KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI 2/2015 Ekorakentaminen yleistyy Kuopio tiivistää konserniyhteistyötä Ratkaisun avaimia Inspirasta Hollola Uusia ratkaisuja asuntotarpeeseen Sivu 14 luottaa leasingiin

2 Huomisen tekijät KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI Huomisen tekijät 2/2015 Mistä ratkaisut sosiaalisen asuntotuotannon ongelmiin? Sivu 14. Kehityspäällikkö Taina Kreander on saanut tehdä Kuntarahoituksessa monenlaisia töitä. Sivu 24. Green Office -merkki on osoitus ympäristövastuullisuudesta. Sivu 28. 3 Pääkirjoitus 4 Uutiset 6 Kuopio tiivistää yhteistyötä Kaikki hyötyvät, kun kaupunkikonserni yhdistää osaamisensa. 8 Asiakascase: Hollola Hollolan kouluinvestoinnit toteutetaan elinkaarihankkeina ja rahoitetaan leasingillä. 12 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä kunnat odottavat uudelta hallitukselta? 14 Taloudesta Alan konkarit kertovat lääkkeensä asuntotuotannon pullonkaulojen avaamiseen. 18 Asiakascase: Vantaan asuntomessut Tämän vuoden asuntomessuilla on esillä innovatiivisia sosiaalisen asuntotuotannon kohteita. 21 Kuntapäättäjä tutuksi Iisalmen talousjohtaja Marja-Leena Martikainen on luonteeltaan kehittäjä. 22 Inspira Neuvonantopalvelut auttoivat kirkastamaan strategiaa ja antoivat perusteluja liiketoimintapäätöksille. 24 Työn ääressä Taina Kreander saa työssään rakentaa uutta. 26 Varainhankinta Kengurubondit sopivat Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan tarpeisiin. 28 Green Office Jokapäiväisillä valinnoilla on merkitystä. 30 Uudet kuntarahoituslaiset Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti. Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Hasse Härkönen Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi

3 Vain muutos on varmaa Epävarmoina aikoina riskienhallinnan tarve korostuu. Epävarma lienee paras yksittäinen adjektiivi kuvaamaan suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkistä tilannetta. Suomen talouden kasvunäkymät näyttävät huolestuttavilta ja työttömyys on iso haaste koko maassa kasvukeskuksia myöten. Kansainvälisesti poliittista ilmapiiriä kiristää pitkittyvä Ukrainan kriisi ja Kreikan velkaongelmat kasvattavat huolta euroalueen taloudesta. Euroopassa on vähän talouden valopilkkuja ja näyttää siltä, että olemme jäämässä selvästi jälkeen Yhdysvaltojen talouskehityksestä. Epävarmoina aikoina riskienhallinnan tarve korostuu. Toimintatapojen on muututtava joustavammiksi ja nopeammin reagoiviksi, ennusteissa on varauduttava moniin erilaisiin vaihtoehtoihin. Myös Kuntarahoituksessa etsitään jatkuvasti ratkaisuja asiakaskunnan muuttuviin tarpeisiin. Kun asiakkaiden toimintaympäristö muuttuu, meidän on muututtava mukana. Kuntarahoituksen palveluvalikoimaan kuuluu jo nyt ratkaisuja sekä riskien hallintaan että erilaisiin investointien rahoitusmalleihin. Korkoriskin hallitseminen johdannaisten avulla on järkevää nykyisten alhaisten korkojen aikana. Leasingrahoituksen avulla jopa satojen miljoonien eurojen kiinteistöinvestointien kustannuksia voidaan hallita ennustettavasti ja läpinäkyvästi. Inspiran neuvonantopalvelujen avulla voidaan selvittää minkä tahansa järjestelyn tai investoinnin vaihtoehtoisia skenaarioita ja niiden kustannusvaikutuksia. Viime vuosina olemme panostaneet paljon asiakaspalvelumme parantamiseen, muun muassa uudistamalla tietojärjestelmiämme ja organisaatiotamme. Tänä vuonna kehitämme uutta, Apolloksi kutsuttua palvelua; se on IT-pohjainen ratkaisu, joka antaa asiakkaille mahdollisuuden hallita oman rahoitussalkkunsa kokonaisuutta ja simuloida erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta siihen. Se tulee viemään asiakkaiden kokonaisvaltaista rahoituksen hallintaa ja tulevaisuuteen varautumiskeinoja jättiaskeleen eteenpäin. Apollo on hyvä esimerkki halustamme kehittää kokonaispalveluamme yhdessä asiakkaiden kanssa, tavoilla jotka parhaiten auttavat teitä työssänne. Asiakkaiden menestys ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ovat meille tärkeimmät onnistumisen mittarit. Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj

4 f uutiset Uudet rahoitusmuodot kiinnostivat Kankaanpään kaupunginvaltuustoa Euroopan keskuspankki tekee kattavan arvion Kuntarahoituksesta Kuntarahoituksen systeemisesti merkittävän aseman vuoksi Euroopan keskuspankki EKP on aloittanut kattavan arvion tekemisen Kuntarahoituksen toiminnasta. Kuntarahoituksen häiriönsieto kyvyn ja vakavaraisuuden arviointiin kuuluu saamisten laadun arviointi ja ennakoiva stressitesti. Kattava arviointi on EKP:n yhteiseen valvontamekanismiin kuuluva prosessi. Arviointi tehdään Euroopan suurimmista rahoituslaitoksista. Arviointi tehtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa 130 eurooppalaiselle rahoituslaitokselle, ja tänä vuonna se tehdään yhdeksälle uudelle toimijalle, joiden systeemisen merkityksen arvioidaan kasvaneen. Arviointi on määrä saada päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä. 30 mrd Kuntarahoitus oli vuoden 2014 lopussa yli 30 miljardin euron taseellaan Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Kankaanpään kaupunginvaltuusto kävi Kuntarahoituksen vieraana toukokuussa. Valtuutetut tutustuivat rahoitusmarkkinoiden yleiseen tilanteeseen, Kuntarahoituksen rahoitusvaihtoehtoihin ja investointien erilaisiin toteutus- ja rahoitusmalleihin. Valtuustoa kiinnosti Kuntarahoituksen varainhankinta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ja erityisesti mahdollisen luottoluokituksen laskun vaikutus siihen. Kuntarahoituksen toimitus johtaja Pekka Averio korosti, että varainhankinnan hintaa ajatellen tärkeintä on se, että arvio Suomen luottokelpoisuudesta pysyy suhteellisesti vähintään nykyisellä tasolla verrokkimaihin nähden. Jos Suomen tilanne heikkenee suhteessa muuhun Eurooppaan, niin silloin rahan saatavuus heikkenee ja varainhankinnan hinta nousee, Averio sanoi. Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran projektipäällikkö Ville-Petteri Riihinen kertoi kankaanpääläisvaltuutetuille erilaisista investointimalleista. Kuntien elinkaarihankkeet ovat yleistymässä nopeasti, erityisesti koulurakentamisessa on nähtävissä suoranainen elinkaarirakentamisen buumi. Elinkaarirakentaminen ja leasingrahoitus ovat Paavo Karttusen myös kankaanpääläisille luotsaamalla Kankaanpäällä on kiinnostavia vaihtoehtoja. lähivuosina isoja Kankaanpäässä on investointitarpeita. tarvetta investoinneille monessa eri kohteessa, useammassa kuin mihin kaupungilla on varaa. Joudumme nyt panemaan investointitarpeet tärkeysjärjestykseen. Koska veroastetta ei haluta nostaa, myös velkaantuminen on pidettävä kurissa, kaupunginjohtaja Paavo Karttunen sanoo. Kankaanpään investointilistalla on muun muassa liikuntakeskuksen saneeraus sekä alakoulun ja terveyskeskuksen peruskorjaus, ja myös katuverkostossa on paljon korjausvelkaa. Seuraavien viiden vuoden investointitarve on noin 25 35 miljoonaa euroa.

