Tapaturmien tilastointi tapaturmien ehkäisyn perustana Ilona Nurmi-Lüthje, dos.,ft Keskuksen päällikkö Turvallinen kunta-seminaari Kouvola 22.5.2012
Start-keskuksen toiminnan ydinajatus Tapaturmien, jotka sisältävät myös itsensä vahingoittamiset ja pahoinpitelyt ( WHO) ja tapaturmien alkoholiehtoisuuden jatkuva tilastointi ja seuranta ja tiedon hyväksikäyttö tapaturmien suunnitelmalliseen ehkäisyyn. Tähänastiset julkaisut verkossa: www.tapaturmahanke.fi
Tapaturmia seurataan kahdella eri tavalla 1. potilastietojärjestelmässä yhteispäivystyksessä ja terveysasemilla -väestötaso (jatkuu joulukuussa 2012) 2. internetissä toimivalla TAPE - tapaturmien seurantaohjelmalla-yksikkötaso
Potilastietojärjestelmän testatut tapaturmatiedot (tapaturmanäkymä) normaalit potilastiedot tapaturman ulkoinen syy (ICD -10) tapaturmatyyppi (ICD-10) vammadiagnoosi(t) (ICD-10) (lääkäri) Lisäksi: minimi tapaturman sattumispäivä, kellonaika tapaturma sattui sisällä/ulkona urheilu- ja liikuntatapaturma: laji alkoholipuhallustulos pyöräilytapaturma: kypärän käyttö itsensä vahingoittamiset: psykiatrinen konsultaatio varusmies (optio: vamman vakavuusluokitus ja tapaturman karttakoordinaatit)
Tapaturmatietojen tilastointi rutiiniksi päivystyksessä tapaturmanäkymäratkaisu on kehitetty Starttietopohjan perusteella potilastietojärjestelmään (Effica), asiakastestaus tehty tapaturmanäkymäratkaisu: kaikki tapaturmatiedot yhdessä näytössä - päivystyspoliklinikan ja terveysasemien henkilökunta täyttää ainoastaan vammadiagnoosi(t) täyttää lääkäri eri näkymässä
Lääkärin osuus (vammadg:t)
TAPE-tapaturmien seurantaohjelma (vuodesta 2006 lähtien ) TAPE- kehitetty Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start) (sisältö) ja ohjelmistoyrityksen (Amli Oy) (teknologia) yhteistyönä TAPE- käytössä seuraavissa yksiköissä: päivähoito, koulut, vanhusten ja erityisryhmien koti-, avo- ja laitoshoito, sairaaloiden osastohoito, ammatillinen oppilaitos TAPE toimii reaaliajassa, tulokset lukumäärä- ja %-jakaumina TAPE- tapaturmatietoa käytetään tapaturmien ehkäisyyn, ehkäisyn vaikutusten seuraamiseen ja turvallisuusjohtamiseen yksiköissä TAPE- ohjelmalla vastuuhenkilöt voivat seurata vastuualueensa yksikköjen tapaturmatilannetta (katseluoikeudet) Esimerkkejä TAPE-raporteista->
Avun odotusaika kotihoito v.2010 (n=480)
Ulkona sattuneeseen tapaturmaan yhteydessä olleet tekijät päivähoidossa (n=797)(%) Nurmi-Lüthje ja Lüthje. Suom Lääkäril 2009:64;
Tapaturman tahallisuus alaluokkien pojat (n=672) Pauna ym.suom Lääkäril 2012 ; 67:painossa
Vammat tyypeittäin (kehonosa x vammatyyppi) laitoshoito
Joitakin tapaturma-aineiston tuloksia päivystyksestä potilastietojärjestelmästä 2 vuoden ajalta
Tapaturmajakauma ja alkoholin osuus Ulkoinen syy (ICD -10) n (%) A+ n (%) Liikenne 623 (11) 115 (19) Kaatumiset, putoamiset 2839 (51) 588 (21) Laitteiden, koneiden aiheuttamat 888 (16) 99 (11) Ihmisen, eläimen aiheuttamat 177 (3) 31 (18) Altistumiset 92 (2) 12 (13) Pahoinpitelyt 437 (8) 285 (65) Itsensä vahingoittamiset 272 (5) 179 (66) Muut 223 (4 ) 21 (9) Yhteensä 5551 (100) 1330 (24) Nurmi-Lüthje I. Seppä,Alho, Kiianmaa (toim.). Alkoholiriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim, 2010
Kevyt liikenne ja kaksipyöräiset moottoriajoneuvot
tapaturmamäärä Polkupyörätapaturmat (n=216), toinen osapuoli 180 160 kaikki poliisin tietoon tulleet 174 140 120 100 80 60 40 20 0 3 jalankulkija tai rullaluistelija 9 24 14 1 4 1 1 1 1 1 2 polkupyörä mopo/skootteri henkilöauto pakettiauto kuorma-auto ei toista osapuolta toinen osapuoli Airaksinen ym. AAAM 2010;5:257-74.
