SILMÄLÄÄKÄRIN O P A S

OHJELMISTOT SILMÄLÄÄKÄRIN O P A S PIKASTARTTI: 1) Paina Enter-näppäintä, jolloin nimikirjaimesi tulevat lääkärikortin oik. yläreunaan. 2) Paina toistamiseen Enter-näppäintä, jolloin päivämäärä tulee näkyviin. 3) Hyväksy tämä lääkärikortti painamalla näppäinyhdistelmää Ctrl + Enter. 4) Ohjelma kysyy annoitko lasireseptin: Kyllä/Ei? Vastaa kysymykseen painamalla joko K-kirjainta tai E-kirjainta riippuen siitä, oletko antanut lasireseptin vai ei. (K tarkoittaa [K]yllä, E tarkoittaa [E]i). 5) Paina F9 ja ota haluamasi tulosteet (liiku listassa esim. nuolinäppäimillä ja valitse Enterillä) Siinä kaikki!

OPPAASTA Tämä lääkäriopas on Dapal -ohjelmistoa käyttävän silmälääkärin käsikirja. Se sisältää käyttöohjeet niin Lääkärikortti -ohjelmaa, Silmälääkärin vastaanoton ohjelmistoa kuin laajinta Optikkoliikkeen ja Silmälääkärivastaanoton ohjelmistoa käyttäville lääkäreille. Erikseen on mainittu, jos jokin ominaisuus poikkeaa eri ohjelmien välillä. Jo ensimmäiset kappaleet lukemalla pystyy aloitteleva käyttäjä hyödyntämään ohjelmaa työssään. Myöhemmässä osassa käydään lääkärikortti toimintoineen perusteellisesti lävitse ja kerrotaan edistynyttä käyttäjää hyödyttäviä vinkkejä. Liitteisiin on koottu lääkäritulosteet ja niiden käyttöön liittyviä huomioita. Ohjelmiston toimintoja ja ominaisuuksia selostavaa teknistä kuvausta on täydentämässä silmälääkäri Kalevi Fribergin kirjoittamat käyttäjän kommentit. Hän kertoo arkipäivän työssä esiin tulevia ohjelmiston käyttöön liittyä huomioita. Kalevia saamme kiittää myös asiantuntevasta avusta lääkärioppaan saattamiseksi selkeäksi ja helppolukuiseksi! Tämä opas on saatavissa myös sähköisessä muodossa Internetistä Dapal Oy:n kotisivuilta (www.dapal.fi).

SISÄLLYSLUETTELO DAPAL SILMÄLÄÄKÄRI-OHJELMASTA...I OHJELMISTON KÄYTÖN HYÖDYT LÄÄKÄRIN KANNALTA... IV ERÄÄN KÄYTTÄJÄN KOMMENTTEJA... V 1. PIKASTARTTI...1 1.1. LYHIN MAHDOLLINEN OPPIMÄÄRÄ...1 1.2. ERITTÄIN LYHYT OPPIMÄÄRÄ...2 1.3. LYHYT OPPIMÄÄRÄ...3 2. KÄYTÖN PERUSTEET...5 2.1. NÄPPÄIMISTÖ...5 2.2. KENTISSÄ LIIKKUMINEN JA KIRJOITTAMINEN...6 2.3. TOIMINTONÄPPÄIMET...7 2.4. FUNKTIONÄPPÄIMET...7 2.5. PALKKIHAKU...7 2.6. PÄIVÄMÄÄRÄ JA KELLONAIKA...9 2.7. TEKSTINKÄSITTELYN NOPEUTUKSIA...9 3. LÄÄKÄRIKORTIN PÄÄKORTIN RAKENNE JA TÄYTTÖ...10 3.1. PÄIVÄN TYÖLISTA JA TILA-KOODI...10 3.2. PÄÄKORTIN TÄYTÖN ALOITTAMINEN...11 3.3. TIETOJEN SYÖTTÄMINEN...11 3.4. LÄÄKÄRIKORTIN KENTÄT TÄYTTÖJÄRJESTYKSESSÄ...12 4. LÄÄKÄRIKORTIN MUUT TOIMINNOT...17 4.1. LÄHETE -KORTTI, LISÄKORTIT 1 JA 2...17 4.2. EXTRA -KORTTI...17 4.3. POTILASKORTTI, ELI HENKILÖTIETOKORTTI...18 4.4. HAE, POTILAAN HAKEMINEN...18 4.5. ENTER JA ESC...18 4.6. TILA -KOODI...18 4.7. HISTORIAKORTIT...18 4.8. RESEPTI -KORTTI...19 4.9. POTILASKERTOMUSKORTTI ELI "X -KORTTI"...19 4.10. MK ELI MAKSU...20 4.11. POTILASPALAUTTEET...21 4.12. TULOSTEIDEN OTTAMINEN...21 LIITTEET LIITE A. TULOSTEET LIITE B. KAAVIO: PÄÄKORTTI, ALIKORTIT JA MUUT TOIMINNOT

I DAPAL SILMÄLÄÄKÄRI-OHJELMASTA OHJELMA VASTAANOTTOTYÖSSÄ Dapalin silmälääkäriohjelma 1) helpottaa ja nopeuttaa potilasmerkintöjen tekemistä, todistusten ja muiden tulosteiden kirjoittamista, 2) kerää tietoa lääkärikutsuja ja tutkimuskäyttöä varten, 3) kerää eri käyttäjien syöttämät tiedot yhteisesti käytettäviksi ja helpottaa siten vastaanottoapulaisten, muiden lääkäreiden ja saman vastaanoton yhteydessä toimivien optikkojen työtä. OHJELMISTON KEHITYS Lääkäri-ohjelma on kehitetty yhteistyössä ammatissa toimivien silmälääkäreiden kanssa. Ensimmäinen Lääkäri-ohjelman alustava versio valmistui 1989. Kehitystyön alkutaipaleella olivat vahvasti mukana silmälääkärit Pertti Juvala ja Pentti Sihvola. Viimeaikaiseen kehitystyöhön on suurella työpanoksella osallistunut silmälääkäri Kalevi Friberg. Hän on ollut selkeyttämässä lääkärikortin rakennetta ja tehnyt lasertulosteita. Lisäksi haluamme kiittää niitä lukuisia muita silmälääkäreitä, joiden kommentteja ja parannusehdotuksia olemme pyrkineet mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Dapal silmälääkäriohjelmisto on tarkoitettu kaikille silmälääkäreille. Sen kehitystyössä ovat kuitenkin olleet mukana vahvasti Silmäasemilla toimivat lääkärit. Tämä on nähtävissä myös joissakin ohjelmiston tulosteissa, jotka on tarkoitettu erityisesti Silmäasemien käyttöön. Tarpeen vaatiessa vastaavat tulosteet ovat toteutettavissa myös muiden ketjujen tai yksittäisten silmälääkäreiden käyttöön. KEHITYSTYÖN PÄÄVAIHEET 1989 Lääkäri-ohjelman ensimmäinen ja alustava tuotantoversio asennettiin Lahden Silmäasemalle keväällä 1989. Ohjelmaa kehitettiin vuoden -89 aikana hyvässä yhteystyössä Lahden Silmäaseman henkilöstön kanssa. Lääkärikortissa oli jo alusta asti

II monipuoliset täyttökentät tutkimustiedoille ja mahdollisuus tulostaa joitakin lomakkeita matriisitulostimella. 1990 Ohjelman ensimmäinen virallinen tuotantoversio tuli myyntiin. Lääkärikortti linkitettiin ajanvarausohjelmaan, jolloin saatiin esille lista päivän potilaista. Versiossa oli jo myös kenttien täyttöä nopeuttava palkkihakujen valikko, seuraavan käynnin ajankohdan kirjausmahdollisuus ja lisää tulosteita matriisikirjoittimelle. 1991 Lääkärikortin palkkiokentistä tehtiin linkki ajanvarausohjelmaan, jolloin lääkärinpalkkiot pystyttiin kirjaamaan ja tulostamaan päivän päätteeksi. Lisäksi lasimääräyksen arvot sai kopioitua refraktio - kentistä. 1992 Ohjelmaan lisättiin Lähete -kortti lähetteisiin tulostettavaa tekstiä varten, Extra -kortti tiedon välitystä varten ja X -kortti vapaasti kirjoitettavaa sairaskertomusta varten. 1993 Vastaanoton ja lääkärin välistä viestintää tehostettiin Tilakooditoiminnon käyttöönotolla. Lääkärikorttiin lisättiin lääkkeille omat kentät. 1994 Diagnoosi-kenttien palkkihakuvalikkoihin syötettiin valmiiksi kansainvälisen tautiluokituksen mukaiset diagnoosit. 1995 Lääkärikortin rakennetta muutettiin huomattavasti. Kortin kenttiä siirrettiin paremmin vastaamaan vastaanottotyön etenemistä. Korttiin lisättiin myös omat kentät vapaille visuksille, c/d:lle ja prismoille. Palkkihakukentät tulivat myös mahdollisiksi täyttää täysin vapaasti kirjoittaen ja monirivisiin kenttiin lisättiin automaattinen rivinvaihto. 1997 Uusia lääkärin laser -tulosteita ryhdyttiin luomaan. Vuoden lopussa tulosteet tulivat tuotantoon ja lääkäreiden saataville. Tulosteita oli jo alussa kymmeniä. Uudistuksen myötä Lähete -korttia laajennettiin lisäkorteilla 1 ja 2, joita käytetään mm. potilasohjeisiin ja eri todistuksiin tuleviin teksteihin. Samalla mahdollistettiin tulosteiden ketjuttaminen useaksi tulosteeksi (esim. maksu+korvaushakemus+lasiresepti). 1998 Usein käytettävät tulosteet saivat numeroinnin, joiden avulla halutut tulosteet voi valita syöttämällä niitä vastaavat numerot. Palkkihauissa

