TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisällys Esipuhe: Koulutus kantaa hedelmää kylvä kasvun siemen!... 4 1. HALLINTO... 5 1.1 Jäsenyhteisöt... 5 1.2 Hallitus... 5 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta... 6 1.4 Tilin- ja toiminnantarkastajat... 6 1.5 SYL:n työryhmät ja neuvottelukunnat... 6 1.5.1 Taloustoimikunta... 6 1.5.2 Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU... 6 2. SYL:N YLEINEN TOIMINTA, KESKEISIMMÄT TAVOITTEET JA JÄRJESTÖLLINEN KEHITTÄMINEN... 7 2.1 SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen... 7 2.2 OSS-Järjestöpalvelut ja Lapinrinteen yhteisö... 8 2.2.1 OSS:n työntekijät... 8 2.2.2 OSS:n hallitus... 8 2.3 Sidosryhmäyhteistyö... 8 2.3.1 SYL kuultavana... 9 2.4 SYL mediassa... 9 2.5 Järjestöllinen kehittäminen... 10 2.6 Viestintä... 10 2.7 Talous... 12 2.8.1 Opiskelijakortti- ja etuliiketoiminnan kehittäminen... 12 2.8 Hallitusohjelmavaikuttaminen - Kohti eduskuntavaaleja... 13 2.9 Budjettivaikuttaminen... 14 2.9.1 Kehysbudjettivaikuttaminen... 14 2.9.2 Vuoden 2015 talousarvioon vaikuttaminen... 15 3. KOULUTUSPOLITIIKKA... 15 3.1 Yleistä... 15 3.2 Tulevaisuuden yliopisto... 16 3.3 Koulutuksellinen tasa-arvo... 16 3.3.1. Julkaisu... 16 3.3.2. Koulutuksellisen tasa-arvon verkosto... 17 1
3.4 Hakijasuman purku... 17 3.4.1 Opiskelijavalintauudistus... 17 3.4.2 Hakijamaksut... 17 3.4.3 Aloituspaikkalisäykset... 18 3.5 Maksuton koulutus... 18 3.6 Koulutusvienti... 19 3.7 Yliopistojen rahoitusmalli ja kandipalaute... 19 3.8 Opintoajat... 19 3.9 Rakenteellinen kehittäminen... 20 3.10 Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kehittäminen... 20 3.11 Muita huomioita koulutuspoliittiselta sektorilta... 20 4. SOSIAALIPOLITIIKKA... 21 4.1 Yleistä... 21 4.2 Toimeentulo... 21 4.2.1 Opintotuki... 21 4.2.2 Yhteistyö Kelan kanssa... 22 4.2.3 Opintotukiasiain neuvottelukunta... 22 4.2.4 Perustulo... 23 4.2.5 Muu toimeentulo... 23 4.2.6 Taloudenhallinnan neuvottelukunta... 23 4.2.7 Tutkimus... 24 4.3 Terveys... 24 4.3.1 YTHS-AMK-kokeilu ja -laajennus sekä kehysriihi... 24 4.3.2 AMK-lakivaikuttaminen... 25 4.3.3 YTHS:n vuokratukien leikkaus... 25 4.3.4 SOTE-uudistus... 26 4.3.5 Terveydenhuollon monikanavarahoituksen purku... 26 4.3.6 Muuta YTHS:öön liittyvää... 27 4.3.7 Muuta terveyssektorilta... 27 4.5 Opiskelija-asuminen... 27 4.6 Yhdenvertaisuus... 28 4.7 Perheelliset opiskelijat... 28 4.8 Opiskelijoiden liikuntaliitto... 29 4.9 Opiskelijoiden hyvinvointi... 29 4.9.1 Nyyti ry... 29 5. TYÖELÄMÄASIAT... 29 2
5.1 Yleistä... 29 5.2 Mistä työtä? -toimintasuunnitelmaprojekti... 30 5.3 Eläkepoliittinen vaikuttaminen... 30 5.4 Opiskelijoiden ja nuorten työllisyys... 31 5.5 Nuorten syrjäytyminen ja nuorisotakuu... 31 5.6 Muuta sektorilla tapahtunutta... 31 6. KANSAINVÄLISET ASIAT... 32 6.1 Kansainvälinen järjestöyhteistyö... 32 6.2. Vaikuttaminen EU:ssa ja europarlamenttivaaleihin - Hei, kuule EU! Opiskelijoiden Eurooppa... 34 6.3 Vaikuttaminen Bolognan prosessiin ja EHEAan... 35 6.4 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015... 35 6.5 Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta... 35 6.6 Maahanmuuttoasiat... 36 7. OPISKELUKYKY... 36 8. KEHITYSYHTEISTYÖ... 37 9. YMPÄRISTÖ... 38 Kuntapolitiikka... 38 11. SYL:N JÄSENYYDET JA EDUSTUKSET... 39 11.1. Jäsenyydet... 39 11.2 Edustukset... 41 3
Esipuhe: Koulutus kantaa hedelmää kylvä kasvun siemen! Toimintavuosi 2014 on ollut täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jännitystä on riittänyt niin suomalaisessa politiikassa kuin opiskelijoiden edunvalvonnassakin. Heikkenevä taloudellinen tilanne, eripurainen hallituspolitiikka sekä useaan kertaan vaihtuneet hallituskokoonpanot (vasemmistoliitto jätti hallituksen maaliskuussa, vihreät syyskuussa) sekä näiden myötä muuttuneet poliittisten ohjelmien ja painotusten päivitykset ovat varmistaneet sen, että SYL:n eri sektorit ovat pysyneet kiireisinä. Voidaan sanoa, että ylioppilasliike on ratsastanut kuluneena vuonna kriisistä kriisiin, selviten kuitenkin mainiosti eteen tulleista haasteista. Hallituksen kehysriihessä monet opiskelijoille läheiset asiat olivat ennakkokeskusteluissa, ja niin koulutuskuin toimeentulopolitiikkakin on ollut tempoilevaa. SYL on vaikuttanut aktiivisesti valtion budjetointiin sekä seurannut tiiviisti kaikkea opiskelijoihin liittyvää päätöksentekoa. Erityistä huomiota vuonna 2014 ovat vaatineet YTHS:n laajentaminen AMK-opiskelijoille sekä YTHS:n aseman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa (sote-uudistus), maksuttoman koulutuksen puolustaminen, opintotuen nykyrakenteen ja -tason puolustaminen, Tulevaisuuden yliopisto -hanke, kevään eurovaalit (Hei, kuule EU! -kampanja), vuoden 2015 eduskuntavaaleihin valmistautuminen sekä syksyllä päätöksensä saaneet eläkeneuvottelut, joiden lopputulos oli hyvin pitkälle SYL:n linjojen mukainen. SYL on myös profiloitunut pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja tavoitteellisen koulutuspolitiikan puolestapuhujana vaatien juustohöyläämisen lopettamista koulutussektorin budjettipäätöksissä. Lapinrinteen sekä ylioppilaskuntien yhteistyö on ollut tiivistä ja hedelmällistä koko vuoden ajan. Erityisen paljon edunvalvonnan ajankohtaisuuksiin ja siihen liittyvään koordinointiin on panostettu sektoritapaamisissa sekä kerran kuussa pidetyllä Lapinrinteen kyselytunnilla, jossa SYL:n hallitus on vastannut ylioppilaskuntien puheenjohtajien kysymyksiin ja käynyt keskustelua ajankohtaisista asioista. Kevään lopulla järjestettiin yhdessä vaikuttamiskierros YTHS:n puolesta, jossa ylioppilaskunnat nousivat merkittävään rooliin kontaktoidessaan päättäjiä sekä tuodessaan YTHS:n asiaa esille paikallisissa ja valtakunnallisessakin mediassa. Syksyn lopulla SYL järjesti toisen laajamittaisen vaikuttamiskampanjan, kun hallituksen esitysluonnos lukukausimaksujen käyttöönotosta EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lähti lausuntokierrokselle. Esitystä ei kuitenkaan koskaan viety valtioneuvostosta eteenpäin eduskuntaan, ja opiskelijaliike sai tällä kertaa huokaista helpotuksesta. Kuluvana vuonna on toteutettu seitsemää toimintasuunnitelmaprojektia. Näiden tuloksena on syntynyt mm. yhdeksän yliopistoa mukaan saanut Tulevaisuuden yliopisto -pilottihanke, koulutuksellisen tasa-arvon julkaisu sekä SYL:n tiekartta perustuloa kohti siirtymiselle, Askeleet kohti perustuloa. Kansallisten opiskelijajärjestöjen välinen yhteistyö on entisestään tiivistynyt myös edunvalvonnan puolella, kun merkittävä osa julkisista kannanotoista on tehty yhdessä. Samoin edunvalvonnassa on koordinoitu tavoitteita ja tehty yhteistä vaikuttamistyötä. Tämä on saanut kiitosta niin muilta järjestöiltä kuin poliittisilta päättäjiltäkin. Piia Kuosmanen puheenjohtaja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry 4
