1 (13) 20.1.2014 Dnro 2/00.01.01/2010 Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän hallintosääntö Käsitelty konsernihallituksessa 20.1.2014 6 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja konsernin johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään koulutuskonsernin organisaatiosta ja päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Samalla tämä hallintosääntö on konsernihallituksen, konsernin Yhteisten palvelujen ja Lahden ammattikorkeakoulun tulosalueiden johtosääntö. Hallintosäännön ohella konsernin toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - yhtymäkokouksen työjärjestys - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tarkastussääntö - Koulutuskeskus Salpauksen tulosalueen johtosääntö - Tuoterenkaan tulosalueen johtosääntö. Hallintosäännön, joka on kuntalain mukaan ainoa pakollinen johtosääntö, määräyksistä on mahdollista poiketa toisella johtosäännöllä. Jos toisessa johtosäännössä on samasta asiasta hallintosäännöstä poikkeava määräys, sovelletaan sitä ja jollei sellaista ole, sovelletaan hallintosäännön määräystä. Lahden ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevissa säännöissä määrätään ammattikorkeakoulun hallintoelinten toimivallasta, tehtävistä ja toimikaudesta, asioiden esittelystä, käsittelystä ja ratkaisemisesta hallintoelimissä sekä muusta ammattikorkeakoulun hallinnosta. Lahden ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat säännöt hyväksyy ammattikorkeakoululakiin perustuen Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus. 2 luku Organisaatio ja johtaminen 2 Organisaatio Konsernin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja tämän hallintosäännön mukaisesti. Konsernin hallintoelimiä ovat yhtymäkokous, konsernihallitus, johtokunnat ja ammattikorkeakoulun hallitus. Konsernia johtavat konsernihallitus ja sen alainen toimitusjohtaja. Konsernihallitus päättää konsernin tulosaluejaosta.
2 (13) 3 luku Ratkaisuvalta ja tehtävät 3 Yhtymäkokous ja konsernihallitus Yhtymäkokouksen ja konsernihallituksen ratkaisuvalta on määritelty perussopimuksessa. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, konsernihallituksen tehtävänä on 1 toimia toimialansa lainsäädännössä edellytettynä monijäsenisenä elimenä, 2 huolehtia konsernin yleisestä kehittämisestä, 3 valmistella konsernin talousarvio ja johtaa kuntayhtymäsuunnittelua, 4 päättää konsernin talouden- ja omaisuudenhoidon perusteista, 5 päättää toimialansa erityislainsäädännössä ylläpitäjän päätettäväksi tarkoitetuista asioista, 6 valvoa, että alaisensa toimielimet ja konsernin palveluksessa olevat henkilöt toimivat voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen sekä konsernin etujen mukaisesti, 7 hoitaa konsernin omaisuutta siltä osin kuin tehtävä ei lain tai voimassa olevien määräysten mukaan kuulu muille viranomaisille sekä antaa näille tarpeelliset ohjeet käytettäväksi uskotun omaisuuden hoidossa, 8 päättää konsernihallituksen edustuksesta tulosalueiden johtokunnissa sekä nimeämissään toimielimissä sekä asettaa keskuudestaan tarvittaessa jaosto, 9 kutsua koolle tarvittaessa konsernihallituksen ja tulosalueiden johtokuntien ja ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajien sekä näissä päätäntäelimissä esittelijöinä toimivien viranhaltijoiden yhteistyöneuvottelu, 10 valita edustajat ylimpiin päättäviin elimiin yhteisöissä ja säätiöissä, joiden osakkaana konserni on, sekä nimetä ehdokkaansa niiden hallituksiin, ellei ole tätä tehtävää siirtänyt konsernihallituksen jaostolle tai toimitusjohtajalle, 11 päättää tuotteiden ja palvelujen hinnoittelun perusteista, ja tarvittaessa siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille 12 päättää perittävien lunastusten ja maksujen perusteista 13 päättää toimintasääntöjen antamisesta tarvittaessa. 14 päättää sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnan järjestämisestä.