III ei Delete -näppäimen painallus enää poistanut vaihtoehtoa kokonaan, vaan siirsi sen roskakoriin. Sfäärisiin- ja sylinteriarvoihin tuli virheelliset merkinnät ilmaiseva vaalennus. 1999 Lääkäritulosteita tuli runsaasti lisää, mm. suuri joukko myös grafiikkaa sisältäviä ohjetulosteita potilaille ja lääkäreille sekä erilaisia todistus-, ilmoitus- ja palautelomakkeita (mm. C-todistus, näkövammarekisteri-ilmoitus, lääkkeen haittavaikutusilmoitus, palautteet työterveyshuoltoon, kouluun, vanhainkotiin jne.). Tulosteisiin mahdollisuus lisätä grafiikkaa ja esim. Word- tai Excel - tiedostoja. Mahdollisuus ajanvarauksen kautta tapahtuvaan koontilaskutukseen ja laskuihin mahdollisuus lääkärikohtaiseen viitenumeron alkuosaan. Asiakaspalautteiden keräykseen ja tilastointiin uusi toiminto (Z -kortti). 2000 Vuoden alussa tulosteisiin tehtiin sairaanhoitokorvauksen valtakirjamenettelyn edellyttämät muutokset. Suunnitteilla on myös menettelyä helpottavia tilastointitoimintoja. Edellä mainitun kehitystyön lisäksi ohjelmaan on tehty lukemattomia muita parannuksia ja lisäyksiä. Tänä päivänä ohjelmaa käytetään Suomessa jo noin sadassa silmälääkärin tutkimushuoneessa!

V OHJELMISTON KÄYTÖN HYÖDYT LÄÄKÄRIN KANNALTA Optikkoliikkeen- / Silmälääkärinvastaanoton ohjelmisto helpottaa silmälääkärin jokapäiväistä työskentelyä monella tavalla. Joitakin ohjelmiston tuottamista hyödyistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. 1. TUTKIMUSTIETOJEN KIRJAAMINEN NOPEUTUU GTietojen syöttäminen koneelle on nopeampaa kuin käsin kirjoittaminen paperille, etenkin silloin kun hyödynnetään vastaanoton puolella ja aikaisempien käyntien aikana tehtyjä muistiinpanoja. GKäsin kirjoittaminen on aina ainutlaatuinen tapahtuma, jota ei voi myöhemmin hyödyntää samalla tavalla kuin koneelle syötettyjä tietoja (potilaan nimestä, henkilöturvatunnuksesta ja osoitteesta alkaen) GUsein käytettävien vakiotekstien (palkkihakujen) tehokas hyödyntäminen nopeuttaa kortin täyttöä. 2. LASI- JA LÄÄKERESEPTIEN, TODISTUSTEN, MÄÄRÄYSTEN YMS. KIRJOITTAMINEN VAIHTUU TULOSTAMISEEN GLääkärinkortin täytön jälkeen ei tarvitse enää täyttää lomakkeita erikseen. Ohjelma tulostaa annettujen tietojen perusteella maksumääräyksen, lasi- ja lääkereseptit, tutkimusmääräykset ja todistukset suoraan lomakepohjineen. GTulostimesta riippuen nopeus on n. 10 sivua minuutissa. 3. YHTEINEN TIETO ON KONEELLA HETI NÄHTÄVISSÄ GMuiden lääkäreiden ja työntekijöiden kirjaamat tiedot ovat suoraan katsottavissa. Ei tarvitse enää lähettää ketään kortistosta hakemaan! GJos potilas soittaa/potilaasta soitetaan: voi suoraan katsoa koneelta ja tehdä samalla merkinnät lääkärikorttiin. 4. VASTAANOTON HENKILÖSTÖN TYÖMÄÄRÄ VÄHENEE GLääkärikortin kanssa yhteen toimivien ajanvaraus ja henkilötietokortistoohjelmien ansiosta vastaanoton henkilöstön työmäärä vähenee. GKäytännössä yhden henkilön työaika siirtyy papereiden valmistelusta ja siirtelystä mielekkäämpiin tehtäviin. GAutorefraktometrin antamat tiedot voidaan kytkeä kirjautumaan automaattisesti ohjelmistoon. 5. YHTEEN POTILASKÄYNTIIN KULUVA AIKA VÄHENEE OLENNAISESTI GMitään tietoa ei tarvitse kirjoittaa kahteen kertaan, kirjoittaa sen sitten vastaanottoavustaja, optikko tai lääkäri! GPahvikortistoista voidaan kokonaan luopua. 6. TUOTETAAN HYÖDYLLISTÄ TIETOA POTILASKÄYNNEISTÄ GPotilastietoja voidaan poimia minkä tahansa lääkärikorttiin kirjatun tiedon mukaisesti esim. tutkimuskäyttöön. GTehokkaan tilastoinnin avulla saadaan arvokasta tietoa myös liiketoiminnan kehittämiseen.

VI ERÄÄN KÄYTTÄJÄN KOMMENTTEJA Kalevi Friberg Mitä sitä kieltämään. Olen silmälääkäri, viisikymppinen. Siis tietokoneen käyttäjänä auttamattomasti ulospelattu. Silmälääkäriksi valmistuin vuonna 1983. Vielä 1980-luvun puolessa välissä olin varma, etten koskaan joutuisi käyttämään työssäni tietokonetta. Sitten toivoin sitä. Ja sitten yritin pistää vastaan viimeiseen asti... YLITSEPÄÄSEMÄTÖN ESTE Olin kuullut puhuttavan 1950-luvun silmälääkäreistä, jotka eivät koskaan sopeutuneet leikkaamaan mikroskoopilla. Hiukan ihmettelin heitä, koska juuri binokulaarimikroskoopin ihmeellinen stereosuurennos teki silmien leikkaamisesta erityisen nautittavaa. Itse olin aina leikannut mikroskoopin avulla. Se tuntui luonnolliselta. Ikään kuin mikroskooppi olisi aina ollut. Vaan ei ole aina ollut junia eikä autojakaan. Eikä tietokoneita. Tietokone oli minulle samanlainen, ylitsepääsemätön este kuin mikroskooppi menneelle silmälääkäripolvelle. POIKANI 64 Ensimmäisen etäkosketukseni tietokoneeseen sain vuonna 1985, kun veljeni Ari raahasi pojalleni käytöstä pois jääneen koneensa, Commodore 64:n. Sanoin etäkosketuksen, sillä lähimmilläni tietokonetta olin joskus Johanin olan takana miltei kosketusetäisyydellä. En ollut kiinnostunut ja varsinkaan minulla ei ollut aikaa tuhlata joutaviin kapineisiin, joilla ei kuitenkaan olisi tulevaisuutta... Missä lie sekin Commodore nyt tietokoneiden autuaimmilla nettimailla? COMPETERIN VUOSIKYMMEN Seuraava kosketus oli Espoossa vuonna 1987, jonne hankin tietokoneperimetrin, Competer 750:n. Sekin laite on jo aikoja sitten vanhentunut, tosin edelleenkin käytössä joissakin paikoissa, joita tässä ei kannata mainostaa. Nykyäänhän näkökenttien pitää olla joko Octopusseja tai Humphreyja. Kun meille selitettiin esittelytilaisuudessa Competerin käyttöä, kuulin ensimmäisen kerran puhuttavan Enterpainikkeesta ja ymmärsin heti, että se on tärkeä nappula. Eräs apuhoitaja osasi heti painaa sitä. Myös hänen pojallaan oli kotona tietokone, mutta hän oli seurannut poikansa räplästelyä lähempää kuin minä. RAUHAN SATAMA Paria vuotta myöhemmin Espoon Silmäasemalla otettiin käyttöön lähinnä myyntiä ja optikkoa palveleva tietokoneohjelma, Rauhan Satama tai jotain sellaista. Otin sen myös lääkärin käyttöön. Se oli siihen täysin sopimaton ja lisäsi inhoani tietokoneohjelmiin. Yritimme Teuvon kanssa kehittääkin ohjelmaa. Minä, Teuvo ja tietokonemies emme kuitenkaan puhuneet samaa kieltä. Minä puhuin lääkeresepteistä, Teuvo katteesta ja tietokonemies biteistä. Eihän siitä mitään voinut tulla. Eikä tullutkaan! DAPAL-OHJELMA TULEE FORSSAAN KARTANONKADULLE... Ensimmäisiä tyydytyksen tunteita koin vasta silloin, kun Forssaan otettiin silloinen Dapal. Leena Koskinen kävi Lahdessa Juvalan, Dapal-ohjelman kummisedän, tykönä tutustumassa ohjelmaan. Hänen piti käydä myös Espoossa tutustumassa Rauhan Satamaan. Luulen Leenan ihastuneen Dapaliin niin, että hän jätti Espoon reissun väliin. Onneksi! Vaikka luulen, että Leena olisi osannut valita paremman ohjelman joka tapauksessa. Jälkeen päin voisin sanoa, että ymmärsin heti hankkeen kauaskantoisuuden, mutta näin ei ollut. Alkuun jo pelkkä tekstinkäsittely tuntui ylitsepääsemättömältä puhumattakaan itse ohjelman opettelusta. Minua kannusti kuitenkin se, että muut Forssassa oppivat käyttämään ohjelmaa minua nopeammin. Kannusti ja masensi ja kasvatti urheiluhenkeä. Leenan minä jotenkin ymmärsin mutta että Pekka Mäntyläkin vanhoilla päivillään... JA LEVIÄÄ KUIN RUPINEN TATTI SYYSSATEELLA... Melko pian tämän jälkeen otimme Dapal-ohjelman myös Espooseen. Kolmelle Sepälle se tuli heti perustamisesta lähtien. Kolme Seppää pystytettiin ennätysajassa vuoden 1991 lopussa, joulukuussa. Silloinhan ostajat pyrkivät lasikauppaan jopa ovien saranapuolelta Pentti Sihvolaa lainatakseni. Kouvolaan otimme ohjelman muutamaa vuotta myöhemmin ja muihin vastaanottoihini vasta viime vuosina. Tällä hetkellä minulla ei enää ole dapalitonta vastaanottoa ja kaikkiin paikkoihin on kiinteä etäyhteys ja sitä kautta mahdollisuus perehtyä potilastietoihin jo ennen vastaanotolle lähtöä ja tehdä vastaanottoihin liittyvää työtä myös kotona. Nyt minulla ja yhtiökumppanillani Jukka Mäkitiellä on modeemia, iiäsdeeännää ja aadeeäsällää. Vain pakki puuttuu! Kuva 1. Perinteinen potilaskortti KUULAKÄRKIKYNÄSILMÄLÄÄKETIETEEN SANANSELITTÄJÄNÄ Minun on helppo verrata vanhaa kuulakärkikynäsilmälääketiedettä

