1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti kohtuullisiin asumiskustannuksiin ja taloussähkömenoihin pyydetään kiinnittämään huomiota, myös vähäistä suurempiin terveydenhuoltomenoihin ja hautauskuluihin. Voimassa oleva toimeentulotukiohje on kokonaisuudessaan liitetiedostona. 3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 3.1 Esimerkkejä joidenkin asiakasryhmien oikeudesta toimeentulotukeen 3.1.1 Opiskelijat. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa tosiasiallisesti säännöllisesti vanhemmiltaan tuloja tulolähteestä riippumatta tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. Mikäli vanhemmilta saatu avustus on satunnaista ja tilapäistä, huomioidaan siitä 50 euroa ylittävä osuus kuukaudessa. Opiskelijan vanhempien ollessa vähävaraisia (=toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen tai jos hän opiskelee lukiossa. Jälkihuoltonuorten ei myöskään oleteta nostavan opinto-lainaa. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta, ellei esitetä erityisiä sosiaalisia tai muita syitä nostamattomuuteen. Mikäli opiskelija on nostanut opinto-lainan, huomioidaan se kaikissa tilanteissa tuloksi. Uusi kappale: 3.1.4 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat Toimeentulotukilain soveltamisen kannalta on merkitystä sillä, onko ulkomaalaisella tai maahanmuuttajalla voimassa oleva oleskeluoikeus Suomessa. Oleskeluoikeuden määräytymiseen vaikuttaa se, onko henkilö EU/ETA-kansalainen (onko hän rekisteröinyt oleskelunsa Suomessa) vai EU/ETA alueen ulkopuolelta tuleva niin sanottu kolmannen maan kansalainen (onko hänellä voimassa oleva oleskelulupa). Myös oleskelun tarkoituksella on merkitystä. Voimassa olevan oleskeluluvan tai rekisteröitymisen perusteella maistraatti on merkinnyt ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan kotikuntalaissa tarkoitetun kotikunnan asukkaaksi jossakin Suomen kunnassa. Sekä ulkomaalaisen että maahanmuuttajan ensisijaiseksi toimeentulon muodoksi katsotaan toimeentulotukilain 2 :n mukaan ansiotyö, yrittäjätoiminta, toimeentuloa turvaavat muut etuudet, muut tulot tai varat sekä hakijaan nähden elatusvelvollisen huolenpito tai muu tapa. Lisäksi ulkomaalaislakiin sisältyy
2(9) lähtökohtaisesti turvatun, muuhun kuin toimeentulotukeen perustuvan toimeentulon vaatimus koskien sekä EU/ETA-kansalaisia että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia. (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 52-59: Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana ja Ulkomaalaislaki ). 7 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot (11 ) ja varat (12 ). 7.1 Ansio- ja eläketulot, etuudet ja muut tulot.. Kaikki asiakkaan tilillä näkyvät tilisiirrot kuten avustukset ja lahjat otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon 50 euron ylittävältä osalta. 7.2 Tulot, joita ei oteta huomioon Pois kokonaan tämä kappale: Vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia ei oteta tulona huomioon. Vähäisenä määränä voidaan pitää enintään 100 euron määrää kuukaudessa. 7.5 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa; 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä; 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot, eikä 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevia varoja ovat esimerkiksi säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 137). Säästöjä ovat muun muassa hakijan tiliotteella toimeentulotuen hakemiskuukautta edeltävän kuukauden viimeisen päivän säästössä oleva saldo, joka on käytettävissä toimeentulotuen hakemiskuukautena. Säästöstä ei kuitenkaan oteta huomioon toimeentulotuessa vähäiseksi katsottavaa määrää, joka yksinasuvalla katsotaan olevan 50 euroa ja perheellä 100 euroa. Mikäli säästö on kertynyt toimeentulotuesta, sitä ei oteta ollenkaan käytettävissä olevana varana huomioon toimeentulotuessa.