1. HALLINTO 1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 15 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2013 oli 133 697. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) 14 723 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) 27 486 Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) 12 213 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 11 712 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 3 910 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4 086 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 12 325 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) 147 Svenska handelshögskolans studentkår (SHS) 2 053 Taideyliopiston ylioppilaskunta (TaiYo) 1 788 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) 11 641 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 7 660 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) 14 644 Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 4 212 Åbo Akademis studentkår (ÅAS) 5 097 1.2 Hallitus Vuoden 2013 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Piia Kuosmanen (AYY) ja muiksi hallituksen jäseniksi Jari Järvenpää (Tamy), Hilkka Kemppi, (LYY), Mari Kröger (JYY), Petra Peltonen (TYY), Marko Rosenholm (HYY) ja Pirre Seppänen (HYY). Järjestäytymiskokouksessaan 10.1.2014 hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Jari Järvenpään sekä sopi seuraavasta työnjaosta: Jari Järvenpää Hilkka Kemppi Mari Kröger Petra Peltonen Marko Rosenholm Pirre Seppänen varapuheenjohtaja, viestintä, kaksikielisyys koulutuspolitiikka ja kansainväliset asiat koulutuspolitiikka, opiskelukyky, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus työelämäasiat ja kehitysyhteistyö sosiaalipolitiikka, toimeentulo, ympäristö YTHS, koulutuspolitiikka ja liikunta Hallitus jakoi ylioppilaskuntakummiudet seuraavasti: Järvenpää: Tamy, TTYY Kemppi: AYY, LYY Kröger: ISYY, JYY, TaiYo Peltonen: ÅAS, TYY Rosenholm: HYY, OYY, SKY Seppänen: LTKY, SHS, VYY Hallitus kokoontui kokoukseen kevään ja alkusyksyn aikana pääasiassa viikoittain. Kiireellisiä asioita hyväksyttiin myös sähköpostikokouksilla. Hallituksen kokousten lisäksi pidettiin viikoittain aamukouluja, 5
joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallitus kokoontui 7.11.2014 mennessä 39 kokoukseen. 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Juha Töyrylä Hallintosihteeri: Maria Teikari Tiedottaja: Riitta Käppi Koulutuspoliittiset sihteerit: Jarmo Kallunki, Suvi Eriksson 19.4.2014 asti ja Tapio Heiskari 5.5.2014 alkaen Sosiaalipoliittiset sihteerit: Sini Terävä ja Soile Koriseva, jonka opintovapaan sijaisena toimi Ringa Prauda- Rydgren 3.3. 28.5.2014 Kansainvälisten asioiden sihteeri: Janina Mackiewicz 17.8.2014 asti ja Cecilia Pellosniemi 5.9.2014 alkaen Kehitysyhteistyökoordinaattori: Johanna Ursin-Escobar, jonka työvapaan sijaisena 3.3.2014 alkaen Salla Mäkelä Projektipäällikkö (Kyky-projekti): Laura Heinonen 30.6.2014 asti Suunnittelija (Kyky-projekti): Eeva Myller 30.6.2014 asti Häirintäyhdyshenkilöt: Jarmo Kallunki ja Maria Teikari 1.4 Tilin- ja toiminnantarkastajat Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KTM Pekka Räisäsen (KHT), varalla Ernst & Young Oy sekä toiminnantarkastajaksi YTM Simo Pöyhösen, varalla KTM Eeva Houtbeckers. 1.5 SYL:n työryhmät ja neuvottelukunnat 1.5.1 Taloustoimikunta Kokoonpano: Piia Kuosmanen (puheenjohtaja), Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen, Matti Parpala, Marjo Berglund ja Juha Töyrylä (sihteeri). Taloustoimikunta on työskennellyt liittokokoukseen mennessä pääasiassa sähköpostitse sekä yksittäistapaamisissa. Taloustoimikunnan kanssa on käsitelty erityisesti SYL:n sijoitustoimintaa. 1.5.2 Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU KENKKU 2013 2014 Uudet jäsenet Petra Peltonen, SYL (puheenjohtaja 1.1.2014 alkaen) Meeri Väänänen, HYY Noora Stenholm, HYY Sanni Isometsä, TYY Lyydia Mäkinen, TYY Elina Eronen, JYY Sini Ylimartimo, JYY Salla Mäkelä, SYL (sihteeri 3.3.2014 alkaen) Jatkavat jäsenet Niina Jurva, SYL (puheenjohtaja 31.12.2013 asti) Silja Palmujoki, HYY Noora Stenholm, HYY Henna Husso, AYY Salla Mäkelä, TYY Anna Kärkkäinen JYY Marleen Wierenga AYY Johanna Ursin-Escobar, SYL (sihteeri 3.3.2014 asti) 6
KENKKU 2014-2015 Uudet jäsenet Hilska, Noora (TYY) Himma, Larri (HYY) Juvonen, Anni (TYY) Kaljonen, J-P (TaiYo) Ketonen, Laura (OYY) Lawson, Iris (HYY) Linnoinen, Sara (Tamy) Miettinen, Samuli (ISYY) Romero, Briana (AYY) Virkkunen, Jaakko (Tamy) Jatkavat jäsenet Petra Peltonen, SYL (puheenjohtaja 31.12.2014 asti) Eronen, Elina (JYY) Isometsä, Sanni (TYY) Ylimartimo, Sini (JYY) Väänänen, Meeri (HYY) Wierenga, Marleen (AYY) Mäkelä, Salla, SYL (sihteeri) 2. SYL:N YLEINEN TOIMINTA, KESKEISIMMÄT TAVOITTEET JA JÄRJESTÖLLINEN KEHITTÄMINEN 2.1 SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen SYL on kuluvana vuonna edistänyt koulutuksen ja opiskelijan etua laajalla rintamalla. SYL edisti poliittisia tavoitteitaan muun muassa seuraavilla tavoilla: opintotuki sidottiin indeksiin 1.8.2014 alkaen opintojen suorittaminen tehtiin mahdolliseksi myös sairauspäivärahalla (osa-aikainen opiskelu sallittu) yliopistojen oman pääoman hankintaa päätettiin tukea vuosina 2014 2015 siten, että valtio kolminkertaistaa yliopistojen itse hankkiman lisäpääoman määrän. Tähän varattu määräraha on 2x75 milj. euroa asuntorahaston avustuksia erityisryhmille lisättiin kehysriihessä 20 miljoonaa euroa. Nuoriso- ja opiskelija-asuntojen omavastuukorkoa alennettiin 3,4 prosentista 1 prosenttiin vuoden 2015 loppuun asti, eli opiskelija-asuntojen rakentamista helpotettiin SYL oli mukana 11 sitoutumattoman opiskelija- ja nuorisojärjestön kanssa pidetyissä nuorten eläkeneuvotteluissa, sekä vaikutti aktiivisesti itse eläkeneuvotteluiden lopputulokseen - SYL vaikutti aktiivisesti siihen, ettei lokakuussa lausuntokierrokselle lähtenyt hallituksen esitysluonnos lukukausimaksujen säätämisestä EU/ETA-ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille edennyt eduskuntaan asti Aktiivisesta vaikuttamisesta huolimatta vaikea taloustilanne sekä poliittisesti haastava ilmapiiri toivat muassaan myös SYL:n tavoitteiden kannalta epäedullisia päätöksiä: YTHS:n toimintaa ei päätetty laajentaa koskemaan ammattikorkeakouluopiskelijoita YTHS:n vuokratuet (OKM) leikattiin kehysriihessä vuoden 2015 alusta kokonaan. Aktiivisen vaikuttamisen avulla nämä saatiin kuitenkin osittain palautettua vuoden 2015 osalta. YTHS joutuu silti sopeuttamaan toimintaansa sekä nostamaan niin terveydenhoito- kuin käyntimaksujakin. 7
yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit puolitettiin vuosille 2015 2016 kehysriihessä, mutta yliopistoindeksi palautettiin täysimääräiseksi vuodelle 2015 budjettiriihessä ulkomaisella tutkinnolla suomalaiseen korkeakouluun hakeville opiskelijoille säädettävä 100 euron hakijamaksu eteni lainsäädäntövaiheeseen - Toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon myönnettävä opintotukioikeus on esitetty poistettavaksi. Hallitus teki asiasta lakiesityksen kevään kehysriihessä, mutta lakimuutosta ei ole vielä hyväksytty. SYL on tehnyt aktiivisesti töitä esityksen kumoamiseksi ja prosessi on vielä kesken. Laista päätetään vuonna 2015. 2.2 OSS-Järjestöpalvelut ja Lapinrinteen yhteisö 2.2.1 OSS:n työntekijät Tiimipäällikkö 31.3.2014 asti, toimitusjohtaja 1.4.2014 alkaen: Maria Teikari Talouskoordinaattori: Malla Salmitie Toimistosihteeri: Salla Ihanus, jonka sijaisena 1.9.2014 alkaen Nina Niskakoski Kääntäjä: Kristian Johansson 3.1.2014 asti, Petra Nysten 24.2.2014 alkaen 2.2.2 OSS:n hallitus Puheenjohtaja, SAMOKin edustaja: Joona Räsänen Hallituksen jäsen, SYL:n edustaja: Maria Teikari Hallituksen jäsen, OLL:n edustaja: Antti Afflekt SYL:n osittain omistama OSS-Järjestöpalvelut on tarjonnut SYL:lle talous-, toimisto- ja käännöspalveluita kolmen työntekijän voimin. Palveluiden lisäksi OSS on huolehtinut toimistoinfran ylläpidosta. Lapinrinteen toimistossa teetettiin sisäilmatutkimus, jonka tuloksena selvisi, että sisäilmassa ei ole mitään terveydelle vaarallista. Talonyhtiössä on suoritettu ikkunakorjauksia ja varauduttu tulevaan julkisivuremonttiin. Lapinrinteen järjestöjen yhteistä toimintaa vuoden aikana olivat muun muassa perehdytykset, yhteinen siivouspäivä sekä viikoittainen kahvihetki. Vuoden aikana pidettiin Lapinrinne-johtoryhmän palavereja, joissa SYL:n, SAMOKin ja OLL:n pääsihteerit, Otuksen toiminnanjohtaja sekä OSS:n toimitusjohtaja tapasivat toisiaan ajankohtaisten asioiden tiimoilta. OSS-Järjestöpalvelut järjesti omistajatapaamisen oman toimintansa kehittämiseksi. 2.3 Sidosryhmäyhteistyö Kuluneena vuonna SYL tapasi erittäin laajasti yhteiskunnan toimijoita ja päättäjiä. Tapaamiset ovat keskittyneet erityisesti ajankohtaisiksi nousseisiin poliittisiin kysymyksiin. Toimintavuoden 2014 osalta tällaisia ovat olleet erityisesti YTHS, eläkeasiat, opintotuki sekä maksuton koulutus. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, SLL, SAKKI, OSKU, FSS, ministerit, valtiosihteerit, erityisavustajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset ja sitoutumattomat opiskelija- ja nuorisojärjestöt, virkamiehet (erityisesti OKM, VM, TEM, STM), eduskuntaryhmät ja kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, median edustajat ja UNIFI. Myös SYL:n alumnikuntaan ja muihin SYL:n läheisyydessä toimiviin yhteisöihin (Frank, YTHS, yms.) on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Erityisen aktiivista yhteistyö on tänä vuonna ollut SYL:n, SAMOKin, SAKKI:n ja SLL:n kesken. Sitoutumattomien nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteinen Kreisiryhmä tapasi säännöllisesti ja järjesti keväällä hyvää mediahuomiota saavuttaneet nuorten eläkeneuvottelut, joiden tuloksia myös varsinaiset eläkeneuvottelijat lukivat aktiivisesti. Poliittisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen sekä toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa yhteyttä pidettiin erityisesti kehysriihivaikuttamisen, YTHS:n ja koulutuksen 8
rahoituksen osalta. Yhteyttä on pidetty niin kahdenvälisesti kuin suurempien puheenjohtajatapaamisten muodossa. Yhteistyö työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa on jatkunut hedelmällisenä. Työuriin ja muihin rakenteisiin liittyvää keskustelua on käyty niin Akavan, STTK:n, EK:n kuin SAK:nkin kanssa. Ammattiyhdistysliikettä on myös tavattu laajemmin, ja erityisen läheistä yhteyttä on pidetty niin Akavan kuin STTK:n opiskelijoiden kanssa. Eläkekeskustelun osalta yhteistyötä on tehty myös erityisesti ETK:n ja TELA:n kanssa. Vuoden aikana SYL ja SAMOK ovat yhteistyössä tavanneet laajasti erityisesti STM:n sote-uudistukseen liittyviä työryhmiä, virkamiehiä sekä poliittisia päättäjiä YTHS-vaikuttamistyön yhteydessä. Laajoja tapaamiskierroksia on tehty myös kehys- ja budjettiriihivaikuttamisen sekä eläkeneuvottelujen myötä. Myös muita poliittisia vaikuttajia kuten kansanedustajia on tavattu säännöllisesti. SYL:n toimisto on myös järjestänyt vierailuja eduskuntapuolueiden puoluetoimistoille ja tavannut siellä puoluesihteereitä, päättäjiä ja poliittisia valmistelijoita. SYL on pitänyt säännöllistä yhteyttä valtioneuvostoon ja etenkin opetus- ja kulttuuriministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön sekä valtiovarainministeriöön. Erityisesti on keskitytty tapaamaan ministerien lisäksi ylintä virkamieskuntaa sekä ministereiden esikuntia. 2.3.1 SYL kuultavana SYL kävi vuoden aikana kuultavana seuraavasti: Sivistysvaliokunnan kuuleminen valtion tulevaisuusselonteosta ( Kasvulla hyvinvointia ) maaliskuussa. SYL painotti kuulemisessa koulutuksen merkitystä investointina tulevaisuuteen. Sivistysvaliokunnan kuuleminen ammattikorkeakoululaista toukokuussa. SYL painotti kuulemisessa automaatiojäsenyyden säätämisen tärkeyttä sekä YTHS:n laajentamista. Valtiovarainvaliokunnan kuuleminen valtion vuoden 2015 talousarviosta lokakuussa, näkökulmana erityisesti koulutus. Lisäksi SYL lausui talousarviosta VaV:n sivistys- ja tiedejaostolle, kunta- ja terveysjaostolle sekä asunto- ja ympäristöjaostolle, kaikille erikseen. Sivistysvaliokunnan kuuleminen opintotukilaista joulukuussa. SYL kritisoi kuulemisessa lakiesitystä opiskelijoiden toimeentuloa heikentävänä ja toisen tutkinnon suorittamista vaikeuttavana. 2.4 SYL mediassa SYL nousi vuoden aikana tasaisen varmasti valtakunnalliseen ja paikalliseen mediaan. Erityistä kiinnostusta herättivät SYL:n kehysriihineuvottelujen tulosten kommentointi, lukukausimaksut, eläkeneuvottelujen kommentointi sekä nuorten eläkeneuvottelut ja Tulevaisuuden yliopisto -projekti. Yleisesti voidaan todeta, että SYL:n mielipiteelle ja asiantuntijuudelle oli kysyntää, olipa kyse sitten opiskelijoiden asuntotilanteesta, opintojen suoritusnopeudesta, opintotuesta tai eläkeasioista. Lisäksi läheskään kaikki SYL:n antamat haastattelut eivät näy suoraan varsinaisissa jutuissa, vaan toimivat niiden tausta-aineistona. Heti vuoden alussa yleinen kesätöiden etsimisaika nousi valtakunnalliseen mediaan. Työelämäsektorilla toimiva hallituksen jäsen Petra Peltonen oli kommentoimassa asiaa MTV3:n aamutelevisiossa. Kehysriihitempaus Säätytalolla maaliskuussa sai myös näkyvyyttä osakseen, kun poliitikkoja haastateltiin SYL:n Koulutus kantaa hedelmää -banderollin näkyessä takana. Puheenjohtaja Kuosmasta haastateltiin samasta aiheesta MTV3:n aamutelevisioon. Kehysriihen päätöksistä erityisesti YTHS:n vuokratukiin tehty leikkaus herätti vastustusta SYL:ssä. Puheenjohtaja Kuosmanen oli kommentoimassa tätä päätöstä Yle Uutisissa. 9