f "Jotta pääsee lasikaton läpi, pitää yrittää, yrittää ja yrittää. Kaikkiin mahdollisuuksiin pitää tarttua. Riman on oltava korkealla ja itsetunnon kunnossa, että voi edes yrittää päästä riman yli." Kaarina Daavittila kirjoittaa Kuntarahoituksen Vieraskynä-blogissa naisten asemasta kuntien johdossa. 5 Rahoitusriskien hallinnan teemapäivä puhutti kuntapäättäjiä Kuntarahoitus ja Kuntaliitto järjestivät toukokuussa jo neljännen rahoitusriskien hallintaa koskevan teemapäivän kuntien päättäjille. Päivän alustuksissa ja pöytäkeskusteluissa käsiteltiin muun muassa kiinteistöomaisuuden hallintaa ja korjausvelkaa sekä konsernitaloutta ja omistajaohjausta. Pöytäkeskustelujen yhteenvedoissa kävi ilmi, että rahoitukseen liittyvistä riskeistä merkittävimpänä pidettiin korkoriskiä. Rahoituksen hintaa tai kunnan ylivelkaantumista piti suurimpana riskinä alle kymmentä prosenttia päivän osallistujista. Kiinteistöjenhallinta tuottaa pään vaivaa monelle kunnalle. Neljä viidestä vastaajasta kertoi kuntansa suunnittelevan kiinteistökannan myymistä tulevina vuosina, mutta vain noin kolmannes vastaajista kertoi, että kunnalla on olemassa kiinteistöstrategia. Vain joka kolmannella rahoitusriskien hallinnan teemapäivään osallistuneista kunnista on kiinteistöstrategia. Tukea lasten ja nuorten liikuntaan sekä Jorvin lapsipotilaille Kuntarahoituksen pääomamarkkinoiden työntekijät halusivat tukea lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia osallistumalla Helsingissä toukokuussa järjestettyyn yritys maratonviestiin. Leppoisaa hyväntekeväisyys tapahtumaa juostiin kesäisessä säässä. Vappuna Kuntarahoitus lahjoitti Jorvin sairaalan lastenosastolle erän vappupalloja. Lahjoituksen ansiosta sairaalan kaikki alle 10-vuotiaat potilaat saivat vappuaattona oman heliumpallon. Lasten ja nuorten tukeminen on yksi Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuun muodoista. Vuosittain Kuntarahoitus myöntää lahjakkaalle suomalaisnuorelle apurahan tavoitteiden saavuttamiseen urheilun tai kulttuurin alueella, ja joulutervehdyksiin varatut rahat lahjoitetaan joka vuosi järjestölle, joka työskentelee lasten ja nuorten hyväksi koko Suomessa. Yhtiö tukee myös työntekijöidensä lasten urheiluseuraharrastuksia. Pasi Heikkilä, Esa Kallio ja Heli Kärki olivat osa Kuntarahoituksen juoksutiimiä.

6 Kuopio tiivistää konserniyhteistyötä TEKSTI:soili helminen KUVAT:soile nevalainen, kuopion kaupunki Kuopiossa talouden tasapaino, konsernin palvelukyky ja kustannustehokkuus sekä määrätietoinen konsernijohtaminen on asetettu johtamisstrategian ytimeen. Kaupunki uudistaa määrätietoisesti omistajaohjausta ja konsernitalouden suunnittelun prosesseja. Kaikki hyötyvät.

7 " Tarvitsemme kaiken konsernissa olevan viisauden jotta voimme tehdä oikeita valintoja. Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin." Petteri Paronen Kuopion omistajaohjaus on kehittynyt voimakkaasti ja jäsentynyt hyvään moodiin, kaupunginjohtaja Petteri Paronen sanoo. Avain luottamushenkilöt ovat erittäin aktiivisesti mukana, kehittämishaluisia ja myönteisiä. Virkamiehistössä meillä on pieni, mutta tehokas omistajaohjauksen nyrkki. Viime vuosina Kuopio on useiden kunta liitosten takia kasvanut poikkeuksellisen nopeasti. Samalla myös konserni on paisunut, eikä Kuopio sen vuoksi vielä ole Suomen mittakaavassa aivan omistajaohjauksen mallioppilas. Kuntaliitosten myötä kehitys on joiltain osin mennyt vain kirjavampaan suuntaan, vaikka kaikin tavoin yritämme selkeyttää ja keskittää toimintaa. Palokuntatöitä on saatu tehdä paljon, Paronen myöntää. Kuopiossa keskusteluyhteys kaupungin johdon ja konsernin yhtiöiden ja liikelaitosten kanssa toimii kuitenkin hyvin. Kritiikki esitetään avoimesti ja kaupungin johto on valmis ottamaan siitä onkeensa. Järjestelmä on edelleen liian autoritaarinen. Tarvitsemme kaiken konsernissa olevan viisauden jotta voimme tehdä oikeita valintoja. Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin, ja konsernin rakenteen on edistettävä aidon, tasapuolisen kumppanuuden rakentamista. Osaamista jaetaan 14 000 kuopiolaista asuu kaupungin vuokrataloyhtiön Niiralan Kulman asunnoissa. Kuopion Energia palvelee jokaista kaupunkilaista. Muita näkyviä ja tunnettuja konsernitoimijoita ovat muun muassa IT-palveluja tarjoava Istekki, yhdyskuntarakentamisen palveluja tarjoava Mestar ja erilaisia tukipalveluja aina ateriapalveluista kiinteistöhuoltoon tarjoava Servica. Nämä ja monet muut konsernin yhtiöt muokkaavat osaltaan kaupunkiyhteisön kuvaa ja ovat dynaamisia toimijoita. Esimerkiksi Niiralan Kulma on ollut avaintekijä modernin asumisen kehittämisessä, yhtiössä on uskallettu kehittää hienoja avainratkaisuja. Roolimallina oleminen on todella tärkeää, ja konsernitoimijoiden on pystyttävä hyödyntämään toistensa innovaatioita, Paronen sanoo. Kaupunki puolestaan tarjoaa konsernitoimijoille ennen kaikkea talous- ja henkilöstöhallinnon osaamista. Olemme ryhmittäneet asiantuntemusta, jolloin toiminta on tehokkaampaa. Aiemmin talouskontrolli on joissain kohdissa puuttunut. Tältä osin olemme onnistuneet parantamaan sekä laatua että kustannustehokkuutta. Uskon, että yhtiöillä ja liikelaitoksilla on hyvä käsitys konserniohjauksen hyödyistä. Meitä velvoitetaan kantamaan vastuumme omistajaohjauksesta, ja epäselvissä tai uusissa tilanteissa meiltä pyydetään ohjeistusta tai kannanottoa, Paronen sanoo. Investointisuunnitelmat laaditaan yhdessä Uuden kuntalain myötä Kuopion kaupunkikonsernissa on ajatuksena entisestään keskittää rahoituksen suunnittelua ja hankintaa, sanoo kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen. Lainasalkun hallintaa tulisi jatkossa tekemään keskitetysti entistä pienempi joukko ihmisiä, eivätkä yksittäiset konserniyhteisöt hoitaisi rahoituksen hankintaa itsenäisesti. Tätä varten suunnitelmissa on konsernipankin perustaminen. Vainikainen uskoo sen alentavan rahoituskustannuksia ja järkeistävän toimintaa. Vaikka Kuopion talous on vielä melko hyvässä kunnossa ja kaupungin vetovoima tuo lisää veronmaksajia, niin yleinen tilanne on haastava. Käyttötalousmenot ovat tuloihin Kumppanuus kasvattaa yhteistyön arvoa Kuntarahoitus on meille erittäin tärkeä ja osaava kumppani, jolta saamme rahoituksen lisäksi myös tietoa rahoitusmarkkinoiden tapahtumista, Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen sanoo. Jokainen rahoituskierros kilpailutetaan, mutta suurin osa rahoituksestamme tulee Kuntarahoitukselta. Saamamme rahoitus on ollut hyvinkin kilpailukykyistä. Kuopio käyttää Kuntarahoituksen palveluja monipuolisesti: Inspira on osallistunut esimerkiksi Kuopion koulujen elinkaarihankkeiden valmisteluun ja suunnitteluun. nähden liian suuret, mutta investoidakin pitäisi. Lisäksi uutena kriisikuntakriteerinä tuleva konsernialijäämämittari aiheuttaa päänvaivaa esimerkiksi emokaupungin ja vuokrataloyhtiöiden toisistaan poikkeavista poistokäytännöistä muodostuvasta laskennallisesta alijäämästä johtuen, Vainikainen sanoo. Konsernibudjetointi mahdollistaisi investointikohteiden priorisoinnin yhteistyössä niin, että konsernin rahoitusrakenne pysyisi samalla hallinnassa. Toivottavasti onnistumme luopumaan osaoptimoinnista. Kuntataloudessa on kuitenkin kyse yhteisesti maksettujen veroeurojen käytöstä: tarkoituksena on kehittää toimintaa niin, että kaikki hyötyvät.

