TEKESIN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE
12.32.99 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tuloja 7 400 000 euroa. Selvitysosa: Tekesin tulojen arvioidaan kertyvän seuraavasti: - maksullisesta toiminnasta 500 euroa - sekalaisista muista tuloista 399 500 euroa. - eurooppalaisten yhteishankkeiden rahoituksesta 7 000 000 euroa Eurooppalaisten yhteishankkeiden kansalliset menot otetaan huomioon lisäyksenä momenteilla 32.20.20 ja 32.20.40. Rahoitus voi tulla paitsi suoraan Euroopan komissiolta myös välittäjäorganisaatioilta, jotka komissio on valtuuttanut välittämään rahoitusta. Tekesin tulos perustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen (1254/1997) viraston maksuista. Maksullisen toiminnan tuloja kertyy kopioiden myynnistä. Sekalaisia muita tuloja ovat maksetun rahoituksen takaisinperinnät. Ulkomaan rahaliikenteestä johtuvat kurssivaihtelut on budjetoitu toimintamenomomentille. tuloarvio 7 400 000 2008 tuloarvio 300 000 2007 tilinpäätös 531 503
06. Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 374 000 (alustava arvio) euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat muut kuin momentilta 28.60.20 maksettavat matkakustannusten korvaukset ja muut tulot sekä Tekesin vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet. Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin, 2. ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin kurssivaihteluihin. 3. työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman menoihin Selvitysosa: Tekesin tehtävänä on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Korkealaatuinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Suomessa toimivat yritykset ja tutkimusyksiköt kehittävät ja hyödyntävät innovaatiotoiminnassaan osaamista, yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia maailmanlaajuisesti. Teknologiaa ja innovaatioita kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Yritykset ja elinkeinoelämä uusiutuvat, ja teollisuuden ja palvelujen tuottavuus paranee. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen tukevat alueiden kehittymistä. Teknologia ja innovaatiot edistävät yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita sekä taloudellisen kehityksen kautta että suoraan. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi TE-keskusten Tekes tehtäviä hoitava henkilöstö. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.01.02 (TE-keskukset), 32.20.20 (tutkimustoiminta), 21 (hanke- ja ohjelmatoiminta), 40 (avustukset) ja 83 (lainat) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes -ohjelmia, työelämän kehittämisohjelmia sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2012. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset näkyvät täysimääräisesti useiden vuosien viiveellä. Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus Tunnusluku 2007 toteutuma 2008 suunnitelma tavoite Talousarviovuoden aikana käynnistyville projekteille: Projektien haastavuus, indeksi (0 100) 77 > 75 > 80 Verkottuneiden projektien osuus, yritysprojektit, % 78 > 80 > 80 Osallistumisten määrä teknologiaohjelmissa, kpl 3 857 2 800 2 800 Alkavien yritysten määrä asiakkaina, lkm 359 > 300 > 310 Kansainvälisten projektien osuus, julkinen tutkimus, % 89 > 60 > 60 Kansainvälisten projektien osuus, yritysprojektit, % 40 > 50 > 50 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen rahoituksen osuus, % 57 55 65 55 65 Rahoituksen kohdistuminen terveys- ja hyvinvointi- sekä ympäristö- 215 > 170 > 175
ja energiasovelluksiin, milj. Talousarviovuoden aikana päättyville projekteille: Patentoitavat keksinnöt, kpl 695 > 730 > 730 Opinnäytetyöt, kpl 976 > 1 150 > 1 150 Uudet tai korvaavat tuotteet, kpl 504 > 520 > 520 Uudet tai korvaavat palvelut, kpl 402 > 330 > 330 Kehitetyt tuotantoprosessit, kpl 222 > 200 > 200 Tunnuslukuihin perustuvat vuositason tulostavoitteet ovat toiminnan varsinaisten päämäärien kannalta suuntaa-antavia välitavoitteita. Toiminnallinen tuloksellisuus Tehokkuus Tunnusluku 2007 toteutuma 2008 suunnitelma tavoite Käyttömenot (Tekes)/teknologiarahoitus, % 6,2 5,9-6,0 5,9-6,0 Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma innovaatiotoiminnan aktivointi 29 25 25 teknologiaohjelmat 37 40 40 hankerahoitus 34 35 35 Käynnistyvä projektivolyymi, milj. /htv 2,4 > 2,4 >2,4 Laadunhallinta Tunnusluku 2007 toteutuma 2008 suunnitelma tavoite Hankerahoituksen asiakaspalaute Tekesin toiminnasta, yleisarvio, indeksi (1 5) 3,67 > 3,7 > 3,7 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,7 < 0,9 < 0,9 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika yrityksille, vrk - < 70 < 65 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yritykselle, vrk 24 < 25 < 25 Rahoitusta saavien yritysasiakkaiden lukumäärä 1 292 > 1 350 > 1 350 Tekesin ohjelmien osuus rahoituksesta, % 48 50-55 50-55 Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 56 50 60 50 60 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tunnusluku 2007 toteutuma 2008 suunnitelma tavoite Henkilötyövuosien kehitys 275 284 294 Kokonaistyöpanoksen jakauma ydinprosesseittain, % innovaatiotoiminnan aktivointi 20 >25 >25 teknologiaohjelmat 32 >25 >25 hankerahoitus 48 >40 >40 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,9 < 8 < 8 henkilöstötyytyväisyys, (1 5) 3,7 >3,7 > 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 6,9 10 10 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 66,1 65 75 65 75 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 7,8 5-10 5 10 työhakemukset/avoin työpaikka 47,6 > 30 > 30 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) 3,6 > 3,7 > 3,7