3 (13) Konsernihallituksella on oikeus siirtää sille tässä säännössä määrätty tehtävä alaiselleen viranomaiselle siltä osin kuin lainsäädäntö tai konsernin perussopimus eivät aseta sille estettä. Kuntayhtymän viranomainen voi olla joko toimielin tai yksittäinen viranhaltija. Toimielin on monijäseninen kunnan viranomainen. KONSERNIHALLITUKSEN KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 9 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten valinnasta määrätään kuntayhtymän perussopimuksessa. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallitus voi asettaa keskuudestaan enintään viisijäsenisen jaoston ja jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoston tehtävinä ovat hallituksen jaostolle delegoimat ja määräämät tehtävät. 4 Toimitusjohtaja Kuntayhtymän toimintaa johtaa konsernihallituksen alainen, julkisella haulla valittava virkasuhteinen toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tehtävänä on 1 johtaa konsernin toimintaa, 2 vastata konsernille hyväksyttyjen tavoitteiden vaatimien edellytysten luomisesta ja kehittämisestä sekä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kehittämisestä, 3 päättää Yhteisten palvelujen organisoinnista 4 ottaa alaisensa 15 :ssä tarkoitettu henkilöstö 5 kehittää ja ylläpitää konsernin kansallisia ja kansainvälisiä sidosryhmäyhteyksiä Toimitusjohtajan muut tehtävät ja toimivallan määrittelee konsernihallitus. 5 Tulosalueen johtaja ja ammattikorkeakoulun rehtori Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan johtajan tehtävät ja vastuu on määritelty tulosalueen johtosäännössä. Lahden ammattikorkeakoulun rehtorin tehtävät määrätään ammattikorkeakoululaissa ja ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevissa säännöissä.
4 (13) 6 Päätösvallan siirto Hallitus voi päätöksellään toimikaudekseen siirtää 3 :ssä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa jaostolle tai kuntayhtymän tai Lahden ammattikorkeakoulun viranhaltijalle, ellei se ole laissa tai tämän säännön 1 :n 2 ja 3 momentissa mainituissa säännöissä rajoitettu. Toimivallan edelleen siirtämisoikeus on mainittava päätösvallan siirtämistä koskevissa hallituksen päätöksissä. Päätösvallan siirtämistä koskevista päätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä, josta ilmenevät asiat, joita koskeva päätösvalta on siirretty, sekä jaosto tai viranhaltija, jolle päätösvalta on siirretty. 4 luku Konsernin talous 7 Talousarvion täytäntöönpano Yhtymäkokous hyväksyy talousarviossa tulosalueille tehtävä- ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Konsernihallitus, ammattikorkeakoulun hallitus ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 8 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymäkokoukselle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida yhtymäkokoukselle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 9 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää konsernihallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä konsernihallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 10 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä.
5 (13) Yhtymäkokouksen hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta konsernihallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Konsernihallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 11 Rahatoimen hoitaminen Talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamista ja muuta sijoitustoimintaa hoitaa konsernihallitus. Rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta on hoidettava riskit halliten. Konsernihallitus päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. 5 luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 12 Tehtävä- ja työnjako sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen osalta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvä hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Yhtymäkokous päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista konsernissa. Konsernihallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Konsernihallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä. Toimitusjohtaja, ylin johto sekä muut esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta valvonnasta vastuussa olevalle taholle. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden ja sääntöjen sekä tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Sisäinen tarkastus arvioi konsernihallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi.
6 (13) 13 Hankintaoikaisu Hankintalain mukaisesti hankintaoikaisusta päättäväksi viranomaiseksi määritellään hankintapäätöksen tehnyt toimielin tai viranhaltija. 6 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 14 Virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003) tai muussa laissa, päättää konsernihallitus, jollei laissa ole toisin säädetty tai tässä säännössä tai tulosalueiden johtosäännöissä muuta määrätty. 15 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa Konsernihallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi, jollei tässä säännössä tai asianomaisen tulosalueen johtosäännössä toisin määrätä. Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoululakiin perustuen. Viran nimikemuutoksesta päättää konsernihallitus, jollei toimivallasta ole toisin määrätty tulosalueen johtosäännössä. Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön viran nimikemuutoksesta päättää ammattikorkeakoulu. 16 Henkilöstövalinnat Konsernihallitus ottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja ottaa Koulutuskeskus Salpauksen rehtorin, Tuoterenkaan johtajan, ammattikorkeakoulun rehtorin ja vararehtorit sekä konsernin Yhteisten palvelujen henkilökunnan. Lahden ammattikorkeakoulussa lain mukaisella ylimmällä johdolla tarkoitetaan rehtoria ja vararehtoreita (AMKL 564/2009 13). Toimitusjohtajalla on oikeus konsernin Yhteisten palvelujen osalta siirtää toimivaltaansa edelleen. Toimitusjohtaja antaa luvan toistaiseksi ja yli vuoden määräajan voimassa olevien virka- ja työsopimussuhteiden täyttämiseen Yhteisissä palveluissa. Yhteisten palvelujen johtajat ottavat yksikkönsä henkilöstön. Muilta osin henkilöstövalinnoista on määrätty tulosalueiden johtosäännöissä ja ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevissa säännöissä. 17 Virka- ja työvapaa Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- ja työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen ottamisesta.
