yhteistyönä. OK, selvitys tehty OK; HE annettu Rakennussuojelun osalta omaisuuden suojan kehittämistarpeet arvioidaan jo käynnissä olevan kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä ja eduskunta on hyväksynyt rakennussuojelulakiuudistuksen 4/2010. HE maanvuokralain muuttamisesta on annettu syksyllä 2010. HE holhoustoimesta annetun lain eräiden säännösten muuttamisesta on annettu syksyllä 2010. Henkilökohtaista konkurssia koskevat tavoitteet pyritään toteuttamaan velkajärjestelyprosesseja kehittämällä. OM:n asettaman työryhmän ehdotuksen pohjalta on annettu HE 52/2010. Työryhmä jatkaa työtään velkajärjestelyn yksinkertaistamiseksi. Näin ollen erillistä selvitystyötä ei enää tarvita. HE annettu HE saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia koske-vaksi lainsäädännöksi siirtyy seuraavalle hallitus-kaudelle. 15

Edellytykset vankeuslain mukaiselle kuntouttavalle toiminnalle turvataan. Vankilatilojen peruskorjaamista jatketaan. Selvitetään mahdollisuudet tehostaa ja vauhdittaa ulkomaisten vankien siirtämistä kärsimään rangaistuksensa kotimaassaan. Euroopan unionin kehittämiseksi edelleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena hallitus kannattaa jäsenvaltioiden lainsäädännön vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan yhteistyön tiivistämistä. Lainsäädännön harmonisoinnin osalta kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädännön tason parantamiseen sekä kansallisten oikeusjärjestelmien perusteiden ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Hallitus määrittää sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman painopistettä laajennetaan mm. merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhojen torjuntaan, asumisen turvallisuuteen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ääriliikkeiden nousun estämiseen, terrorismin torjuntaan, lähisuhdeväkivaltaan sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämiseen. Tehdään alan, erityisesti poliisin, henkilöstötarpeista pitkän aikavälin suunnitelma. Laaditaan kansallinen siviilikriisinhallinnan strategia ja laajennetaan Suomen osallistumista siviilikriisinhallintatoimintaan. Poliisipiirien määrä vähennetään ja hallintorakenteen uudistusta jatketaan siten, että se kohdistuu jatkossa myös poliisin ylijohtoon, poliisin lääninjohtoihin, poliisin valtakunnallisiin yksiköihin sekä Helsingin poliisilaitokseen. Näin siirretään voimavaroja hallinnosta palveluihin. Uudistuksen yhteydessä varmistetaan poliisipalvelujen saatavuus koko maassa. Ruotsinkieliset palvelut turvataan. Lisäksi selvitetään, erotetaanko toisistaan ministeriön ohjaus- ja valvontatehtävät sekä operatiivisen poliisitoiminnan johtaminen. Hätäkeskuslaitosten toimintavarmuus ja nopeus varmistetaan. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan siten, että keskukset verkotetaan niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Toimintamenomäärärahoja on voitu kohdentaa niin, että hieman aiempaa suurempi osuus rangaistusvangeista on osallistunut vankiloiden toimintoihin. Myös toiminta- ja päihdeohjelmien osuus rangaistusvankien ajankäytöstä on hivenen noussut. Suunnitellut hankkeet ovat edenneet toteuttamisvaiheeseen. Kuopion vankilan perusparannus on valmistumassa hallituskauden päättymiseen mennessä, ja Mikkelin vankilan perusparannus on tuolloin varsin pitkällä. OK; selvitetty Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen uusi ohjelma vuosille 2010 2014 (ns. Tukholman ohjelma) vastaa pitkälti niitä strategisia linjauksia, joita Suomi on korostanut vaikuttaessaan ohjelman sisältöön. Oikeusalan yhteistyö perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen ja ohjelmakaudella keskitytään vastavuoroisen tunnustamisen esteiden poistamiseen. Ohjelmassa kiinnitetään myös huomiota