VII Kuva 2. Dapal -ohjelmiston pääkortti (="potilaskortti") paperiasiakaskorttiarkistoineen ja nykyistä tietotekniikkaan perustuvaa vastaanottoa, koska olen tehnyt paljon kumpaakin. Minulla on aikoinaan ollut potilasmäärältään suuri ja reviiriltään laaja yksityisvastaanotto. Jälkeenpäin on kyllä pakko olla kriittinen sen vastaanoton laadun suhteen. Potilaan tutkimiseen kului muutama minuutti. Loppu aika meni joko kirjoittamiseen (lasku, lasimääräys, lääkkeet, tutkimusmääräys jne.) tai potilaalle selittelemiseen. Hänelle tai saattajalle piti yrittää selittää, mistä oli kyse ja mitä piti tehdä. Ja tämä kaikki oli kuin olisi heittänyt vettä hanhen selkään. Potilaat ymmärsivät vain pienen osan siitä, mitä heille selitti, ymmärsivät osan väärin ja unohtivat 80 prosenttia ymmärtämästään heti kun vetivät oven kiinni perässään. Vesi valui pois kastamatta sulkia... Ja jo seuraavalle potilaalle saattajineen piti selittää suu vaahdossa samat asiat. Tähänkö minä olin kouluttautunut? Muutama minuutti omaa työtä ja loppu aika kirjurina ja sananselittäjänä! lasiresepti on jonotettu maksumääräyksen kanssa osittain tämän takia. Minulla on tapana jakaa silmälääkärin kirjoittamat lasireseptit informaatiosisältönsä puolesta 9 eri tasoon. Mikähän mahtaa olla Sinun tasosi? Tule Dapalin koulutuspäiville ottamaan siitä selvää! HIEROGLYFEJÄ LÄÄKERESEPTEISSÄ Mielestäni kaikkein tylsintä on kirjoittaa lääkereseptejä kun ne on saatavissa apteekkarinkin ymmärtämässä muodossa niin sanotusti napin takaa. Nykyisin en enää OI JOSPA JO SILLOIN REISSUILLANI... Jospa minulla jo silloin olisi ollut Dapalin lääkäriohjelma ja etäyhteydet. Dapal vapauttaa minulle aikaa, jonka voin käyttää potilaan kanssa ja olla todellisesti kiinnostunut hänen asioistaan. Lisäksi voin antaa potilaalle monikymmenkertaisen määrän tietoa ja ohjeita kirjallisessa muodossa. Ohjeet ovat selkeät ja muidenkin kuin potilaan luettavissa. Väärinymmärryksen mahdollisuus pienenee ratkaisevasti. Tutkimusten ja hoidon toteuttaminen on mahdollisempaa. Henkilökunta välttyy turhilta soitoilta ja haukkumiseltakin. Hoidon laatu paranee ratkaisevasti. Muistuttaisinkin kaikkia lääkäreitä siitä, että lähetekortti 1 on luotu erikoisesti lääkärin ja potilaan väliseen kommunikointiin. Siihen merkitään ainakin seuraavan vastaanoton ajankohta, sitä ennen otettavat tutkimukset ja muut mahdolliset ohjeet. Nämä tiedot tulostuvat esimerkiksi lasireseptin huomioita kohtaan, joka toimii potilaan muistilappuna. Lasiresepti kannattaakin tulostaa kaikille potilaille, vaikka laseja ei määräisikään. Tulosteissa Kuva 3. Perinteinen lääkeresepti

VIII ALUSSA RAKSUTTIVAT MATRIISITULOSTIMET Matriisitulostimien aikakaudella piti hyllyissä olla kaikki mahdolliset lomakkeet aina maksumääräyksistä lasireseptien ja lääkereseptien kautta eri todistuksiin. Lomakkeet piti asetella yksitellen tulostimeen. Tekstien sovittaminen lomakkeiden oikeille riveille oli työlästä ja vei alussa lähes puolet vastaanottoajastani kun muut lääkärit eivät halunneet niitä tehdä. He tyytyivät moittimaan minua siitä, että tietokoneen tultua olen yhä enemmän myöhässä tai että jonkin tulosteen teksti on puoli riviä liian ylhäällä tai alhaalla. Muistan kuinka kerran tein Kouvolassa potilasohjeen lasiaisen irtoamasta potilaalle hänen odottaessaan tutkimustuolissa. Se vei varmaankin lähes puoli tuntia aikaa, mutta on edelleenkin käytössä, ja olen tarvinnut sitä sadoille potilaille. Myöhemmin kuulin kollega Reijo Ahoselta potilaan valittaneen, että tohtori Friberg ei välittänyt hänestä, vaan oli vain koko vastaanottoajan selkä käännettynä syventyneenä tietokoneeseensa. SITTEN TULIVAT LASERIT Lasertulostimet toivat ratkaisevan helpotuksen lääkärin työhön. Kaikki tulosteet ovat prikulleen oikealla kohdalla, tulevat äänettömästi ja nopeasti. Tulosteita saa 10 sivua minuutissa. Jonotusta käyttäessä voi senkin minuutin - puolitoista käyttää potilaan kanssa juttelemiseen. Paperithan tulevat itsestään eikä niiden työntymistä tarvitse seurata katseella kuin alakierteistä tennispalloa. Erityisesti nyt voi vastaanottotilat siivota kaikista mahdollisista lomakkeista, kaavakkeista ja ohjeista. Niitä ei enää tarvita. Kuva 4. Dapal -ohjelmiston lääkeresepti uusi reseptejä ollenkaan koska saan uuden helpommin ja nopeammin. Sanoin edellä tarkoituksella apteekkarin ymmärtämässä muodossa. Minulle nimittäin kävi takavuosina, ennen tietokoneaikaa, niin, että eräänä päivänä Ranskan lomalta palattuani löysin silmätippareseptini valokopion valtakunnallisen lehden yleisön osastolta otsikolla ei hieroglyfejä resepteihin. Luulen, että tämäkin tapaus on saanut minut ponnistelemaan selkeisiin tulosteisiin. Kiitoksia vaan Urjalan apteekkarille vielä näin jälkikäteen. Ja Aamulehdelle. SELKEÄ LÄÄKERESEPTI ON POTILAS- TURVALLISUUTTA JA ESTÄÄ VÄÄRENNÖKSIÄ Suomen Lääkärilehdessä 35/99 käsitellään lääkereseptiväärennöksiä. Niitä on noin tuhat vuodessa ja määrä on lisääntymässä. Tavallisimmat väärennökset tehtaillaan aidoille varastetuille reseptilomakkeille. Vuonna 1999 vain neljä väärennöstä oli tehty ATK-lomakkeelle. Reseptilomakkeet tulisi säilyttää lukittavissa laatikoissa ja vielä parempi on tietysti, kun niitä ei tarvita lainkaan! Tai voisi... nimittäin valitettavasti kaikki samalla vastaanotolla työskentelevät kollegat eivät oikein vieläkään ole omaksuneet tietokonetyöskentelyä ja nyt tietokone haittaa heitä ja he kaikkine kaavakkeineen haittaavat minua. Kummankaan vastaanotto ei suju niin hyvin kuin voisi. KEHITYSTYÖ Jo ainakin viiden vuoden ajan olen tuonut omaa silmälääkärin näkemystäni Dapalin lääkäriohjelmaan. Veli- Pekka Palsi ja Santeri Lanér ovat ymmärtäneet minua usein jo ennen kuin itse olen keksinyt, mitä olen haluamassa. Viime aikoina Chantal on alkanut auttaa minua niissä asioissa, joissa oma tietämykseni ei ole riittävää, etenkin potilasopasteiden kuvituksessa ja taulukoissa. Uusimmassa Dapalin versiossa onkin runsaasti uusia tulosteita, joihin kannattaa tutustua. Pojan poikani Théon syntyessä 15.11.1999 klo 14.30 olin Dapalissa palaverissa Santerin ja Teuvo Korhosen kanssa. Tällä ei ole kovin paljon tekemistä aiheen kanssa, mutta minulla on halu kertoa tämä tapahtuma kaikille lukijoille. Eikö se olekin ymmärrettävää? Ja sallittavaa. Olenhan valinnut tähän esitykseeni vallattoman, puolipakinallisen tyylin. TIETOTEKNIIKKAAN PERUSTUVA POTILASKORTISTO HELPOTTAA HENKILÖTIETOLAIN NOUDATTAMISTA Samassa Lääkärilehdessä on myös kirjoitus kesällä 1999 voimaan tulleesta henkilötietolaista, jonka mukaan potilaalla on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot potilaskortistosta. Nämä tiedot pitää antaa potilaalle ilman aiheetonta viivytystä ja ymmärrettävässä muodossa. Käsin tehtyjen merkintöjen valokopio ei ole ymmärrettävässä muodossa. Théo Friberg, 4 kk, tutustumassa Dapalin lääkäriohjelman lapsille tarkoitettuun versioon.