Työelämän kehittämisohjelmille asetettavat tavoitteet Tunnusluku 2007 toteutuma 2008 suunnitelma tavoite Pk-yritysten osuus kehittämisprojektirahoituksesta, % 48 40 45 Käynnistyviin kehittämisprojekteihin osallistuvien työntekijöiden määrä 23 000 30 000 30 000 Päättyneiden kehittämisprojektien osuus, joissa parannusta, % työn tuottavuudessa 75 76 76 henkilöstön mahdollisuudessa kehittää ammattitaitoaan työssä 71 72 75 henkisessä hyvinvoinnissa työpaikalla 71 70 75 Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 30 624 31 240 34 974 Bruttotulot 896 750 600 Nettomenot 29 728 30 490 34 374 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 784 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 340 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1000 euroa) Virka- ja työehtosopimus 689 siirto 1 htv momentille 32.01.02-50 siirto momentilta 32.01.20 Työelämäohjelmat 2 595 Tasokorotus 90 Yhteensä 3 324 talousarvio 34 374 000 2008 II lisätalousarvio 560 000 2008 talousarvio 30 490 000 2007 tilinpäätös 29 273 000
20. Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 194 750 000 euroa. Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 198 557000 eurolla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: 1. sellaiseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvassa organisaatiossa harjoitettavaan tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä, 2. valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen., 3. valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja tehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä, 4. EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen sekä 5. kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin. 6. valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin 7. kansallisiin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa Selvitysosa: Momentin tavoitteet vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Valtuus Määräraha Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 178 057 178 250 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat 20 500 16 500 Yhteensä 198 557 194 750 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki 2010 2011 2012 2013 menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 176 673 68 286 6 646 251 605 Vuoden sitoumukset 18 077 93 237 57 611 5 990 23 642 198 557 Yhteensä 194 750 161 523 64 257 5 990 23 642 450 162 Vuonna myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 189,4 milj. euroa.
Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1000 euroa) Määräraha Valtuus Tasokorotus 10 804 9 727 Eurooppalaisten 3 000 3 000 yhteishankkeiden kansallinen rahoitusosuus Siirto momentilta 32.01.63 250 (alustava arvio) 250 (alustava arvio) Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin Yhteensä 14 054 12 977 talousarvio 194 750 000 2008 talousarvio 180 696 000 2007 tilinpäätös 144 179 801
21. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 14 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää hanke-, ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Selvitysosa: Määrärahaa käytetään: hanke-, ohjelma- ja aktivointitoiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja valvontaa sekä innovaatiojärjestelmän kehittämistä palvelevien tilaustutkimusten, selvitysten sekä asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan, teknologian ja innovaatiotoiminnan kehittämistä sekä tutkimustiedon siirtoa ja hyödyntämistä edistävien palvelujen hankintaan, pienimuotoisten selvitysten ostomenoihin, joiden hyödyn saaja on perusteilla tai alkavassa vaiheessa oleva yritys sekä toimivien tai perustettavien kansainvälisten innovaatiokeskusten menojen maksamiseen. Momentin tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1000 euroa) Tasokorotus 1 378 Siirto momentilta 32.01.20 Työelämäohjelmat Tarkentuu myöhemmin talousarvio 14 000 000 2008 talousarvio 12 622 000 2007 tilinpäätös 9 164 000
40. Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään 189 850 000 euroa. Vuonna uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään 231 018 000 eurolla. Avustuksilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä, kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan, työelämän ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin. Avustuksia saa myöntää: 1. valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja 2. EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. 3. kansallisiin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Selvitysosa: Avustuksia myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen edistämällä uuden liiketoiminnan käynnistämistä nuorissa, pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa yrityksissä sekä parantamalla uusien ja nuorten innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen käynnistämisessä tarvittavien palveluiden saatavuutta ja laatua, pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana, innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon, yritysten ja muiden yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun, kunnallisten organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä, ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden sekä voittoa tavoittelemattomien yritysten ja muiden yhteisöjen sellaiseen tutkimukseen ja
kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä näissä organisaatioissa. Valtionavustusta voidaan toiminnan julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää täyttä kustannusta vastaava määrä. valtion budjettitalouden ulkopuolella toteutettaviin työelämän kehittämishankkeisiin Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99. Tavoitteet vaikuttavuudelle ja tukijärjestelmän toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2010 2011 2012 2013 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 168 970 133 048 22 289 207 324 514 Vuoden sitoumukset 20 880 54 349 120 499 23 451 11 839 231 018 Yhteensä 189 850 187 397 142 788 23 658 11 839 555 532 Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 219,2 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1000 euroa) Määräraha Valtuus Siirto momentille 32.30.45-3 500-3 500 Eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden kansallinen rahoitusosuus 4 000 4 000 Tasokorotus 13 643 12 865 Siirto momentilta 32.01.63 8 050 (alustava arvio) 8 050 (alustava arvio) Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin Yhteensä 22 193 21 415 talousarvio 189 850 000 2008 II LTAE - 3 500 000 2008 talousarvio 171 157 000 2007 tilinpäätös 154 882 939
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään 75 032 000 euroa. Vuonna uusia lainoja saa myöntää enintään 88 728 000 eurolla. Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Lainoja myönnettäessä otetaan huomioon tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja edistyksellisyys, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutukset. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu tai ei johda taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 000 000 euroa. Lainat myönnetään vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Selvitysosa: Rahoitusta myönnetään erityisesti: yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista., riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen, markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pkyrityksille, innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon,
pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin tuoteparannus-, tuotekehitys- ja pääomaehtoisten tuotekehityslainojen lainakanta oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä 409 milj. euroa. Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04. Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2010 2011 2012 2013 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 47 372 15 142 1 738 56 64 308 Vuoden sitoumukset 27 660 36 512 14 530 1 785 8 241 88 728 Yhteensä 75 032 51 654 16 268 1 841 8 241 153 036 Vuonna myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 27,644 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1000 euroa) Määräraha Valtuus Tasokorotus 141 4 225 talousarvio 75 032 000 2008 talousarvio 74 891 000 2007 tilinpäätös 65 565 330
LIITEMUISTIO 32.20.06 Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 33 685 000 euroa, mikä on 3,195 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2008. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon työelämän kehittämisohjelman TYKESin siirto Tekesiin sekä yhden henkilötyövuoden siirtyminen TE-keskuksiin. Vuodelta 2007 siirtyi vuodelle 2008 määrärahaa 4,3 milj. euroa. Siirtyvä erä pieneni 10 % edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Tekes käytti siis määrärahoja enemmän kuin sille vuoden 2007 talousarviossa myönnettiin. Vuodelle arvioidaan siirtyvän 1,5 milj. euroa. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan riittävän kasvun ja laadun varmistamiseksi Tekesin toimintaresursseja kohdistetaan erityisesti aktivointitoiminnan kehittämiseen ja toteutukseen. Aktivoinnin erityiskohteita ovat innovaatioyhteistyö ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen sekä yrityksille tarjottavien palvelujen kehittäminen. Nämä painotukset edellyttävät Tekesiltä nopeaa oman asiantuntemuksen vahvistamista. Toimintamenojen kasvupaineita luovat myös strategisen huippuosaamisen keskittymien synnyttäminen sekä teknologiaohjelmatoiminnan ja sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen. Eri toimijoiden yhteisten ohjelmien, asiakkuudenhallinnan sekä rahoitus- ja palvelutuotteiden aikaansaaminen edellyttää Tekesiltä kasvavaa resurssipanosta. Tiede- ja teknologianeuvoston sekä työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaisesti Tekes on vaikuttavuuden maksimoimiseksi kohdentamassa rahoitustaan entistä suuremmalta osin pitkäjänteisiin ja laajoihin projekti- ja ohjelmakokonaisuuksiin. Tästä syystä jotkut lukumäärinä ilmoitetut tunnuslukutavoitteet eivät kasva myöntövaltuuksien kasvua vastaavalla tavalla, vaikka toiminnan todellisen vaikuttavuuden on tarkoitus lisääntyä valtuuksien kasvua enemmän. Tekesin toimintasuunnitelman toteutuminen edellyttää, että TE-keskusissa Tekesin tehtäviin osallistuvat henkilöresurssit kehittyvät samaa tahtia Tekesin resurssien kanssa. Alla olevat taulukot eivät sisällä TEkeskusten teknologian kehittämisosastojen resursseja. Toimintamenojen kehitys (1000 euroa) 2006 käytetty ml. siirtyneet 2007 käytetty ml. siirtyneet 2008 talousarvio VN:n kehyspäätös talousarvioesitys 27 374 29 728 30 490 31 269 33 795
LIITEMUISTIO 32.20.21 Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) Momentin myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 198 557 00 euroa ja arviomäärärahaksi 194 750 000 euroa. Vuoden 2008 valtuus on 185 580 000 euroa ja määräraha 180 696 000 euroa. Myöntämisvaltuus on 12,977 ilj. euroa enemmän kuin vuonna 2008. Tasokorotus on 9,727 milj. euroa muutoksesta. Valtuuden ja määrärahan lisäyksenä 3 milj. euroa ja momentin käyttökohteiden määrittelyssä on otettu huomioon eurooppalaisten yhteishankkeiden kansallisen osuuden maksaminen. Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.32.99. Valtuuden ja määrärahan lisäyksenä on huomioitu alustavasti 250 000 euroa momentilta 32.01.63. Siirtyvän määrärahan määrä sekä siirron aiheuttamat muutokset valtuuslukuihin varmistuvat huhti-toukokuun 2008 aikana. Vuoden 2007 valtuus käytettiin käytännössä täysin (käyttämättä jäi 94 euroa). Vuoden 2007 arviomäärärahaa jäi käyttämättä 21,97 milj. euroa. Määrärahan käyttöä alle arvioidun selittää kaksi tekijää: Tekes on pyrkinyt tekemään strategisesti vaikuttavampia ja siten myös pitempiä päätöksiä. Päätösten keskipituuden kasvaessa määrärahan tarve alenee väliaikaisesti. Lisäksi hakemusten ja Tekesin uusien päätösten painopiste ajoittui tavallista myöhemmäksi budjettivuoden sisällä. Näin vuoden 2007 päätöksistä realisoitui arvioitua vähemmän määrärahojen käyttönä. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikkalinjauksiin ja Valtioneuvoston kanslian julkaisemaan Suomi maailmantaloudessa selvitykseen ja tiede- ja teknologianeuvoston kannanottoihin sisältyvät esitykset tutkimus- ja innovaatiorahoituksen huomattavasta kasvattamisesta. Myöntövaltuuksien kasvu mahdollistaa ennen kaikkea uusia toimia strategisten huippuosaamisen keskittymien, innovaatiotoiminnan kansainvälistymisen ja kansallisen tutkimusinfrastruktuurin tueksi. Tekesin teknologiastrategiaprosessissa määritellyt sisältölinjaukset suuntaavat myöntövaltuuksien kasvua kansallisten kehityshaasteiden ratkaisemiseen. Suuri osa kasvusta ohjataan vuorovaikutteisessa strategiatyössä tunnistettujen kansallisten haasteiden ratkaisemiseen teknologiaohjelmien, strategisten huippuosaamisen keskittymien ja kohdennettujen aktivointitoimenpiteiden avulla. Panostusten tarkempi kohdentaminen tehdään aina asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuunnellen. Sisältölinjausten määrittelemät painopistevalinnat ohjaavat toimintaa siten, että myöntövaltuuksien kasvun mahdollistama teknologiaohjelmien vahvistaminen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien toiminnan käynnistäminen palvelee erityisesti seuraavia tavoitteita: Sovelluksiin tähtäävien, strategisen huippuosaamisen keskittymien muodostaminen: Sovelluksiin tähtäävät Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja verkostot rakentavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille huippuosaamista, joka kytkeytyy alusta alkaen sovelluksia kehittäviin yksiköihin ja yrityksiin. Näin osaamisen kehittämisellä on aito yhteys markkinoiden tarpeeseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen: Vahvoja teollisia klustereita kannustetaan haasteellisiin ja pitkäjänteisiin projekteihin, joihin voi sisältyä suuri riski. Tällä pyritään uudistamaan tuotteita, prosesseja, ratkaisuja ja liiketoimintakonsepteja ja nostamaan tuottavuutta, jalostusarvoa ja osaamisintensiivisyyttä. Muutos parantaa suomen asemaa toimintojen sijoituspaikkakilpailussa. Tärkeimpiä kilpailuetutekijöitä ovat osaamispohjainen erikoistuminen sekä tuottavuus. Klusterien lupaavien osa-alueiden kasvu: Niitä klustereiden osia, joilla on parhaat kasvun ja menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa, kannustetaan kehittymään. Valinnoissa korostuvat asiakaslähtöisyys ja toiminnan poikkiteknologisuus. Uusien yhdistelmien ja uusien liiketoimintojen syntymisen edistäminen: Vahvojen toimialojen tai klustereiden rajapinnassa tarvelähtöisesti syntyville uusille, suomalaisen elinkeinoelämän kasvualoille turvataan mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Uusia liiketoimintoja syntyy myös toimialojen ja teknologioiden murroksissa.
Palvelujen innovatiivinen kehittäminen: Palvelut ja palvelukonseptit korostuvat sekä tuotteisiin liittyvinä että erillisinä palvelukonsepteina. Valinnoissa painottuvat palveluliiketoimintakonseptien sekä palvelujen laadun ja tuottavuuden kehittäminen. Tieto- ja viestintäteknologian laaja hyödyntäminen: Erityisesti tieto- ja viestintäteknologian laajaalaisessa hyödyntämisessä painotetaan niitä vaikutuksia, joita uusilla toimintatavoilla on laatuun, tuottavuuteen, liiketoimintakonsepteihin sekä sitä kautta työllisyyteen ja toiminnan rakenteisiin ja avautuviin uusiin markkinoihin. Perusteknologioiden pitkäjänteisen ja vakaan kehityksen turvaaminen: Luodaan edellytykset talouden ja tuottavuuden kasvun kannalta erityisen tärkeälle innovaatiotoiminnalle. Teknologian rinnalla panostetaan liiketoiminnalliseen tutkimukseen ja osaamiseen sekä sen verkottamiseen osaksi yritysten tutkimus- ja kehitysprosessia. Myöntövaltuuksien kasvu mahdollistaa entistä enemmän laadukasta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tekesin hakemuskanta on jatkuvasti sisältänyt rahoituskelpoisia aloitteita laajempaan teknologia-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kuin minkä käynnistämiseen varat ovat riittäneet. Myöntövaltuuksien kasvu ohjataan osittain tämän ylikysynnän kattamiseen. Teknologiaohjelmien ulkopuolinen rahoitus kohdennetaan sisällöllisesti korkealaatuisen kysynnän ohjaamalla tavalla. Suunniteltu myöntövaltuuksien lisäys on strategian toteuttamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta lisätä pääosin tasapainoisesti avustus- ja tutkimusrahoitukseen. Avustusten ja tutkimusrahoituksen painottamista puoltaa entistä pitkäjänteisemmän teknologia-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan aktivointitarve. Tällainen rahoitus kannustaa Tekesin asiakkaita tehokkaasti entistä rohkeampiin kehitysharppauksiin ja riskinottoon. Pitkäjänteinen työskentely on tarpeen esimerkiksi kansallisten huippuosaamisen keskittymien aikaansaamiseksi. Myöntämisvaltuuden kehitys (1000 euroa) 2006 myönnetty 2006 myönnetty 2008 talousarvio VN:n kehyspäätös 167 659 178 791 185 580 195 307 198 557 talousarvioesitys Arviomäärärahan kehitys (1000 euroa) 2006 käytetty 2007 käytetty 2008 talousarvio VN:n kehyspäätös talousarvioesitys 136 692 144 180 180 696 191 500 194 750
LIITEMUISTIO 32.20.22 Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille ehdotetaan määrärahaa 14 000 000 euroa, mikä on 1,378 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2008. Edelliseltä vuodelta siirtyi vuodelle 2008 7,5 milj. euroa, mikä on 33 % vähemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa.. Vuodelle arvioidaan siirtyvän 3 000 000 euroa ja koko siirtyvän määrärahan arvioidaan olevan sidotun vuonna 2008 tehdyillä päätöksillä. Vuodelta 2007 siirtyneistä määrärahoista on jo vuonna 2007 tehdyillä päätöksillä sidottu 97 %. Hanke- ja ohjelmatoiminnan määrärahoja käytetään hankkeisiin, joiden kesto ylittää yhden vuoden. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvaessa vain hitaasti ja keskittyessä liikaa perinteiseen kovan teknologian kehittämiseen Tekesin toiminnan erityiset resurssipaineet kohdistuvat aktivointitoiminnan kehittämiseen ja toteutukseen. Aktivoinnin erityiskohteita ovat kansainvälinen innovaatioyhteistyö ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen sekä palvelujen kehittäminen. Tekesin omaa asiantuntemusta täydentävän osaamisen hankkimiseen tarkoitetun rahoituksen nostaminen on erittäin tärkeää Tekesin tuloksellisuuden kannalta. Hankinnat luovat edellytyksiä Tekes -ohjelmien ja aktivointiprojektien sisällölliselle joustavuudelle ja alueelliselle kattavuudelle, jota Tekes ei voi turvata omilla henkilöresursseillaan. Hankinnoilla muodostetaan myös arviointi- ja selvitystoiminnan kautta näkemystä, jonka varassa Tekes tukee työ- ja elinkeinoministeriötä ja valtion tiede- ja teknologianeuvostoa teknologia- ja innovaatiopolitiikan suunnittelussa, osallistuu innovaatioympäristön kehittämiseen ja kehittää omaa toimintaansa, palveluitaan ja rahoitustaan. Toiminnalla selvitetään myös innovaatiotoiminnan ja - rahoituksen vaikuttavuutta elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen kehitys (1000 euroa) 2006 käytetty ml. 2007 käytetty ml. 2008 talousarvio VN:n siirtyneet siirtyneet kehyspäätös talousarvioesitys 14 751 12 856 12 622 13 103 14 000