7 (13) Konsernihallituksen puheenjohtaja päättää toimitusjohtajan virkavapaan ja muiden virantoimituksen keskeytysten myöntämisestä. 18 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Sen lisäksi mitä muualla on säädetty tai määrätty, toimitusjohtaja päättää tulosaluejohtajien ja tulosalueet johtosääntöjensä, ammattikorkeakoulu sisäistä hallintoa koskevien sääntöjensä mukaisesti sekä Yhteisten palvelujen johtajat alaisensa henkilöstön osalta seuraavista henkilöstöasioista: 1 vuosiloman myöntäminen, 2 sellaisen virka- ja työvapaan myöntäminen, johon henkilöllä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus, 3 harkinnanvaraisen virka- ja työvapaan myöntäminen enintään vuodeksi kerrallaan, jos harkittavaksi ei tule maksettavan palkan määrä. Mikäli kysymyksessä on yli vuoden mittaisen virka- tai työvapaan myöntäminen tai mikäli harkittavaksi tulee maksettavan palkan määrä, päättää asiasta toimitusjohtaja koko koulutuskonsernin henkilökunnan osalta lukuun ottamatta ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöä. 4 henkilöstön koulutukseen osallistuminen ja virkamatkamääräysten antaminen, 5 viranhaltijan määrääminen tarvittaessa lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon, 6 sivutoimiluvan myöntäminen ja sivutoimi-ilmoituksen vastaanottaminen enintään vuodeksi kerrallaan, 7 viran tai työsuhteen pitäminen toistaiseksi avoimena tai hoitaminen väliaikaisesti, 8 henkilön terveydentilaa koskevien tietojen pyytäminen ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrääminen. Toimitusjohtajalla on oikeus siirtää edellä 1 momentissa mainittua toimivaltaa edelleen. Niistä henkilöstöasioista, jotka eivät kuulu toimitusjohtajan tai hänen 15 :ssä tarkoitetun alaisensa toimivaltaan, päättää hallitus tai hallituksen jaosto niitä koskevan toimivaltajaon mukaisesti.
8 (13) 19 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Virka julistetaan haettavaksi konsernin ilmoitustaululla, intranetissa ja mahdollisesti muulla, haettavaksi julistamisesta päättävän viranomaisen tarpeelliseksi katsomalla tavalla. 20 Ero, irtisanominen ja varoituksen antaminen Se, joka ottaa viranhaltijan tai työntekijän - myöntää eron - antaa huomautuksen. Tulosaluejohtaja - päättää irtisanomisesta, lomauttamisesta ja osa-aikaistamisesta - antaa varoituksen. 21 Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty tai virkaa perustettaessa määrätty. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 22 Koeaika Viranhaltijaa/työsopimussuhteista työntekijää valittaessa ensimmäiseen virka/työsuhteeseen koulutuskonsernissa noudatetaan pääsääntöisesti laissa säädettyä pisintä koeaikaa. 23 Viranhaltijan tai työntekijän siirtäminen tai siirtyminen toiseen virka-/työsopimussuhteeseen Toimitusjohtaja päättää viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen konsernin sisällä tulosalueelta toiseen, silloin kun ei ole kyseessä tulosalueen sisäinen siirto, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Tulosalueiden sisällä em. siirtämisestä päättää tulosaluejohtaja. Jos viranhaltija tai työntekijä valitaan konsernin toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen, tapahtuu siirtyminen uuteen virkaan/työsopimussuhteeseen valinnan jälkeen toiseksi alkavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, elleivät asianomaiset viranomaiset yhtäpitävästi viranhaltijan/työntekijän suostumuksella toisin päätä. Viranhaltijan virka-/työsopimussuhde ei katkea hänen siirtyessään välittömästi konsernin virasta/työsopimuksesta toiseen.