IX JOITAKIN HYÖTYJÄ A:STA Z:AAN A) Tekemisen helppous. Lääkärin kannalta suurin hyöty on työn tekemisen helppous. Muistan miten rasittavaa oli aikoinaan kirjoittaa kuulakärkikynällä potilaskortit, lasireseptit, maksulaput ja muut tulosteet. Lisäksi käsin kirjoittaminen tuntuu nyt turhalta, koska se on ainutkertainen toiminta, jota ei myöhemmin voi hyödyntää samoin kuin tietokoneohjelmaan kirjoitettua tietoa. Palkkihaun avulla voin kirjoittaa parilla napin painalluksella kokonaisia lauseita. Haluan kirjoittaa vain kerran ei tauteja eikä jatkuvaa lääkitystä mutta hyödyntää sitä kaikille sopiville potilaille, ehkä yli tuhannelle potilaalle vuodessa! Tämä onkin kymmenessä vuodessa jo yli 10 000 kertaa hyödyntämäni lause! Ja samanlaisia valmiita lauseita yhden potilaskortin täytössä tulee käyttäneeksi kymmenkunta. Laskekaa itse, mikä ajansäästö! B) Todistukset ja lähetteet. Potilas saa todistukset heti ja lähetteet lähtevät välittömästi postiin tai faksitse. Tämä nopeuttaa ratkaisevasti hoitoon pääsyä. Aikaisemmin sanelin todistukset, lähetteet ja potilaskortit joko vastaanoton aikana tai sen jälkeen. Sitten postitutin ne kirjoittajalle, joka lähetti ne edelleen. Kaikkeen tähän tuhraantui aikaa ja rahaa. Ja potilaskortit seilailivat ties missä. Usein niitä olisi tarvittu vastaanotolla, jos potilas joutui tulemaan nopeasti uudestaan. Laskimme Pirkko Kukkosen kanssa, että yhden vastaanoton kirjoittamiseen häneltä kului keskimäärin 4 tuntia. Nyt tämä tapahtuu vastaanoton yhteydessä eikä ole vaaraa, että potilaskortit hukkuvat tai ovat väärässä paikassa. Pirkko Kukkonen on aloittanut vastaanottoavustajan työt Forssassa 30 vuotta sitten. Hän on nähnyt kaikenlaisia lääkäreitä ja monta tekniikkaa. Kysyin häneltä taannoin, voisiko hän vielä tulla toimeen ilman Dapalia. En mitenkään! Se ei olisi mitenkään mahdollista. Katsomme Forssassa noin 6 000 potilasta vuodessa. Paikatkaan eivät riittäisi paperisten potilaskorttien säilyttämiseen. C) Lääkäri osana henkilökuntaa. Muulle henkilökunnalle on helpotus kun myös lääkäri käyttää tietokoneohjelmaa. Aikaisemmin piti hakea jo edellisenä päivänä lääkärikortit esille, vastaanoton yhteydessä täyttää käsin lomakkeisiin potilaan nimiä, sosiaaliturvatunnuksia, osoitteita jne. ja sitten seuraavana päivänä laittaa potilaskortit uudestaan paikoilleen. Käytännössä yhden henkilön työ kului tähän turhaan ja turhauttavaan työhön. Henkilökunta arvostaa sitä, että voi käyttää tämänkin ajan asiakkaiden palveluun. Dapal-ohjelma onkin tiimityötä. Sitä voi hyvin verrata liukuhihnatyöhön, jossa kaikkien olisi tehtävä oma osuutensa mahdollisimman hyvin. Se alkaa ajanvarauksesta, jatkuu lääkärin tai optikon tutkimuksen kautta myyntiin ja sieltä hiomakorttiin ja valmiiden lasien luovutukseen. Jos joku tämän hihnan ääressä ei tee työtään (lue: täytä korttiosuuttaan) kärsii siitä koko tiimin työ ja lopullinen tuote. Muiden on työlästä paikata tiimiin sopeutumattoman tekemättä jättämisiä. Kyseessä ei ole edes se tiimin heikoin lenkki, vaan sillä kohdalla ei ole lenkkiä ollenkaan! D) Tietoyhteiskuntapotilaat. Suurin osa potilaista käyttää omassa työssään tietotekniikkaa. Heistä tuntuu erityisen takapajuiselta, jos heidän silmälääkärinsä täyttelee paperikortteja. Siinä saa jotenkin hassunkurisen ja jälkeenjääneen leiman. Mahtaako lääkärin tiedotkin olla samaa tasoa? Miten tämä lääkärini seuraa aikaansa medlinesta tai vastaavista? Samaan aikaan maailmalla Suomea suitsutetaan edelläkävijämaana, jossa lapset ja Mato Valtonen surffaavat wap-kännykällä langattomasti Internetisssä puhumattakaan Linus Thorvaldsista, joka lienee tällä hetkellä tunnetuin suomalainen Linuxineen ja Cruseoineen. E) Soittelijat. Usein potilaat soittelevat asioistaan vastaanotolle. Aikaisemmin piti pyytää soittamaan puolen tunnin kuluttua uudelleen. Sillä aikaa henkilökunta haki potilaskortin esille. Nyt asiat hoituvat helposti, vaikka toisen potilaan tutkiminen olisikin kesken. Soittaja saa vastauksen heti ja esimerkiksi todistuksen kotiinsa seuraavana päivänä postitse tai välittömästi faksilla tai sähköpostilla. F) Odottajat. Ohjelmasta näkee koko ajan, millaisia potilaita on odottamassa ja kuinka kauan he ovat odottaneet. Tämä auttaa suunnittelemaan vastaanottoa. Esimerkiksi kannattaa napata sokeritautipotilas laajenemaan ennen glaukoomapotilasta vaikka glaukoomapotilaan aikavaraus olisikin ennen sokeritautipotilasta. Taannoin eräs kollega moitti henkilökuntaa siitä, että se oli ottanut koululaisen viimeiseksi ja aikaa kuluu, kun joutuu laajentamaan. Miksi hyvä kollega et ottanut koululaista jo aikaisemmin sisälle ja lähettänyt laajenemaan toiseksi viimeistä potilasta tutkiessasi? G) Sukulaiset ja tuttavat. Usein on hyötyä siitä, että pääsee lukemaan myös potilaan sukulaisten tietoja, näin ainakin glaukoomapotilaiden kohdalla, jolloin selvitetään perinnöllisyyttä. H) Hinnat. Potilaskorteista näkee aikaisemmin potilaalta perityt hinnat. Tästä on joissakin tapauksissa hyötyä, varsinkin, jos potilas käy vuorotellen eri lääkäreillä. I) Historiatulosteet. Erilaiset historiatulosteet ovat nopeita ja hyödyllisiä informaation lähteitä ja niitä kannattaa liittää todistuksiin ja lähetteisiin mukaan. Glaukoomahistoria on hyvä liittää B-todistuksiin, refraktiohistoria kaihileikkauslähetteisiin, käyntihistoriatuloste maksuineen E- todistukseen. Lisäksi lasihistoriatulostetta voi käyttää moniin eri tarkoituksiin. J) Lasikortti ja piilolasikortti. Lasikortista on hyötyä esim. silloin, jos asiakas alkaa kaivella kassistaan noin seitsemät lasit. Oikeat lasit voi tunnistaa esimerkiksi sangan merkistä. Jos optikko jo on tutkinut potilaan, pitää tietysti käydä lasikortissa katsomassa tulokset ja kommentit. Samoin piilolasikortissa piilolasiasiakkaiden kohdalla. Kerran eräs potilas väitti näkevänsä paremmin naapurin laseilla kuin omillaan. Kävin katsomassa naapurin lasit lasikortista, kokeilin potilaan näköä näillä arvoilla ja totta se oli! Hän näki paremmin naapurin laseilla! K) Kalenteri. Vastaanottopäiviä suunnitellessani käyn kotoani modeemiyhteydellä katsomassa eri vastaanottopaikkojen vapaat päivät ja katson, missä päin on tarvetta. Näin voin helposti luoda oman kalenterini. Aikaisemmin piti soittaa vuorotellen työaikana eri paikkoihin ja yrittää sovittaa vastaanottoja muiden lääkäreiden vastaanottoihin