Keväällä sosiaalisessa median palvelu Twitterissä aihetunniste #rakkauskuuluukaikille levisi laajalle, kun tasa-arvoisen avioliittolain puitteissa tehtiin näkyvä kuvakampanja aloitteen puolesta. Kampanjassa pyydettiin ottamaan kuva itsestään ja sydämestä muodossa tai toisessa. Kuvat levisivät laajalle ja olivat hetken Suomen twiitatuin aihetunniste. Kesällä puhuttivat opintotuki ja opintojen edistyminen. Varapuheenjohtaja Järvenpään haastattelu opintoajoista julkaistiin useissa maakuntalehdissä. Syksyllä lukukausimaksut nousivat jälleen parrasvaloihin vihreiden lähdettyä hallituksesta. SYL oli vahvasti vaikuttamassa niin sosiaalisen kuin perinteisenkin median kautta keskusteluun lukukausimaksujen vaikutuksista. SYL:n kantoja uutisoivat niin Helsingin Sanomat, puoluepoliittiset lehdet kuin maakuntalehdetkin. Syksyllä otettiin kantaa myös toisen samantasoisen tutkinnon opintotukioikeuden säilyttämisen puolesta, sekä julkaistiin puheenjohtajan mielipidekirjoitus YTHS:n säilyttämisen puolesta Helsingin Sanomissa. 2.5 Järjestöllinen kehittäminen Vuonna 2012 toteutettu uudistus toimintasuunnitelmaan on selkeästi muuttanut toimintasuunnitelman ohjausvaikutusta myös liiton jatkuvassa toiminnassa. SYL:n toiminnan voidaankin sanoa keskittyvän nykyisin selkeämmin toimintasuunnitelman teemojen ympärille. Tämä on lisännyt liittokokouksen vaikutusvaltaa liiton toimintaan. Uudella formaatilla onkin hyvä jatkaa eteenpäin, mutta erityisesti projektinjohtamistaitojen kouluttamiseen tulee tulevaisuudessa panostaa enemmän. 2014 SYL on edelleen kehittänyt etenkin uuden hallintosihteerin johdolla monia hallinnon prosesseja. SYL:n hallintokäsikirja on päivitetty kokonaisuudessaan, ja toimintaa tukemaan on laadittu myös hallinnon vuosikello. Toimiston intraa on kehitetty kuvaamaan kaikki tarpeellinen tieto SYL:ssä toimimisesta ja siitä onkin muodostunut eräänlainen perehdytyskansio. Syksyllä 2014 luotiin SYL:lle arkistointiohje, jonka avulla loppuvuodesta siirretään vanhoja arkistomateriaaleja Kansallisarkistoon ja arkistoidaan työhuoneista tarpeellinen materiaali. Arkistointiohjeen pohjalta luodaan myös sähköinen arkisto SYL:n käyttämään M-Files-tiedostonhallintajärjestelmään. Vuonna 2013 aloitettu SYL:n kirjaston luettelointi on melkein valmis. Luettelointi on hidasta työtä, jota SYL voi resurssien puutteen vuoksi edistää ainoastaan harjoittelijavoimin. SYL:n toiveesta OSS-toimistolle hankittiin syksyllä Adobe Connect -ohjelmisto, jonka avulla voidaan pitää etäkokouksia ja -seminaareja sekä ylioppilaskuntien että sidosryhmien kanssa. Paremmalla etäohjelmistolla tavoitellaan erityisesti tiiviimpää yhteistyötä ylioppilaskuntien toimistojen kanssa muun muassa sektoreilla. 2.6 Viestintä Vuonna 2014 sihteerinä viestintäsektorilla toimi tiedottaja Riitta Käppi. Hallituksesta viestinnästä vastasi varapuheenjohtaja Jari Järvenpää. Vuoden keskeisiksi viestinnän projekteiksi oli suunniteltu sekä graafisen ilmeen että uutiskirjeen uudistaminen. Lisäksi viestinnän kehittämiseksi on haluttu panostaa erityisesti sosiaalisen median parempaan hyödyntämiseen ja uusien mediailmiöiden seuraamiseen. Graafisen ilmeen uudistukseen panostettiin keväällä kartoittamalla sektorin kesken graafisen uudistuksen tarpeet, suunnittelemalla syksyn aikataulut tarjouspyyntöjen osalta, ja käymällä läpi graafisen uudistuksen eteneminen toimiston kanssa. Graafisen ilmeen uudistuksesta saatiin tuore esimerkki HYYn esiteltyä oman uudistuksensa prosessia ja tuloksia ylioppilaskuntien viestintätapaamisessa toukokuussa. Graafisen ilmeen 10
uudistaminen siirtyi kuitenkin kevään kiireistä ja uutiskirjeuudistuksesta johtuen seuraavalle vuodelle. Vuoden aikana tehtiin pohjatyö graafisen uudistuksen tilaamiseksi vuoden 2015 alussa. Graafisen ilmeen uudistuksen ohelle keväällä valmisteltiin SYL:n sähköisen uutiskirjeen Sylofonin uudistamista. Sylofoni on toteutettu vuoteen 2014 asti plain text -muodossa ilman mahdollisuutta graafisten elementtien lisäämiseen. Tavoitteena projektille oli luoda uutiskirje, josta tulisi SYL:n sidosryhmille houkuttelevampi, kiinnostavampi ja tavoittavampi. Sektori suunnitteli keväällä sapluunat, joiden perusteella ensimmäiset tarjouspyynnöt laitettiin eteenpäin kesäkuun aikana. Varsinainen tarjouskilpailu saatiin päätökseen lokakuuhun mennessä, ja lopulta uutiskirjeen toimittajaksi valittiin oululainen Koodiviidakko Oy. SYL käytti vuoden aikana yhä tehokkaammin sekä tavoitteellisemmin eri sosiaalisen median kanavia, aktiivisessa käytössä olivat erityisesti Twitter, Facebook ja Instagram. Facebookissa SYL tavoittaa erityisen hyvin ylioppilasliikkeen aktiiviväen ja alumneja. Twitterin puolella SYLiä seuraavat poliitikot ja useat tiedostuvälineet. Lisäksi SYL:n seuraajamäärä Twitterissä on tuplaantunut vuoden 2014 aikana. Uutena viestintäkanavana otettiin kesän aikana käyttöön kuvapalvelu Instagram. Facebookin ja Twitterin puolella toteutettiin erityisiä kuvallistamiskokeiluja, jossa esimerkiksi blogien ja tiedotteiden yhteydessä jaettiin ydinviestillä varustettua kuvaa. Tämän huomattiin lisäävän kiinnostusta julkaisuihin sosiaalisen median kanavissa. Twitteriin tuotettiin yhä ahkerammin sisältöä mm. SYL:n omien tapahtumien yhteydessä. Hallitusta ja sihteeristöä kannustettiin aktiiviseen some-viestintään, minkä lisäksi omissa tapahtumissa tiedottaja hoiti järjestelmällisesti Twitter-tiedottamista kullekin tapahtumalle määritetyllä aihetunnisteella. Facebookissa kokeiltiin myös maksettuja mainoksia Hei, kuule EU! - kampanjan aikana. Aihetunnisteita käytettiin suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti, käytössä olivat mm. #koulutus, #lukukausimaksut, #kehysriihi, #politiikka, #SYLliittari, #kuuleeu, #kehyviikko, #opintotuki, #rakkauskuuluukaikille. Viestinnän suurten projektien ohella aikaa vei erityisen paljon kehysriihi- ja YTHS-vaikuttamiseen sekä lukukausimaksukeskusteluun tarvittu viestinnällinen apu. Lisäksi kansanedustajille lähetettiin postikortit mm. tasa-arvoisen avioliittolain ja YTHS-vaikuttamisen puitteissa. Hei, kuule EU! -eurovaalikampanja käytettiin tasaisesti koko kevään ajan viestinnän resursseja, sillä suuri osa kampanjasta liittyi nimenomaan viestinnällisiin tavoitteisiin (Katso lisää: 6.2 Opiskelijoiden Eurooppa). SYL järjesti kaksipäiväisen tapaamisen ylioppilaskuntien viestijöille toukokuussa. Tapaamisessa keskityttiin graafisen ilmeen tilaamiseen, sosiaalisen median hyödyntämiseen poliittisessa vaikuttamisessa ja Ylen sosiaalisen median tuotantoon Pasilaan tehdyn vierailun yhteydessä. Lisäksi järjestettiin tapaaminen ylioppilaslehtien päätoimittajille marraskuussa. Tapaamisen tehtävänä oli tutustuttaa ylioppilaslehtien toimijoita toisiinsa ja mahdollistaa heille tiedon saaminen SYL:n toiminnasta. Verkkosivujen ongelmat vaikuttivat SYL:n perusviestintään koko huhti kesäkuun ajan, kun esimerkiksi kuvien ja tekstin lataamisessa oli toisinaan niin pahoja ongelmia, ettei niitä saatu tehtyä lainkaan. Verkkosivujen kuvaongelma oli niin iso, että SYL:n verkkosivuja ylläpitävältä yritykseltä meni viikkoja, ennen kuin ongelma lopullisesti saatiin ratkottua. Ylioppilaskuntien kanssa käytävää viestintää tehostettiin perinteisten sähköpostien, puhelinsoittojen ja tapaamisten lisäksi erilaisilla etäneuvotteluvälineillä. Vuoden alusta laskien hallitus järjesti kuusi Lapinrinteen kyselytunti -nimistä Skype-videoneuvottelua ylioppilaskuntien puheenjohtajille. Kyselytuntien ajatuksena oli laskea kynnystä kysyä SYL:n toiminnasta ja tuoda jäsenistölle tietoa ajankohtaisista asioista. 11