3(9) Mikäli toimeentulotuen hakija on säästänyt rahaa esimerkiksi jotakin tulevaa hankintaa, vaikkapa polkupyörän ostoa varten, tulee hänen antaa siitä selvitys toimeentulotukihakemuksessaan ja myöhemmin osoittaa maksutositteella hankinnan toteutuminen. Muun muassa tällaisissa tilanteissa voidaan säästö jättää ottamatta huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Toimeentulotukeen nähden ensisijaisia elatuksen muotoja ovat erilaisten varallisuuslähteiden realisoiminen. Hallinto-oikeuksien päätösten perusteella helposti realisoitavaa omaisuutta ovat esimerkiksi asunnon ja kiinteistön omistus, auton omistus, pääomatulot ja tavaroiden myyntitulot (Selvitys hallinto-oikeuksien toimeentulotukea koskevista päätöksistä vuosilta 2008-2010, 22-23). Realisoimiseen varataan kohtuullinen aika, enintään kolme kuukautta. Verotusarvoltaan alle 1000 euron arvoista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Myöskään autoa, jonka käypä arvo on alle 2000 euroa, ei edellytetä realisoitavaksi. Jos autolla on jokin erityinen käyttötarkoitus (esim. työssäkäynti, käyttötarkoitus selvitettävä toimeentulotukihakemuksessa), sitä ei tarvitse realisoida. 10 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 10.3 Muut perusmenot (7 b ) Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 10.3.1 Asumismenot Asumismenoja ovat asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, jotka voidaan ottaa toimeentulotuessa huomioon tarpeellisen suuruisina. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 107). Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Toimeentulotukea määrättäessä noudatetaan tarvittaessa henkilöluvun mukaan seuraavia kohtuullisina pidettäviä neliömääriä (Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2013, 6): 1 henkilö/37 m2, 2 henkilöä/57 m2, 3 henkilöä/77m2, 4 henkilöä/90 m2, 5 henkilöä/105 m2, 6 henkilöä/115 m2, 7 henkilöä/125 m2, 8 henkilöä/125 m2 ja tästä eteenpäin aina 10 m2 lisää henkilöä kohden.
4(9) Asumistukilain 6 :n 3 momentin mukaan valtioneuvosto voi määrätä, miten asumismenoiksi luettavat kiinteistön hoitomenot on laskettava sekä minkä määräisinä erikseen suoritettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut luetaan asumismenoiksi. Valtioneuvosto on määrännyt asetuksessa 29.11.2012/660 asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2013. Mikäli toimeentulotuensaaja asuu kohtuullista asumismenotasoa kalliimmassa asunnossa, häntä ohjeistetaan toimeentulotukipäätöksessä riittävä aika varaten hakeutumaan halvempaan, kohtuuhintaiseen asuntoon. Sama koskee uutta toimeentulotuen hakijaa. Riittäväksi ajaksi katsotaan kolme kuukautta. Mikäli sopivia, kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla, eikä henkilöllä tai perheellä ole erityisiä syitä (esimerkiksi terveydelliset syyt, lasten koulunkäynti) jatkaa asumista entisessä kohtuullista asumismenotasoa kalliimmassa asunnossa, toimeentulotukilaskelmassa voidaan alkaa ottaa huomioon asumismenoina enintään kohtuullisiksi katsottavat asumismenot toimeentulotukipäätöksestä ilmenevästä ajankohdasta lukien. 10.3.1.1 Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenot Asumistukilain 6 :n 1 momentin mukaan vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta. Saunamaksua ei hyväksytä erillisenä menona toimeentulotukilaskelmassa, koska saunamaksun katsotaan sisältyvän perusosalla katettaviin henkilökohtaisen puhtauden menoihin. Autopaikkamaksu, joka usein liitetään vuokranmaksun yhteyteen, ei ole toimeentulotuessa huomioitava meno. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen ja vesimaksuineen ovat kuukaudessa seuraavat: yhden henkilön taloudessa enintään 420 euroa kahden henkilön taloudessa enintään 550 euroa kolmen henkilön taloudessa enintään 650 euroa neljän henkilön taloudessa enintään 750 euroa ja kustakin seuraavasta henkilöstä enintään 80 euroa lisää edelliseen. 10.3.1.2 Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenot Asumistukilain 6 :n 2 momentin mukaan omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vastike sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut taikka kiinteistön hoitomenot. Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista valtioneuvoston vuosittain määräämä osuus, jossa on otettu huomioon korkojen verovähennysoikeus. Toimeentulotuessa otetaan kuitenkin pääsääntöisesti huomioon edellä mainitut korkomenot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla on asuntolainojen korot otettu
5(9) huomioon verotuksen ennakonpidätyksessä (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 105). Osakeasunnon asumismenoja ovat vastike, erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut ja asuntolainan korot. Osakeasunnon asumismenoiksi hyväksytään toimeentulotuessa enintään samat määrät kuin vuokra-asunnossa asuvien kohtuulliseksi katsottavat enimmäisasumismenot. Asumismenoihin lisätään erikseen suoritetut lämmityskustannukset kuukautta kohden todellisen suuruisina, mutta kuitenkin enintään määrä, joka saadaan kertomalla 1,55 euroa todellisella, mutta enintään kohtuullisella neliömäärällä henkilöluku huomioon ottaen. Esimerkiksi jos henkilö asuu 30 m2:n (kohtuullinen yksin asuvan neliömäärä olisi 37 m2) asunnossa, hänen lämmityskustannustensa enimmäismäärä olisi enintään 46,50 euroa (1,55 euroa x 30). Vesimaksuina hyväksytään enintään 20 euroa/henkilö/kuukausi. Omakotitalon asumismenoja ovat kiinteistön hoitomenot, lämmityskustannukset, vesimaksut ja asuntolainojen korot. Omakotitalon asumismenoiksi hyväksytään toimeentulotuessa enintään samat määrät kuin vuokra-asunnossa asuvien kohtuulliseksi katsottavat enimmäisasumismenot. Toimeentulotuessa otetaan huomioon todelliset hoitomenot, mutta kuitenkin enintään valtioneuvoston asetuksen mukaiset hoitomenot. Hoitomenoja ovat muun muassa palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero ja puhtaanapitokustannukset (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 105). Myös koti-irtaimistovakuutus ja nuohous voidaan lukea kiinteistön hoitomenoihin. Omakotitalossa asuvan kiinteistön hoitomenoiksi kuukautta kohden huomioidaan enintään seuraavasti lasketut hoitomenot: asunnon todellinen pinta-ala, enintään kuitenkin kohtuullisen pidettävä henkilöluvun mukaan määräytyvä pinta-ala kertaa 1,55 euroa lisättynä tuloon 68,13 euroa asuntoa kohden sekä 28,25 euroa henkilöä kohden (Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2013 29.11.2012/660, 4 2 mom.). Esimerkiksi jos pariskunta asuu 100 m2:n asunnossa täällä Lieksassa, niin kiinteistön kohtuulliset hoitomenot olisivat 57m2 (= kohtuullinen pinta-ala kahden henkilön taloudessa) x 1,55 euroa lisättynä 68,13 eurolla ja 2 kertaa 28,25 eurolla eli toimeentulotuessa hyväksyttävät kiinteistön hoitomenot kuukaudessa voisivat olla enintään 212,98 euroa. Lämmityskustannukset määräytyvät samalla tavalla kuin osakeasunnossa asuvilla. Vesimaksuina hyväksytään kuukaudessa enintään 20 euroa/henkilö/kuukausi. Kohtuullisiksi katsottavat omistusasunnon asumismenot kuukaudessa sisältäen myös hyväksytyt korkomenot voivat olla toimeentulotukea määrättäessä enintään samat kuin vuokra-asunnossa asuvien kohtuullisiksi katsottavat enimmäisasumismenot.