X sopiviksi. Se vei sekä omaa että henkilökunnan työaikaa. Voin myös itse varata kotoa aikoja potilaille. L) Työn tehostuminen. Jos joku on lukenut yllä olevan huolellisesti on hän voinut huomata miten huikea on tietokoneohjelman mukanaan tuoma ajan säästyminen. Vastaanotto kestää 8 tuntia ja sinä aikana lääkäri katsoo esimerkiksi 25 potilasta. Tämän voisi tietysti hyvin tehdä ilman ohjelmaakin. Mutta koska hän samalla tekee myös lähetteet ja todistukset, säästyy aikaa 4 tuntia (kirjoittajalta ) ja yhden henkilökuntalaisen päivän työ (8 tuntia) eli lääkäri onkin tehnyt 8 tunnissa oman työnsä lisäksi 12 tuntia muiden töitä! Melkoinen työn tehostuminen siis. Sillä on jo merkitystä säästöinä vastaanottopaikan henkilöstökuluissakin. M) Tiede ja tutkimus. Ohjelmaa voisi käyttää monin eri tavoin erilaisiin tieteellisiin tai kliinisiin tutkimuksiin. Tämä on ymmärtääkseni toistaiseksi aivan kyntämätön sarka. Itse olen joskus ajatellut tutkia, kuinka monella potilaallani on pseudoexfoliaatiota. Voisin merkitä esimerkiksi vuoden aikana kortin tiettyyn kohtaan kaikkien potilaiden exfoliaatiotiedot ja tulostaa ne sitten vuoden lopussa. Tai jonkun muun seikan. Kyllähän sellaisia löytyisi: Refraktion, visukset, diagnoosit, paineet, c/d... Ainakin potilasmäärä olisi jo vuodessa melkoinen. Ehkä kannattaisi keskustella sairaalalääkäreiden kanssa ja miettiä yhdessä, olisiko jotakin tämäntyyppistä järkevää tutkittavaa. Sehän tulisi täysin normaalin potilastyön ohella. N) Potilaista huolehtiminen. Eräs tapa hyödyntää ohjelmaa olisi hakea esimerkiksi Hypertensio ocularis potilaat tai vaikka verkkokalvon rappeutumaa sairastavat potilaat ja lähettää heille kirjeet, jos heidän tautiinsa on tullut uusia tutkimustapoja tai uusia hoitoja. Esimerkkinä vaikkapa sinikeltakentät Hypertensio ocularis potilaille ja fotodynaaminen hoito verkkokalvon rappeutumaa sairastaville potilaille. Tämäntapainen toiminta olisi todellista potilaista välittämistä....opqrstuvwxy Omat kommenttisi! Kerro meille mitä minulta unohtui (laita kommenttisi sähköpostilla kalevi.friberg@kolumbus.fi tai santeri.laner@dapal.fi) Z) Potilaspalaute. Uusimpien uudistusten joukossa on myös Z-kortti, joka on tehty asiakasseurantaa varten. Se on mielestäni erinomainen ja suosittelenkin sen käyttöön ottoa kaikissa liikkeissä. Minun liikkeissäni merkitään Z-kortin lisäksi valittajan tarkempi tarina tämän lasikortin X-korttiin ja näin merkityt ongelmatapaukset sitten käsitellään kuukausipalavereissa. Myös käsittely ja sen tulos kirjataan samaiseen X-korttiin. (Muistutan epätietoisia siitä, että lääkärikortissa on oma X-korttinsa ja lasi- ja piilolasikortissa on oma yhteinen erillinen X-kortti). OHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Ottaessaan ohjelman käyttöön lääkäri ei heti säästä omaa aikaansa, vaan päin vastoin aluksi hänen pitää ottaa päivässä vähemmän potilaita kuin ennen. Tämä perustuu kahteen seikkaan. Ensinnäkin potilaskortin täyttäminen on uutta ja alussa sen vuoksi hidasta. Alussa uusi käyttäjä ei voi esimerkiksi ymmärtää palkkihakujen merkitystä tai osata niiden käyttöä potilaskortin täytön nopeuttajana. Ja aluksi täytyy palkkihaun lauseetkin muokata mieleisekseen, sekin vie aikaa. Ei siis tarvitse tyytyä muiden tekemään slangiin vaan palkkeihin voi ihan itse kirjoittaa ei vain sujuvaa vaan jopa soljuvaa suomea! Tai ruotsia. Tai ranskaa! Kaikki vanhemman ikäpolven lääkärit eivät myöskaan hallitse edes tekstinkäsittelyä puhumattakaan itse ohjelman sisällä olevista nopeuttavista toiminnoista kuten CTRL-T (poistaa sanan), CTRL-Y ja CTRL-X (poistavat rivin), CTRL-R (tuo poistetun rivin takaisin), CTRL-END (poistaa rivin loppuosan), CTRL-HOME (poistaa rivin alkuosan) jne. Nämä ja paljon muuta kannattaisi käydä opettelemassa koulutustilaisuuksissa, joita Dapal järjestää lääkäreille. Toisekseen lähes kaikkien potilaiden kortit on täytettävä alusta, ellei sitten vastaanotolla jo ole ohjelmaa käyttävää lääkäriä, jolloin aikaisemmin käyneiden potilaiden kortit on jo valmiiksi täytetty. Aikaa alkaa säästyä vasta sitten, kun ohjelma on tutumpi ja varsinkin sitten, kun potilaat tulevat uudelleen, jolloin kortin täyttö nopeimmillaan vie 5 sekuntia (paineet muuttuneet) tai ei niinkään pitkään (paineet ennallaan). Siitä huolimatta saa kaikki tarvittavat tulosteet. Maksut, lääkkeet, hoitomääräykset ja potilasohjeet! X-KORTTI Seuraava askel, laadun kannalta tärkein, lääkäriohjelman nopeampaan ja parempaan käyttöön tapahtuu silloin kun lääkäri on sanellut potilaista tietoja X- korttiin. Selitän hiukan. Meillä kaikilla on potilaita, joilla on viiden sentin klemmarilla tai puolen sentin paksuisella kumilenksulla yhteen sidottu noin kolmen sentin paksuinen, yli 20 potilaskäynnin potilaskorttikasa näkökenttineen, lähetejäljennöksineen, epikriiseineen ja B-todistuksineen. Potilaskorteissa on ainakin kolmen eri lääkärin persoonallista käsialaa, joista osasta ehkä saisi selvän. Vertaa kohtaa ei hieroglyfejä...! Vastaanottoavustaja jymäyttää tämän potilaskorttikasan eteesi pölyiselle pöydälle! Lisäksi hän hakee kansiosta vielä kaikki aikaisemmat hermosäiekuvat ja papillakuvat lausuntoineen ja heittää ne kasan päälle. Päällimmäiset dokumentit alkavat hiljalleen valua peittäen alleen osan tutkimusvälineistä ja tippapulloista, aivan kuin hidastetussa filmissä. Samaan aikaan potilas kertoo selkäsi takana kuulumisiaan, kaikki asiat kerralla ja henkeä vetämättä, koska lääkärillä on kiire. Ja penkoo samalla puolipimeässä tutkimushuoneessa vanhoja lasejaan lattialle heittämästään kassista, jonka itse olet nostanut ähkien ylös ja hirttänyt sähkötuolin kädensijaan. Pyynnöstä myös Kela-kortin, aikaisemmat lasireseptit, glaukoomakortin ja lääkereseptit. Erillisestä pyynnöstä vielä sydän - ym. lääkkeet. Saattaja kinuaa jo taksilappua. Noin 4 potilasta saattajineen odottaa vuoroaan 5 hengen odotushuoneessa. Siellä on kylmä. Kommentit nimittäin kuuluvat oven läpi. Kotiin pitäisi soittaa. Kahvillekin tekisi mieli. Onko tämä skenaario tuttu? Käsi pystyyn, jos on! Sitten pitää levittää tämä arvokas paperikasa tutkimuspöydälle ja yrittää selvittää potilaan aikaisemmat vaiheet ja nykyinen tilanne ja tarve! Lukemiseen menee vähintään 5 minuuttia. Stop! Juuri tämä on se hetki, jolloin potilaan tarina on muistissa. Nyt se kannattaa sanella nauhurille, josta vastaanoton tytöt tai pojat sen sitten aikanaan kirjoittavat potilaan X-korttiin. Silloin, kun liikkeessä on hiljaisempaa aikaa. Jos tarinaa ei nyt sanele X-korttiin, menee taas seuraavalla kerralla 5 minuuttia potilaskorttikasan penkomiseen. Ja sitä seuraavalla kerralla taas 5 minuuttia... Sen sijaan esim. puolen sivun mittaisen yhteenvedon lukee nopeasti X-kortista. Minä en enää edes avaa klemmareita enkä paukuttele kumilenksuja! Luen X-kortin tiedot ennen kuin otan potilaan sisään.