8 Asiakascase a Hollola Oikeat kumppanit toivat hyviä tuloksia Hollolassa

9 TEKSTI: Hasse Härkönen KUVAT: Hasse Härkönen ja Arkkitehtitoimisto Perko Hollolan kunnan suurinvestointi kahteen uuteen kouluun toteutetaan elinkaarihankkeena ja rahoitetaan kiinteistöleasingilla. Projektia vetäneiden Tuomo Vesikon ja Heikki Salonsaaren mukaan luotettavien kumppanien löytäminen oli hankkeen onnistumisen edellytys. Inspira oli kunnan apuna esiselvitys- ja kilpailutus vaiheissa. Koulut pullistelevat ahtauttaan, sisäilman kanssa on ongelmia, rakennuskanta tulee teknisen käyttöikänsä päähän tuttuja tilanteita monessa kunnassa. Hollola päätyi Heinsuon ja Kalliolan koulujen kohdalla siihen, että vanhoja tiloja ei korjata vaan tilalle rakennetaan uudet. Kouluissa oli kärsitty sekä tilanpuutteesta että sisäilmaongelmista. Hollolan tekninen johtaja Heikki Salonsaari pitää kunnan päätöstä rohkeana ja oikeana. Kokonaiskustannuksiltaan lähes 50 miljoonan euron kouluhanke on kunnan historian suurin yksittäinen investointi. Hollolassa valittiin linja, että koulujen sisäilman kanssa ei oteta riskejä eli epävarmoja tapauksia ei lähdetä korjaamaan. Päätöksen ansiosta pääsimme miettimään erilaisia toteutusmalleja puhtaalta pöydältä, Salonsaari kiittää päättäjiä. Projektin käytännön vetovastuun on kantanut tilakeskuspäällikkö Tuomo Vesikko, joka on viime aikoina keskittynyt täysipäiväisesti kunnan isoihin investointihankkeisiin. Vahva kokemus tarpeen Koulut toteutetaan elinkaarimallilla ja rahoitetaan kiinteistöleasingilla. Leasingrahoituksen kokonaisuuteen Heikki Salonsaari ja Tuomo Vesikko lähtivät etsimään koulutilojen toteutusvaihtoehtoja puhtaalta pöydältä ja päätyivät elinkaarimalliin. yhdistyy myös uuden paloaseman rakentaminen. Elinkaarimalli oli Salonsaarelle ja Vesikolle uusi asia, joka vaati perehtymistä. Kaksikon mielestä kuntien ei itse kannata lähteä toteuttamaan hanketta, jos elinkaarimallista ei ole kokemusta. Olennaista on löytää asiantuntevat ja luotettavat yhteistyökumppanit, jotka ovat tehneet vastaavia hankkeita aiemmin. Päävastuullisilla tulee olla vahva kokemus tällaisista toteutuksista, Vesikko sanoo.

10 Hollola valitsi hankkeeseen asiantuntijaksi Inspiran, joka teki esiselvityksen mahdollisista koulukiinteistöjen toteutus- ja rahoitusvaihtoehdoista. Toisessa vaiheessa Inspira oli mukana elinkaarihankkeen toimijoiden kilpailutuksessa. Elinkaarihankkeisiin liittyvät kilpailuttamien ja erilaisten sopimusehtojen laatiminen sekä niissä huomioon otettavat asiat ovat tuttuja Inspiralle. Inspira toi hankkeeseen laajan asiantuntemuksensa ja kokemuksensa. Lisäksi Inspiran antama ennakkoarvio hankkeen läpiviemisen aikataulusta oli todenmukainen ja sopiva, suunnitteluun oli riittävästi aikaa ja samaan aikaan hanke eteni koko ajan hyvin, Vesikko kertoo. Lähtökohtaisesti mitään toteutusvaihtoehtoa ei suljettu pois, mutta elinkaarimalli alkoi pian nousta kärkivaihtoehdoksi. Hollolalaiset kävivät tutustumassa Jyväskylässä toteutettuihin elinkaarihankkeisiin ja selvittivät muidenkin kokemuksia elinkaarimallista. Kouluhankkeen toteutusmallista pidettiin kunnassa oma seminaari, jossa eri vaihtoehtoja puitiin yhdessä päätöksenteon taustaksi. Elinkaarihanke antaa rakennuttajalle vapauksia etsiä parhaita suunnitteluratkaisuja. Toteutusmallista hyötyjä kunnalle Tarjouskilpailuun osallistui loppujen lopuksi kaksi rakennusliikettä. Koulukiinteistöjen toteuttajaksi Hollola valitsi Lemminkäisen. Saatujen tarjousten laatuarvioinnissa kunnan projektiryhmää avustivat arkkitehdit Seppo Markku ja Anneli Hellsten H&M Arkkitehdeistä. Kunnalla on ollut hankkeessa myös poliitikoista ja virkamiehistä koostuva ohjausryhmä. Heikki Salonsaaren mielestä elinkaarihankkeessa on kaksi avainasiaa kunnan kannalta: kiinteistöön liittyvien riskien siirtäminen kunnalta elinkaaritoimijalle ja sen mahdollistama suunnittelun vapauttaminen. Kun Lemminkäinen vastaa koulukiinteistöstä 20 vuotta, rakentamisen hyvä laatu on sekä urakoitsijan että kunnan yhteinen intressi. Tuomo Vesikon mukaan elinkaarimalli on Hollolan kunnan kannalta varma ratkaisu sisäilmaongelmiin ja talotekniikan laatuun. Koulujen tilojen suhteen suunnitteluun annettiin vapautta normaalia enemmän. Hollolassa ei takerruttu kunnan tilaohjelmaan ja sen antamiin tilakokoihin vaan lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että suunnittelussa voi syntyä innovaatioita, joilla saadaan aikaan säästöjä tilantarpeessa ja sitä kautta myönteisiä kustannusvaikutuksia. Se onnistui tässä hankkeessa hyvin, suunnittelussa löydettiin ratkaisuja, joissa esimerkiksi aula- tai ruokasalitiloja voidaan hyödyntää kotitalouden opetuksessa, Tuomo Vesikko kertoo. Toiminnallisten vaatimusten pohtimiseen ja määrittelyyn käytettiin paljon aikaa, sivistystoimi valmisteli niitä 3 4 kuukautta. Taustalla on uusi opetussuunnitelma, jossa painottuvat avoin oppimisympäristö ja uudenlainen oppiminen. Sivistysjohtajamme Matti Ruotsalainen oli vahvasti mukana ohjaamassa hanketta suuntaan, jossa suunnitelmat palvelevat tulevaisuuden oppimista, Vesikko sanoo. "Inspiran antama ennakkoarvio hankkeen läpiviemisen aikataulusta oli todenmukainen ja sopiva, suunnitteluun oli riittävästi aikaa ja hanke eteni koko ajan hyvin." Tuomo Vesikko Vuorovaikutus tärkeää Vesikon mielestä elinkaarimalli tuo kunnalle useita etuja hankkeen suunnittelun suhteen. Jos kunta toteuttaa koulukiinteistöhankkeen itse, ensimmäinen riskikohta on suunnittelijoiden valinta. Julkinen kilpailuttaminen ja siihen liittyvien kriteerien luominen on haastavaa, ja epäonnistuessaan prosessi voi tuottaa huonon suunnittelijavalinnan, mikä vaikuttaa hankkeen jatkoon ratkaisevasti. Elinkaarimallissa toteuttajapuolella on Vesikon mukaan käytössä parhaat koulusuunnittelijat sekä lisäksi pedagogiset asiantuntijat, jotka tuovat oman osaamisensa prosessiin. Se on tärkeää, koska koululaitos on nyt suurimmassa murroksessa sataan vuoteen, Vesikko perustelee. Hyvä vuorovaikutus ja dialogi kiinteistön tulevien käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä on Vesikon mielestä hyvin tärkeää lopputuloksen kannalta. Koulujen kohdalla suunnittelunohjaukseen käytettiin paljon aikaa, minkä ansiosta Hollolaan saadaan tarkasti opetustoimen tarpeita vastaavat kiinteistöt. Lukuja päätösten tueksi Hankkeen rahoitustavan valintaan vaikutti Heikki Salonsaaren mukaan ennen kaikkea Hollolan kunnan velkaantuminen. Keskusteluissa leasingrahoitus tuli nopeasti yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona mukaan, ja kuntapäättäjät kallistuivat pian sen suuntaan. Kun kaikki 1970-luvulla rakennetut koulukiinteistöt ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän ja tilat pitää uusia, perinteisellä lainarahoituksella siitä syntyisi kunnalle iso investointikuorma lyhyelle ajanjaksolle, tilakeskuspäällikkö Vesikko sanoo. Kiinteistöleasing jakaa rasitusta pidemmälle ajalle ja samalla sivistystoimen vuosittaiset kustannukset saadaan pysymään kohtuullisina, jolloin voimme panostaa opetuksen laatuun. Vesikon ja Salonsaaren mielestä selkeät ja konkreettiset laskelmat eri toteutus- ja rahoitusvaihtoehtojen kustannuksista ovat päätöksenteossa kaiken a ja o. Luvut antavat kuntapäättäjille hyvät eväät tehdä ratkaisut uskottavalta pohjalta. Inspira laati Hollolalle verrokkilaskelman siitä, mitä kouluhanke maksaisi kunnan omana hankkeena ja mitä taas elinkaarihankkeena.