Samaa käytäntöä toteutettiin laajasti myös muilla sektoreilla. Syksyllä toimistolle hankittiin myös kunnollinen etäneuvotteluvälineistö ja -ohjelmisto. 2.7 Talous Liiton yleistaloudellisesta tilanteesta on raportoitu tarkemmin tilinpäätöksen, talousarvion ja keskipitkän aikavälin taloussuunnitteen yhteydessä. Liiton talouden tulevaisuudennäkymiin aiheuttavat epävarmuutta erityisesti jäsenmaksutuottojen negatiivinen kehitys sekä valtionavun aikaisempi leikkaus ja tuleva kehitys. Jäsenmäärän laskun ennustetaan jatkuvan, ja nähtävissä on jopa ennakoitua voimakkaampi laskutrendi. Vuodelle 2013 jäsenmaksu korotettiin 5,20 euroon. Edelleen vuoden 2014 jäsenmaksuksi päätettiin 5,40 euroa. Koska yleinen kustannustaso nousee, jäsenmäärä laskee ja valtionapuun tuskin saadaan korotuksia, tehtäneen jäsenmaksuun KTS:n mukaisesti pieniä korotuksia jatkossakin. Pääosin eq Varainhoidon alla oleva sijoitusomaisuus on pärjännyt vaikeassa markkinatilanteessa kohtuullisen hyvin. Sijoitusomaisuutta käytettiin vuonna 2013 ylimääräisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti Lyyra-liiketoimintajärjestelyihin, joiden avulla yhdessä kolmen muun kansallisen opiskelijajärjestön kanssa SYL:stä tuli pääosakas SPV Services Finlandissa, joka tuottaa Frankopiskelijaetupalvelua. Sittemmin yrityksen nimi on muutettu muotoon Oy Frank Students Ab. SYL omistaa 45 % Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n osakkeista. Yhtiö omistaa Lapinrinne 2:ssa Helsingissä sijaitsevan toimistohuoneiston, joka on SYL:n, Suomen opiskelijakuntien liiton, Opiskelijoiden liikuntaliiton sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön yhteisessä käytössä toimistotilana. Tilaan on muutettu vuonna 2007, eikä tilanteeseen tai omistuksiin ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Vanheneva kiinteistö tullee tarkoittamaan SYL:lle merkittävästi kohoavia vuokrakustannuksia lähitulevaisuudessa. 2.8.1 Opiskelijakortti- ja etuliiketoiminnan kehittäminen Opiskelijakortti- ja etuliiketoiminnan, Lyyra-kehittämisprojektin tavoitteena on vuodesta 2011 alkaen ollut vahvistaa otetta opiskelijaetutoimintaan liittyvistä markkinoista sekä pienentää toimintaan liittyvää taloudellista ja toiminnallista riskiä, säilyttäen samalla nykyiset tai paremmat palvelut opiskelijoille ja järjestöille. Järjestelyn strategiana on alusta lähtien ollut järjestellä Lyyra-liiketoiminnan olennaiset osat uudenlaisen omistuksen alle, suoraviivaistaa konsepti enemmän markkinointiliiketoimintaan ja vähemmän korttitoimintaan suuntautuvaksi, sekä muuttaa toiminta voittoa tavoittelevaksi niin, että mahdolliset voitot käytetään vastaavasti järjestötoiminnan kehittämiseen. Järjestelyn tavoitteista ja etenemisestä on keskusteltu säännöllisesti ylioppilaskuntien puheenjohtaja-pääsihteeritapaamisissa sekä näiden ulkopuolella sähköpostitse, ja lisäksi ylimääräinen liittokokous antoi valtuutuksen järjestelyn toteuttamiselle vuoden 2012 alussa. Projekti eteni vuodenvaihteen 2012 2013 ympärillä harppauksin. Vaihtoehtojen ollessa SYL:n resurssien vuoksi vähissä, alkuperäinen strategia oli etsiä liiketoiminnalle uusi enemmistöomistaja siten, että SYL olisi jatkanut uuden yrityksen vähemmistöomistajana etsien pidemmällä aikavälillä kumppaneita muista opiskelijajärjestöistä. Tämä suunnitelma kuitenkin pystyttiin korvaamaan paremmalla, kun neljän valtakunnallisen opiskelijajärjestön (SYL, SAMOK, SLL, SAKKI) välisissä neuvotteluissa löydettiin viime hetkillä sekä resurssit että tapa toteuttaa järjestely opiskelijajärjestöjen yhteisellä enemmistöosuudella. Järjestelyn ensimmäinen vaihe toteutettiin 28.2.2013. 12
Järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa luotiin uusi yritys SPV Services Finland Oy, jonka kaupallisen toiminnan nimi Frank lanseerattiin heinäkuussa. Yhtiön viralliseksi nimeksi on sittemmin päätetty Oy Frank Students Ab. Niin kutsussa Lyyra-järjestelyssä Frank osti Lyyran liiketoiminnan ja sille siirtyivät Lyyran sopimukset ja henkilökunta, muttei esim. alaskirjaus- tai velkakirjarasitteita. Lisäksi ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien koottu opiskelijastatusrekisteri siirrettiin tietoturvasyistä sataprosenttisesti järjestöjen omistamalle Opiskelijarekisteri JOLLA Oy:lle. Opiskelijajärjestöjen 80,04 % suuruinen yhteisomistus, joka takaa erityisesti enemmistövallan hallituksen asettamisessa, kanavoituu Frankiin Opiskelija-Holding Oy - nimisen holding-yhtiön kautta. Yrityksen väliaikaiseksi vähemmistöomistajaksi jäi Oy HYY-Yhtiöt Ab 19,96 % osuudella. Järjestelyn toisessa vaiheessa, lokakuussa 2013, yritys sai uudeksi vähemmistöomistajakseen KILROY Finland Oy:n. Vähemmistöomistajaksi haettiin tarkoituksella kaupallinen kumppani, joka tuo lisää kehittämisosaamista ja näkemystä yrityksen hallitukseen. Frankin alkutaival on sen oman liiketoiminnan kehittämisen osalta lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin. Yrityksen henkilötyövuosimäärä on kasvanut helmikuun 2,2:sta noin viiteen. Uusi konsepti on herättänyt huomattavaa kiinnostusta, ja yritys on solminut useita uusia yhteistyökumppanuuksia. Omistajien tavoite on tehdä liiketoiminnasta nopealla aikavälillä kannattavaa ja kasvattaa sitä merkittävästi. Vuonna 2014 onnistuttiin korjaamaan syksyn 2013 epäonnistumiset opiskelijakorttien toimituksissa. Korttisyksyä 2014 voi pitää erittäin onnistuneena. Syksyllä Frankissa toteutettiin myös iso kampuskiertueprojekti, jonka avulla uuden palvelun brändi tuli tutuksi kymmenille tuhansille korkeakouluopiskelijoille. Vuonna 2014 on solmittu erittäin suuri määrä uusia yhteistyösopimuksia, mikä on osoitus liiketoimintamallin kiinnostavuudesta. Frankin piiriin on myös saatu lukuisa joukko uusia opiskelijakuntia. Vuoden 2015 tavoitteina on perustoiminnan suurelta osin vakiinnuttua edelleen myynnin, etupaletin ja käyttäjämäärien kasvattaminen toisin sanoen palvelun tekeminen entistä hyödyllisemmäksi sekä opiskelijoille että järjestöille. 2.8 Hallitusohjelmavaikuttaminen - Kohti eduskuntavaaleja Toimintasuunnitelmaprojektista Kohti eduskuntavaaleja vastasi hallituksen varapuheenjohtaja Jari Järvenpää. Lisäksi ydinryhmään kuuluivat pääsihteeri Juha Töyrylä sekä hallituksen jäsen Pirre Seppänen. Eduskuntavaaleja voidaan pitää SYL:n edunvalvontatyön kulminaatiopisteenä, joten valmistautuminen aloitettiin heti vuoden 2014 alussa perehtymällä SYL:n vaikuttamistyöhön viime vuosilta. Oleellista oli rakentaa tilannekuva, josta SYL lähtee vaikuttamistyöhönsä. Tavoitteet vuoden hallitusohjelmaan vuosille 2015 2019 oli asetettu jo liittokokouksessa 2013. Erityisen tärkeän osan eduskuntavaaliprojektia muodosti poliittinen tilanneanalyysi, joka tarkentui kevään aikana toteutettujen kehysriihi- ja YTHS-tapaamiskierrosten aikana. Lisäksi poliittiseen tilanteeseen vaikutti pääministerin vaihtuminen, budjettiriihi ja vasemmistoliiton sekä vihreiden lähteminen hallituksesta. Poliittinen kuva määritteli osittain niitä tavoitteita, joita voitaisiin järkevästi lähteä tavoittelemaan. Tavoiteasetanta kaipasi liittokokouksen jälkeen tarkentamista, joten ydinryhmässä organisoitiin toimenpiteet tavoitteiden tarkentamiseksi ja päivittämiseksi. Prosessi eteni aluksi työstämällä tavoitteita ydinryhmässä, viemällä asia sen jälkeen toimiston ja siellä toimivien eri sektoreiden käsiteltäväksi ja lopulta hallituksen 13