XI Usein sanelen X-korttiin potilaan lähdettyä. Potilaan tutkimiseen ja hoitoon kuluu siis ainakin minulta enemmän kuin vain se aika, jonka potilas istuu tutkimustuolissa. Mutta sen ajan, kun potilas on läsnä, voin omistautua kokonaan hänen tutkimiseensa ja hänen kuulemiseensa. Minulla on koko hänen tarinansa tuoreessa muistissa ja usein vielä tulostettuna edessäni. Uusista ja omista potilaistani minulla ei edes ole paperipotilaskortteja. Kovertuneet papillat piirrän näkökenttiin, tosin harvoin, sillä yleensä käytössäni on papillakuvat. Juuri muuta en enää piirräkään. Joskus piirrän koosteeseen tutkimustiedoista, jonka annan potilaalle säilytettäväksi niin kuin muutkin tulosteet, mm. näkökentät ja silmänpohjakuvat. Näin nämä eivät täytä vastaanottojen kortistotiloja ja potilaalla on aina kaikki tiedot itsellään. Hän voi tarvita niitä oman hoitavan lääkärinsä tykönä. Hän voi halutessaan helpommin kääntyä myös muiden kollegoiden puoleen ja vaihtaa lääkäriä. Todella raivostuttavaa on, kun potilas on aikaisemmin käynyt muilla kollegoilla, mutta on saanut vain maksulapun ja lasireseptin, josta siitäkin puuttuvat viksukset ja paineet! Potilaskortin kuvittamisesta vielä lisäsananen. Varsinaista piirrosohjelmaakin voi käyttää, jos on taitava. Minä itse en oikein osaa piirtää piirrosohjelmilla ja koen ne muutenkin hankaliksi. Periaatteessa olisi joskus kiva liittää väripiirroksia potilaan sairaskertomukseen. Olen ajatellut kokeilla. Vastaanottojen Mircrosoft Windows tarjoaa piirrosohjelma Paintin, joka on aivan hyvä. Pidemmälle edenneet voivat liittää tekstiä X-korttiin myös muista ohjelmista tai Internetistä. Itselläni on Duanen silmälääkärikirja CD-levyllä ja sieltä voin käydä hakemassa tietoja ja liittää ne potilaan X-korttiin, jos potilaalla on esimerkiksi jokin harvinaisempi silmätauti. X-kortin tiedot, tai halutun osan niistä, voi sitten liittää erilaisiin todistuksiin tai lähetteisiin. X-korttia on helppo täydentää, jopa sen alkuun tai väliin, onhan kyseessä aivan tavallinen tekstinkäsittely. Usein aloitankin X-kortin viimeisestä tapahtumasta, vaikkapa kaihileikkauksesta, ja täydennän X-kortin muilta osin myöhempien käyntien yhteydessä, jos potilas vielä tulee... Kertakäyntipotilaistahan ei kannata tehdä kovin täydellistä korttia. HYVÄ LÄÄKÄRI ON LIIAN VÄHÄN Nykyään ei enää riitä, että lääkäri osaa työnsä, tutkii huolellisesti, päätyy oikeisiin diagnooseihin ja johtopäätöksiin, hoitaa oikein ja määrää oikeat lasit. Ja on vielä kaupan päälle ystävällinenkin. Tämäkään ei enää riitä. Mitä sitten tarvitaan lisäksi? Otan esimerkkejä: Kaihipotilas. Teillä on kaihi silmissä. Tulkaa kontrolliin vuoden kuluttua! Tässä on maksulappu ja lasiresepti. Kyllä Te niillä vuoden pärjäätte. Tämä ei riitä. Kaihipotilaalle on annettava kooste tutkimustuloksista, tietoa kaihista ja sen kehittymisestä ja hoidosta. Hänelle on annettava paikkakunnan leikkausmahdollisuudet, sairaalat ja yksityiset, hintoineen. Glaukoomapotilas. Tässä silmätipat. Kontrolli puolen vuoden kuluttua ja näkökentät ennen sitä. Tämä ei riitä. On annettava kooste tutkimustiedoista, tietoa glaukoomasta (opas), kirjallista tietoa lääkkeiden tiputtamisesta ja niiden sivuvaikutuksista, selkeä lähete näkökenttiin ja tietoa näkökenttätutkimuksista, glaukoomakortti, johon on merkittynä seuraavan käynnin ajankohta ja sitä ennen tehtävät tutkimukset. KOULULAISET JA TYÖTERVEYSPOTILAAT Yhä useammin jokin kolmas taho toimi maksajana. Näin esimerkiksi koululaisten ja työterveyspotilaiden kohdalla. Maksaja haluaa reaaliaikaisen selkokielisen selosteen tutkimustuloksista ja mahdollisesta jatko-ohjelmasta. Dapalin ohjelmasta löytyy tällainen vastaus koululaisille, vanhuksille, sotilaille, työterveyteen jne. Sitä kannattaa käyttää. Tässäkään ei enää riitä, että lääkäri on hyvä. Lääkärin on lisäksi pystyttävä näyttämään hyvyytensä selkokielisesti sekä potilaille että maksajalle. DAPALIN OPETTELU Kaikkien ohjelmien käyttäminen vaatii opettelua. Kukaan ei käytä Exceliä, Accessia tai Corel Drawta opettelematta niitä. Tavallista on, että ohjelman opettelu vie 20 oppituntia ja syventävä vaihe toiset 20 oppituntia. Näin ainakin ATKajokorttikursseilla, joissa itse olen ollut mukana. Miksi ihmeessä siis lääkärin pitäisi pystyä opettelematta käyttämään Dapalia heti oikein? Miksi jotkut lääkärit ovat niin päntäpäisiä, että yrittävät oppia kokeilemalla ja tekemällä kaikki mahdolliset virheet? Alussa kannattaakin uhrata muutama tunti Dapalin lääkäriohjelman opettelemiseen. Kun alusta lähtien täyttää lääkärikortin oikein, saa heti loogisia tulosteita. Silloin myös oppii ohjelman nopeammin ja saa sitä kautta nopeammin ilon ja hyödyn. Tai ainakin välttää vihan ja voimattomuuden tunteen tämän uuden tietotekniikan edessä. Suosittelen lämpimästi osallistumista Dapalin järjestämään lääkäriohjelman opetukseen. Sieltä saa käytännön täyttötaidon ja taatusti uusimmat vinkit. Tutustu myös huolellisesti tähän oppaaseen! Jo pelkästään sitä soveltamalla pääset pitkälle. TRILJOONA VUOTTA AIKAA VIELÄ Kuulakärkikynäsilmälääketiede on jo huippuunsa kehitetty. Tietokoneavusteinen sen sijaan on vasta kehityksensä alussa. Ja aikaa on rutosti, koska viimeisten tietojen mukaan maailmankaikkeus kestää vielä ainakin triljoona vuotta... ja senkin jälkeen voimme jatkaa Dapalin kehittelyä rinnakkaisuniversumissa. Olen tässä yrittänyt valottaa omalta kohdaltani murrosta kuulakärkikynäsilmälääketieteestä nykyaikaiseen vastaanottoon. Olen kokenut olevani aitiopaikalla silminnäkijänä suunnilleen samassa asemassa kuin Ahon Juhani aikoinaan kertoessaan murroskaudesta hevospelistä junakuljetuksiin. Kehityksen juna on jo aikaa sitten lähtenyt kuulakärkikynäsilmälääketieteen asemalta ja kiihdyttää kohti horisonttia suuntana vuosi triljoona. Nyt on vihon viimeinen hetki hypätä kyytiin. Kohta vauhti on liian kovaa. Tapaamisiin junassa!