Miesten pyöräilytapaturmat (n=133) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (43%) 20 Miesten polkupyörätapaturm at ja alkoholi, n=133 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 potilaan ikä [v], m iehet tapaturmamäärä alko Airaksinen ym. AAAM 2010;5:257-74.
Pyöräilykypärän käyttö ja vammautuminen Polven ja säären vammat 16 % Nilkan ja jalkaterän alueen vammat 2 % Lonkan ja reiden vammat 12 % Polven ja säären vammat 10 % Pään vammat 15 % Rintakehän vammat 7 % Lonkan ja reiden vammat 5 % Ranteen ja käden vammat 6 % Pään vammat 43 % Ranteen ja käden vammat 12 % Vatsan, alaselän, lannerangan ja lantion vammat 5 % Kyynärnivelen seudun ja kyynärvarren vammat 8 % Hartianseudun ja Rintakehän vammat 5 % olkavarren vammat 11 % Vatsan, alaselän, lannerangan ja lantion vammat 4 % Kyynärnivelen seudun ja kyynärvarren vammat 20 % Hartianseudun ja olkavarren vammat 20 % Vammajakauma käyttämättömillä Vammajakauma käyttäneillä Airaksinen ym. AAAM 2010;5:257-74.
Liikennetapaturmien tilastointivajaus päivystykseen tulleista pyöräilijöiden tapaturmista 90% ja mopo- ja moottoripyörätapaturmista 66% ei ollut virallisissa (Tilastokeskuksen/Poliisin tai Tiehallinnon) henkilövahinkoon johtaneissa pyöräilytapaturmatilastoissa valtakunnalliset liikenneturvallisuussuunnitelmat perustuvat virallisiin tilastoihin todellinen tieto puuttuu, ellei liikennetapaturmia terveydenhuollossa tilastoida (kattavasti ja luotettavasti) Airaksinen ym. AAAM 2010;5:257-74. Airaksinen ym.2012, käsikirjoitus
Päätelmiä pyöräilijä joutuu tapaturmaan yksin ilman toista osapuolta 13% käytti kypärää joka kolmas pyöräilijä (miehistä joka toinen) päihtynyt, huomattavia promilleja tapaukset eivät näy virallisissa tilastoissa kustannukset 3300e/tapaturma (v.2011 kustannustaso) kustannukset Kouvolalle 800 000/vuosi pyöräilykypärä laki ja tankojuoppolaki eivät toimi moottoripyöräilijän tapaturma maksoi 8500e ja mopoilijan 2400e Airaksinen ym. AAAM 2010;5:257-74. Airaksinen ym.2012, käsikirjoitus
KELTUT - monialainen kevyen liikenteen turvallisuustyöryhmä 2009-2011 (2012) tavoitteena on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden parantaminen. Keltut-toimenpiteitä, joilla vaikutetaan erityisesti kypärättä ajaviin tankojuopumukseen suojavarusteisiin ja tankojuopumukseen liittyvään lainsäädäntöön väylien kuntoon (ongelmapaikat) väestön liikennekäyttäytymiseen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sääntötuntemukseen sekä tilastointiin (viralliset onnettomuustilastot kattavat vain murtoosan tapaturmista) 21
KELTUT-toteutettuja toimenpiteitä 2009-2011 Suojaa Pääsi kampanja työnantajille 2009 ja katutaulut keski-ikäisille KELTUT ja Suojaa pääsi esillä useissa tapahtumissa, Koulutukset Yhteistyösopimukset Kouvolan Edustuskiekko ry ja Kouvolan Pallonlyöjät Kouvolan kypärälaki 1.5.2010 Kypäränkäyttösopimuspohjat työpaikoille, seuroille, kouluille, ryhmille. Kysely kypärän käytöstä yläkouluille->katutaulut teineille Kirje kansanedustajille lainsäädännöstä (kypärä ja tankojuoppous) Liikennetapaturmien kansallinen tilastointi ja vakavien vammojen luokitus-> KuuVa-hanke (Lintu ohjelma)
KYPÄRÄNKÄYTTÖSOPIMUS