LIITEMUISTIO 32.20.40 Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Momentin nimi esitetään muutettavaksi kuvaamaan paremmin Tekesin laajentunutta roolia innovaatiotoiminnan edistäjänä. Momentin myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 231 018 000 euroa ja arviomäärärahaksi 189 850 000 euroa. Vuoden 2008 valtuus on 213 103 000 euroa ja määräraha 171 157 000 euroa. Myöntämisvaltuus on 17,915 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2008. Vuoden 2007 valtuus käytettiin käytännössä kokonaan (käyttämättä jäi 535 euroa). Vuoden 2007 arviomäärärahaa jäi käyttämättä 7 034 061 euroa. Määrärahan tasokorotus on 5,9 milj. euroa. Valtuuden ja määrärahan vähennyksenä on huomioitu 7 000 000 euroa TE-keskusten käyttöön. Tekes esittää VARA -valmistelurahoituksen siirtämistä TE-keskusten vastuulle. Tekesin valmistelurahoituksella edistettiin vuosien 2000-2007 aikana yli 3000 pk-yrityksen esiselvitystyyppisen projektin käynnistymistä. Vuonna 2006 tehdyn ulkopuolisen arvioinnin mukaan valtaosa valmistelurahoitusta saaneista yrityksistä on jatkanut kehittämistoimintaa valmisteluhankkeen jälkeen. Tekes teki vuonna 2007 päätöksen luopua valmistelurahoituksesta ja ottaa käyttöön EU:n t&k&i-puitteen mukaisen tuen innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin, ns. avustuksen asiantuntijapalvelujen hankintaan. Alle 15 000 euron de minimis-sääntöön perustuva valmistelurahoitus on perusteltua tässä vaiheessa siirtää TE-keskusten vastuulle aktivoimaan innovaatiotoimintaa. Valtuuden ja määrärahan lisäyksenä 4 milj. euroa ja momentin käyttökohteiden määrittelyssä on otettu huomioon eurooppalaisten yhteishankkeiden kansallisen osuuden maksaminen. Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.32.99. Valtuuden ja määrärahan lisäyksenä on huomioitu alustavasti 8 050 000 euroa momentilta 32.01.63. Siirtyvän määrärahan määrä sekä siirron aiheuttamat muutokset valtuuslukuihin varmistuvat huhtitoukokuun 2008 aikana. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikkalinjauksiin ja Valtioneuvoston kanslian julkaisemaan Suomi maailmantaloudessa selvitykseen ja tiede- ja teknologianeuvoston kannanottoihin sisältyvät esitykset tutkimus- ja innovaatiorahoituksen huomattavasta kasvattamisesta. Myöntövaltuuksien kasvu mahdollistaa ennen kaikkea uusia toimia strategisten huippuosaamisen keskittymien, innovaatiotoiminnan kansainvälistymisen ja kansallisen tutkimusinfrastruktuurin tueksi. Tekesin teknologiastrategiaprosessissa määritellyt sisältölinjaukset suuntaavat myöntövaltuuksien kasvua kansallisten kehityshaasteiden ratkaisemiseen. Suuri osa kasvusta ohjataan vuorovaikutteisessa strategiatyössä tunnistettujen kansallisten haasteiden ratkaisemiseen teknologiaohjelmien, strategisten huippuosaamisen keskittymien ja kohdennettujen aktivointitoimenpiteiden avulla. Panostusten tarkempi kohdentaminen tehdään aina asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuunnellen. Sisältölinjausten määrittelemät painopistevalinnat ohjaavat toimintaa siten, että myöntövaltuuksien kasvun mahdollistama teknologiaohjelmien vahvistaminen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien toiminnan käynnistäminen palvelee erityisesti seuraavia tavoitteita: Sovelluksiin tähtäävien, strategisen huippuosaamisen keskittymien muodostaminen: Sovelluksiin tähtäävät Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja verkostot rakentavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille huippuosaamista, joka kytkeytyy alusta alkaen sovelluksia kehittäviin yksiköihin ja yrityksiin. Näin osaamisen kehittämisellä on aito yhteys markkinoiden tarpeeseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen: Vahvoja teollisia klustereita kannustetaan haasteellisiin ja pitkäjänteisiin projekteihin, joihin voi sisältyä suuri riski. Tällä pyritään uudistamaan tuotteita, prosesseja, ratkaisuja ja liiketoimintakonsepteja ja nostamaan tuottavuutta, jalostusarvoa ja