9 (13) 24 Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen ja eräistä etuuksista luopuminen Virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi on säädetty laissa kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003). Sen lisäksi, mitä johtosäännössä taikka tässä säännössä on määrätty tai virkasuhteesta muutoin johtuu, voi se viranomainen, joka päättää viran vakinaisesta täyttämisestä, mikäli toiminnan tuotannolliset tai taloudelliset syyt tai muu perusteltu syy sitä edellyttää, päättää että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan tai viranhaltijan virkatehtäviä järjestellään uudelleen muulla kuin 1 momentissa mainitulla tavalla. 7 luku Kokousmenettely 25 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan yhtymäkokousta lukuun ottamatta konsernin toimielinten kokouksissa. Lahden ammattikorkeakoulun hallituksella on oma työjärjestys. 26 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 27 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään toimielimen päättämällä tavalla kokouskutsun yhteydessä jäsenille ja muille, joilla on toimielimen kokouksessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Toimielin kokoontuu varsinaisiin kokouksiinsa päättäminään aikoina ja päättämissään paikoissa. Toimielimen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on paikalla kokouksessa. Esityslista on toimitettava jäsenille vähintään kolme päivää ennen kokousta. Konsernihallituksen esityslista on toimitettava myös jäsenkuntien kunnanhallituksille. Mikäli asian kiireellisyys sitä vaatii, voi puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsua hallituksen koolle käsittelemään kiireellistä asiaa. Toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen esityslistassa mainitsemattoman asian, jos asian käsittelyllä on kiire.
10 (13) 28 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissaolleelle on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 29 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 30 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen, puheenjohtaja toteaa läsnäolevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 31 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 32 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 33 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Konsernin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus konsernihallituksen nimeämillä edustajilla sekä konsernihallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla. Muiden kuin em. henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymäkokoukset ovat julkisia, ellei kokous jonkin asian käsittelyn osalta toisin päätä.
11 (13) 34 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asiaa ei käsitellä. Esittelijästä määrätään ao. tulosalueiden johtosäännössä tai ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevissa säännöissä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Konsernihallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat valmistelu- ja järjestäytymisasioita lukuun ottamatta esittelystä. Konsernihallituksen kokouksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Konsernihallitus voi erityisestä syystä määrätä jonkun muunkin kuin toimitusjohtajan toimimaan esittelijänä. Toimitusjohtajaa henkilökohtaisesti koskevan asian esittelee konsernihallituksen puheenjohtaja. 35 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Toimielimen päätös on perusteltava. 36 Äänestys ja vaalit Äänestys on aina julkinen. Äänestyksessä tasatuloksen ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaali suoritetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. Vaalissa tasatuloksen ratkaisee arpa. Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä yhtymäkokouksen työjärjestyksessä määrätään. 37 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 1 järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi, - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä - kokouspaikka, - läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä, - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
12 (13) 2 asian käsittelytietoina: - asiaotsikko, - selostus asiasta, - päätösehdotus, - esteellisyys, - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos, - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos, - päätöksen toteaminen sekä - eriävä mielipide. 3 laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, - puheenjohtajan allekirjoitus, - pöytäkirjanpitäjän varmennus, - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävänä pidosta. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Toimielin määrää pöytäkirjanpitäjän. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi jäsentä. 38 Konsernihallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta konsernihallituksen käsiteltäväksi voi päättää konsernihallitus, konsernihallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ellei lainsäädännöstä muuta johdu. 39 Ottokelpoiset päätökset Konsernin toimielinten kokouksista on laadittava pöytäkirja konsernin asiahallintajärjestelmään, mikä mahdollistaa sen, että päätökset, yhtymäkokouksen päätöksiä lukuun ottamatta, voidaan ottaa tarvittaessa konsernihallituksen käsiteltäväksi viimeistään kuntalain 89 :ssä tarkoitetun oikaisuvaatimusajan kuluessa. Konsernin viranhaltijapäätökset on laadittava reaaliaikaisesti henkilöstöpäätösten osalta henkilötietojärjestelmään ja muiden päätösten osalta asianhallintajärjestelmään, mikä mahdollistaa sen, että päätökset voidaan ottaa tarvittaessa konsernihallituksen käsiteltäväksi viimeistään kuntalain 89 :ssä
13 (13) tarkoitetun oikaisuvaatimusajan kuluessa. Viranhaltijoiden päätökset tulevat tarkastetuiksi niiden hyväksymisellä henkilötietojärjestelmään ja/tai allekirjoittamisella. 8 luku Muut määräykset 40 Tiedottaminen Konsernin tiedottamista johtaa toimitusjohtaja, joka hyväksyy yleiset ohjeet konsernin tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista konsernin viranhaltijoista. 41 Konsernin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Konsernin puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan määräämä viranhaltija. Konsernihallituksen toimituskirjat eli päätökset, kirjeet, kuulutukset tai muut ilmoitukset, selostukset ja luettelot sekä kirjelmät allekirjoittaa toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. Toimielimen esittelijä tai yhtymäkokouksen sihteeri voi yksinkin allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen sihteeri yksinkin todistaa oikeaksi. 42 Tarkastussääntö Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä.