Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013

Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013

2 Sisällys 1 LAKI ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISESTA... 3 2 AVUSTETTAVAT HANKKEET... 3 3 TUKILUOKAT... 4 3.1 Ensimmäinen tukiluokka (avustus enintään 10 %)... 4 3.2 Toinen tukiluokka (avustus enintään 25 %)... 4 3.3 Kolmas tukiluokka (avustus enintään 40 %)... 5 3.4 Neljäs tukiluokka (avustus enintään 50 %)... 5 3.4.1 Pitkäaikaisasunnottomat... 5 3.4.2 Laitoshoidosta palvelutaloon siirtyvät kehitysvammaiset... 5 4 AVUSTUKSENSAAJAT... 6 5 HAKUAIKA SYKSYISIN... 6 6 EHDOLLINEN AVUSTUSVARAUS... 7 7 AVUSTUSPÄÄTÖKSEN HAKEMINEN... 7 8 AVUSTUSPÄÄTÖS... 8 9 AVUSTUKSEN MAKSAMINEN... 9 10 KORKOTUKILAINAPÄÄTÖS... 9 11 TOTEUTUNEEN RAHOITUKSEN VAHVISTAMINEN...10 12 AVUSTUKSEN VIIMEISEN ERÄN MAKSATUS...10 13 ASUKASVALINTA...10 14 VUOKRANMÄÄRITYS...10

3 1 LAKI ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISESTA Lain tavoitteena on, että erityisryhmien asuntotilanne helpottuisi ja sosiaalinen asuntotarjonta lisääntyisi. Avustuksen myöntämisen tarkoituksena on saada aikaan asumiskustannuksiltaan kohtuullisia ja kohderyhmänsä asumistarpeet tyydyttäviä asuntoja. Tähän pyritään lisäämällä tukea hankkeille siten, että korkotukilainan lisäksi on mahdollista saada avustusta. Avustuksen myöntämisen tarkoituksena on, että erityisryhmiin kuuluvien käyttöön saataisiin asuntoja, joiden vuokrataso olisi kohtuullinen asukkaiden maksukykyyn nähden. Samanaikaisesti kohteisiin voitaisiin toteuttaa erityisryhmin tarpeita vastaavia asumista tukevia erityisiä ratkaisuja. ARA valvoo kohteiden hintaa ja laatua, kun se myöntää tukea. Vuokrat tuetuissa kohteissa määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan. Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tulouttaa omistajilleen muuta voittoa kuin asetuksella säädetyn kohtuullisen tuoton omistajan yhteisöön tosiasiallisesti sijoittamille varoille. Erityisryhmiksi katsotaan esimerkiksi asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, erityistukea tarvitsevat nuoret, vammaiset henkilöt, muistisairaat sekä huonokuntoiset vanhukset. 2 AVUSTETTAVAT HANKKEET ARA voi myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi uudisrakennettavia, perusparannettavia sekä hankittavia vuokrataloja tai vuokraasuntoja varten. Hankkeen suunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon sen soveltuvuus erityisryhmille pitkällä aikavälillä. Kaikkien kohteiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kohteen laatuun, kuten esteettömyyteen, turvallisuuteen, toimivuuteen ja kodikkuuteen. ARA ei avusta laitosmaisia ratkaisuja. Tavoitteena on erityisryhmiin kuuluvien asuminen tavallisilla asuinalueilla. Avustusta ei myönnetä isoihin eikä laitosalueelle rakennettaviin kohteisiin. Selkeästi eri erityisryhmiin lukeutuvien henkilöiden asuntoja ei tule sijoittaa samalle tontille tai samaan rakennuskokonaisuuteen eikä muodostaa niistä asumiskeskittymiä. Avustuksia myönnettäessä noudatetaan ARAn laatimaa suunnitteluopasta, palveluasumisen opasta ja rakennuttamisohjetta, jotka löytyvät ARAn verkkosivulta www.ara.fi kohdasta "Ohjeet ja oppaat". Jos hanke ei ole Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) antamien valtakunnallisten sosiaalihuollon valvontaohjelmien mukainen, se ei voi saada ARAlta avustusta. Näitä valvontaohjelmia ovat: vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja palveluiden valvontasuunnitelma vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma

4 mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisia asumispalveluja sekä päihdehuollon laitoshoitoa koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma. Avustuksen saannin edellytyksenä on, että kohde saa ARAlta myös korkotukilainapäätöksen. Korkotukilainaa ja avustusta voi saada varsinaisten asuintilojen ja tontin lisäksi myös välittömästi asumista tukeviin ja palveluiden tuottamiseen tarvittaviin tiloihin. Tällaisilla tiloilla tarkoitetaan lähinnä asukkaiden käyttöön tulevia yhteistiloja, sauna-, peseytymis- ja kuntoutustiloja, ruokasaleja, keittiöitä sekä henkilökunnan tiloja. Avustuksen piiriin voi palvelutaloissa kuulua myös vähäinen määrä intervalliasuntoja, joitten kustannukset eivät kuitenkaan saa rasittaa taloissa pysyvästi asuvien asukkaiden vuokria. Investointiavustuspäätöksen ehtona on, että kunnan on voitava vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa esimerkiksi kilpailutuksen seurauksena säilyttäen samalla asukkaiden vuokrasuhteen samassa kohteessa. 3 TUKILUOKAT Avustuksen enimmäissuuruudet on porrastettu siten, että mitä enemmän poikkeuksellisia asumista tukevia ratkaisuja tarvitaan, sitä korkeammaksi avustusprosentti voi nousta. Tukiluokkia on neljä ja niiden enimmäisprosentit ovat 10, 25, 40 ja 50 % ARAn avustettaviksi hyväksymistä rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista. Kun ARA myöntää avustuksen, se ottaa kohdekohtaisesti huomioon kohteen laajuuden ja kustannukset, vuokran kohtuullisuuden sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyvyn. ARA myöntää enimmäissuuruisia avustuksia vain silloin, kun arvioituja asumiskustannuksia ei muilla tavoin saada kohtuulliselle tasolle. Asuntojen ja niiden yhteyteen tulevien yhteistilojen, palvelutilojen ja sosiaalitekniikan avustusprosentti määräytyy sen mukaan, mille erityisryhmälle ne on tarkoitettu. 3.1 Ensimmäinen tukiluokka (avustus enintään 10 %) Asuntohanke on tarkoitettu sellaista erityistä tukea tarvitsevaa asukasryhmää varten, jonka asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet. Valtaosa näistä avustuksista on osoitettu opiskelijataloille ja nuorisokohteille. 3.2 Toinen tukiluokka (avustus enintään 25 %) Asuntohanke on tarkoitettu sellaista erityistä tukea tarvitsevaa asukasryhmää varten, jonka asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita. Talossa ei ole varsinaisia palvelutiloja, mutta siellä on henkilökuntaa, joka auttaa ja ohjaa asukkaita tarpeen mukaan arkipäivän askareissa. Siellä voi myös olla teknisesti toteutettua kulunvalvontaa.

Mikäli kohteessa on tukiasuntoja ja muita asuntoja, avustusta myönnetään toisen tukitason mukaan vain niiden asuntojen laskennalliseen kustannusosuuteen, joita on tarkoitus käyttää erityisinä tukiasuntoina. Mainitunlaisia tukiasuntoja on erityisesti nuorisoasuntokohteissa. Kohteen muut asunnot voivat saada avustusta alimman tukitason mukaan, jos myöntämisedellytykset täyttyvät. 5 3.3 Kolmas tukiluokka (avustus enintään 40 %) Asuntohanke on tarkoitettu sellaista erityistä tukea tarvitsevaa asukasryhmää varten, jonka asunto-olojen järjestäminen edellyttää edellä tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- ja varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. Kehitysvammaisten, huonokuntoisten ja muistihäiriöisten vanhusten asuntohankkeet ovat tavallisesti palvelutalo- tai palvelusasumishankkeita ja kuuluvat kolmanteen tukiluokkaan. Kun ARA arvioi tällaisen hankkeen avustusprosenttia, se painottaa tila- ja sosiaaliteknisiä ratkaisuja sekä näiden kustannuksia ja vaikutusta asuntojen vuokraan. ARA myös ottaa huomioon henkilökunnan määrän, paikallaolon ja saavutettavuuden sekä asukkaiden vuokranmaksukyvyn. 3.4 Neljäs tukiluokka (avustus enintään 50 %) 3.4.1 Pitkäaikaisasunnottomat Hankkeen tulee täyttää seuraavat edellytykset: 1. asuminen edellyttää tavallista enemmän tukipalveluja, 2. asunto-olojen järjestäminen edellyttää merkittävästi erilaisia tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon, ja 3. kohderyhmälle on aiheutunut päihde-, mielenterveys- tai muiden vastaavien ongelmien takia pitkään jatkunutta asunnottomuutta. Kun ARA harkitsee näiden edellytysten täyttymistä ja avustuksen suuruutta, se ottaa huomioon varusteratkaisujen ohella myös tavanomaisesta poikkeavat, esimerkiksi paloturvallisuutta ja kulumiskestävyyttä parantavat rakenteet ja rakennusosat. Kun ARA arvioi vuokran kohtuullisuutta, se ottaa huomioon myös näiden kohteiden tavanomaista korkeammat ylläpito- ja hoitokustannukset. 3.4.2 Laitoshoidosta palvelutaloon siirtyvät kehitysvammaiset Tähän tukiluokkaan kuuluvat hankkeet, joissa asunto-olojen järjestäminen edellyttää tukipalveluiden lisäksi poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia.