osaamisintensiivisyyttä. Muutos parantaa suomen asemaa toimintojen sijoituspaikkakilpailussa. Tärkeimpiä kilpailuetutekijöitä ovat osaamispohjainen erikoistuminen sekä tuottavuus. Klusterien lupaavien osa-alueiden kasvu: Niitä klustereiden osia, joilla on parhaat kasvun ja menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa, kannustetaan kehittymään. Valinnoissa korostuvat asiakaslähtöisyys ja toiminnan poikkiteknologisuus. Uusien yhdistelmien ja uusien liiketoimintojen syntymisen edistäminen: Vahvojen toimialojen tai klustereiden rajapinnassa tarvelähtöisesti syntyville uusille, suomalaisen elinkeinoelämän kasvualoille turvataan mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Uusia liiketoimintoja syntyy myös toimialojen ja teknologioiden murroksissa. Palvelujen innovatiivinen kehittäminen: Palvelut ja palvelukonseptit korostuvat sekä tuotteisiin liittyvinä että erillisinä palvelukonsepteina. Valinnoissa painottuvat palveluliiketoimintakonseptien sekä palvelujen laadun ja tuottavuuden kehittäminen. Tieto- ja viestintäteknologian laaja hyödyntäminen: Erityisesti tieto- ja viestintäteknologian laajaalaisessa hyödyntämisessä painotetaan niitä vaikutuksia, joita uusilla toimintatavoilla on laatuun, tuottavuuteen, liiketoimintakonsepteihin sekä sitä kautta työllisyyteen ja toiminnan rakenteisiin ja avautuviin uusiin markkinoihin. Perusteknologioiden pitkäjänteisen ja vakaan kehityksen turvaaminen: Luodaan edellytykset talouden ja tuottavuuden kasvun kannalta erityisen tärkeälle innovaatiotoiminnalle. Teknologian rinnalla panostetaan liiketoiminnalliseen tutkimukseen ja osaamiseen sekä sen verkottamiseen osaksi yritysten tutkimus- ja kehitysprosessia. Myöntövaltuuksien kasvu mahdollistaa entistä enemmän laadukasta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tekesin hakemuskanta on jatkuvasti sisältänyt rahoituskelpoisia aloitteita laajempaan teknologia-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kuin minkä käynnistämiseen varat ovat riittäneet. Myöntövaltuuksien kasvu ohjataan osittain tämän ylikysynnän kattamiseen. Teknologiaohjelmien ulkopuolinen rahoitus kohdennetaan sisällöllisesti korkealaatuisen kysynnän ohjaamalla tavalla. Suunniteltu myöntövaltuuksien lisäys on strategian toteuttamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta lisätä pääosin tasapainoisesti avustus- ja tutkimusrahoitukseen. Avustusten ja tutkimusrahoituksen painottamista puoltaa entistä pitkäjänteisemmän teknologia-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan aktivointitarve. Tällainen rahoitus kannustaa Tekesin asiakkaita tehokkaasti entistä rohkeampiin kehitysharppauksiin ja riskinottoon. Pitkäjänteinen työskentely on tarpeen esimerkiksi kansallisten huippuosaamisen keskittymien aikaansaamiseksi. Myöntämisvaltuuden kehitys (1000 euroa) 2006 myönnetty 2007 myönnetty 2008 talousarvio VN:n kehyspäätös 192 287 206 645 213 103 225 968 231 018 talousarvioesitys Arviomäärärahan kehitys (1000 euroa) 2006 käytetty 2007 käytetty 2007 talousarvio VN:n kehyspäätös talousarvioesitys 150 970 154 883 161 917 184 800 189 850
LIITEMUISTIO 32.20.83 Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Momentin myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 88 728 000 euroa ja arviomäärärahaksi 75 032 000 euroa. Vuoden 2008 valtuus on 84 503 000 euroa ja määräraha 74 891 000 euroa. Myöntämisvaltuus on 4 225 000 euroa enemmän kuin vuonna 2008. Vuoden 2007 valtuutta jäi käyttämättä 3 111 euroa ja vuoden 2007 määrärahaa 1,1 milj. euroa. Arviomäärärahan ennustamiseen liittyy suurta epävarmuutta, koska yksittäiset päätökset voivat olla suuria ja niihin liittyy yhä useammin riskien hallitsemiseen liittyviä erityisehtoja, joiden toteutuminen on epävarmaa. Koska määräraha on budjetoitu maksuperusteisena ja lainan saaja voi nostaa lainan parhaaksi katsomanaan ajankohtana, määrärahan käytön ennustamiseen liittyy suurta epävarmuutta. Tekes esittääkin, että määräraha muutettaisiin maksatuspäätösperusteiseksi, jolloin ennustamiseen liittyvä epävarmuus vähenisi merkittävästi. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen politiikkalinjauksiin ja Valtioneuvoston kanslian julkaisemaan Suomi maailmantaloudessa selvitykseen ja tiede- ja teknologianeuvoston kannanottoihin sisältyvät esitykset tutkimus- ja innovaatiorahoituksen huomattavasta kasvattamisesta. Myöntövaltuuksien kasvu mahdollistaa ennen kaikkea uusia toimia strategisten huippuosaamisen keskittymien, innovaatiotoiminnan kansainvälistymisen ja kansallisen tutkimusinfrastruktuurin tueksi. Tekesin teknologiastrategiaprosessissa määritellyt sisältölinjaukset suuntaavat myöntövaltuuksien kasvua kansallisten kehityshaasteiden ratkaisemiseen. Suuri osa kasvusta ohjataan vuorovaikutteisessa strategiatyössä tunnistettujen kansallisten haasteiden ratkaisemiseen teknologiaohjelmien, strategisten huippuosaamisen keskittymien ja kohdennettujen aktivointitoimenpiteiden avulla. Panostusten tarkempi kohdentaminen tehdään aina asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuunnellen. Sisältölinjausten