Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus MITEN SUOMI JA SUOMALAISET KESTÄVÄT MURROKSEN?
Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan neljä pilaria suuren laman (1991-1994) jälkeen Talouskasvun edistäminen Eriarvoistumisen salliminen Markkinoiden edistäminen (Julkisen) talouden vakauttaminen Hyvinvointivaltion tulevaisuus
KESKIARVOINA TARKASTELTUNA SUOMI ON PÄRJÄNNYT HYVIN Prosperity Index (2009) Competitiveness Index (2010) Sustainable society index (2010) Newsweek Index (2010) SUOMI Sveitsi Sveitsi SUOMI Sveitsi Ruotsi Ruotsi Sveitsi Ruotsi Singapore Itävalta Ruotsi Tanska Yhdysvallat Norja Australia Norja Saksa SUOMI Luxembourg Australia Japani Latvia Norja Kanada SUOMI Uusi-Seelanti Kanada Alankomaat Alankomaat Slovenia Alankomaat Yhdysvallat Tanska Luxembourg Japani Uusi-Seelanti Kanada Tanska Tanska Irlanti Hong Kong Viro Yhdysvallat Iso-Britannia Iso-Britannia Saksa Saksa Belgia Taiwan Valko-Venäjä Uusi-Seelanti Saksa Norja Unkari Iso-Britannia Itävalta Ranska Ranska Etelä-Korea 104 139 151 100
MUTTA KANSALAISET EIVÄT PIDÄ HARJOITETUSTA YHTEISKUNTAPOLITIIKASTA (3/11 N=1908) Hyvinvointivaltion tulevaisuus
LEGITIMITEETTIVAJE (Summamuuttuja, Crombach.682) NELJÄ VIIDESTÄ SUOMALAI- SISTA EI PIDÄ HARJOITETUSTA YHTEISKUNTA- POLITIIKASTA Hyvinvointivaltion tulevaisuus
MITEN LEGITIMITEETTIVAJETTA VOIDAAN SUPISTAA Auttaisiko vali(s)tus? Peruskysymys on, miksi kansalaiset ovat niin kriittisiä, miksi kansalaiset eivät opi rakastamaan herrojaan: Kansalaisten voi perustellusti sanoa olevan väärässä kaikilla neljällä nyt tarkastellulla ulottuvuudella. Suomessa hyvinvointivaltiota ei ole ajettu alas; Markkinoilla ei ole ylivaltaa sosiaalipolitiikassa; Eriarvoistuminen ei ole yksiselitteistä ja Kasvu tuottaa (myös koettua) hyvinvointia. MUTTA TOISAALTA. Hyvinvointivaltion tulevaisuus
NELJÄ SYYTÄ, MIKSI KANSA ON EPÄLUULOISTA
SELITYS 1: SOSIAALISEN ETÄISYYDEN KASVU Statuserot ovat muuttaneet muotoaan, Ryhmien välinen sosiaalinen etäisyys on kasvanut samalla kun luokka-samaistuminen yleistyy. Eri ihmisryhmät eivät enää jaa yhteisiä kokemuksia, Syntyy solidaarisuusvajeita ja empatiakuiluja
Me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä Pääministeri (5/2011-6/2014) Jyrki Katainen (26.3.2014)
Sosiaalista etäisyyttä mittaamassa (N = 1842) Oletettu tyytyväisyys elämään Huono-osaisia kohtaan osoitettu empatia
SELITYS 2: YHTEISKUNNALLISEN TILANTEEN EPÄSELVYYS Eriarvoistuminen Eriarvoisuusasenteet
SELITYS 3: KAHTIA PUHUTTU KANSAKUNTA? Hyvät kollegat! Keskusta lietsoo politiikallaan yhteiskunnallisia vastakohtia: - pohjoista etelää vastaan - maakuntia Helsinkiä vastaan - maaseutua kaupunkia vastaan - työnantajia palkansaajia vastaan - suomenkielisiä ruotsinkielisiä vastaan - työssä olevia työttömiä vastaan - eri sukupolvia toisiaan vastaan.
SELITYS 4: POLITIIKAN EPÄONNISTUMINEN
MITEN HYVINVOINTIVALTIO UUDISTUU?