6 Tällaisia henkilöitä ovat ennen kaikkea laitoshoidosta, esimerkiksi kehitysvammalaitoksista tai sairaaloista, asumispalveluiden piiriin siirtyvät henkilöt. Tässä yhteydessä kehitysvammaisina pidetään kaikkia kehitysvammalaitoksessa moni- tai vaikeavammaisuuden takia olevia henkilöitä. Nämä laitoshoidosta tulevat henkilöt ovat monesti sängyllä siirrettäviä taikka tarvitsevat liikkumiseen muita apuvälineitä. Esimerkiksi sängyllä siirrettävien asukkaiden pesutilojen koko ja varusteet vaativat yleensä poikkeuksellisia ratkaisuja. Myös asukkaiden tarvitsemat hoitotoimenpiteet vaativat tilaa. Tähän ryhmään voivat kuulua myös sellaiset kehitysvammaiset, joiden vamman tai sairauden takia asuinrakennukseen tai asuntoon on tehtävä poikkeuksellisen kalliita varusteratkaisuja. Tähän ryhmään kuuluviksi katsotaan myös sellaiset kehitysvammaiset, joille ei paikkakunnan rakennus- tai tonttikustannusten kalleuden takia muuten olisi mahdollisuutta saada heidän tarpeitaan vastaavia, riittävän edullisia asuntoja. 4 AVUSTUKSENSAAJAT Jos asunnot on tarkoitettu ensimmäiseen tukiluokkaan kuuluville, avustusta voidaan myöntää kaikille korkotukilainan saantiin oikeutetuille yhteisöille. Jos asunnot on tarkoitettu toiseen, kolmanteen tai neljänteen tukiluokkaan kuuluville, avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai sellaiselle osakeyhtiölle tai asunto-osakeyhtiölle, jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on välitön määräysvalta. Avustus voidaan myöntää myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään näitä asuinrakennuksia tai asuntoja. Säännös on tarkoitettu kiristämään tuensaajien piiriä siitä, mikä koskee korkotukilainoitusta. Korkotukilainoituskelpoisuuden kriteerien lisäksi tulee tuensaajalla olla sekä rahoitushetkellä että myös pitkällä aikavälillä valmius vastata vaativista erityisasumiskohteista. Tämä edellyttää riittävää taloudellista kantokykyä, taloudellista sekä erityisryhmään kuuluvien ihmisten avun ja tuen antamiseen liittyvää osaamista, mikä voi olla omaa tai pysyvään kontaktiverkostoon pohjautuvaa, sekä mielellään myös jo vakuuttavaa näyttöä edellä mainituista seikoista. Mitä vaativampia kohteet ovat, esim. palvelutalot, sitä tarkemmin ARA arvioi tuensaajan selviytymistä. 5 HAKUAIKA SYKSYISIN Hakemuksille on vuosittain yksi hakuaika, minkä ARA vahvistaa verkkosivullaan www.ara.fi julkaistavassa vireillepano-ohjeessa. Ohjeessa on kuvattu lisäksi hakumenettely, hankevalinnan kriteerit ja lueteltu hakemusasiakirjat.

