HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013
HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan talouden koko vuonna 2008 oli 10 14 miljardia euroa, josta veromenetystä 4,5 5,5 miljardia euroa, josta arvonlisäverovajaus noin 2 miljardia euroa ja loput 2,5 3,5 miljardia koostuu muista menetyksistä, kuten kansainvälisen sijoitustoiminnan, palkkaverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksistä. Veromenetykset ovat huomattavia ja niillä on vinouttava vaikutus muun muassa yritysten väliseen kilpailuasetelmaan, veronmaksumoraaliin ja palkansaajaryhmien, kuten kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman välisiin suhteisiin. 2
SAK:N ALOITTEET HARMAAN TALOUDEN TORJUMISEKSI, 2.11.2010 Neljä kärkeä Ulkomainen ja kotimainen yritystoiminta on saatettava tasavertaiseen asemaan. Tilaajan vastuu on saatava todelliseksi. Työvoiman tasapuolisen kohtelun edellytyksiä vahvistetaan. Pääomatulojen verovalvonta saatetaan samalle tasolle muiden tuotannontekijätulojen kanssa. 25 aloitetta Aloitteiden muotoilussa on hyödynnetty alan tutkimusta ja tutkijoita sekä omien liittojemme asiantuntijoita. Aloitteet on suunnattu lähinnä suomalaiseen keskusteluun. Lisätietoja julkaisusta: www.sak.fi 3
ULKOMAINEN TYÖVOIMA Ongelmana ovat rajoitetusti verovelvolliset, so. enintään 6 kk Suomessa töitä tekevät, joiden työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. 6 kk:n perusteena ollut mekaanikkosääntö, jonkin koneen tai laitteen asentamiseen tarvittava aika, ei ole enää pitkään aikaan ollut aito poikkeavan verokohtelun peruste. Erityisesti rakennus-, kokoonpano- ja asennustoimintaan on syntynyt vakava kilpailuhäiriö. Ongelman ydin on ulkomaista halpatyövoimaa hyödyntävä yritystoiminta, ei ulkomainen työvoima sinänsä. Vastakkain eivät iä myöskään ökää ole lähö lähtö- ja työntekomaiden edut. Verot jäävät usein maksamatta molemmissa maissa. Tarvitsemme parempaa sääntelyä. 4
ULKOMAISTA TYÖVOIMAA KOSKEVAN SÄÄNTELYN TOIMIVUUS (M.HIRVONEN /HARMAA HIRVI OY, 2012) Keskeisessä asemassa ovat ne säännökset, jotka säätelevät ulkomaisen työntekijän työnantajan tai tämän toimeksiantajan velvollisuuksia ja vastuita Säännöksiä on viimeksi i kuluneiden 10 vuoden aikana muutettu useaan otteeseen Useita eri ministeriöitä valmistelemassa, vielä useampia viranomaisia valvomassa Kolmikantavalmistelu ei yleensä tee lopputulosta laadukkaammaksi, vaikka se yleensä varmistaa ehdotusten läpimenon Lopputuloksena on tilkkutäkki, joka vuotaa pahasti ja jossa on paljon näennäissäännöksiä 5
ULKOMAALAISET VUOKRATYÖNTEKIJÄT JA ALIURAKOITSIJOIDEN PALVELUKSESSA OLEVAT RT:N TYÖMAATIEDUSTELUJEN MUKAAN 6
7
8
TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VEROTUKSEEN Ulkomaalaisille yrityksille rekisteröinnissä, ilmoitusvelvollisuuksissa ja työnantajavelvollisuuksissa samat velvoitteet kuin suomalaisille. Myös verovalvonta saatava reaaliaikaisemmaksi ik i k i ja tehokkaammaksi Tilaajavastuulakiin tulee lisätä säännös, joka edellyttää selvitystä ulkomaalaisten yritysten rekisteröitymisestä Suomen verohallinnon rekistereihin Lähetettyjen työntekijöiden työnantajan tulee tehdä Suomeen lähettämistään työntekijöistä lähettämishetkellä ilmoitus verohallinnolle 9
TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA TYÖEHTOJEN VALVONTAAN Rikosoikeudellisten seuraamusten vaihtoehdoksi työsuojeluviranomaisten määrättävissä oleva laiminlyöntimaksu Tö Työsuojeluviranomaiset i voivat tulkintatapauksissa saada työmarkkinaosapuolten yhteisen lausunnon palkkauksen työehtosopimuksen mukaisuudesta Tilaajavastuulakiin tehdään muutos, joka edellyttää sopijapuolen sitoutuvan ilmoittamansa työehtosopimuksen noudattamiseen ja antamaan tarvittaessa tiedot maksamistaan palkoista tilaajalle. Tilaajavastuun jatkoksi k säädetään ketjuvastuu. 10
PERÄSTÄ KUULUU! 11