11 Kiinteistöleasing yleistyy kunnissa Kiinteistöleasing pitää sivistystoimen vuosittaiset kustannukset kohtuullisina, jolloin voidaan panostaa opetuksen laatuun. m Sari Sistosen luotsaama rahoituspalveluiden osasto tarjoaa rahoitusmuodoksi myös leasingiä. Kiinteistöleasingin suosio on kasvanut kunnissa tänä vuonna selvästi. Kuntarahoituksen rahoituspalveluiden osastonjohtaja Sari Sistosen mukaan kunnat osaavat nykyään aktiivisesti kysyä leasingvaihtoehtoa hankkeidensa rahoitukseen. Sistosen mielestä kunnissa ymmärretään entistä paremmin, mitä kiinteistöleasing tarkoittaa ja mitkä sen edut ovat kunnalle. Taloudellinen näkökulma on usein tärkeä, eli leasingin eduksi nähdään se, että rahoitusmuoto ei sido kunnan pääomia, Sistonen sanoo. Kiinteistöleasing on nykyään hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto muihin rahoitusmuotoihin verrattuna. Leasingin hinta on lähestynyt perinteistä lainarahoitusta, Sistonen jatkaa. Monessa kunnassa on kiinteistöjen suhteen korjausvelkaa, mikä on saanut kunnat selvittämään ja etsimään uusia tapoja hoitaa kiinteistöpuoltaan perinteisen oman omistamisen sijaan. Elinkaarimalli on yksi uusi vaihtoehto. Jos kunta päätyy elinkaarimallin käyttöön, tällaisen uuden kiinteistönpidon tavan kautta myös uudenlaista rahoitusmallia voi olla helpompi kokeilla. Se osaltaan saattaa vaikuttaa kiinteistöleasingin kasvavaan suosioon, Sistonen arvioi.

12 GALLUP Kvartaalin keskustelunaihe Alkukesä toi Suomelle uuden hallituksen. Kuten koko maassa, myös kunta kentällä eletään haastavaa aikaa ja tuleville vuosille on paljon avoimia kysymyksiä. Haastattelut tehtiin hallitusneuvottelujen ollessa vielä käynnissä. Millaisia toiveita kunnilla on uuden hallituksen toiminnalle? Mihin hallituksen toivotaan panostavan hallituskautensa aikana? Kysymyksiin vastaa neljä suomalaista kuntapäättäjää. Markus Peevo controller, vs. talousjohtaja, vs. henkilöstöjohtaja, Hyvinkää Hyvinkää on viime vuosina kasvanut ja kaupunkikeskustan uudistaminen on onnistunut hienosti. Perusvire kaupungissa on positiivinen. Kaikki kunnat varmasti odottavat hallitukselta ennen kaikkea päätöksentekokykyä. Pahinta on, jos ratkaisuja ei synny ja kuntien valmistelua ja kehittämistä joudutaan pidättelemään. Nyt on aika liikkua yhteen suuntaan. Jos hallitus jonon kärjessä säntäilee eri suuntiin, niin jonon loppupäässä kunnissa koheltaminen kertautuu. Keskeinen hallituksen onnistumisen mittari ovat rakenneuudistusten läpivieminen ja talouskasvun aikaansaaminen. Niillä turvataan loppukädessä myös kunnalliset palvelut. Isoin yksittäinen ratkaistava asia on tietysti sote-uudistus. Monella kunnalla talousarvio on alijäämäinen ja sopeutuminen jo aiemmin päätettyihin valtionosuusleikkauksiin on edelleen kesken. Kunnille on iso ongelma, jos leikkauksia tulee lisää samaan aikaan kun palvelujen kustannus kasvaa. On myös huomattava, että eduskunnan päättämät säästöt eivät aina valu kuntiin sellaisinaan: kuntien päätöksentekijöillä ei välttämättä ole valmiutta sopeuttaa palvelutasoa normien minimitasolle. Lisäksi työlainsäädäntö ja työehdot eivät ole kovin joustavia alaspäin. Toivottavasti tuleva hallitus pystyy viemään valitsemansa linjauk set maaliin asti. Toistaiseksi näyttää siltä, että hallitusneuvotteluja käyvällä kokoonpanolla olisi muodos tumassa hallitus, joka on riittävän päätöksen tekokykyinen ja yksituumainen. "Jos hallitus jonon kärjessä säntäilee eri suuntiin, niin jonon loppupäässä kunnissa koheltaminen kertautuu." Maija Hurri, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Vantaa "Työllisyys on saatava nousuun, ja avaintekijä on pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen." Vantaan talous on saatu hyvään kuntoon, kiitos talouden tasapainottamisen ja velanhoitamisen ohjelman, jota nyt toteutetaan kolmatta vuotta. Vantaalla on menossa todellinen supervuosi: heinäkuussa alkaa kehäradan liikenne ja asuntomessut avataan. Kaupungissa ei ole vuosiin ollut yhtä kovaa rakennusbuumia. Haasteita Vantaalle tuottaa korkea työttömyys. Työllisyys on saatava nousuun, ja avaintekijä on pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Hallituksen pitää keventää yritysten velvoitteita ja parantaa pk-yritysten edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä. Pääkaupunkiseudulla ei myöskään ole tarpeeksi koulutuspaikkoja: toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää niille aloille, joilla työtä on. Valtionosuuksia ei pidä enää leikata. Kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden määrää on kyettävä vähentämään. Kunnille on sälytetty satoja tehtäviä miettimättä riittääkö niiden taloudellinen kantokyky. Uuden hallituksen ja eduskunnan on nyt pystyttävä karsimaan velvoitteita ja tehtäviä. Myös kuntien normiohjausta pitää purkaa, keventää esimerkiksi ryhmäkokoja ja kelpoisuusvaatimuksia koskevia vaatimuksia. Nyt on aika käyttää tervettä järkeä. Älykkäiden ratkaisujen hyödyntämiseen kannattaa panostaa, tarvitsemme innovaatioita toimintojen tehostamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen. Esimerkiksi isoissa tietotekniikkahankkeissa kuten Apotissa on paljon haasteita. Sote-ratkaisun pitäisi vähentää kustannuksia, mutta näyttää siltä, että mennään ojasta allikkoon: uudistus vain kasvattaa kustannuksia. Monet kunnat joutuvat sen myötä katastrofaaliseen tilanteeseen. Uudistuksen pitää tähdätä tuottavuuteen, tehokkuuteen ja parempaan laatuun. Järjestelmän tulisi kannustaa oikeaan suuntaan.

13 TEKSTI: soili helminen KUVat: minja hurri, Soili Helminen, K-S Foto Pirkko-Liisa Vesterinen, kunnanjohtaja, Toivakka "Sote-uudistuksen lähtökohdan pitäisi olla ihminen, se, miten palvelujen saatavuus ja laatu paranevat." Toivakan ilonaiheita ovat viime vuoden ylijäämä ja selkeät roolit luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä. Kunnan menestys riippuu yrittäjistä. Työstämme parhaillaan yhdessä elinkeinostrategiaa ja Toivakka pyrkii kaikin tavoin tukemaan yrittäjien toimintaa. Työttömyyden hoito vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Työllisyyden hoito siirrettiin valtiolta kunnille kesken viime hallituskauden. Samalla työllistämiseen liittyviä ehtoja muutettiin kunnille epäedullisiksi ja kustannukset lisääntyivät rajusti. Työllistämiselle on liikaa rajoituksia ja itse järjestelmä synnyttää työttömyyttä. Työttömyysturva on niin korkea, että jotkut valitsevat mieluummin sen kuin matalapalkkatyön. Vastuu työllisyydestä pitäisi ulottaa myös yrityksiin, eikä irtisanominen saisi olla niin helppoa kuin se nyt on. Työllisyyden hoidon esteitä pitää purkaa. Niitä ovat esimerkiksi yksityisyyden suoja: kunnan on melkein mahdotonta tietää keitä työttömät ovat, vaikka heidän työllistämisensä on kunnan vastuulla. Tieto on ELY-toimistossa, ei kunnilla. Työttömyyteen pitäisi päästä käsiksi nopeammin, sillä työelämän ulkopuolelle jääminen syrjäyttää nopeasti. ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen rooleja pitäisi tarkistaa. Voiko niiden toimintoja yhdistää tai tehdä kevyemmiksi? ELYt ja AVIt jarruttavat kuntien toimintaa ja sotkeutuvat joissakin tapauksissa jopa kuntien itsemääräys oikeuteen. Kuntia ei tarvitse holhota. Kaavoitusasioissa ympäristönsuojelu on mennyt ihmisen suojelun edelle: lepakot, viitasammakot, valkoselkätikat ja noropurot määrittelevät sen mihin kaavan saa tehdä. Ihmiset siirretään tekoaltaiden ja moottoriteiden alta ilman suojelua. Hallituksen pitäisi antaa kuntien keskittyä olennaiseen. Perusturvapalveluja pitäisi lisätä, mutta rahan nielevät muut hankkeet, esimerkiksi liian nopeasti etenevä digitalisointihanke. Meillä on vielä 20 vuotta ikäihmisiä, jotka eivät osaa tai halua käyttää sähköisiä palveluja. Sote-uudistuksen lähtökohdan pitäisi olla ihminen, se, miten palvelujen saatavuus ja laatu paranevat. Palvelut eivät myöskään saa siirtyä liian kauas. Vaikka uudistuksen perusteluna käytetään säästöjä, niin se näyttää lisäävän kaikkien kuntien sote-kuluja ja aiheuttavat paineita veronkorotuksille. "Jotta säästöt saadaan tehtyä, hallituksen on yksityiskohtaisesti määriteltävä, mitä kuntien tehtäviä, velvoitteita ja normeja kevennetään." Janne Laine, kaupunginjohtaja, Savonlinna Savonlinnan elinkeinoelämällä menee melko hyvin, ja talous oli viime vuonna ylijäämäinen. Meillä on suhteellisesti paljon vientiteollisuutta. Valtionosuusleikkaukset ja -uudistus kuitenkin vievät Savonlinnalta merkittävästi valtionosuuksia ja siitä syystä meneillään on iso talouden tasapainotusohjelma. Hallituksen tulisi tarttua kolmeen asiaan: kuntien tehtävien, velvoitteiden ja normien keventämiseen, sote-uudistuksen kunnolliseen valmisteluun ja alueellisen tasa-arvoisuuden varmistamiseen. Tarvittavissa säästöissä on kyse isoista rahoista. Jotta ne saadaan tehtyä, hallituksen on yksityiskohtaisesti määriteltävä, mitä kuntien tehtäviä, velvoitteita ja normeja kevennetään. Lakisääteinen velvoite pitää poistaa osasta kuntien tehtäviä. Lisäksi esimerkiksi päiväkotien ja koulujen ryhmäkokovaatimukset sekä terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja opiskelijahuollon määräajat pitää poistaa. Henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia on kevennettävä, ja esimerkiksi työtehtäviä on voitava yhdistää. Sote-uudistuksen valmistelu meni edellisellä hallituskaudella pieleen, koska kuntia ei kuultu ja mukana oli vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Nyt on huomioitava kuntatalouden kokonaisuus ja prosessien toimivuuden varmistaminen yli sektorirajojen. Sote-uudistuksen ongelmakohtia ovat erityisesti palkkojen harmonisoinnista aiheutuvat lisäkulut, jotka ovat jopa 500 miljoonaa euroa. Aiemmassa valmistelussa ei myöskään huomioitu kiinteistöomaisuuden kohtelua. Ne on voitava siirtää kunnilta kuntayhtymille vähintään tasearvolla ja velat mukaan laskien. Alueellinen tasapuolisuus on tärkeä vaatimus hallitukselle. Metropolialueen ulkopuolista Suomea ei saa unohtaa. Kun tehdään uusia leikkauksia valtion työpaikkoihin, pitää huomioida myös aiemmat leikkaukset. 1990-luvulta lähtien valtion nettotyöpaikkojen määrä Helsingissä on kasvanut 5000:llä. Samaan aikaan Savonlinna on 20 vuodessa menettänyt 400 työpaikkaa, mikä asukaslukuun suhteutettuna vastaisi 5000 työpaikan menetystä Helsingissä.