määrittelemät painopistevalinnat ohjaavat toimintaa siten, että myöntövaltuuksien kasvun mahdollistama teknologiaohjelmien vahvistaminen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien toiminnan käynnistäminen palvelee erityisesti seuraavia tavoitteita: Sovelluksiin tähtäävien, strategisen huippuosaamisen keskittymien muodostaminen: Sovelluksiin tähtäävät Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja verkostot rakentavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille huippuosaamista, joka kytkeytyy alusta alkaen sovelluksia kehittäviin yksiköihin ja yrityksiin. Näin osaamisen kehittämisellä on aito yhteys markkinoiden tarpeeseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen: Vahvoja teollisia klustereita kannustetaan haasteellisiin ja pitkäjänteisiin projekteihin, joihin voi sisältyä suuri riski. Tällä pyritään uudistamaan tuotteita, prosesseja, ratkaisuja ja liiketoimintakonsepteja ja nostamaan tuottavuutta, jalostusarvoa ja osaamisintensiivisyyttä. Muutos parantaa suomen asemaa toimintojen sijoituspaikkakilpailussa. Tärkeimpiä kilpailuetutekijöitä ovat osaamispohjainen erikoistuminen sekä tuottavuus. Klusterien lupaavien osa-alueiden kasvu: Niitä klustereiden osia, joilla on parhaat kasvun ja menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa, kannustetaan kehittymään. Valinnoissa korostuvat asiakaslähtöisyys ja toiminnan poikkiteknologisuus. Uusien yhdistelmien ja uusien liiketoimintojen syntymisen edistäminen: Vahvojen toimialojen tai klustereiden rajapinnassa tarvelähtöisesti syntyville uusille, suomalaisen elinkeinoelämän kasvualoille turvataan mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Uusia liiketoimintoja syntyy myös toimialojen ja teknologioiden murroksissa. Palvelujen innovatiivinen kehittäminen: Palvelut ja palvelukonseptit korostuvat sekä tuotteisiin liittyvinä että erillisinä palvelukonsepteina. Valinnoissa painottuvat palveluliiketoimintakonseptien sekä palvelujen laadun ja tuottavuuden kehittäminen. Tieto- ja viestintäteknologian laaja hyödyntäminen: Erityisesti tieto- ja viestintäteknologian laajaalaisessa hyödyntämisessä painotetaan niitä vaikutuksia, joita uusilla toimintatavoilla on laatuun, tuottavuuteen, liiketoimintakonsepteihin sekä sitä kautta työllisyyteen ja toiminnan rakenteisiin ja avautuviin uusiin markkinoihin.
Perusteknologioiden pitkäjänteisen ja vakaan kehityksen turvaaminen: Luodaan edellytykset talouden ja tuottavuuden kasvun kannalta erityisen tärkeälle innovaatiotoiminnalle. Teknologian rinnalla panostetaan liiketoiminnalliseen tutkimukseen ja osaamiseen sekä sen verkottamiseen osaksi yritysten tutkimus- ja kehitysprosessia. Myöntövaltuuksien kasvu mahdollistaa entistä enemmän laadukasta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tekesin hakemuskanta on jatkuvasti sisältänyt rahoituskelpoisia aloitteita laajempaan teknologia-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kuin minkä käynnistämiseen varat ovat riittäneet. Myöntövaltuuksien kasvu ohjataan osittain tämän ylikysynnän kattamiseen. Teknologiaohjelmien ulkopuolinen rahoitus kohdennetaan sisällöllisesti korkealaatuisen kysynnän ohjaamalla tavalla. Selvästi asiakkaiden riskiä jakavien lainojen tarve on kasvamassa. Aktivointiresurssien lisääminen erityisesti uusien ja teknologia-, kehittämis- ja innovaatiokulttuuriltaan kehittymättömien asiakkaiden aktivointiin synnyttää uutta kysyntää lainarahoitukselle: näiden asiakkaiden valmiudet eivät aluksi riitä kovin haasteellisiin projekteihin. Lisäksi esimerkiksi lähellä pk-yritysten tavanomaista liiketoimintaa tapahtuva palvelujen tai liiketoimintaosaamisen kehittäminen tai innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen synnyttävät Tekesin lainoille uutta kysyntää. On kuitenkin huomattava, että lainamuotoisen rahoituksen lisääminen on perusteltua ainoastaan siinä tapauksessa, että se on luonteeltaan yksityisiä rahoitusmarkkinoita täydentävää, eikä niiden kanssa kilpailevaa: lainat tulee voida myöntää vakuuksia vaatimatta ja epäonnistuneissa projekteissa täytyy olla mahdollisuus jättää rahoitus takaisin perimättä. Myöntämisvaltuuden kehitys (1000 euroa) 2006 myönnetty 2007 myönnetty 2008 talousarvio VN:n kehyspäätös 76 790 80 476 84 503 88 728 88 728 talousarvioesitys Arviomäärärahan kehitys (1000 euroa) 2006 käytetty 2007 käytetty 2008 talousarvio VN:n kehyspäätös 65 235 65 565 74 891 75 032 75 032 talousarvioesitys