7 6 EHDOLLINEN AVUSTUSVARAUS Avustukset suunnataan pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Erityisryhmien asuntoja voidaan tehdä myös väestöltään väheneville alueille. Avustusten myöntämisessä on aina otettava huomioon kunkin erityisryhmän paikkakuntakohtainen asunnontarve sekä kunnan palvelurakenne mahdollisine muutostarpeineen. Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleviin erityisryhmiin kuuluville ihmisille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Asumiseen liittyvä tuen ja palveluiden tarve korostuu näiden ryhmien kohdalla, ja tämä asettaa erityisvaatimuksia myös asuntojen ja rakennusten tila-, varuste- tai rakenteellisille ratkaisuille. ARA ottaa erityishankkeita tuen piiriin ehdollisilla varauksilla. Ehdollisessa varauksessa ilmoitettava tukimäärä on alustava arvio, mikä ei ole sitova. ARA edellyttää hankkeen toteutumiseksi, että se voi hyväksyä suunnitelmat ja kustannukset ja että muut hankkeelle ja omistajalle asetetut edellytykset täyttyvät. ARA asettaa varauksessa takarajan sille, milloin hankkeen suunnitelmien ja kustannusten hyväksymisasiakirjojen tulee olla ARAssa. Erityisestä syystä ARA voi jatkaa tätä määräaikaa. Ehdollinen varaus asettaa vaatimuksia hankkeen suunnittelulle ja kustannuksille sekä sen rahoituksen ja rakentamisen kilpailuttamiselle. Jos hakija ei täytä edellytyksiä, ARA peruuttaa varauksen. Hakijalla ei ole tällöin oikeutta saada korvausta valtiolta. 7 AVUSTUSPÄÄTÖKSEN HAKEMINEN Hakija voi hakea avustuspäätöstä, kun ARA on tehnyt rakennussuunnitelman ja kustannusten hyväksymispäätöksen, ns. osapäätöksen. Hakemus voidaan tehdä ennen urakkasopimusten allekirjoittamista. Osapäätöksen hakemisesta on ohjeet Rakennuttamisoppaan sivulta 17 alkaen. Avustuksen määrään vaikuttavat mm. suunnitelmaratkaisu, kustannukset ja se erityisryhmä, jolle asunnot on tarkoitettu. Avustuspäätös tehdään Eduskunnan päättämän vuotuisen määrärahan puitteissa. Avustuspäätöksen tekemisen yhteydessä ARA tutkii hankesuunnitelman, jossa perustellaan hankkeen taloudellisuus ja toiminta. Hakuasiakirjat ovat: ARA 71/11 Hakemus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävän investointiavustuksen saamiseksi ARA 71a/11 Tarveselvitys / Hankesuunnitelma

8 Hakijan tulee täyttää hakemuslomake ja hankesuunnitelmalomake uudelleen vastaamaan ARAn ns. osapäätöksessä hyväksymiä suunnitelmia ja kustannuksia. Varauspäätöksessä mainittu alustava avustusmäärä ja -osuus eivät ole sitovia, koska ne ovat perustuneet ennen osapäätöstä annettuihin tietoihin. Hankesuunnitelmassa hakija kertoo mm. miten palvelut on tarkoitus järjestää ja mistä palveluiden rahoitus tulee. Hakija selvittää myös, mitä vuokraa asunnoista peritään ja mitä asukkaat maksavat palveluista. ARA voi hyväksyä hankesuunnitelman, jos hanke on kokonaisuudessaan taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltu. Avustuksen määrä riippuu: siitä, minkälaiselle erityisryhmälle kohde on tarkoitettu kohteen laajuudesta ja kustannuksista vuokran kohtuullisuudesta kyseiseen erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyvystä Hakijan tulee lomakkeissa myös ilmoittaa ARAlle, onko se arvonlisäverovelvollinen ja saako se kyseisestä hankkeesta arvonlisäveropalautuksen. Jos hakija ilmoittaa saavansa maksamansa arvonlisäveron takaisin, ARA laskee avustuksen ja korkotukilainan kustannuksista, joissa arvonlisävero ei ole mukana. 8 AVUSTUSPÄÄTÖS ARA arvioi avustuksen määräytymistä suunnitelma- ja kustannusasiakirjojen, hankesuunnitelman ja vuokralaskelman pohjalta. ARA laskee avustuksen määrän osapäätöksessä vahvistetuista avustettavista kustannuksista siinä eriteltyjen tilojen osalta. Avustus myönnetään euron tarkkuudella. Asuntoa, jonka rakentamiseen avustus on myönnetty, on käytettävä avustuspäätöksessä mainittuun erityisryhmään kuuluvien vuokra-asuntona 20 vuotta avustuksen ensimmäisen erän maksamisesta lukien. ARA liittää päätökseen erittelyn tiloista, niiden kustannuksista ja niille lasketusta avustuksesta. ARA suosittelee, että kohde on pidettävä omana vuokranmääritysyksikkönä ja avustuksen tulee kohdentua asukkaiden vuokrien alennukseen tukiprosenttien mukaisesti. ARA ohjaa ja valvoo avustuksen käyttöä sekä avustuksiin liittyvän käyttövelvoitteen noudattamista. Avustuksen saaja on velvollinen antamaan ARAlle valvonnan suorittamista varten tarvittavat tiedot. Avustuksen saajan on viipymättä palautettava virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saatu avustus tai sen osa. Valtionavustuksen palauttamiseen sekä valtionavustuksen takaisinperintään sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Avustuspäätöksen jälkeen ARA tekee hakemuksesta korkotukilainapäätöksen. Ohjeet löytyvät ARAn verkkosivulta kohdasta lainat yhteisöille.