14 Taloudesta a Sosiaalinen asuntotuotanto Asuntotarve vaatii uusia ratkaisuja Sääntelyn höllentäminen virkistäisi sosiaalista asuntotuotantoa, vapaampi kilpailu lisäisi asuntojen tarjontaa ja laskisi hintoja, kuntien olisi otettava entistä aktiivisempi rooli kaavoitusta koskevassa kokonaisajattelussa. Siinä asuntoalan kolmen kokeneen osaajan lääkkeitä tuetun asumisen tilanteen parantamiseen. TEKSTI JA KUVAT:Hasse Härkönen KUVitus:mci press

osiaalisen asuntotuotannon tila puhuttaa jälleen. Kysyntää uudelle tuetulle asumiselle olisi etenkin vuokra-asuntomarkkinoilla, mutta asuintalojen rakentamista jarruttaa moni tekijä. Oman hankaluutensa tuo se, että Suomi on jakautunut kahtia asuntomarkkinan suhteen: pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten todellisuus on aivan erilainen kuin haja-asutusalueiden. Asumisen ongelmat eivät ole uusia, mutta niihin tarvittaisiin nyt tuoreita lääkkeitä. Huomisen tekijät kysyi kolmelta asuntoalan konkarilta, Keijo Ullakolta, Erkki Virtaselta ja Erkka Valkilalta, mitä tilanteen parantamiseksi voitaisiin tehdä. Tulisiko sääntelyä purkaa nykyisestä? Kyllä, sanovat Keijo Ullakko ja Erkka Valkila. Heidän mukaansa tukea saaneiden asuintalojen rajoitusaikaa pitäisi lyhentää selvästi, nykyisestä 40 vuodesta voitaisiin siirtyä 20 vuoden karenssiin. Nykyisten liian jäykkien sääntöjen muuttaminen tekisi sosiaaliseen asuntotuotantoon osallistumisen houkuttelevammaksi eri tahoille, kun asunnot vapautuisivat rajoituksista mielekkään ajan kuluessa. Yleishyödyllisyyslainsäädännön mukana tulleet niin sanotut ikuiset rajoitukset veivät yksityisiltä toimijoilta ja yksityiseltä pääomalta pohjan olla mukana tällaisessa toiminnassa. Esimerkiksi SATO teki tuettuja kohteita aiemmin tasaiseen tahtiin, mutta tuotanto loppui vuoden 2000 jälkeen, Valkila sanoo. Keijo Ullakko Lakea Oy:n toimitusjohtaja. Lakea-konsernin toimialaan kuuluvat rakennuttaminen, isännöinti ja vuokraustoiminta. Lakea Oy:n omistaa 15 kuntaa. Erkka Valkila SATO Oyj:n toimitusjohtaja. SATOn omistuksessa on yhteensä noin 24 000 vuokra-asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa sekä Pietarissa. Valkilan mielestä tiukan sääntelyn taustalla vaikuttaa olevan pelko, että vuokra-asunnot katoaisivat markkinoilta, jos sääntelyä höllennetään. Se ei Valkilan mukaan pidä paikkaansa. Me olemme asuntosijoitusyhtiö ja vuokra-asuntojen pitäminen on osa ydintoimintaamme. Mutta haluamme mahdollisuuden järkevästi muuttaa asuntosalkkumme rakennetta ja sisältöä, jotta pystymme koko ajan tarjoamaan asuntoja, joille on kysyntää. Erkki Virtasen mukaan on valitettavaa, että yleishyödylliset rakennuttajat eivät enää ole olleet kiinnostuneita tuetuista kohteista, vaan niiden tuotanto on jäänyt kuntien asuntoyhtiöiden harteille. Virtasen mielestä Aravasääntelyn turhia rajoituksia on jo pitkälti purettu vuosien varrella. Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että myös rakentamista koskevia sääntöjä tulisi tarkastella uudelleen. Autopaikka-, väestönsuoja- ja esteettömyysvaatimukset voisivat olla nykyistä löysemmät ainakin kasvukeskuksissa, joissa kaikilla asukkailla ei esimerkiksi ole omaa autoa. Tarkoituksenmukaisuutta tulisi korostaa asuntorakentamista koskevissa normeissa, ja asukkaiden tarpeita kuunnella suunnittelussa. Toimivatko nykyiset sosiaalisen asuntotuotannon tukimuodot? Kyllä ja ei. Erkki Virtanen pitää korkotukilainoituksen roolia tärkeänä läpi vuosien. Keijo Ullakko on samaa mieltä, hänen mielestään korkotuki turvaa asumista pitkällä aikavälillä. Viime aikoina korkotuella ei kuitenkaan ole ollut merkitystä, kun korot ovat olleet käytännössä nollassa. Valtion takaus nähdään tärkeänä, koska se mahdollistaa edullisten lainojen saamisen. Asiat toimivat järjestelmän tasolla, mutta käytännössä ongelmana on se, että tukien käyttö on niin rajoittunutta, Virtanen sanoo. >> Erkki Virtanen Vasemmistoliiton kansanedustaja vuosina 2003 2015. Työskenteli aiemmin Kuopion kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy:n toimitusjohtajana. KOMMENTTI: "Tuotantotuki kannattaa säilyttää" Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) toiminnanjohtaja Jouni Parkkosen mukaan Valkilan, Virtasen ja Ullakon näkemykset kuvaavat hyvin asuntomarkkinoiden nykytilannetta. Parkkosen mielestä markkinaehtoisuus on viime vuosina vahvistunut asuntokeskustelussa. Tuotanto on jakautunut entistä selvemmin kahtia: toisaalta on aidosti yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia toimijoita ja toisaalta liiketoimintaa harjoittavia toimijoita. Uutuutena asuntorahastot ovat tulleet mukaan asuntomarkkinoille, jutun ennakkoon lukenut Parkkonen kommentoi. Yhteiskunnallista tehtävää hoitavien organisaatioiden rooli näkyy nimenomaan siinä, että valtion antama tuki kanavoituu asukkaille, ei rakennuttajalle. Tuettuja asuntoja koskevaa rajoitusaikaa Parkkonen ei lähtisi lyhentämään. Hänen mielestään huomiota pitäisi pelkkien rajoitusten sijaan kiinnittää valtion tukeman asuntotuotannon ehtoihin laajemmin. Ehtojen pitää olla paremmat kuin markkinaehtoisessa tuotannossa, jotta tuettua rakentamista on jatkossakin. Valtion tukien ja rajoitusten tulee kulkea käsi kädessä ja toimia kokonaisuutena, hän tiivistää. Parkkonen on haastateltujen kanssa samaa mieltä siitä, että asuntotuotannon kokonaismäärää pitäisi lisätä. Sitä kautta markkinoille olisi mahdollista saada moni puolista ja eri tavoilla rahoitettua asuntotarjontaa. Asuntojen tuotantoon saatavia tukia Parkkonen pitää tärkeinä jatkossakin. 15 Tuotantotuen vaikuttavuus on pidempi kuin asumistuen. Hollannin kokemukset osoittavat, että jos tuotantotuki ajetaan alas, niin asumistukien määrä kasvaa ja tukijärjestelmä tulee loppujen lopuksi kalliimmaksi yhteiskunnalle, hän sanoo. Parkkosen mielestä avainasia vuokraasuntojen suhteen on asuntopolitiikan pitkäjänteisyys. Hallituskauden mittaiset suunnitelmat toimivat huonosti asuntomaailmassa, jossa kvartaali on 25 vuotta.