lainsäädännön laadun varmistamiseen sekä perus- ja ihmisoikeussuojan vahvistamiseen unionissa. VN on 20.5.2010 antanut eduskunnalle selvityksen Suomen painopisteistä Tukholman ohjelman toteuttamisessa oikeusalalla. Valtioneuvosto hyväksyi 8.5.2008 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Lisäksi on toteutettu eri sektoreilla hankkeita kuten "Turvallisuus rakennetun ympäristön suunnittelussa -verkkokäsikirja" (valmistuu 2010,) ja Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma 2007 2012 sekä annettu asetus mm. suuronnettomuuden vaarasta työturvallisuuslain nojalla sekä asetus sähköverkkoon kytkettävistä palovaroittimista. Pitkän aikavälin suunnitelma Poliisi 2020 on tehty. Sen päivittämistä tekevä työryhmä on aloittanut työnsä. Poliisi 2020 -työryhmän linjauksia on käytetty pohjana poliisin henkilöstötarpeiden suunnittelussa. Siviilikriisinhallinnan strategia on tehty vuonna 2008. Strategiassa on ehdotus Suomen siviilikriisinhallinnan visioksi ja arvoiksi sekä periaatteiksi. Tavoitteena on, että kansainvälinen siviilikriisinhallinta on koordinoitua, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, demokratiaan ja yhdenvertaisuuteen perustuvaa asiantuntijatoimintaa, joka oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti edistää rauhaa, vakautta ja kestävää kehitystä. Suomen osallistumisen laajentamiseksi tavoitteena on luoda edellytykset siviilikriisinhallintatehtäviin lähetettävien suomalaisten asiantuntijoiden määrän nostamiseksi vähintään 150 asiantuntijan tavoitteelliselle vähimmäistasolle. Poliisipiirien määrää on vähennetty ja Poliisihallitus on perustettu. Ruotsin kielen aseman turvaaminen on ollut tärkeää ja tätä varten poliisiosaston ja poliisihallituksen välisessä tulossopimuksessa on useita asiaa koskevia kirjauksia. Organisaation kehittämisessä on tulostavoitteeksi asetettu ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen. Keskeiseksi toimenpiteeksi on sovittu, että Poliisihallitus käynnistää valtioneuvoston kertomuksessa vuodelta 2009 esitettyjen poliisin hallinnonalan kielilainsäädännön soveltamista koskevien puutteiden korjaamisen. Poliisihallitus nimeää vastuuhenkilön seuraamaan kielilain toteutumista poliisihallinnossa ja kehittää menetelmiä joilla seurataan kielilain toteutumista. SM on päättänyt 15.5.2009 hätäkeskustoiminnan strategiset linjaukset valtioneuvoston hätäkeskusuudistuksesta antaman selonteon ja sitä koskevan eduskunnan kannanoton pohjalta. SM: Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke (TOTI) on aloitettu syksyllä 2008. Uuden Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta on aloitettu kesällä 2010. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen hätäkeskusten aluejaosta 13.1.2010 ja sisäasiainministeriö päätöksen hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista 9.3.2010. Laki hätäkeskustoiminnasta on hyväksytty 20.8.2010 ja tulee voimaan 1.1.2011. Valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta on hyväksytty 14.10.2010 ja tulee voimaan 1.1.2011. Ensimmäinen hätäkeskusten yhdistäminen uuden aluejaon mukaisesti tapahtuu vuoden 2011 aikana ja uudistus on toteutettu vuoteen 2015 mennessä. Hätäkeskuslaitos on asettanut linjattujen muutosten toteuttamiseen oman strategisen muutoshankkeensa (HAKMU 1.4.2010 31.12.2015). 16