9 Investointiavustuspäätöksiin tarkoitettu vuosittainen määräraha on ollut viimevuosina 110 miljoonaa euroa. 9 AVUSTUKSEN MAKSAMINEN ARA voi maksaa avustuksen vasta kun hanke on saanut myös korkotukilainapäätöksen. ARA maksaa avustuksen avustuksensaajan hankekohtaiselle kirjanpidon tilille, jolla se on pidettävä. Tältä tililtä suoritetaan ainoastaan hankkeeseen liittyvät maksut. ARA maksaa avustuksen hakemuksesta (ARA 72/05), jonka liitteenä on rakennusvalvojan allekirjoittama valmiusastetodistus (ARA 73/06), kun hankkeesta on valmiina 30 %, 60 %, 90 % ja 100 %. ARA maksaa kuitenkin yhdessä erässä ne avustukset, joiden avustusosuus on enintään 10 %. ARA suosittelee, että Rakennuttajan ja urakoitsijan välisessä maksuliikenteessä noudatetaan Rakennusalan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998) sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n ja Rakennusteollisuuden keskusliitto RTK ry:n sopimia menettelytapoja. ARA valvoo maksatuksen yhteydessä myös, että rakennuttaja on maksanut erääntyneet urakkaerät sopimuksen mukaisesti kaikille sen kanssa suorassa sopimussuhteessa oleville urakoitsijoille. Viimeisen erän maksatusta varten ARA edellyttää, että avustuksensaaja vakuuttaa valinneensa asukkaat avustushakemuksensa mukaisesti. 10 KORKOTUKILAINAPÄÄTÖS Kun hakija on saanut avustuspäätöksen, se pyytää luottotarjoukset pankeilta. Korkotukilainan määrä saadaan vähentämällä osapäätöksessä hyväksytyistä korkotuettavista kustannuksista myönnetyn avustuksen määrä. Summaa ei pyöristetä. Lainapäätösvaiheen lomakkeet ja asiakirjat on lueteltu lomakkeella ARA 103/08.

10 11 TOTEUTUNEEN RAHOITUKSEN VAHVISTAMINEN Hakijan on aina ilmoitettava avustushankkeiden toteutuneet kustannukset ARAlle. ARAn ohjeet löytyvät Rakennuttamisohjeesta. Hakijan on haettava ARAlta toteutuneita kustannuksia vastaavan rahoituksen vahvistamista lomakkeella ARA 64. ARA voi lisätä avustuksen määrää vain erittäin painavien syiden perusteella, jotka voivat johtua esimerkiksi urakoitsijan vaihtumisesta konkurssin takia. ARA alentaa avustusta, jos kustannukset alenivat. ARA alentaa korkotukilainaa, jos kustannukset alenivat oleellisesti. ARA vahvistaa avustuksen määrän alkuperäisenä, jos kustannukset eivät muuttuneet. ARA voi hakemuksesta hyväksyä uuden korkotukilainan, mikä on kustannusten nousun suuruinen. Laina voi olla samasta luottolaitoksesta kuin alkuperäinen korkotukilaina. 12 AVUSTUKSEN VIIMEISEN ERÄN MAKSATUS ARA maksaa avustuksen loppuerän sen jälkeen, kun se on vahvistanut toteutuneen rahoituksen. Hakemus tehdään lomakkeella ARA 72/05. 13 ASUKASVALINTA ARA on julkaissut ohjeen erityisryhmien asukasvalinnasta. Se löytyy verkkosivulta www.ara.fi. 14 VUOKRANMÄÄRITYS ARA on julkaissut vuokranmääritysohjeen ARAn avustamille erityisryhmähankkeille. Se löytyy verkkosivulta www.ara.fi.