16 Kuntarahoituksen merkitys ARAn tukeman tuotannon rahoituksessa on ollut keskeinen, hän jatkaa. Kaikki kolme kiittävät tuetun asumisen suurta roolia erityisryhmien kuten vammaisten asumisessa. Erityisryhmien kohdalla tuet ovat kolmikon mukaan toimineet hyvin, ja vastaavaa tukea tarvitaan jatkossakin muun muassa asunnottomuuden poistamiseen. Kun katsotaan nykyisiä säädöksiä, niin vuokra-asunnon valtiontakauksen saamiseksi tontin pitää olla tietyn hintainen. Niillä hinnoilla tonttia on usein kuitenkin mahdotonta ostaa, Keijo Ullakko sanoo. Valtion takauksen ja korkotuen saamiseksi ei pitäisi katsoa tonttien hintarajaa vaan mieluummin sitä, millä hinnalla voimme vuokrata tontille rakennettavia asuntoja. Tulisi siis katsoa asunnon hintaa asukkaalle, ei rakentamisen hintaa. "Vain kilpailun kautta syntyy innovaatioita, jotka tuovat uusia ratkaisuja asumiseen." Erkka Valkila Erkka Valkila peräänkuuluttaa tukimuotoihin porkkanoita jatkuvan kepin tarjoamisen sijaan. Sopivat porkkanat toisivat uusia toimijoita mukaan tuettuun asuntorakentamiseen. Esimerkiksi Valkila nostaa muutama vuosi sitten käytössä olleen niin sanotun välimallin, joka lisäsi asuntotuotantoa heti. Välimallissa valtio myönsi kymmenen vuoden korkotuen vuokra-asuntojen rakentamislainoille. Lyhytaikaisten ratkaisujen sijaan tarvittaisiin kuitenkin pitkäjänteisiä linjanvetoja. Tarvitaanko ylipäätään lisää asuntorakentamista? Kyllä, vastaavat kaikki kolme. Asuntotuotannon kokonaismäärää pitäisi kaiken kaikkiaan lisätä. Ullakko ja Valkila kannattavat vapaan kilpailun lisäämistä asuntorakentamisessa. Kaksikon mielestä kilpailu lisäisi kaikenlaisten asuntojen tarjontaa ja parantaisi tilannetta sekä asuntojen kohtuullisen hinnan että Sosiaalinen asuntotuotanto käynnistyi sodan jälkeen Lähteet: ARA, Kuntarahoitus, ympäristöministeriö, Wikipedia 1949 Sodan jälkeen Suomea jälleenrakennetaan ja karjalaisille siirtolaisille on saatava uudet kodit. Valtavan asuntotarpeen tyydyttämiseksi käynnistetään Aravajärjestelmä ja Asuntorakennustuotannon valtuuskunta perustetaan. Valtuuskunta järjestää halpakorkoisia lainoja asuntotuotantoon, valtio antaa pääomia aravatalojen rakentamiseen. Ensimmäinen aravatalo valmistuu Helsingin Mannerheimintie 81:een. 1966 Aravan tehtävät siirtyvät uudelle keskusvirastolle Asuntohallitukselle. 1960 70-lukujen iso ponnistus on noin 600 000 uuden asunnon rakentaminen kymmenen vuoden kuluessa. Määrä on noin neljännes Suomen koko nykyisestä asuntokannasta. Esimerkiksi vuonna 1974 valmistui 74 000 asuntoa, joista puolet oli arava-asuntoja. Asuntohallituksessa kehitetään niin sanottu normaalihintajärjestelmä, joka on työkalu rahoituskustannusten ennakointiin. hyvän laadun suhteen. Ullakon mukaan kilpailu vuokra-asuntojen markkinoilla on tällä hetkellä kovaa ja kiristyy koko ajan, kun isot yksityiset sijoittajat ostavat kokonaisia kerrostaloja. Tekijöitä kyllä löytyy asuntorakentamisen alalta, jos vain sääntelyä yleisesti ottaen puretaan, Erkka Valkila sanoo. Vain kilpailun kautta syntyy innovaatioita, jotka tuovat uusia ratkaisuja asumiseen. Niiden kautta myös hinnalla pystytään kilpailemaan nykyistä paremmin. Erkki Virtasen mukaan nyt tarvitaan elvytystä ja investointeja tuettuun asuntorakentamiseen, koska se olisi tärkeää sekä julkisen 1976 Urakoiden kilpailuttamiseen laaditaan määräykset. Aikaisemmin grynderit olivat saaneet sopia urakoinnin vapaasti, kunhan hinta pysyi Asuntohallituksen määrittämän normaalihinnan alapuolella. Nyt urakkakilpailu on tehtävä aina ja samalla määrätään, etteivät kunnat aravatuotannossa saa luovuttaa maitaan gryndereille ilman tarjouskilpailua. 1993 Asuntohallitus lakkautetaan, ja aravarakentamisen perinnettä jatkaa Valtion asuntorahasto ARA. ARA ei enää saa lainoihin käytettäviä varoja valtion budjetista, vaan käyttää rahoitukseen vanhaa lainakantaansa, jota myydään eteenpäin rahoittajille. Kuntien Asuntoluotto Oy perustetaan. talouden että kohtuuhintaista asumista etsivien asukkaiden kannalta. Kenen tehtävä on jatkossa edistää sosiaalista asuntotuotantoa? Ullakon, Valkilan ja Virtasen mukaan kunnat ovat avainroolissa. Usein pullonkaulana nähty kaavoitus on kuntien vastuulla, ja jatkossa kaavoituksessa tulisi ottaa entistä paremmin huomioon kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu liikenteineen ja muine tekijöineen, käydä tiiviimpää vuoropuhelua eri tahojen kanssa ja pyrkiä saamaan tarjolle aikaisempaa enemmän erilaisia vaihtoehtoja rakentamiseen.

17 1995 Kuntien Asuntoluotto aloittaa yleishyödyllisten toimijoiden asuntotuotannon rahoittamisen. 1997 Lakia Kuntien takauskeskuksesta muutetaan niin, että Kuntien Asuntoluotto pystyy rahoittamaan myös yleishyödyllisiä asuntoyhtiöitä takauskeskuksen takaamalla varainhankinnalla. 2000 Yleishyödyllisyyssäännökset tulevat voimaan vuoden alussa. Säännökset koskevat arava- ja korkotukitalojen omistajayhteisöjen taloudelliselle ja muulle toiminnalle asetettuja edellytyksiä. Yleishyödyllisyyssäännösten tarkoitus on yhdessä kohdekohtaisia rajoituksia koskevien säännösten kanssa varmistaa valtion tuen ohjautuminen sosiaalisin perustein valituille asukkaille. 2001 Kuntien Asuntoluotto ja Kuntarahoitus fuusioituvat, jolloin syntyy nykyinen Kuntarahoitus Oyj. Kuntarahoitus on kuntien, Kevan ja valtion omistama rahoituslaitos, joka tarjoaa monipuolisia rahoituspalveluja kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. 2008 Valtion asuntorahaston tehtävät siirretään ympäristöministeriön alaiselle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle, joka sekin tunnetaan lyhenteellä ARA. Viraston toimintaajatuksena on edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. 2009 Kuntarahoitus tukee Suomen valtiota elvytyspaketin toteutuksessa. Valtio tulee Kuntarahoituksen osakkaaksi noin 16 prosentin osuudella. Yhtiö saa 39 uutta osakkeenomistajaa ja 40,7 miljoonaa euroa uutta osakepääomaa. Seuraavien vuosien mittaan Kuntarahoitus rahoittaa kymmenien tuhansien asuntojen tuotantoa. 2011 Kuntarahoitus on mukana rahoittamassa miljoonatta valtion tukemaa asuntoa. Valtion tukeman asuntotuotannon rahoitus on lähes kokonaan Kuntarahoituksen harteilla. "Asuntokysymykseen liittyy laajempi kysymys koko Suomen rakenteesta." Erkki Virtanen Kunnat voivat ohjata rakentamista paljon, esimerkiksi varaamalla keskustatontteja vuokra-asumiseen ja pitämällä näiden tonttien hinnat kohtuullisina. Kunnan pitkän aikavälin etu on saada asukkaita kuntaan, ei tehdä pikavoittoja tonttikaupoilla. Asukkaat tuovat tuloja kunnalle vielä 10 15 vuoden päästä, Keijo Ullakko sanoo. Kuopiossa aloitettiin kymmenen vuotta sitten projekti, jossa tavoitteena on ollut tuottaa tontteja kysyntää enemmän. Se on pitänyt tonttien ja asuntojen hinnat kurissa. Monessa kunnassa tilanne on päinvastainen ja kärsitään tonttipulasta, Ullakko jatkaa. Erkki Virtasen mielestä suunnittelullisin ja kilpailutuksellisin keinoin on pidettävä huolta sekä asuntojen laadusta että hinnan edullisuudesta. Yhteiskunnan tehtävänä on Virtasen mukaan varmistaa, että kukaan ei pääse rahastamaan ihmisten asunnontarpeella. Kuntarahoituksen tapaisten toimijoiden roolia Virtanen pitää suurena asuntojen kokonaisrahoituksen edullisuuden varmistamiseksi. Tuetun asumisen edistäminen on poliittisen päätöksenteon asia, ja siihen liittyy laajempi kysymys koko Suomen rakenteesta, Virtanen sanoo. Kiuruveden asuntotuotannon ongelmat syntyvät siitä, kun kiuruveteläiset muuttavat Helsinkiin, jolloin Kiuruvedelle jää asuntoja tyhjilleen. Toisessa päässä pääkaupunkiseudulla taas syntyy asuntopulaa, mikä kiihdyttää hintojen nousua. Kolmikon mielestä jatkossa tulisi tukea asumista, ei asuntorakentamista. Asuntojen tukemisesta asumisen tukemiseen siirtyminen vaatii ajattelutavan muutosta.