1 1. PIKASTARTTI Seuraavassa on eri pituisia oppimääriä, joiden avulla voit ottaa pikastartin Dapal - ohjelmiston käytössä. Varsinainen seikkaperäinen johdanto ohjelmiston käyttöön esitetään vasta näiden jälkeen. Silti jo seuraavassa selostetun lyhimmän oppimäärän mukaan täytetyistä lääkärikorteista saadaan perustilastot potilaista lääkintöhallitusta varten ja muuta tilastointia lasireseptien määristä yms. 1.1. LYHIN MAHDOLLINEN OPPIMÄÄRÄ on tarkoitettu uusille käyttäjille tai sellaisille vanhoille käyttäjille, jotka mieluummin turvautuvat kynään ja paperiin. Mene ensin ajanvarauksesta lääkärikorttiin F2-Funktiopainikkeella. Mene sieltä kyseisen potilaan kohdalle nuolinäppäimillä (mikäli ajanvaraus ei käytössä, paina H-kirjainta niin kuin [H]ae). Sitten 4 kohdan ohjelma: 1) Paina Enter-näppäintä, jolloin nimikirjaimesi tulevat lääkärikortin oik. yläreunaan. 2) Paina toistamiseen Enter-näppäintä, jolloin päivämäärä tulee näkyviin. 3) Hyväksy tämä lääkärikortti painamalla näppäinyhdistelmää Ctrl + Enter. 4) Ohjelma kysyy annoitko lasireseptin: Kyllä/Ei? Vastaa kysymykseen painamalla joko K- kirjainta tai E-kirjainta riippuen siitä, oletko antanut lasireseptin vai ei. (K tarkoittaa [K]yllä, E tarkoittaa [E]i). 5) Paina F9 ja ota haluamasi tulosteet (liiku listassa esim. nuolinäppäimillä ja valitse Enterillä) Siinä kaikki! Seuraavaksi voit mennä Esc-näppäimellä pois lääkärikortista lääkäriohjelman potilaslistaan ja valita uuden potilaan nuolinäppäimillä (tai hakea painamalla [H]ae). Kun olet uuden potilaan kohdalla, toistat vain yllä olevat toiminnot. Tämän lääkärikortin tekeminen vei noin 3-7 sekuntia riippuen sorminäppäryydestäsi. Jo tälläkin täytöllä saat hyödyksesi esimerkiksi kaikki hoitomääräyslähetteet ja ohjeet potilaille. Hoitolähetteet eivät kuitenkaan ole aivan täydellisiä, esim. näkökenttälähetteistä puuttuu potilaan refraktio, jota näkökenttälaite tarvitsee laskiessaan keskeisen näön korjauksen. Tästä kuitenkin enemmän seuraavissa kappaleissa.

2 1.2. ERITTÄIN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Tässä pyritään antamaan lääkärille enemmän hyötyä siitä, että hän käyttää tietokoneohjelmaa. Uudet hyödyt ovat lasiresepti ja lääkärinpalkkiokuitti. Tämä onkin jo 90% tavallisimmin tarvittavista tulosteista! 1) Aloita samalla tavalla kuin edellä. 2) Lyhimmän oppimäärän kolmannessa kohdassa älä vielä hyväksy korttia vaan mene enterillä, nuolinäppäimellä tai nopeimmin PageDown-näppäimellä kohtaan lasiresepti. Olet ensin palkkihaun kohdalla. Sen mukaan minkälaiset lasit aiot antaa, kirjoita esimerkiksi P = progressiivinen, B = bifokaalilasit, L = lukulasit jne. Tämän jälkeen paina enteriä, jolloin sinulle tulee valmis lista vaihtoehtoja. Valitse niistä oikea menemällä nuolinäppäimellä sen kohdalle ja painamalla Enter. Tämän jälkeen tarkista, että palkin jälkeen on näkyvissä kirjain M, K tai L (muuten lasiresepti ei tulostu). Kirjoita sitten lasimääräyksesi. Vinkki: Huomaa, että esim. +1.00 tulee helpommin näppäilemällä 1 ja Enter ja +0.75 vastaavasti painamalla.75 ja Enter (ei tarvitse näppäillä +1.00 jne., eli kaksi näpäystä kuuden sijaan!) 3) Jatka sitten nuolinäppäimillä tai Enterillä kohtaan maksu. Kirjoita tähän konsultaatiopalkkiosi suuruus. Huomaa: Palkkio on kirjoitettava kahdesti. Ensimmäinen summa on kokonaismaksu ja jälkimmäinen on käyntipalkkio. Kokonaismaksu voi olla lääkärinkäyntipalkkiota suurempi, jos olet tehnyt esimerkiksi todistuksen. Todistuksen hinta täytyy päässä laskien lisätä ensimmäiseen summaan. Jos siis on kyseessä pelkkä lääkärinkäynti, merkitse esimerkiksi 300 mk 300 mk. Jos taas otat esim. ajokorttitodistuksesta 116 mk, merkitse 416 mk 300 mk. 4) Nyt jatkuu kuten edellä: Hyväksy kortti Ctrl_Enter ja vastaa kysymykseen, annoitko lasireseptin. 5) Paina F9 ja ota haluamasi tulosteet (liiku listassa esim. nuolinäppäimillä ja valitse Enterillä) Mene Esc-näppäimellä aloittaen seuraavan potilaan kohdalle ja aloita alusta.

3 1.3. LYHYT OPPIMÄÄRÄ Tähän on kerätty ne tavallisimmat merkinnät, joita lääkärit tekevät käsinkirjoitettuun potilaskorttiin. Jos Dapal-kortin täyttää tämän lyhyen oppimäärän mukaan, ei enää tarvita paperikortistoja lainkaan viemään tilaa ja muun henkilökunnan aikaa! Alku on sama kuin edellä eli F2-Funktionäppäimellä lääkärikorttiin ja siellä nuolella kyseisen potilaan kohdalle ja sitten Enterillä sisään, jolloin tulevat lääkärin nimikirjaimet näkyviin, uudestaan Enter, jolloin tulee päivämäärä. Tämä kaikki on jo tuttua. 1) Sitten Enterillä, nuolilla tai nopeimmin PageDown -näppäimellä kohtaan refraktio. 2) Kirjoita tähän refraktio ja visukset, mahdollisesti myös ADDi. Esim: Oik. +1.00 cyl +1.00 ax 0 Visus 1.0 / Vas. +1.00 cyl +1.00 ax 0 Visus 1.0 / ADD +2.50 3) Jatka silmänpaineisiin Enterillä tai nuolinäppäimellä (eteenpäin) ja merkitse silmänpaineet, ensin oikea, Enter ja sitten vasen esim. 18 Ta 18. 4) Jatka Enterillä tai nuolinäppäimellä kohtaan SP = silmänpohja. Olet palkkihaun kohdalla ja painamalla suunnittelemasi lauseen pari ensimmäistä kirjainta pääset valikkoon, josta voit valita mieleisesi valmiiksi kirjoitetun lauseen, esim. NORMAALIT SILMÄNPOHJAT. Kun olet löytänyt haluamasi lauseen painat Enteriä, jolloin lause siirtyy potilaskorttiin kohtaan Silmänpohja. Käyttäjän vinkki: Jos haluat, voit jatkaa kirjoittamalla vapaata tekstiä rivi loppuun tai vaikka seuraavat 3 riviä. Jos taas et halua ollenkaan valmiita lauseita, paina välilyöntiä palkkihaun kohdalle tullessasi niin voit kirjoittaa suoraan pelkkää vapaata tekstiä. Supervinkki: Eräs Dapal-ohjelman hienouksista on juuri se, että palkkihaun alta löytää usein tarvitut valmiit lauseet. Niiden käyttö kannattaa opetella, koska ne nopeuttavat huomattavasti kortin täyttöä. Jos et löydä mieleisiäsi valmiita lauseita voit itse tehdä uusia tarpeidesi mukaan! Miten, sen löydät seuraavista kappaleista. 5) Silmänpohjan alla olemme kohdassa ST = STATUS. Tässä on käytössäsi vielä 3 palkkihakuriviä statusta varten. Esimerkkejä mahdollisista palkkihauista: ET = ETUOSAT RAUHALLISET MY = MYKIÖISSÄ TUMASKLEROOSIA GO = GONIOSKOPIA, GRADUS SIL = SILMIEN LIIKKEET NORMAALIT PEI = PEITINKOKEESSA EI LIIKETTÄ W = WORTHIN VALOT NÄKEE NELJÄNÄ jne. (Valikon vaihtoehtoja voi vapaasti lisätä ja ne on myös jälkikäteen muokattavissa) Jokaisen palkkihakumerkinnän jälkeen voit jatkaa vapaalla tekstillä, esimerkiksi: Palkkihaku MYKIÖISSÄ TUMASKLEROOSIA TAKAKOTELOSAMENTUMAA Vapaa teksti JA KORTIKAALISTA SAMENTUMAA OIKEASSA ENEMMÄN OIK. MYÖS KESK. LISÄÄNTYNYT VIIME KERRASTA DIOPTRIAN. Käyttäjän vinkki: Tarkoituksena ei ole täyttää kaikkia rivejä aina alusta loppuun. Täytä vain sen verran kuin tarvitset ja ehkä seuraavalla kerralla lisää.