MILLOIN SUOMI-NEITO ON VASTAANOTTAVAISESSA TILASSA? Suomalainen järjestelmä on uudistunut = järjestelmä saatettu raskaaksi muutoksesta = muutamien nopeiden pullonkaulojen/ murrosten kautta, jolloin suomalainen yhteiskunta ja kansainvälinen järjestelmä on ollut nopeassa liikkeessä, tulevaisuuden epävarmuus suurta, ja jonka jälkeen alkuun saatettua muutosta on sulateltu parikymmentä vuotta. 1950-luvun loppu (talouspolitiikan uusi suunta) 1970-luvun loppupuoli (Paavelan / Sailaksen lista) 1990-luvun alkuvuodet (Saatanalliset säkeet, Sailaksen listat) Missä viipyy seuraava suuri muutos: sillä Kataisen /Stubbin hallituksen ohjelma (2011-2015) edusti pikemminkin jatkuvuutta kuin uutta alkua syksyyn 2013 saakka. Päätöksiä tehdään, mutta tosiasiassa keskeisten uudistusten toimeenpano siirtyy vuoden 2015 vaalien jälkeiseen aikaan.
TULEVAISUUDEN HAASTEET 1. Concordet ja haudankaivajat; 2. Julkisten menojen kohdentaminen sosiaalipolitiikkaan; 3. Viimesijaisen turvan vuotaminen; 4. Oleskeluyhteiskunta.
HAASTE 1: KAHTA ASIAA ON SYYTÄ ERIKSEEN VAROA Concorde - efekti Haudankaivaja - efekti
ITSETOTEUTTAVAT ENNUSTEET PÄÄTÖKSENTEKO- VAJA.425*** LEGITIMITEETTIVAJE.252*** 598*** TOIMEENPANOVAJE
HAUDANKAIVAJAVAIKUTUS
LAKISÄÄTEISEN SOSIAALITURVAN RIITTÄVYYS RISKITILANTEISSA Kuinka hyvin uskotte lakisääteisen sosiaaliturvan riittävän turvaamaan taloudellista hyvinvointianne seuraavissa riskitilanteissa? (VAKUUTUSTUTKIMUS 2014) % vastaajista (n=1000 vuonna 2014) Työkyvyttömyys 2 22 52 16 8 Pitkäaikainen sairaus 3 18 62 9 8 Tapaturma 2 18 59 13 8 Työttömyys/lomautus 2 17 51 21 9 Puolison kuolema (yksinhuoltajaksi tai leskeksi jääminen) 2 11 48 23 16 Vastuu lähiomaisen hoivasta 2 11 59 18 10 Tulipalo 3 9 48 31 9 Myrskyn, tulvan tai muun luonnonilmiön aiheuttama vahinko 1 8 48 31 12 Avio- tai avoero (yksinhuoltajaksi tai yksin jääminen) 1 7 39 35 18 0 20 40 60 80 100 4 Paljon 3 Melko paljon 2 Melko vähän 1 Ei lainkaan Ei osaa sanoa
Voisin kannattaa perustuloa, jos se takaa ihmisille perustoimeentulon, vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen.
REILUUS ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SOPEUTUMISELLE Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle keskeistä on sosiaalinen vertailu. Hyvinvointi- ja terveysvajeet ovat kytköksissä vertailuun. Avainasemassa koetun tasa-arvoisuuden edistäminen.
HAASTE 2: JULKINEN TALOUS JA TYÖLLISYYS Vuoden 2008 jälkeen Suomi ei palannut kasvu-uralle, joka olisi mahdollistanut 75 %:n työllisyysasteen; nyt 67,4 % Suomessa erinomaisen tiivis yhteys julkisen talouden kestävyyden ja työllisyyden välissä.
ITSESTÄÄNSELVYYS 1
ITSESTÄÄNSELVYYS 2
ITSESTÄÄNSELVYYS 3
ITSESTÄÄNSELVYYS 4: Valtiolla ei ole rahaa Nettorahoitusvarallisuus, mrd euroa
ITSESTÄÄNSELVYYS 5: Kotitalouksien velkaantuminen ei kestä korkojen merkittävää nousua
EPÄSELVYYS 1: Pystymmekö ylläpitämään julkisia tuloja?
CHANGE COMPARED TO FIXED FUNDING STRUCTURE (2011 value) PÄSELVYYS 2: Sosiaalimenojen rahoituksen muutos 3000,0 2000,0 1000,0 0,0-1000,0-2000,0 State Local authorities Employers Insured Other -3000,0-4000,0-5000,0-6000,0
EPÄSELVYYS 3: Pystymmekö kohdentamaan resursseja sosiaalimenoihin julkisen talouden sisällä?
EPÄSELVYYS 4: ENTÄS SE EUROOPPA? Suomen kasvu ja työllisyys on kytköksissä Euroopan kehitykseen; Vakausmekanismit alkavat olla toiminnassa. Kreikka on suuri mysteeri.