päätettäväksi. Matkan varrella tavoitepapereita esiteltiin muun muassa pj-ps-tapaamisessa, ja ne lähetettiin myös ylioppilaskunnille. Ydinryhmän jäsenet tapasivat kevään aikana vanhoja toimijoita, ideoivat viestinnän kanssa mahdollisia lähestymistapoja kampanjaan ja suunnittelivat yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. Keväällä koko hallitus suunnitteli vaikuttamista vastuupuoluejaon mukaisesti. Suurin osa tapaamisista järjestettiin syksylle, mutta paljon eri tahoja tavattiin jo keväällä. Puoluekokoukset muodostivat oman osuutensa eduskuntavaaliprojektista. Kolmen suuren puolueen kokoomuksen, keskustan ja SDP:n puoluekokoukset järjestettiin keväällä. Ydinryhmässä päätettiin, että SYL:n olisi hyvä osallistua näihin kokouksiin, markkinoida SYL:n tavoitteita ja tehdä oma toimintansa tätä kautta näkyväksi puolueiden suuntaan. Suurin osa puolueista valmistautuikin keväällä jo tuleviin eduskuntavaaleihin poliittisia papereita tuottaen. Syksyllä tavattiin suuri määrä poliitikkoja, järjestötoimijoita ja virkamiehiä eduskuntavaaliteemalla. Erityisesti puoluetoimistovierailut viidelle puoluetoimistolle ja tapaamiset puolueiden eduskuntavaalivalmistautumisesta vastaavien toimijoiden kanssa pitivät syksyn kiireisenä. Eduskuntavaalitavoitteet tarkentuivat loppuvuotta kohti, kun eläkeratkaisu ja ilmastolaki saavuttivat eduskunnan. Syksyllä eduskuntavaalityössä keskityttiin lobbauksen lisäksi kevään koitoksiin valmistautumiseen: valmisteltiin materiaalia seuraavan hallituksen käyttöön, mietittiin sisäisen ja ulkoisen viestinnän keinoja ja selvitettiin graafisen materiaalin tuottajia valmiiksi uusien toimijoiden käyttöön. Syksyllä suunniteltiin myös uusien toimijoiden perehdytys joulukuussa. 2.9 Budjettivaikuttaminen 2.9.1 Kehysbudjettivaikuttaminen Vuonna 2014 kehysriihivaikuttamisesta vastasivat sihteerinä Sini Terävä sekä hallituksesta varapuheenjohtaja Jari Järvenpää. Lisäksi ydinjoukossa mukana toimi puheenjohtaja Piia Kuosmanen. SYL:n kevään poliittista vaikuttamistyötä leimasi valmistautuminen valtiontalouden kehysneuvotteluihin, jotka järjestettiin 24. ja 25. maaliskuuta. Kehysneuvotteluihin oli ennakolta uumoiltu nousevan paljon asioita, jotka voisivat vaikuttaa opiskelijoiden asemaan. Tästä syystä kehysvaikuttamista priorisoitiin keskustoimiston työssä korkealle koko helmi maaliskuun ajan. Valmistautuminen kehysneuvotteluihin aloitettiin tammikuun lopussa, jolloin sovittiin aikatauluista, SYL:n sisäisestä työnjaosta ja prosessin organisoinnista. Lisäksi keskusteltiin jo alustavista teemoista, joita SYL voisi nostaa esille kehysneuvotteluja ajatellen. Hyvin nopeasti vahvistui ajatus YTHS:n ja maksuttoman koulutuksen ja korkeakoulujen rahoituksen nostamisesta edunvalvonnan kärkiteemoiksi. Ulkoisesti niistä päätettiin viestiä otsikoilla Toimiva opiskeluterveydenhuolto kaikille ja Koulutus on tulevaisuutemme kulmakivi. Vaikuttamistyö organisoitiin monilta osin yhdessä SAMOKin kanssa, koska YTHS:n laajentuminen AMKopiskelijoille ja maksuton koulutus olivat jaettuja teemoja liittojen välillä. Tarkemmin 14
laajentumisvaikuttamisesta kerrotaan kohdassa 4.3.1. Kehysvaikuttamisen ydinjoukko piti viikoittaisia tapaamisia keskenään, minkä lisäksi tavattiin SAMOKin kehysvaikuttamisen vastaavia. SYL:n vaikuttamisen kärjistä tiedotettiin ylioppilaskunnille erillisissä sähköposteissa, Skype-tapaamisissa puheenjohtajien kanssa ja PJ-PS-tapaamisissa. SYL päivysti ylioppilaskuntien, FSS:n, OSKU:n, SAMOKin, SAKKI:n ja SLL:n kanssa Säätytalolla Kehysneuvottelujen aikana 24. maaliskuuta teemalla Koulutus kantaa hedelmää ja jakoi kasvun siemeniä neuvotteluun saapuville ministereille ja heidän avustajilleen. Samana päivänä julkaistiin myös kannanotto, jossa kehotettiin kylvämään kasvun siemen, koulutus kantaa hedelmää. 2.9.2 Vuoden 2015 talousarvioon vaikuttaminen Vuoden 2015 talousarvion osalta SYL:n keskeinen tavoite oli kevään kehysriihessä poistettujen YTHS:n vuokratukien palauttaminen. Tässä osittain onnistuttiinkin, ja leikkaus puolitettiin vuoden 2015 osalta. Lisäksi pyrittiin varmistamaan, etteivät lukukausimaksut tai merkittävät heikennykset esimerkiksi opintotukeen nouse keskusteluihin. Budjettiriihivaikuttamisesta vastasivat sihteeristöstä Sini Terävä ja hallituksesta puheenjohtaja Piia Kuosmanen. Budjettiriihen alla tavattiin aktiivisesti etenkin OKM:n ministereitä ja heidän esikuntaansa, sekä tehtiin jälleen tiivistä yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. SYL lausui myös vuoden 2015 talousarviosta eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle sekä erikseen useille sen jaostoille. 3. KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1 Yleistä Vuonna 2014 koulutuspoliittista sektoria työllistivät pitkälti tutut teemat. Koko vuoden ajan vaihtelevassa määrin pinnalla olivat EU-/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, koulutusvienti, yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, opintoajat, opiskelijavalintauudistus ja yliopistojen valtionrahoitus. Lisäksi koulutuspoliittisella sektorilla valmisteltiin liiton lausunnot muun muassa opintoaikojen rajaamisesta, erikoistumiskoulutuksista ja opiskelijavalintauudistuksesta. Vastuunjako sektorilla toteutettiin alkuvuodesta jatkuvan toiminnan kuvauksesta sovitun jaon mukaisesti. Mari Krögerin vastuulla oli erityisesti kansallisen koulutuksen laatu, opintoajat, valintauudistus sekä yliopistolakiin ja rahoitukseen liittyvät asiat. Hilkka Kempin vastuulla koulutuspolitiikasta oli korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, maksuttomuus, koulutusvienti ja kansainvälinen koulutuspolitiikka. Pirre Seppänen vastasi sektorilla koulutuksellisesta tasa-arvosta ja siihen liittyvästä toimintasuunnitelmaprojektista. Koulutuspoliittisina sihteereinä toimivat alkuvuodesta Suvi Eriksson ja Jarmo Kallunki. Erikssonin lähdettyä koulutuspoliittiseksi sihteeriksi valittiin Tapio Heiskari toukokuusta 2014 eteenpäin. Sektoritapaamisia järjestettiin kaksi kappaletta, yksi keväällä ja toinen syksyllä. Tapaamisiin kokoontuivat ylioppilaskuntien koulutuspoliittiset sihteerit sekä hallitusvastaavat. Tapaamiset olivat kaksipäiväisiä, ja niitä järjestettiin osittain yhteistyössä työelämä- ja pääsektoreiden kanssa. Aiheina olivat muun muassa eduskuntavaalit ja hallitusohjelmavaikuttaminen, jatko-opiskelijoiden edunvalvonta, oikeusturvakysymykset, rakenteellinen kehittäminen ja luonnollisesti SYL:n toimintasuunnitelmaprojektit. 15