4 Supervinkki: Dapal-ohjelman ja yleensäkin tietokone-ohjelman tuoma etu on mm. juuri siinä, että kun potilas tulee seuraavan kerran, on suurin osa merkinnöistä jo tehty ja uudet tiedot on helppo lisätä/muuttaa lähes valmiiseen korttiin. Lääkärin ja muun henkilökunnan suurimmat ajansäästöt syntyvätkin silloin jos sama potilas tulee vastaanotolle yhä uudestaan ja uudestaan! Jos esimerkiksi vain silmänpaineet muuttuvat, kestää uuden kortin täyttäminen minulta noin 5 sekuntia! Miksei teiltäkin! 6) Lasiresepti. Katso ensin mitä on jo edellä kirjoitettu tästä kohdasta. Uutta on se, että kohta refraktio voidaan nyt siirtää tähän parilla napin painalluksella! Kun tulet lasireseptin palkkihakuun ja painat esim. M + Enter tulee näkyviin Moniteholasit ja koko refraktio. Lisätietoa: lisäksi tulee näkyviin M-kirjain, joka tarkoittaa sitä, että lasireseptiin tulostuu sekä kaukoarvot, lähiarvot ja ADDi. (Kirjain K tarkoittaisi sitä, että lasireseptiin tulostuisi kaukolasiarvot ja ADDi ja kirjain L sitä, että lasireseptiin tulostuisi ADDi ja lähilasiarvot). Ohessa muita esimerkkejä merkinnöistä: Vaihtoehto Merkintä kortissa L + Enter =Lähilasit L Refraktio K + Enter =Kaukolasit K Refraktio P + Enter =Piilolasit K Refraktio M B + Enter =Bifokaalilasit M Refraktio M EI + Enter =Ei lasimääräystä M Refraktio M E + Enter =Erikseen lähi- ja kaukol. M Refraktio K Y + Enter =Yleislasit K Refraktio L P + Enter =Puolilasit L Refraktio M S + Enter =Syväterävät lähit.las. M Refraktio jne. Merkinnät ovat käyttäjien vapaasti muokattavissa. Kaikki merkinnät eivät välttämättä kopioi refraktiota. Kopioinnin voi tehdä myös kirjoittamalla lasireseptin selitekohtaan neljä yhdeksikköä (9999) + Enter. Jos lasiresepti ei ole sama kuin refraktio pitää sinun käydä muuttamassa muuttuva kohta/kohdat. 7) Kirjoita maksu kuten aiemmassa kohdassa on kerrottu. 8) Hyväksy kortti (Ctrl_Enter) 9) Merkitse Kyllä/Ei, oletko antanut lasireseptin. 10) Paina F9 ja ota haluamasi tulosteet (liiku listassa esim. nuolinäppäimillä ja valitse Enterillä) Tällä tavalla täyttäessäsi potilaskortin saat kaikki tulosteet kunnollisesti. Esimerkiksi näkökenttälähetteisiin tulee nyt näkyviin refraktio ja visukset. Käyttäjän vinkki: Suurin hyöty koituu siitä, että seuraavalla kerralla täyttämiseen ei enää juurikaan kulu aikaa. Hyöty tulee lääkärin lisäksi henkilökunnalle ja myös potilaalle, jota on enemmän aikaa tutkia ja jonka kanssa voi keskustella muistakin tärkeistä asioista kuten säästä.

5 2. KÄYTÖN PERUSTEET Tässä kappaleessa käydään läpi käyttöön tarvittavat tekniset perustiedot. Kaikkea seuraavassa esitettyä ei tarvitse opetella ennen ohjelman käyttöä. Suositeltavaa onkin, että poimit seuraavasta pääkohdat ja opettelet loput käytön yhteydessä. 2.1. NÄPPÄIMISTÖ Ohjelman käytössä on välttämätöntä muistaa vain neljä näppäintä ja yksi näppäinyhdistelmä. Nämä ovat: Toiminto Näppäin Alias HYVÄKSY & VALITSE Enter, Return MUUTA & TALLETA Ctrl Enter Ctrl_Enter Control+Enter tms. LISÄÄ Insert Ins PERU & PALAA Esc Escape POISTA Del Delete Hyväksy ja valitse: Enter Enteriä käytetään siirryttäessä ohjelman kentästä seuravaan kenttään (eli hyväksytään kenttään syötetty tieto). Enteriä käytetään myös valittaessa esim. luettelosta jokin vaihtoehto (palkkihauissa jne.) Uuden lääkärikortin täyttö edellisen käynnin tietojen pohjalta aloitetaan myös Enterillä. Tallennus ja muutos: Control_Enter Tallentaminen tapahtuu aina näppäinyhdistelmällä Ctrl_Enter. Tämä tarkoittaa Enter -näppäimen painamista kertaalleen, pitäen samalla Control -näppäin alaspainettuna. Myös samana päivänä täytetyn lääkärikortin sekä mm. palkkihakutekstien muutos aloitetaan tällä näppäinyhdistelmällä (Huom! Tekstinkäsittelyohjelmissa tämä yhdistelmä aiheuttaa yleensä pakollisen sivunvaihdon).

6 Lisäys: Insert (Ins) Insertillä aloitetaan lisäys (esim. uusi potilas henkilötietokortistoon, uusi vaihtoehto palkkihakuvalikkoon tms.) Tämän lisäksi Insert vaihtaa kirjoitustilanteessa korvaustilan ja lisäystilan välillä (esim. jos haluat lisätä tekstiä aiemman tekstin edelle tai väliin ). Peru ja palaa: Escape (Esc) Escapella palaat esim. lääkärikortista takaisin päävalikkoon. Lisäksi saat sillä peruttua esim. lääkärikortin täytön ilman tallennusta. Joissain paikoin on tarpeen painaa Escapea useampaan kertaan haluttuun kohtaan palaamiseksi. Poista: Delete (Del) Deletellä poistetaan valittuna oleva kohde. Yleensä poisto tehdään jostakin listasta kuten palkkihaun vaihtoehtojen luettelosta. Palkkihakulistoista ensimmäinen poisto siirtää kohteen roskakoriin (lisää nimen eteen miinusmerkin) ja toinen poistaa kohteen lopullisesti. Palkkihakujen vaihtoehtoja lopullisesti poistettaessa tulee ottaa huomioon, että ne poistuvat näkyvistä myös niistä aiemmista lääkärikorteista joissa niitä on käytetty. Roskakoriin "poistetut" näkyvät sen sijaan vanhoissa korteissa miinusmerkkisinä. Käyttäjän vinkki: Älä poista lopullisesti mitään yhteiskäytössä olevista valikoista, mutta jos poistat niin poista vain roskakoriin asti! 2.2. KENTISSÄ LIIKKUMINEN JA KIRJOITTAMINEN Enter, nuolinäppäimet, Home, End, Page Up/Down. Kentällä tarkoitetaan riviä tai lyhyempää aluetta, jolle jokin tieto merkitään. Yhdellä rivillä voi näin ollen olla useita kenttiä, kuten esim. lääkärikortin refraktiorivillä. Kentästä edelliseen siirrytään nuolinäppäimellä vasemmalle ja kentästä seuraavaan Enterillä (paikoin myös nuolinäppäimellä oikealle). Kentän sisältämän tekstin tai luvun sisällä liikutaan nuolilla vasemmalle ja oikealle (lisäksi Home-näppäimellä siirrytään tekstin alkuun ja End -näppäimellä loppuun). Kenttäriveistä toisiin liikutaan nuolinäppäimiä ylös ja alas käyttämällä. Lisäksi kenttäryhmästä (loogisesta kenttäkokonaisuudesta) toiseen pääsee liikkumaan PageUp- ja PageDown -näppäimillä. Käyttäjän vinkki: Sinun kannattaa kokeilla hyppiä jonkin potilaan kortissa PageUp ja PageDown näppäimillä kunnes muistat nämä loogiset kenttäkokonaisuudet vaikkapa ulkoa. Ei niitä ole kuin 8: 1. Esitiedot 2. Vap1 3. Refraktio 4. Paineet 5. SP 6. Dg 7. Lasimääräys 8. Seuraavakäynti Itse aloitan kortin täyttämisen usein vapaista visuksista ja sinne päästäkseni hyppään PageDownilla ensin 4 kertaa, tac-tac-tac-tac, jolloin tulen paineisiin ja siitä nuolella ylös.