Yhteistyösopimus KELTUT KooKoo/KPL Tavoitteena on pyöräilykypärän käytön edistäminen Kouvolassa. KooKoo (jääkiekko): KooKoon esikuvapelaajien avulla pyritään vaikuttaman erityisesti nuoriin (ja miehiin ). Esilläolo KooKoon kotiotteluissa Suojaa Pääsi tarra pelaajien kypärässä Kaksi esikuvapelaajaa Pelaajavierailut kouluilla 2010-2011-2012 Pelaajat mukana tapahtumissa KPL (pesäpallo): Esilläolo kotiotteluissa Suojaa Pääsi tarrat pelaajien kypärissä Kypäräspottien soittaminen pelissä 24
KATUTAULUT (240x350cm) Aikuisväestö Suojaa pääsi syksyllä 2011 3 viikkoa Nuoret WANTED pyöräilykypärä teinit suunnittelevat kesäkuussa 2012 3 vkoa
Iäkkäät
Kaatumisten ikävakioitu ilmaantuvuus sukupuolittain 200 180 160 140 Ilmaantuvuus/ 100 000 120 100 80 60 40 20 Miehet Naiset 0 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 yli 80 Ikäryhmä (v) Nurmi-Lüthje ym.,julkaisematon
Miesten kaatumiset (n=1012) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (joka kolmas oli päihtynyt) 100 90 80 70 60 Lkm 50 40 30 20 10 0 alle 5 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80 Ikä (v) Kaatumiset (n=1012) Alkoholi (n=327) Nurmi-Lüthje ym., julkaisematon
Murtumien ilmaantuvuus sukupuolittain iän mukaan Ilmaantuvuus/ 100 000 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80+ Ikä (v) Kaikki murtumat, miehet (n=824) Osteoporoottiset murtumat, miehet (n=167) Kaikki murtumat, naiset (n=854) Osteoporoottiset murtumat, naiset (n=485) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2007; 62:3434-6)
Lonkkamurtuman kustannukset (deflatoitu v.2011 kustannustasolle, Ilona Nurmi-Lüthje) Lonkkamurtuman kokonaiskustannukset murtuman jälkeisen vuoden aikana keskimäärin: 20 000euro/potilas ja 49 000e/potilas, jos kotonaan ennen murtumaa asunut potilas jää laitoshoitoon (Nurmi ym. Arch Orthop Trauma Surg 2003; 123: 551-554) 13% lonkkamurtumapotilaista jää pysyvästi laitoshoitoon, 5% kuolee kuukauden kuluessa,joka kolmas-neljäs kuolee vuoden sisällä (Nurmi ym. J Orthopaed Traumatol 2004; 4:7-14)
Lonkkamurtumien aiheuttamat kustannukset Kouvolalle (n.90 000 as) Kouvolassa sai vuonna 2009 lonkkamurtuman 114 yli 50-vuotiasta (Reijo Sund, THL) ja näistä siis 13% jää pysyvästi laitoshoitoon (Nurmi ym.2003) =>kustannukset vuoden aikana Kouvolassa olivat 2,7 miljoonaa euroa lonkkamurtuma on kallein iäkkään kaatumisen seurauksena tullut murtuma, joka vaatii aina (99%) leikkauksen Koko maa: 7000 murtumaa/vuosi->kustannukset 200 milj. kustannukset on laskettu v.2011 kustannustasolla (Ilona Nurmi- Lüthje)
Nuoret
Itsensä vahingoittamiset ja itsemurhayritykset Suomessa on tietoa itsemurhan tehneistä (Kuolinsyytilasto) ja itsemurhayrityksen jälkeen osastohoitoon joutuneista (Hilmo sekä tutkimuksia), mutta sairaalahoitoon jääneet itseänsä vahingoittaneet ovat vain jäävuoren huippu itseään vahingoittaneista, polikliinisesti hoidetuista potilaista ei ole juuri tietoa tässä aineistossa ovat Kouvolan alueen kaikki 2 vuoden aikana itsensä vahingoittamisen vuoksi sairaalan (POKS) päivystykseen tulleet Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011; 66:1905-10
Miesten itsensä vahingoittamiset (n=122) ja alkoholin osuus niissä (71% päihtyneitä) 35 30 25 20 n 15 10 5 0 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+ Ikäryhmä (v) Itsensä vahingoittamiset miehet (n=122) Alkoholiehtoiset (n=87) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011; 66:1905-10