3.2 Tulevaisuuden yliopisto Oppimisen renessanssi -toimintasuunnitelmaprojektista vastasi hallituksen jäsen Mari Kröger. Projektin tavoitteena oli muun muassa jatkaa tulevaisuuden yliopiston visiointia, koostaa SYL:llä oleva materiaali ehjäksi kokonaisuudeksi sekä viedä visio käytäntöön yliopistojen toteutettavaksi. Lisäksi tavoitteena oli jalkauttaa opiskelukykyä. Kevään aikana koostettiin visio Tulevaisuuden yliopisto -blogitekstien sekä SYL:n pitämissä seminaareista saatujen materiaalien pohjalta. Kuten blogissa, visiossakin on seitsemän teema-aluetta: kiinni korkeakouluopintoihin, oppiminen ja opetus, opiskelijan hyvinvointi, yliopistoyhteisö voimavaraksi, kohti työelämää, tutkimus ja yliopistokoulutus yhteiskunnassa ja globaalissa ympäristössä. Visio julkistettiin Lappeenrannan PedaForum-päivillä toukokuun lopussa. Samassa tilaisuudessa lanseerattiin myös Tulevaisuuden yliopisto -pilotti, jonka tarkoitus on viedä visio käytäntöön. Pilotissa yliopistot valitsevat visiosta tavoitteen, jonka toteuttamiseksi ne laativat toimintasuunnitelman. Pilottiin osallistuminen oli yliopistoille vapaaehtoista. Pilotti käynnistettiin syyskuussa. Yhdeksän yliopistoa ilmoittautui mukaan pilottiin ja palautti laatimansa kehittämissuunnitelman. Mukana olivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto. Suunnitelmat julkaistiin Tulevaisuuden yliopisto -blogissa viikoittain. Pilotista kerrottiin monipuolisesti mm. tiedottein ja sosiaalisen median julkaisuin. Osana projektia jalkautettiin opiskelukykyä monipuolisesti eri sidosryhmiin. Opiskelukykysektori järjesti koulutuksia ja työpajoja erilaisissa tilaisuuksissa. (Ks. kohta Opiskelukyky) 3.3 Koulutuksellinen tasa-arvo Koulutuksellinen tasa-arvo oli pinnalla paljon vuonna 2014 myös SYL:n ulkopuolisilla tahoilla ja puhutti koulutuspolitiikan piirissä puheissa ja kirjoituksissa. Edistyksellinen tiedeliitto sekä kokoomuksen Osaamisen ja sivistyksen verkosto järjestivät tahoillaan aiheesta keväällä seminaarin. Elokuussa Jyväskylässä järjestettiin Korkeakoulututkimuksen symposium eriarvoistuvasta korkeakoulutuksesta, jossa oli paikalla alansa huippututkijat. SYL osallistui aktiivisesti seminaariin. 3.3.1. Julkaisu Toimintasuunnitelmaan oli kirjattu projekti koulutuksellisesta tasa-arvosta. Tämän projektin tarkoituksena on vahvistaa SYL:n ja ylioppilaskuntien asiantuntemusta koulutuksellisesta tasa-arvosta laajana käsitteenä. Erityisesti keskityttiin koulutuksen periytyvyyteen ja ennen korkeakoulua tapahtuvaan segregaatioon. SYL päätti tehdä artikkelikokoelmajulkaisun, jossa analysoidaan koulutuksellisen tasa-arvon ulottuvuuksia, historiallista kehitystä ja nykytilaa. Näkökulma painottuu korkeakouluopintoja edeltäviin koulutuspolun vaiheisiin. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti koulutuspolitiikan parissa työskenteleville päätöksentekijöille, mutta se soveltuu myös muille koulutuksesta ja tasa-arvokysymyksistä kiinnostuneille lukijoille. Julkaisulle haluttiin toimiston ulkopuoliset toimittajat, jotta SYL:lle tulisi projektista vähemmän kuormitusta ja saisimme myös laajempaa asiantuntemusta. Toimittajien rekrytointi vei hetken, mutta lopulta saatiin hyvät toimittajat: Otuksesta Suvi Pulkkinen sekä Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen yksikön suunnittelija ja Tamyn vanha koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo. Julkaisu koostuu pidemmistä artikkeleista, case-teksteistä sekä some-kutsulla pyydetyistä ihmisten omakohtaisista tarinoista. Näistä koottiin monipuolinen ja kuvaava paketti koulutuksellisen tasa-arvon 16
ulottuvuuksista. Teos sai nimekseen Erkanevat koulutuspolut - Koulutuksen tasa-arvo 2010-luvulla. Alkuperäisestä julkaisuaikataulusta viivästyttiin hieman, koska kirjoitusten myöhästymiselle, oikoluvulle ja taitolle ei ollut varattu tarpeeksi aikaa. Teos julkaistiin 3.12.2014. Tavoitteena on julkaista teos myös e- kirjana. Julkaisua välitetään kaikille keskeisille sidosryhmille. 3.3.2. Koulutuksellisen tasa-arvon verkosto SYL perusti alkuvuodesta koulutuksellisen tasa-arvon verkoston, johon kutsuttiin edustajia laajasti eri sidosryhmistä eli tahoilta, jotka tekevät töitä myös koulutuksellisen tasa-arvon kanssa. Verkoston ensimmäisellä tapaamisella käytiin SYL:n projektia läpi ja esiteltiin idea verkoston toimintatavaksi. Useat olivat kiinnostuneita jatkamaan verkostossa ja pitivät ideaa hyvänä. Kuitenkin kun SYL pyysi tahojen kantoja koulutuksellisesta tasa-arvosta, vain pari järjestöä lähetti omat tavoitteensa. Verkoston pyörittämisen kannalta nähtiin haastavana se, että toiminta jäi pitkälti SYL:n harteille, eivätkä jäsenet olleet kovin aktiivisia viemään yhteisiä suunnitelmia eteenpäin. Toisella tapaamiskerralla käsiteltiin varhaiskasvatusta sekä lukiokoulutusta SLL:n alustuksen pohjalta. Syksyllä järjestettiin vielä yksi tapaaminen, jossa alustajana oli Seta ry. Verkoston suhteen päädyttiin siihen ajatukseen, että verkosto voidaan kutsua koolle eri asiakysymysten tarpeen mukaan kenen tahansa tahon kutsumana. 3.4 Hakijasuman purku Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite korkeakoulujen hakijasuman purkamisesta. Suman purkamista varten tehtiin muun muassa opiskelijavalintauudistus sekä lisättiin korkeakoulujen aloituspaikkoja. 3.4.1 Opiskelijavalintauudistus Opiskelijavalintauudistuksen viimeisiä vaiheita käytiin vuonna 2014. Korkeakouluopiskelijoita valintatyöryhmässä edusti SAMOKin koulutuspoliittinen asiantuntija Veli-Matti Taskila. Valintauudistuksen ensimmäinen vaihe hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 2013. Ensimmäistä kertaa uuden lain mukainen hakujärjestelmä ja mahdollisuus varata kiintiöillä aloituspaikkoja ensimmäistä kertaa hakeville olivat käytössä syksyn 2014 yhteishaussa. Valintauudistuksen toinen vaihe (kiintiöiden velvoittavuus) toteutetaan kevään 2016 yhteishaussa. Uudistuksen etenemistä seurattiin pitkin vuotta, ja ohjausryhmien työskentelyyn osallistuttiin mm. kommentoimalla kokous- ja valmistelumateriaaleja. Erityistä huomiota kiinnitettiin yhteishaun toteuttamiseen uudella järjestelmällä, järjestelmän käytettävyyteen, hakijan oikeusturvaan ja uudistuksen kokonaisuuden toimivuuteen sekä ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien kiintiöihin sekä niiden määrittelyyn. 3.4.2 Hakijamaksut Osana opiskelijavalintauudistusta valtioneuvosto esitti syksyn 2013 rakennepoliittisen ohjelman mukaisia hakijamaksuja. Alun perin hallituksen esityksen luonnoksen mukaan hakijamaksu tulisi kaikille hakijoille riippumatta tutkinnosta ja kansalaisuudesta, ja maksuvelvollisia olisivat ulkomailla hakukelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneet. Hakijamaksun tarkoitus on sekä karsia hakukelvottomien hakemuksia että kattaa hakemisesta aiheutuvan hallinnon kustannuksia. SYL ja SAMOK vastustivat hakumaksuja sekä valintauudistustyöryhmässä, kirjoittamassaan blogissa että aiheesta annetuissa lausunnoissaan. Järjestöjen perusteena maksut rajaisivat koulutukseen hakeutumista tarpeettomasti, ja se tuottaisi korkeakouluille turhaa lisähallintoa ja siten ylimääräisiä kustannuksia. 17