HAASTE 3: HYVINVOINTIVALTION POHJA VUOTAA Viimesijaisen turvan rakenne ja taso eivät riitä kattamaan ihmisten asumisen kustannuksia ja takaamaan elämän edellytyksiä. Tuottaa köyhyyspolitiikkaa.
Kolmen kerroksen väkeä (ja polarisoitunut rahoitus) Nyt Yksityiset vakuutukset (palvelut ja savaja eläke) sekä kultaiset kädenpuristukset Ansioturva ja työterveyshuolto Ennen Perusturva ja kansanterveyspalvelut
Muukalaisten Suomi He ovat 1. Elintasoltaan; 2. Elämääntyytyväisyydeltään 3. Elämäntavaltaan erilaisia suomalaisia
Mitä tehdä leipäjonojen Suomelle? 3400 haastateltua, 170 leivän/ruuanjakopistettä. 20 000 ihmistä joka viikko Voimakas yliedustus pienituloisissa ja yksinasuvissa eläkeläisissä. Asumismenojen aiheuttama niukkuus. Terveys- ja sosiaalipalvelujen suurkuluttajia.
MIKSI POHJAN VAHVISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ?
HAASTE 4: Oleskeluyhteiskunta Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu. Sen sijaan vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskeluyhteiskunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän
80 Kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä (Talvi 2014) 70 60 50 40 30 20 10 0 Samaa mieltä EOS Eri mieltä
Onko oleskeluyhteiskunnan sosiaaliturvariippuvuus kannustinongelma? Suomalainen köyhyyskulttuuri on (olemassa ja) ymmärretty kannustinongelmana; Evidenssi viittaa yksioikoisesti siihen, että kyse on rikkikolhituista ja huonosti kohdelluista ihmisistä, joiden kimmoisuus (resilienssi) on heikentynyt. 67,4
NKO KONSENSUS/POLITIIKKA RATKAISU? 60 Pärjätäkseen tulevaisuudessa Suomi tarvitsee selkeän pitkän tähtäyksen ohjelman, jonka toteuttamisella on eri yhteiskuntaryhmien laaja tuki 50 40 30 20 10 0 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 2013 2011 1995 1 993
LOPUKSI- PAINOPISTEEN MUUTOKSET Hyvinvointivaltio Pohjan rakentaminen uudestaan yksityiset yritykset mukaan. Tulonsiirtojen ja palvelujen parempi riskikohtainen koordinaatio. Suurten ikäluokkien sisäinen solidaarisuus. Työvoiman tarjonta - Lomat ja etuudet. Hyvinvointi ja terveys Sosiaalisten suhteiden ensisijaisuus suhteessa sosioekonomisiin eroihin. Resursseista toimintakykyihin. Koherenssin ja resilienssin korostaminen. Niukkuuden kokemuksen vähentäminen.
TIIVISTÄEN Suomalaisen yhteiskunnan institutionaalinen rakenne on lähtökohtaisesti hyvä ja sen varaan voidaan rakentaa. Samalla ne on kiinnittänyt liian vähän huomiota eriarvoisuuden vaikutuksiin. Nyt ja tulevaisuudessa eriarvoisuuteen puuttuminen on erinomaisen hankalaa julkisen talouden niukkuuden ja vakiintuneiden intressien vuoksi. Sitä suuremmalla syyllä on syytä lähteä siivoamaan huonoosaisuuden notkelmia, sillä niissä on saatavissa suurin yhteiskunnallinen lisäarvo. Pahasta ei olisi myöskään se, että yhteiskunnan uudistamista arvioitaisiin myös tästä näkökulmasta käsin.
Kiitos Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki 2011 Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Kaikkein huono-osaisin Suomi. Kela, 2013. Raunio, Tapio & Saari, Juho (toim.) Euroopan paras maa? Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa. Gaudeamus, Helsinki, 2013. Saari, Juho (toim.) Suomen sillat tulevaisuuteen. Kuluttajatutkimuskeskus kirjoja 8. Helsinki 2013. Saari, Juho (toim.) Tulevaisuuden voittajat - Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2010, 330 sivua. Saari, Juho: Yksinäisten yhteiskunta. WSOY, Helsinki 2010. Saari, Juho (toim.) Hyvinvointi. Gaudeamus, Helsinki 2011. Saari, Juho: Onnellisuuspolitiikka. KS Säätiö, 2012, 130 sivua. Saari, Juho: Huono-osainen Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Tulossa 3/2015.