6(9) 10.3.2 Kohtuullisiksi katsottavat taloussähkömenot kuukaudessa Kohtuullisiksi katsottavat taloussähkömenot ovat kuukaudessa seuraavat: yhden henkilön taloudessa enintään 30 euroa kahden henkilön taloudessa enintään 40 euroa 3-5 henkilön taloudessa enintään 45 euroa 6 henkilön ja sitä suuremman perhekoon taloudessa enintään 50 euroa. Mikäli sähkölaskuun sisältyy sekä talous- että lämmityssähköä, taloussähkön osuudeksi katsotaan 25 prosenttia ja lämmityssähkön osuudeksi 75 prosenttia sähkön kokonaislaskusta. 10.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot (yleensä ei lääkärin määräystä, noin 3 % perusosasta) sisältyvät toimeentulotuen perusosaan (7 a ). Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot otetaan huomioon toimeentulotuessa muina perusmenoina (7 b ). Vähäistä suuremmilla terveydenhuoltomenoilla tarkoitetaan muita kuin perusosaan sisältyviä, kalliita tai määrältään suuria terveydenhuoltomenoja, joita ei ole voitu korvata riittävästi muista järjestelmistä, kuten esimerkiksi sairausvakuutuksesta tai vammaistuesta (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 108). Vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja ovat terveydenhuollon asiantuntijan määräyksellä hankitut reseptilääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet, terveyden ja sairaanhoidon maksut, ja muut terveydenhuoltomenot, joiden määrä ei ole vähäinen. Myös hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuvat kustannukset ovat vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja. Apuvälineiden osalta tulee selvittää, onko asiakkaalla mahdollisuus saada niitä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Muun muassa reseptivapaat lääkemenot tai esimerkiksi lisäravintovalmistemenot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa vähäistä suurempina terveydenhuoltomenoina ainoastaan silloin, jos asiakas toimittaa lääkärinlausunnon ja hoitosuunnitelman kyseisten valmisteiden välttämättömyydestä sairauden hoitoon. Myös hoidon kestosta tulisi olla maininta lausunnossa tai suunnitelmassa. Ratkaisevaa on toimeentulotukilain mielessä menon tarpeellisuus asiakkaan hoidon kannalta. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan toimeentulotuessa menona. Potenssilääkkeet, laihdutuslääkkeet ja tupakasta vieroittamislääkkeet tai nikotiinivalmisteet hyväksytään toimeentulotuessa menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon tai jos lääkäri on lausunnollaan todennut ne hakijan terveydentilan kannalta välttämättömiksi.
7(9) Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Ajokorttia varten tarvittavia lääkärintodistuksia ei huomioida menona. Oppilaitoksia varten tarvittavat lääkärintodistukset voidaan huomioida toimeentulotukimenona. Julkisen terveydenhuollon palvelujen ensisijaiskäyttövelvoite koskee myös hoidontarpeen arviointia tilanteessa, missä julkinen terveydenhuolto ei voi itse järjestää tarvittavaa hoitoa, mutta arvioi hoidon välttämättömyyden muun muassa eri terapiapalvelujen osalta, vaikka itse palvelun tuottaisikin muu taho kuin julkinen terveydenhuolto. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa ja kertaluonteisesti huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Päätöksessä asiakasta ohjeistetaan käyttämään julkisia terveydenhuoltopalveluja. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset voidaan huomioida vähäistä suurempina terveydenhuoltomenoina eriteltyjä maksutositteita tai kustannusarviota vastaan. Kokoproteesin kohtuullisena kustannuksena pidetään noin 1000 euroa. Perussilmälasit voidaan huomioida kohtuullisen hintaisina (yksiteholasit enintään 250 euroa ja moniteholasit enintään 300 euroa) toimeentulotukilaskelmassa vähäistä suurempana terveydenhuoltomenona tarvittaessa kolmen vuoden välein. Asiakkaan tulee toimittaa silmälääkärin lausunto uusien lasien tarpeellisuudesta, jos hän hakee toimeentulotukea silmälaseihin ennen kuin kolmen vuotta on kulunut edellisten lasien hankkimisesta. Yksityisen silmälääkärin palkkion omavastuuosuus voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmaan menoksi vain, mikäli optikko ei ilmoituksensa mukaan voi määrätä silmälaseja. 10.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon tai muun pitkäkestoisen hoidon aikana vähennetään ravintomenojen osuus 49 prosenttia perusosasta 3. hoitopäivästä lukien. Jos hoito kestää yli kuukauden (eli yli 30 päivää), merkitään laskelmaan perusosan sijasta käyttörahaa 3,30 euroa päivää kohden kuukausittaisen määrän ollessa enintään 99 euroa.