18 Asiakascase a Kivistö Ekorakentaminen yleistyy Suomessa TEKSTI:heta muurinen KUVat:Henrik Kettunen ja Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit, Optiplan

19 Suomen Vuokrakodit, TA-Asumisoikeus ja VAV Asunnot tuovat asuntomessualueelle innovatiivista kerrostalorakentamista. Rakentaminen ja asuminen vievät runsaasti energiaa ja tuottavat päästöjä. Asuntomessuilla esitellään kesällä Kuntarahoituksen rahoittamat Euroopan suurin puukerrostalo sekä Opaali-talo, johon on käytetty kierrätysmateriaalia. Molemmat kohteet on suunniteltu ja toteutettu ekotehokkaasti. Rakentaminen ja rakennusten käyttö muodostavat yli 40 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä. Kaivosteollisuuden jälkeen rakennusteollisuus tuottaa myös eniten jätettä. Ratkaisuja ongelmiin on jo olemassa. Esimerkiksi puurakentaminen voisi kansainvälisen vertailun mukaan puolittaa ilmastopäästöt. Kierrättäminen ja materiaali tehokkuus tuovat merkittäviä hyötyjä ekologisuuden lisäksi myös talou dellisesti: jätteiden vähentämiseen ja resurssien kierrättämiseen perustuvassa kiertotaloudessa olisi 1,5 2,5 miljardin euron potentiaali vuoteen 2030 mennessä, arvioi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra viimevuotisessa selvityksessään. Heinäkuussa pääsee asuntomessuilla tutustumaan rakennuskohteisiin, joissa on noudatettu energia- ja materiaalitehokkuutta ja tehty innovatiivisia ratkaisuja. Ilmastoystävällisin kerrostalo Rakennusliike Reposen asuntomessuille Vantaan Kivistöön rakentama puukerrostalo kerää superlatiiveja. Se on esimerkiksi Euroopan suurin. Asunto-osakeyhtiö Rubiinikehäksi nimettyyn taloon tulee vajaa parisataa asuntoa, joista vuokra-asuntoja on 107 ja asumisoikeusasuntoja 79. Se on myös Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo. Puutalo voitti jaetun ykkös sijan yhdessä Järvenpään Mestariasuntojen kanssa Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin hiilijalanjälkeä mittaavassa kilpailussa. Talo on energiatehokkuudeltaan passiivitasoinen. Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoo ilmoittaneensa energiankulutuslukemat kilpailuun yläkanttiin. Jos olisin antanut toteutuvat lukemat, olisimme voittaneet. Mutta en halua olla autokauppias: on parempi, että tilaajalle on mukava yllätys, kun luvut alittuvat. Kerrostalon hiilijalanjälki on alle puolet keskimääräisestä tasosta. Puurunko on kevyt ja sen valmistus on vähäpäästöistä. Kaukolämmön lisäksi talossa käytetään aurinkoenergiaa, jolla tuotetaan sähköä. Kilpailukykyinen puu Kerrostalo on ekotehokas sekä rakentamisen että asumisen suhteen. Suurin osa päästöistä tulee kuitenkin käytön aikana.

20 Vähäpäästöisyys lähtee hyvästä suunnittelusta. Suunnittelijoillamme on vuosikymmenten kokemus puukerrostalorakentamisesta, Airaksela sanoo. Puukerroksen rakennuttajat ovat Suomen Vuokrakodit Oy ja TA-Asumisoikeus Oy. Suomen Vuokrakotien toimitusjohtaja Joonas Auttila uskoo puurakentamisen lisääntyvän tulevaisuudessa, joskaan ei sitä, että puu korvaisi betonia. Lähdimme tähän hankkeeseen, koska haluamme oppia rakennuttamaan vastaavia taloja jatkossa, saada ekotehokkuus ja hyöty laajempaan käyttöön. Reponen on osoittautunut äärettömän arvokkaaksi opettajaksi. TA-Rakennuttajien projektipäällikkö Mikael Lönnroth ennustaa hänkin puukerrostalorakentamisen kehittyvän ja lisääntyvän lähivuosina. Paloturvallisuus taataan sillä, että kerros taloihin asennetaan sprinklerit. Kustannuskilpailukyvyssä betoniin nähden on tosin vielä kehitettävää. Auttilan mukaan puurakentaminen on kilpailukykyistä omassa sarjassaan. Muihin passiivikohteisiin verrattuna hinta on kohtuullinen. Meillä keskineliövuokra on 16,5 euroa eli eri tulotasoilla on mahdollista asua myös täällä. VAV Asuntojen toimitusjohtaja Teija Ojankoski uskoo, että ekologisesta rakentamisesta tulee valtavirtaa. Optimirakenteet Opaaliin Toinen asuntomessujen ekokohde on Opaaliksi nimetty kerrostalo, jonka hiilijalanjälki on 20 prosenttia pienempi kuin vastaavan kokoisen normaalin talon. Säästö vastaa päästöjä, jotka syntyvät, kun 1300 henkilöautoa ajaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin. Opaali on ensimmäinen kerrostalo Suomessa, jota varten on aktiivisesti etsitty kierrätysmateriaalia laajemmin. Monien potentiaalisten materiaalien kohdalla ongelmana oli, ettei niitä ollut riittävästi ja kohtuuhinnalla tarjolla kerrostalon kaltaiseen isoon kohteeseen. Vaihtoehtoja kavensi myös se, että materiaalien tuli olla luotettavia, turvallisia ja kestäviä, kertoo toimitusjohtaja Teija Ojankoski VAV Asunnoista, joka toimi kohteen rakennuttajana. Lopulta pihavarastoihin käytettiin hamppu betonia, ja kerrostalon portaat tehtiin kierrätyslasista. Kierrätysmateriaalien lisäksi talon runkoa on kevennetty, ja perustuksissa on käytetty vihreää betonia. Vihreässä betonissa on hiilijalanjälkeä nostavaa sementtiä vähemmän kuin tavallisessa betonissa. Optimoimalla kantavat rakenteet rakennusmateriaalissa kyettiin säästämään paljon. Talon rakentanut NCC-Rakennus Oy on omaksunut tulevien kohteiden suunnitteluunsa monia ideoita Opaali-talosta. Ojankoski uskoo jätekasojen muuttuvan tulevaisuuden kultakaivoksiksi. Jo nyt tekstiili vuorista tehdään eristettä ja autonrenkaista kattopaneeleja. Ekologisesta rakentamisesta tulee valtavirtaa. Siihen ohjaa myös lainsäädäntö. Opaalin rakentamisessa on hyödynnetty mahdollisimman paljon kierrätettyä materiaalia. sosiaalista asuntotuotantoa Kuntarahoitus rahoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödyllisiksi nimeämien yhteisöjen asunto kohteita sekä kuntien asuntoyhtiöitä. Valtiokonttori maksaa Kuntarahoitukselle korkotukea omavastuukoron ylittävästä osasta ja antaa lainoille täytetakauksen. Korkotukilainoja voidaan myöntää uustuotantoon, peruskorjaukseen ja erityisryhmille tarkoitettujen vuokratalojen ostoon.