Aktiivinen ikääntyminen: toimijuus ja esteettömyys

Samankaltaiset tiedostot
YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

TOIMINTASUUNNITELMA mikuntautajärviikäihmistenval

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen PIEKSÄMÄKI

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Muistikylä projekti

Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ

Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli alkaen

Keski-Suomen vammaisstrategia

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Kotona Suomessa -hanke

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Virtaa vapaaehtoistoimintaan

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

TOIMINTALINJA Lakeudenportin Ratsastajat ry

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Vantaan vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2018

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Transkriptio:

Aktiivinen ikääntyminen: toimijuus ja esteettömyys Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 2 Mona Särkelä-Kukko 31.10.2013 1

Ohjelma 31.10.2013 8.45 Aamukahvi 9.00 Tervetuloa vanhan ihmisen maailmaan! 11.00 Lounastauko (omakustanteinen) 12.00 Ikääntyneen toimijuus ja esteettömyys, professori Jyrki Jyrkämä 14.00 Kahvitauko 14.15 Yhteisöt ja vertaistoiminta toimijuuden vahvistamisessa 15.30 Päivän purku 16.00 Päivä päättyy 2

Miten sosiaalinen esteettömyys näyttäytyy projektimme toiminnassa osaprojektisi ja sen toimintaan osallistuvien näkökulmasta sekä toiminnassa paikallisessa setlementissä? Mitä on mielestäsi kysymyksen näkökulmasta sosiaalinen esteettömyys? Mikä on tilanne tällä hetkellä, mitä pitäisi osata huomioida? Mitä hyvää, mitä kehittämistarpeita osaprojektin, osallistujien ja paikallisen setlementin näkökulmasta? 3

SOSIAALINEN ESTEETTÖMYYS - näkemyksiä Sosiaalisella esteettömyydellä tarkoitetaan tasavertaisia toiminta-, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Sosiaaliset esteet ovat usein se merkittävin este, jonka henkilö todellisuudessa kohtaa, sillä monet muut esteellisyyden tyypit on mahdollista ohittaa, jos vain asenne / sosiaalinen esteettömyys on kunnossa Sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa mielestäni sitä, että yksilö pystyy hyödyntämään mahdollisimman suuren osan potentiaalisesta toimintakyvystään aktuaalisen toimintakyvyn alueella Sosiaalista esteettömyyttä on ilmapiiri ja toimintaympäristö, jossa jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä 4

SOSIAALINEN ESTEETTÖMYYS YM -projektissa Projektin lähtökohtana on esteettömyyden toteutuminen ikääntyneiden arjessa Esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön suunnittelua ja palveluiden tuottamista niin, etteivät ihmisen ikä, sukupuoli, terveydentila tai sosiaalinen, psyykkinen tai fyysinen toimintakyky ole esteenä ympäristössä toimimiselle ja palveluiden käyttämiselle Esteettömyys voi olla niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista Sosiaalisella esteettömyydellä puolestaan tarkoitetaan eri sosiaaliryhmiin kuuluvien henkilöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa Esteettömyys linkittyy ihmisen toimintaympäristön sujuvaan osallistumiseen arjessa niin sosiaalisissa toiminnoissa, osallisuudessa yhteisöissä sekä itseään koskevassa päätöksenteossa. Yhdessä mukana -projekti painottaa toiminnassaan sosiaalisen esteettömyyden toteutumista. 5

HELSINKI - NÄKÖKULMIA Paikallisessa Kalliolan setlementissä sosiaalista esteettömyyttä tuetaan mm. tuomalla palveluita ja toimintaa lähemmäs ihmisiä Asukastalo (-tyyppisissä) paikoissa toiminta on sosiaalisesti matalan kynnyksen toimintaa, jolloin kaikki ovat ikään, taustaan tai elämäntilanteesta riippumatta tervetulleita ja tasaveroisia Toiminnan periaatteet ja arvot itsessään ovat pohjana sosiaalisesti esteettömälle toiminnalle Sosiaaliseen esteettömyyteen sisältyy muun muassa mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, tulla kuulluksi ja olla tasavertaisena muiden kanssa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Esteettömyys on kokonaisvaltainen asia: Heikentynyt liikuntakyky, näkö, kuulo tai muisti vaikeuttaa sosiaalisia kontakteja, kommunikointia ja liittyy myös palveluiden saavutettavuuteen Tukemalla ikääntyneiden omia voimavaroja, liikkumis- ja kokonaisvaltaista toimintakykyä, tuetaan nimenomaan kokonaisvaltaista esteettömyyttä. Mahdollisuudet saada ja hankkia tietoa ovat osa sosiaalista esteettömyyttä Sosiaaliseen esteettömyyteen sisältyy kokemus itsestä täysivaltaisena ja tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä Helsingin osaprojektissa sosiaalista esteettömyyttä pyritään tukemaan tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa, kysymällä ja kuuntelemalla Kansalaistoiminnan kehittäminen osana vertaistoimintaa tukee omalta osaltaan myös sosiaalista esteettömyyttä Sosiaalisen esteettömyyden tukemisessa on tärkeää ottaa huomioon kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukeminen omassa arjessa ja yhteisössä 6

HÄMEENLINNA - NÄKÖKULMIA Kohderyhmä kohtaa sosiaalisia esteitä määritelmänsä pohjalta kahdella rintamalla, vanhuksina ja syrjäytyneinä Vertaistoiminta kun on kohderyhmälle luonnostaankin väylä sosiaaliseen kanssakäymiseen Voimavaroja ja kykyjä painottava vertaistoiminta voi olla kohderyhmään kuuluville ikäihmisille reitti sosiaaliseen hyväksyntään ja esteiden kaatumiseen Käytännössä tämä tarkoittaa osaprojektilta ja paikalliselta setlementiltä työtä yksinäisten ikäihmisten tavoittamiseksi, heidän voimavarojensa löytämiseksi sekä näiden voimavarojen yhdistämiseksi toisten yksinäisten ikäihmisten kanssa ja kaiken tämän osaamisen esille tuontia 7

LAHTI - NÄKÖKULMIA Sosiaalinen esteettömyys merkitsee mielestäni Lahdessa sitä, että Harjulan Setlementissä voidaan kokea osallisuutta, että Harjulan toimintaan osallistujien kesken syntyy kanssakäymistä Sosiaalisen verkoston näkökulmasta, on mielestäni keskeistä, että kynnys vuorovaikutussuhteiden muodostamiseen on matala, että sosiaalinen ilmapiiri on avoin, ystävällinen, suvaitsevainen, luottamuksellinen Harjulassa olisi hyvä tarjota monipuolisia ja huokeita matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, jotta osallistuminen elämän eri tilanteissa olisi mahdollisimman sujuvasti mahdollista Yhteiskunnan näkökulmasta toiminnassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että meillä ei olisi liian tiukkoja rooliodotuksia Sosiaalisen esteettömyyden näkökulmasta olisi parasta, jos jokainen toimintaan mukaan tulija voisi mahdollisimman pitkälle määrittää oman roolinsa toiminnassa ja, että roolia olisi tilaa muuttaa tarpeen mukaan yksilön ehdoilla Lähtökohdat sosiaaliselle esteettömyydelle ovat hyvät myös Lahden osaprojektin eteenpäin viemistä ajatellen 8

PARKANO - NÄKÖKULMIA Setlementtikeskus Parkanopirtti on kohtaamispaikka erilaisille ihmisille ja erilaisille mielipiteille Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua toimintaan esteettömästi, osallistuminen tehdään jokaiselle siinä laajuudessa, kuin se halukkuuden ja pirtin toimintaympäristössä on mahdollista Monelle pirtti on jo turva arjessa. Toiminnassa olevat ryhmät esim. naisten- miestenpiiri, käsityöpiiri, kirkkovartti (eri seurakunnat vuorottelevat) tukevat arkea, joukkoon kuulumisen tunnetta. Tietämystä, että joku välittää, ottaa yhteyttä jos ei hetkeen näy Vapaaehtoistoiminnassa jokainen on mukana omien voimavarojen ja tietojen mukaan, tarkoitus on toteuttaa itseään toivomallaan tavalla Setlementtikeskus Parkanopirtillä noudatetaan kirjoittamattomia sääntöjä esim. kaikkien hyväksymisestä omana itsenään, jokaisen mielipidettä kunnioitetaan, poliitiikasta ja uskonnosta vältetään keskustelemasta Projekti parantaa vertaistoiminnan keinoin mahdollisuutta, yhdessä olemiseen / tekemiseen, omien voimavarojen osaamisen löytämistä sekä niiden jakamista muiden kanssa yhdessä, toiminnan tuomista tavoitettavaksi, tiedossa olevaksi. Avainasemassa arjen toiminnassa esteettömän sosiaalisen aktiivisuuden säilyttämiselle vertaistoiminnassa on yhteisöllisyyden hyväksyminen 9

ROVANIEMI - NÄKÖKULMIA Sosiaalista esteettömyyttä voidaan tarkastella yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntalähtöisesti. Yksilön tasolla sosiaaliseen esteettömyyteen vaikuttavat mm yksilön sairaudet, jotka tuovat rajoitteita sosiaaliseen toimintakykyyn. Yhteisötasolla sosiaaliseen esteettömyyteen vaikuttavat fyysiset, rakenteelliset tekijät sekä yhteisöön kuulumisen mahdollisuudet. Yhteiskunnan tasolla sosiaaliseen esteettömyyteen liittyy esim. erilaisten palvelujen siirtyminen verkkoon tietoteknisin välinein toteutettavaksi Osaprojekti Yksilötaso Yhteisötaso Yhteiskunnan taso + hyvin alkanut yhteistyö asukkaiden kanssa -> helpottaa kohtaamista + asukkaat piipahtavat kertomassa kuulumisia ja ehdottamassa tekemistä - > yhteisöllisyyden tunne + positiivista palautetta järjestetystä toiminnasta - > tarvetta yhteisölliselle toiminnalla, osittain asukkaat olleet mukana järjestämässä toimintaa - masentuneet ja yksinäiset etsimättä - ei riittävästi erilaisiin tarpeisiin vastaavaa yhteisöllistä toimintaa + toimisto helposti tavoitettavissa + yhteisiä tiloja käytettävissä järjestää yhteisiä tilaisuuksia/tapahtumia + lähes kaikki entiset vapaaehtoiset tulleet takaisin mukaan toimintaan -> resurssia toimintaan + aloitettu yhteistyö setlementin eri toimipisteiden kanssa -> jatkuvuuden varmistaminen, lisää vaihtoehtoja toimintaan - pitää saada lisää vapaaehtoisia mukaan toimintaa järjestämään - hk:n ja esimiestason odotukset projektin toiminnasta erilaiset kuin proj.suunnitelmassa - ei vielä kunnon yhteyttä hoitohk:aan + aloitettu yhteistyö kunnan kanssa ->löytyykö yhteisiä tarpeita ja resursseja vastata tarpeisiin + aloitettu yhteistyö kuuloliiton kanssa -> välineitä ja menetelmiä helpottaa osallistumista + tiedotettu projektista eri eläkeläisjärjestöille -> vertaistukijoiden rekrytointi, yhteisten tilaisuuksien järjestäminen + yhteistyö vapaaehtoistoiminnan keskus Neuvokkaan kanssa aloitettu -> vapaaehtoisista huolehtiminen projektin loputtua +yhteistyö oppilaitosten kanssa aloitettu -> lisäresurssia ja ideoita yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen sekä osallistumisen helpottaminen 10

ROVANIEMI - NÄKÖKULMIA Osallistujat Paikallinen setlementti + osa asukkaista tosi aktiivisia -> ei fyysisiä esteitä osallistua +/- toimintakyvyltään heterogeeninen asukasyhteisö -asukkaille ei ole hankittu riittävästi kuulolaitteita -> vaikeuttaa osallistumista - ei ole lisäapuvälineitä kuulemista tukemaan -> vaikeuttaa osallistumista + fyysinen ja psyykkinen turvallisuus hyvin huomioitu tiloissa - ei käytettävissä yleistä tietokonetta asiointiin tms -> voi hidastaa palvelujen käyttöä + hoitohk tiedostaa toiminnan tarpeen + viikkotiedotteessa tulevan viikon viriketoiminta -> madaltaa kynnystä osallistua + osa asukkaista järjestää omaehtoisia kokoontumisia - hoitohk:lla ei aikaa houkutella asukkaita osallistumaan yhteisiin tilaisuuksiin -> huonokuntoiset eivät pääse osallistumaan - hk:lla ei aikaa/motivaatiota itse järjestää viriketoimintaa -> yhteisöllistä toimintaa ei nähdä osana hoitotyötä ja ennaltaehkäisyä + tilat tukevat yhteisten tilaisuuksien järjestämistä - ei ole viriketoiminnan järjestäjää -> vähäinen tarjonta - ei ole listaa / kokonaiskuvaa käytettävistä välineistä, esim. pelit hajallaan eri yksiköissä - ei systemaattista tiedotusta omaisille asumispalvelukeskuksen toiminnasta - ei yhteistä tiedotuskanavaa henkilöstölle -> yhteisöllisyyden tunne vajaa - ei toiminnallista yhteistyötä setlementin eri yksiköiden ja toimipisteiden välillä + kunnassa vanhusneuvosto -> voi ottaa eri painopisteitä toiminnan järjestämiseksi ikäihmisille ja viedä asioita eteenpäin kaupunkiorganisaatiossa, myös sosiaaliseen esteettömyyteen liittyviä asioita + eri eläkeläisjärjestöt järjestävät paljon toimintaa -> ainakin teoreettinen mahdollisuus osallistua + kunta järjestänyt edullisen kokoontumistilan ikääntyneille toimintaa järjestävien tahojen käyttöön (Potkuri) + kunnassa matalan kynnyksen palvelupiste ikääntyneitä koskevien asioiden hoitoon (Nestori) + yhteistyötä kunnan kanssa tehty, mutta sitä vielä kehitettävä 11

Kiitos! 12