8(9) Pois: Hoitopäivälaskut ja muut terveydenhuoltomenot otetaan huomioon laskun erääntymiskuukautena.. 11 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävää toimeentulotukea (7 c ) myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, jatkuvaa pienituloisuutta, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Tarpeenmukaista täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää pääsääntöisesti toistuvais- ja pitkäaikaisasiakkaille sekä muille pienituloisille asiakkaan toimittamaan tarveselvitykseen perustuen, mikäli hakijalla muutoin on oikeus toimeentulotukeen ja ratkaisu edesauttaa henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista vastaisuudessa. 11.1 Esimerkkejä täydentävän toimeentulotuen menoista Pois koko kappale: 11.1.4 Lasten ja aikuisten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida 200 euroa /lapsi /vuosi hakijan esittämään tarveselvitykseen ja kustannusarvioon/tositteisiin perustuen. Muutoin jokapäiväiset harrastusmenot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. Aikuisten harrastusmenoja voidaan tukea kohtuullisessa määrin erityisestä tarpeesta johtuen. Tarpeen perusteeksi pyydetään esittämään lääkärinlausunto tai muu luotettava selvitys. 11.1.5 Vaatemenot ja taloustavarat Henkilölle, joka on saanut toimeentulotukea yhdenjaksoisesti yli vuoden, voidaan myöntää toimeentulotukea vaatemenoihin enintään 80 euroa enintään joka toinen vuosi kustannusarvioon tai maksutositteisiin perustuen. Pois: ja taloustavaroihin, kuten kattiloihin ja astioihin, enintään 100 euroa/joka toinen vuosi tarveselvitykseen ja kustannusarvioon/tositteisiin perustuen. 11.1.10 Hautauskulut Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina tarpeellisen suuruisina erityismenoina voidaan ottaa toimeentulotuessa huomioon välttämättömät hautausmenot. Hautausmenoja tarkasteltaessa otetaan huomioon kuolinpesän varat sekä lesken tulot ja varat (Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013, 122).
9(9) Toimeentulotukihakemuksen liitteeksi tarvitaan hautaustoimiston lasku ja jäljennös perukirjasta. Hautauskuluihin voidaan tarveharkinnan perusteella myöntää kohtuullisina kustannuksina Lieksan halvimman hintatason mukaan enintään 657 euroa sisältäen 420 euron hintaisen arkun, vainajan kuljetuksen, vaatetuksen, arkkuunhuollon ja arkkulaitteen. Vainajan laskut, jotka ovat erääntyneet kuoleman jälkeen, merkitään perukirjaan. Niihin ei myönnetä toimeentulotukea. Seurakunnan laskuihin ei myöskään myönnetä toimeentulotukea. Perintökaaren (40/1965) 21 luvussa on säännelty kuolleen henkilön ja pesän velasta. Pääsääntöisesti osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta (21 luku 2 ). 11.1.11 Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut Opintolainan korkoihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Opintolainan korkoihin voi joissakin tilanteissa saada Kelan opintotukikeskuksen korkoavustusta. Ammattitutkinnon suorittamisen kannalta pakollisiin opiskelutarvikkeisiin, joihin sisältyvät muun muassa itse kustannettavat työvaatteet, voidaan myöntää enintään 150 euroa /lukuvuosi. Pääsykokeisiin liittyviin maksuihin ja mahdollisiin matkakustannuksiin voidaan myöntää tarveharkintaisesti toimeentulotukea pääsääntöisesti yhteen kohtuuhintaiseen pääsykoemaksuun sekä matkustuskuluihin edullisimman vaihtoehdon mukaisesti, mikäli hakijalla ei ole jo ammatillista tutkintoa työllistyä työmarkkinoille. Pois koko kappale: 11.1.13 Erityisruokavaliot Erityisruokavaliosta aiheutuvia kohtuullisia lisäkustannuksia voidaan ottaa menona huomioon pääsääntöisesti enintään 50 euroa /kk siltä osin kuin korvausta ei saada muun lain perusteella ja henkilö on osoittanut luotettavan selvityksen, kuten lääkärinlausunnon, erityisestä tarpeestaan.