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta turvataan. Parannetaan rajaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Turvataan kansallisen rajaturvallisuuden toimintakyky ulkorajalle sekä osallistutaan EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseen muuttuvissa oloissa. Rajavartiolaitoksen toiminnallisia valmiuksia parannetaan uusimalla ilma-alusja vartioaluskalustoa sekä kehittämällä rikostorjuntaa PTR-yhteistyönä. SM:n johdolla toiminut kansliapäällikkötyöryhmä laati (joulukuu 2007) ehdotuksensa helikopteritoiminnan pysyvästä organisoinnista ja rahoituksesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat perustamassa valtakunnallista hallinnointiyksikköä. STM on tehnyt sopimuksen kilpailuttamisspesifikaatioista ilmailualan asiantuntijan kanssa. Uusi toimintamalli on otettu käyttöön kesällä 2010. Rajaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta on edistetty mm. parantamalla Nuijamaan rajanylityspaikan infrastruktuuria, käynnistämällä hanke RVL:n ja tullin viranomaisten voimavarojen käytön tehostamiseksi, aloittamalla rajatarkastusten asteittainen automatisointi Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Vaalimaan rajanylityspaikoilla. SM:n huomio: Vaalimaan raja-aseman vastaava kehittämishanke tulisi saada käyntiin viipymättä kasvavan rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Hankesuunnitelma on valmistunut 2009. Hanke ei ole edennyt, koska kaikki osapuolet eivät ole voineet sitoutua kuluihin. Rajavartiolaitos on sitoutunut hankkeesta aiheutuviin vuokrakustannuksiin. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksella on budjettirahoitus tiehankkeen toteuttamiseen. Valtionvarainministeriö ei ole antanut tullihallitukselle lupaa sitoutua hankkeeseen, mikä estää hankkeen toimeenpanon. Vaalimaan raja-aseman infrastruktuuri on tärkeää kehittää samaan tahtiin Venäjän Torfjanovkan raja-aseman kanssa. Venäjän hanke on valmistumassa tämän hetken tietojen mukaan vuonna 2012. Samat kehittämistoimenpiteet on tarpeen tehdä myös Imatran raja-asemalla kasvavan rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Rajavartiolaitos on suunnitellut sisäiset voimavarasiirrot ja kehittämistoimenpiteet, joilla varmistetaan toimintakyky ja yhteiskunnallisten odotusten mukainen voimavarojen käyttö EU:n ulkorajalla. EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Hallituksen tekemät päätökset varmistavat rajavartiolaitoksen vanhenevan ilma- ja aluskaluston uudistamisen. Partiovenekaluston ja yksimoottoristen helikoptereiden uudistamiseen myönnettiin tilausvaltuus 2008 talousarviossa. Öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan myönnettiin tilausvaltuus vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa. Dornier -lentokoneiden valvontajärjestelmien päivittämiseen osoitettiin 3 milj. euroa 2010 talousarviossa. Kaksimoottorisen AB/B 412 helikopterikaluston korvaamisessa tarvittavasta rahoituksesta on päätetty hallituksen kehyspäätöksessä. Turvataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen vaikutuksien varalta mm. tarkistamalla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden ja tehtäviin liittyvät suorituskykyvaatimukset. Hallitus ratkaisee pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen. Tarkistetaan pelastuslaki tavoitteena erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn ja asumisturvallisuuden parantaminen. Arvioidaan nykyisten väestösuojelumääräysten tarkoituksenmukaisuus. Palotarkastukset ja muut turvallisuutta edistävät toimet kohdistetaan nykyistä paremmin riskikohteisiin. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä lisätään. Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksiä rikostorjunnassa on parannettu PTR-yhteistyönä. PTR-yhteistyöstä on säädetty 1.1.2010 voimaantulleella poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetulla lailla (687/2009) sekä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetulla valtioneuvoston asetuksella (1126/2009). Lisäksi poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen kesken sekä poliisin ja Rajavartiolaitoksen välillä on vuonna 2010 solmittu yhteistoimintasopimukset, tullin ja Rajavartiolaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen ollessa myös valmisteilla. PTR -viranomaisten operatiivista yhteistyötä on edelleen terävöitetty yhteisiin tutkintaryhmiin osallistumisen ja virkamiesvaihdon kautta. Myös Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskeviin toimivaltuuksiin on tulossa lisäyksiä 15.6.2010 lukien. Hallitus päätti iltakoulussaan 10.6.2009, että palomiesten eläkeikää ei lasketa. Palomiesten eläkeikä on sama 63 68 vuotta kuin muilla palkansaajilla. Hallitus asetti selvitysmies Pekka Myllyniemen pohtimaan palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja. Hallitus linjasi iltakoulussaan 19.5.2010 pelastusalan tulevaisuuden kehittämistä. Pelastuslaitoksista kehitetään turvallisuusalan tavarataloja, jotka ottavat nykyistä suuremman roolin yleisestä onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta. Linjaus perustuu selvitysmies Pekka Myllyniemen raporttiin. Kehittämistyön tavoitteena on, että palomiesten uran jatkuminen eläkeikään asti on mahdollista siten, että ansiotaso ei merkittävästi laske. SM:n johtama pelastusalan johdon foorumi koordinoi kehittämistyötä. SM: Pelastushenkilöstön toimintakykyä selvittänyt hanke päättyi vuoden 2009 lopussa ja loppuraportin toimenpide-ehdotusten toteuttaminen on käynnistynyt: toimintavalmiusohjeen laatiminen, työterveystoiminnan kehittäminen, vaihtoehtoisten urapolkujen kehittäminen, valtakunnallisen kehittämiskeskuksen perustaminen. SM: Hallituksen esitys uudeksi pelastuslaiksi annettiin eduskunnalle 19.11.2010. Lakiesityksessä on erityisesti huomioitu onnettomuuksien ehkäisyn ja asumisturvallisuuden parantaminen. Pelastuslaitosten tekemät palotarkastukset suunnataan entistä paremmin riskien perusteella, ja turvallisuutta edistävän tekniikan käyttöä lisätään. Lakiehdotuksen keskeinen tavoite on ehkäistä onnettomuuksia ennakolta ja erityisesti parantaa asumisen paloturvallisuutta sekä vähentää palokuolemia. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ehdotetaan lievennettäväksi. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 aikana. 17

Hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin rahapelaamiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien rajoittamiseksi, rikollisuuden torjumiseksi ja yksinoikeuden säilyttämiseksi sekä sen takaamiseksi, että viranomaisilla on riittävät voimavarat laittomaan pelitarjontaan puuttumiseksi. 4.1 Maahanmuutto Hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Ulkomaalaisvirasto muutetaan maahanmuuttovirastoksi. Viranomaistoiminnan avoimuutta lisätään ja ennakoitavuutta parannetaan. Ulkomaalaisviraston ja valitustuomioistuinten käsittelymenettelyistä tehdään selvitys. Työperusteista maahanmuuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimatarve. Toteutetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma. Arpajaislain I vaihe on hyväksytty. Muutokset tulevat voimaan vuonna 2011. Niillä puututaan em. tavoitteisiin. Arpajaislaki II on annettu eduskunnalle. STM kiinnittää Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan tulosohjauksessa huomiota pelihaittojen ehkäisyyn. Hallitus on toteuttanut maahanmuuttopoliittista ohjelmaansa. Maahanmuuttovirasto aloitti toimintansa 1.1.2008. Maahanmuuttovirastossa on toteutettu kokonaisvaltaista asiakaspalvelun kehittämistyötä, jossa virastolle on muun muassa laadittu hyvän asiakaspalvelun periaatteet. Virasto on solminut yhteispalvelusopimuksen Helsingin kaupungin maahanmuuttajien neuvontapisteen kanssa. Yhteistyön kautta lisätään viraston tavoitettavuutta ja palvelukielivalikoimaa, sillä maahanmuuttajataustaiset neuvojat palvelevat yhteensä 10 kielellä. Maahanmuuttoasioiden tiedottamista kehittämällä on pyritty vastaamaan ennakoivasti tuleviin säädösmuutoksiin ja ajankohtaisiin maahanmuuton kysymyksiin. Sekä ministeriön että Maahanmuuttoviraston ulkoista viestintää on