Naisten itsensä vahingoittamiset (n=150) ja alkoholin osuus niissä (61% päihtyneitä) 35 30 25 20 n 15 10 5 0 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+ Ikäryhmä (v) Itsensä vahingoittamiset naiset (n=150) Alkoholiehtoiset (n=92) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011;66:1905-10
Päätelmiä eniten tapauksia 15-24-vuotiailla ja 40-44- vuotiailla naisilla sekä 20-29-vuotiailla miehillä, eli pääasiassa nuorilla erityisesti alle 20-vuotiailla itsensä viiltelyjä puolet potilaista sai psykiatrisen konsultaation ja itseään viillelleet (nuoret) jäävät muita useammin sitä vaille! Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011; 66:1905-10
Pahoinpitelyn miesuhrit ikäryhmittäin (n=332) ja alkoholin osuus niissä (lähes ¾ oli päihtyneitä) 90 80 70 60 50 Lkm 40 30 20 10 0 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80 Ikä (v) Pahoinpitelyt (n=332) Alkoholi (n=234) Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008; 124 ; 59-67
Pahoinpitelyn naisuhrit (n=105) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (puolet uhreista oli päihtyneitä) 90 80 70 60 50 Lkm 40 30 20 10 0 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80 Ikä (v) Pahoinpitelyt (n=105) Alkoholi (n=51) Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008; 124 ; 59-67
Pahoinpitelyvammojen (n=596) sijainti 60 % pään ja kasvojen alueella Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008; 124 ; 59-67
Päätelmiä kolme neljästä pahoinpitelyn uhrista oli miehiä: tyypillinen uhri on 20-24 -vuotias, humalainen mies viikonloppuna, yöllä, tuntematon tekijä naisten pahoinpitelijä puoliso tai (ex-)partneri alkoholilla merkittävä rooli miehiä pahoinpideltiin ilman aseita (tappelu), naisia muulla tavoin (potkiminen, seinään/maahan heittäminen, hiuksista vetäminen, pään takominen jne.) pään ja kasvojen vammat yleisimpiä Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008; 124 ; 59-67
Start-tapaturmatiedon käyttö tapaturmamäärien ja tapaturmien ilmaantuvuuden selvittämiseen ja seurantaan riskihenkilöiden tunnistamiseen, ehkäisytoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen riskiryhmille ja alueen väestölle todellisten liikennetapaturmien määrien selvittämiseen ja seurantaan riskikäyttäytymisen seurantaan alkoholinkäytön kehityssuunnat väkivallan esiintymisen kehityssuunnat itsetuhoisuuden kehityssuunnat (mielenterveys)
Start-tapaturmatiedon käyttö hyvinvointi- ja terveyserojen tunnistamiseen ja seurantaan (sosioekonomiset tekijät mukaan) hoitokäytäntöjen (esim. itsensä vahingoittamistapauksissa) seurantaan tapaturmatietoa käytetään useimmilla kunnan palvelualoilla tekninen (mm. tien kunnossapito, ympäristön turvallisuus sivistys (koulujen tapaturmat ja turvallisuussuunnittelu) sosiaalipalvelut (päihdestrategia (mm.selviämisyksikkö), hyvinvointierot, palveluasumisen tapaturmat ja turvallisuus ) tapaturmien kustannusseurantaan tutkimukseen (jota kaikki em. edellyttää)
Start-ehkäisytyö on meneilläänmonialaiset interventiotyöryhmät I KELTUT- kevyen liikenteen tapaturmien ehkäisy (2009-2011) II VAKAAT-kaatumisten ja osteoporoottisten murtumien ehkäisy (2009-) III RISKINUORET kohderyhmä itseään vahingoittaneet, pahoinpitelyn uhriksi joutuneet, alkoholin vaikutuksen alaisena tapaturmaan joutuneet (2011-)syrjäytyjät? AMIS-TAPE-ammattiin opiskelevat jne. uusia ryhmiä perustetaan riskiryhmien tunnistamisen mukaan alkoholin (ongelma) käyttöön vaikuttaminen mukana kaikissa interventioissa
Parhaat kiitokset!