kehitetty. Keskeiset uudistukset ovat olleet sähköisen viestinnän kehittämisessä, ja ajankohtaista tietoa välitetään entistä enemmän internetin ja sosiaalisen median kautta. Selvitys on tehty. Maahanmuuton toimenpideohjelma on hyväksytty 5.11.2009. TEM:n koordinoima EURES-toiminta (Eurooppalainen työnvälityspalvelu) on jatkuvaa. Yhteistyötä tehdään SM:n koordinoiman ESR Maahanmuuttoohjelmien tukirakenteen (MATTO) kanssa. Rekrytointia tukevia palveluja kehitetään tukemaan työnantajien tarpeita pitkällä aikavälillä, vaikka taloudellisen taantuman johdosta rekrytointi EU-maista on tällä hetkellä vähäistä. TEM asetti kesäkuussa 2009 kansainvälisen työnvälityksen kehittämiseksi työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä julkisen työhallinnon rooli ja tehtävät työvoiman maahanmuutossa, määritellä yhteiset toimintatavat kansainvälisessä rekrytoinnissa yhdessä yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa sekä suunnitella kv. rekrytointia tukevia toimintamalleja, palveluja ja kehittämishankkeita eri toimijoiden yhteistyönä. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2011. Työryhmän alustavat ehdotukset valmistuvat kesäkuussa. TEM on joulukuussa 2010 linjannut julkisen työnvälityksen palvelutarjonnan laajentamisesta EU/ETA alueen ulkopuolisille työnhakijoille ja työnantajille. Syksyn aikana linjataan julkisen työnvälityksen palvelutarjontaa EU/ETA alueen ulkopuolisille työnhakijoille ja työnantajille. Pääkaupunkiseudulle, Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuuttoalueille laaditaan yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi STM selvittää SOVALA -lain muutostarpeet erityisesti koskien lyhytaikaista Suomessa työskentelyä. Päätös kokeilulain ja kotouttamislain kokonaisuudistuksen yhteensovittamisen tasosta tehtiin joulukuussa 2009. Päätöksen mukaan kokeilulaki valmistellaan kokonaisuudistuksen yhteydessä ja kokeilua koskevat pykälät sisällytetään uudistettuun kotouttamislakiin. Hallituksen esitys kotouttamislain uudistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskauden alussa. Esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 24.6.2010. Kokeilua koskevat pykälät sisältyvät HE luonnokseen uudeksi kotouttamislaiksi. SM on asettanut 1.6.2009 pilottiohjelma-hankkeen maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on kehittää ja testata uusia malleja maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen tukemiseksi kunnissa. SM on jakanut talousarviossa osoitetusta 1 miljoonan euron määrärahasta tukea 12 hankkeelle kuntien hakemusten perusteella. Hankkeesta on laadittu väliraportti ja se jatkuu vuoden 2010 loppuun. Pääkaupunkiseutua koskeva aiesopimus tuli voimaan 1.1.2010. Maahanmuuttajien aiesopimusta on valmisteltu keväästä 2008 alkaen yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa), ministeriöiden (SM, TEM, OPM), Uudenmaan TE-keskuksen sekä pääkaupunkiseudun TE-toimistojen kanssa. 18

Laillista maahanmuuttoa lisätään ja laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa torjutaan. Schengen-alueen yhteistyötä pyritään tiivistämään siten, että viisumi- ja työntekijän oleskelulupahakemuksen Suomeen voisi jättää minkä tahansa Schengen-maan konsulaatissa tai suurlähetystössä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta jo työpaikan saaneelle henkilölle, jonka edellytykset jäädä Suomeen työntekijänä täyttyvät, säädetään mahdollisuus hakea oleskelu ja työlupaa Suomesta käsin. Selkiytetään oleskelulupajärjestelmää siten, että oleskelulupaan sisältyy työnteko ja opiskeluoikeus. Ulkomaalaiselle opiskelijalle annetaan samanlainen oikeus työntekoon kuin suomalaisella opiskelijalla. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta kehitetään. Saatavuusharkinnasta luovutaan asteittain. Lyhennetään kansalaisuuteen vaadittavaa oleskeluaikaa ja helpotetaan Suomeen jääneiden opiskelijoiden kansalaisuuden saamista. Kotouttamista edistetään mm. lisäämällä kielikoulutusta. Luodaan työperäisten maahanmuuttajien opastusjärjestelmä. Ihmisyyden ja perusoikeuksien vastaisten rikosten uhriksi joutuneille siirtolaisille myönnetään pysyvä oleskelulupa, jotta nämä voivat helpommin hakea apua viranomaisilta. Ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävää ns. etsivä- ja neuvontatyötä tekevien järjestöjen rahoitus siirretään valtionavun piiriin. Selvitetään, miten lapsen etu toteutuu turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä ja arvioidaan erityisesti ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijalasten asema ja kohtelu. Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan ja EUmaiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. Maahanmuuton lisäämisen tarve on muuttunut taloudellisen tilanteen myötä. Kyseessä on pitkän ajan poliittinen tavoite mahdollistaa mahdollisimman laaja palveluverkosto maailmalla. Viisuminhakijoiden osalta Suomi on solminut edustamissopimuksia erityisesti pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Toinen Schengen-valtio edustaa Suomea noin vajaassa 60 paikassa (vastavuoroisesti Suomi edustaa muita Schengen-maita tietyissä toimipisteissään). Suomi on ottanut aktiivisesti osaa keskusteluun, jota on käyty edustamisesta ja yhteisistä viisumikeskuksista (Common Application Centres). Uusi viisumisäännöstö mahdollistaa myös ulkoisten palveluntarjoajien käytön. Suomi on lisäksi suhtautunut lähtökohtaisesti positiivisesti mahdollisuuteen edetä viisumiyhteistyössä Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä (ml. EUH:n rooli), mutta tietyt jäsenmaat suhtautuvat hyvin varauksellisesti etenemiseen viisumien osalta. Toteutettu: Jos turvapaikanhakija löytää työpaikan sen jälkeen, kun hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, hänellä on oikeus hakea työntekijän oleskelulupaa. Hakemus tutkitaan uutena oleskelulupahakemuksena, ja siitä annetusta päätöksestä voi valittaa. Nykyisen lainsäädännön mukaan tutkinnon suorittaneen on mahdollista saada jatkoa oleskelulupaan työnhakua varten 6 kk:ksi. Työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistuksessa esitetään aikaa pidennettäväksi kymmeneen kuukauteen. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin joulukuussa 2009. Ulkomaalaisen opiskelijan mahdollisuus jatkaa työnhakuaan 6 kk:n sijasta 10 kk:tta tutkinnon suorittamisen jälkeen vaatii ulkomaalaislain muutoksen hyväksymisen. KESUN 2007 2012 mukaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään koulutuksen keinoin, ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta kehitetään sekä maahanmuuttajien sivistysmahdollisuuksia kehitetään. Lisäksi tehostetaan ulkomailla hankitun osaamisen hyödyntämistä joustavoittamalla aiemman koulutuksen ja osaamisen tunnustamista mm. siten, että kelpoisuuden tuottavia täydentäviä opintoja voidaan tarjota avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen Kautta ja lisätään mahdollisuuksia pätevyyden osoittamiseen näytön kautta sekä kehitetään muiden kuin korkeakoulututkintojen tunnustamismenettelyjä. Saatavuusharkinta sisällytetty HE:en, joka on käsittelyssä eduskunnassa. Hallituksen esitys kansalaisuuslain muuttamiseksi on on annettu syksyllä 2010. Esitykseen sisältyy, että puolet tilapäisellä luvalla oleskellusta ajasta otetaan huomioon asumisaikaa laskettaessa. Maahanmuuttajille suunnattuun kieltenopetukseen, maahanmuuttajataustaisten opettajien ns. Specima-koulutukseen, kotoutumiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan vuoden 2010 talousarviossa yhteensä 3 milj. euroa. In To on Kelan ja Verohallinnon palvelupiste Suomeen tuleville ja Suomesta lähteville työntekijöille. Ulkomaalaiselle, jonka voidaan perustellusti epäillä joutuneen ihmiskaupan uhriksi, voidaan myöntää oleskelulupa, joka on lähtökohtaisesti tilapäinen. SM: Hallitusohjelman mukaisesti ihmiskaupan uhrien ns. etsivää työtä ja neuvontatyötä tekevien järjestöjen rahoitus on mahdollistettu talousarvion momentin 26.40.03 Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) perusteluissa yhtenä momentin käyttökohteena. Tämän mukaisesti määrärahaa saa käyttää... 4) ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään ns. etsivään työhön ja neuvontatyöhön. Momentilla on kuitenkin useita käyttöperusteita, eikä nimenomaan tähän tarkoitukseen osoitettua rahaa momentilla ole. Selvitys on valmistunut 12/2009. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka: periaatteet, toimet ja välineet on annettu 17.6.2008. 19

4.2 Kuntapolitiikka ja palvelut Kuntatalouden menokasvua on hillittävä, mikä edellyttää tuottavuuden merkittävää parantamista. Siksi tarvitaan kustannustehokas ja toimiva kunta- ja palvelurakenne. Hallitus edistää vakaata kuntapolitiikkaa ja parantaa sen ennakoitavuutta. Turvataan kuntien vetovoima työnantajana. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa palveluihin vahvistetaan. Hallitus jatkaa määrätietoisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutusta hyväksytyn puitelain, päätettyjen kriteerien ja aikataulun mukaisesti. Hankkeen etenemistä arvioidaan jatkuvasti ja eduskunnalle annetaan selonteko 2009. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteutumiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Varmistetaan, että mitään kuntaa ei jätetä puitelain edellyttämien järjestelyjen ulkopuolelle. Viimeistään selonteon yhteydessä ratkaistaan tarvittavat lisätoimet. Tuetaan vapaaehtoisia, erityisesti monikuntaliitoksia toimintakykyisen ja elinvoimaisen kuntarakenteen aikaansaamiseksi sekä jatketaan syvällisen yhteistoiminnan tukemista koskevaa määräaikaista lakia vuosiksi 2009 2012. Kuntapalveluiden taloudellisia edellytyksiä turvataan valtion monin erilaisin toimenpitein, keskeisinä peruspalveluohjelma, valtionosuusjärjestelmä sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-uudistus). Uudistuksella pyritään edesauttamaan kunnissa tapahtuvaa palveluiden uudistamis- ja tuottavuuden parantamistyötä. Myös kuntien tuottavuusohjelmatyö, jota kuvataan jäljempänä, tähtää menokasvun hillitsemiseen. Peruspalveluohjelma 2011 2014 hyväksyttiin kehyspäätöksen yhteydessä maaliskuussa 2010. Osana peruspalveluohjelmaa valmisteltiin Peruspalvelujen tila -raportti, johon koottiin kuntapalvelujen laatua, saatavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta sekä vaikuttavuutta koskevaa aineistoa. Kuntapolitiikan kehittämistarpeita on pohdittu mm. valtiosihteeri Luukon johtamassa työryhmässä, jonka raportti Finanssipolitiikan linja - Kuntatalouden vakaus ja kestävyys (VM:n julkaisu 42/2010) valmistui lokakuussa 2010 sekä VM:n virkamiestyöryhmässä, jonka raportti Kuntapolitiikan linja valmistui syyskuussa 2010 (VM 41/2010). Toimiva kunta- ja palvelurakenne vahvistavat osaltaan kuntien vetovoimaa työnantajana. Valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä Suomessa hyväksyttiin 4.2.2010. VM osallistuu omalta osaltaan sen toteuttamiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa selonteossa on arvioitu uudistuksen vaikutuksia demokratian ja osallistumisen näkökulmasta. Hallitus on antanut eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (VNS 9/2009). Eduskunta hyväksyi sen kesäkuussa 2010. Selonteossa on linjattu toimenpiteitä, joilla painopistettä siirretään palveluiden kehittämiseen. Palvelujen kehittämistä koskeviin selonteon linjauksiin liittyen keväällä 2010 annettiin hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi (HE 90/2010), jonka eduskunta hyväksyi joulukuussa 2010. Sosiaalihuollon lainsäädäntökokonaisuuden uudistamiseksi on asetettu työryhmä, jonka työ jatkuu. (Ks. myös luku 10) Palveluiden kehittämisen ohella myös rakenteiden kehittämistä jatketaan. Selonteossa ehdotettiin, että valtioneuvostolle annettaisiin toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Tällä varmistettaisiin rakenteellisten ratkaisujen aikaansaaminen kuntatasolla myös niiden kuntien osalta, joilla ei vielä ole sitovia päätöksiä puitelain väestöpohjavelvoitteiden täyttämisestä. HE kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain muuttamisesta annettiin eduskunnalle marraskuussa 2010. Muutokset tuovat valtioneuvostolle toimivallan velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi sekä velvoittavat kunnat siirtämään laissa määriteltävät sosiaalihuollon tehtävät hoidettavaksi väestöpohjavaatimuksen mukaisessa yhteistoiminnassa (sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyden turvaaminen). VM ja STM ovat käynnistäneet lakimuutoksen edellyttämän kuntien tiedonkeruu- ja neuvotteluprosessin valmistelun. Myös ammatillisen koulutuksen puolella jatketaan järjestäjäverkon kokoamista. Kaupunkiseutujen osalta selonteon linjausten edellyttämää toimeenpanoa valmistelee YM:n ja VM:n työryhmä. Työryhmässä on valmisteltu HE eduskunnalle laiksi selvitymenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla. HE on annettu eduskunnalle lokakuussa 2010. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alkupuolella. Työryhmä on valmistellut maankäytön, asumisen ja liikenteen pilottiaiesopimusta Turun ja Tampereen seuduille. Pilottiaiesopimuksen valmistelu myös Oulun seudulle on aloitettu ja vastaavaa aiesopimusta valmistellaan myös Helsingin seudulle. Työryhmä on laatinut ehdotuksen yleisistä periaatteista, joihin maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien valtion ja seudun kuntien välisten aiesopimusten tulisi perustua. Lisäksi työryhmä on esittänyt mahdollisia kehittämissuuntia sille, miten parannetaan suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä lainsäädäntöä kehittämällä. Näillä toimenpiteillä voidaan edistää puitelain mukaisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista puitelaissa mainituilla kaupunkiseuduilla sekä parantaa kuntarajat ylittävää palvelujen käyttöä. YM on osallistunut yhteistyössä LVM:n, VM:n ja Kuntaliiton kanssa kaupunkiseutujen suunnitelmien arviointiin ja tukenut niihin perustuvaa asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista. Arvioinnin pohjalta on valmisteltu PARAS-hankkeen selonteon kaupunkiseutuja koskevat linjaukset. VM:n asettama kaupunkiseutujen seuranta- ja arviointityöryhmä vastaa Paras-uudistuksen koordinaatiosta kaupunkiseutujen osalta ja raportoi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vastaavalle seurantaryhmälle. Lisäksi ympäristö- ja valtiovarainministeriö ovat käynnistäneet marraskuussa 2009 hankkeen, jossa analysoitiin ja vertailtiin kansainvälisiä kokemuksia metropolialueille kehitetyistä hallintomalleista. Hankkeessa tehtävän selvityksen on toteuttanut Tampereen yliopisto. Valtioneuvosto antoi marraskuussa 2010 eduskunnalle selonteon metropolipolitiikasta (VNS 9/2010). Selonteossa on tehty useita linjauksia liittyen metropolipolitiikan jatkamiseen ja tuleviin painopisteisiin. Selonteko on eduskunnan käsittelyssä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 67 :n mukaan VM voi vuosina 2010 2012 myöntää kunnille harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta, jos kuntien yhteistoiminta on kuntien palvelurakenteiden uudistamisen, palvelujen kehittämisen tai tuottavuuden kannalta merkittävää sekä tukee kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain tavoitteiden toteutumista. 20