Erityisesti hakijamaksujen osumista suomalaisiin opiskelijoihin nostettiin voimakkaasti esille tapaamisissa ja mediassa. Hallitus antoi esityksensä hakijamaksuista joulukuussa, ja maksuvelvollisuus oli rajattu EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin. Vaikuttamistyötä jatketaan keväällä 2015. 3.4.3 Aloituspaikkalisäykset Hakijasuman purkuun kuului myös korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäykset. Opetusministeri päätti keväällä 2014 aloituspaikkamääristä ja niiden kohdentumisesta korkeakoulujen hakemusten pohjalta. Yliopistoille lisäpaikkoja tuli yhteensä 1507. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdensi 123 miljoonaa euroa paikkamäärien lisäämistä varten. SYL suhtautui paikkamäärien lisäämiseen kriittisesti ja epäillen: vaikka aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä työvoiman kannalta relevanteille aloille, työllistymistä uusille maistereille ei voida taata, sillä akateeminen työttömyys oli edellisenä vuonna kasvanut kymmeniä prosentteja. Erityisen huolissaan SYL oli myös koulutuksen laadusta. 3.5 Maksuton koulutus Maksuttoman koulutuksen vaikuttaminen on ollut vuonna 2014 osa jatkuvaa toimintaa, ja sitä on tehty pitkin vuotta. Maksuton koulutus on ollut myös osa Laatua ja keinoja kansainvälistymiseen -projektin vaikuttamistyötä. Maksuttomasta koulutuksesta vastasi hallituksen jäsen Hilkka Kemppi. Kehysriihen jälkeen maaliskuussa tehtiin maksuttoman koulutuksen vaikuttamista puoluekokouksien yhteydessä. SYL on pitänyt tavoitetta maksuttomasta ja laadukkaasta koulutuksesta mukana tapaamisagendalla pitkin vuotta 2014: kehysriihessä, minihallitusneuvotteluissa sekä hallitusohjelma- ja eduskuntavaalivaikuttamisessa. Maksuttoman koulutuksen arvoa on säännöllisesti nostettu esiin positiivisessa valossa seminaarien sekä tapaamisten yhteydessä. SYL järjesti 25.4.2014 Tuition fees and mobility -seminaarin Eduskunnan Kansalaisinfossa Helsingissä. Tilaisuudessa pohdittiin kansainvälisessä valossa koulutukselle asetettujen maksujen vaikutuksia opiskelijoiden liikkuvuuteen ja kansainvälistymiseen. SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen ja SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikainen alustivat. Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen esitteli yliopistojen näkökulmaa kun taas Juha Ketolainen CIMO:n johdosta kävi läpi valtion näkökulmaa. Seminaarin yhteydessä pidettiin paneeli, johon osallistuivat Ahto Apajalahti (piraattipuolue), Kaisa Penny (SDP), Hannu Takkula (keskusta) ja Nils Torvalds (RKP). Unkarin kansallisen opiskelijaliiton (HÖOK) edustaja Ester Drevenyák ja Ruotsin kansallisen opiskelijaliiton (SFS) varapuheenjohtaja Erik Pedersen kävivät läpi viime vuosien kansainvälistymistä koskevia poliittisia päätöksiä Unkarissa ja Ruotsissa. Tilaisuus oli nähtävissä reaaliaikaisesti netissä. Opetus- ja kulttuuriministeriön 29.10.2014 luovuttama lausuntopyyntö hallituksen esityksestä EU/ETAalueen ulkopuolelta tulevien lukukausimaksujen asettamiseksi käynnisti laajemman julkisen keskustelun maksuista. Samaan aikaan myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO julkaisivat esiselvityksen kansainvälisten opiskelijoiden kansantaloudellisesta merkityksestä. SYL kommentoi selvityksen merkitystä osana lukukausimaksukeskustelua 30.10. kommentissaan Kansainväliset opiskelijat ovat timantteja Suomen taloudelle. Myöhemmin samana päivänä julkaistiin kannanotto Lukukausimaksuilla ei tule rahaa yhdessä SAMOKin, SLL:n, SAKKIn, OSKUn ja FSS:n kanssa. 18
Hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierroksen aikana SYL koordinoi ylioppilaskunnille tapaamiskierroksen kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa. SYL tapasi itse ministereitä esikuntineen. Maksuttoman koulutuksen päivää vietettiin 1.12.2014. 3.6 Koulutusvienti Koulutusvienti oli koulutuspoliittisen keskustelun keskiössä pitkin vuotta, mikä määritti edelleen myös koulutuspoliittisen sektorin toimintaa. Koulutusvientiä pidettiin mukana maksuttomuuskeskusteluissa, ja SYL:n visioryhmän raporttia vietiin eteenpäin erityisesti kehysriihivaikuttamisen mukana. Koulutusviennissä keskustelua pyrittiin kääntämään tilauskoulutukseen, sähköiseen koulutusvientiin ja koulutuksen eettisyyden suuntaan. Sektori tapasi koulutusviennin parissa toimivia yrityksiä ja otti julkisesti kantaa muun muassa eettisen koulutusviennin ja tilauskoulutuksen puolesta pitkin vuotta. SYL julkaisi kannanoton Koulutusviennin ainut este on lukukausimaksuihin jumittuminen 11.6.2014. Tällä pyrittiin vaikuttamaan koulutusvientikeskustelun ja erityisesti suuntaan Suomi100-seminaarin jälkeen nousseeseen yksilömaksukeskusteluun. SYL:n liittokokous otti kantaa koulutusviennin eettisten periaatteiden määrittämiseksi. 3.7 Yliopistojen rahoitusmalli ja kandipalaute Myös keskustelu yliopistojen rahoitusmallista jatkui vuonna 2014. Merkittävin uudistus oli valtakunnallisen opiskelijapalautteen sisällyttäminen osaksi rahoitusmallia. Opiskelijapalautteen osuus mallissa on kolme prosenttia, joka on vähennetty suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen osuudesta. Kandipalautteen kytkeminen osaksi rahoitusmallia on ollut SYL:n pitkäaikainen tavoite. Kysely pilotoitiin keväällä 2013. Kandipalautteen toinen kierros järjestettiin noin vuoden päästä, keväällä 2014. Yleisesti valtakunnallinen vastausprosentti nousi edellisen kierroksen 25 %:sta. Toisella kierroksella vastanneita oli 59 %. Toisen kyselykierroksen jälkeen pohdittiin kyselyn tulosten laskentaperiaatteita. Kandipalautetyöryhmässä pohdittiin sitä, kuinka rahoitus kyselyn tuloksista lasketaan: millainen painoarvo on vastausten määrällä ja kuinka paljon eri vastausvaihtoehtoja painotetaan, ja mikä on vastausten arvo. Toisen kierroksen jälkeen puhututti myös kyselyraportin käytettävyys. Joistakin yliopistoista annettiin palautetta, että järjestelmän tuottama raportti on vaikeaselkoinen, eikä se jaottele vastauksia loogisesti. 3.8 Opintoajat Keskustelu opintoaikojen lyhentämisestä ja työurien pidentämisestä jatkui niin ikään vuonna 2014. Hallitusohjelman mukaisesti pyrittiin pidentämään työuria niiden alkupäästä sekä nopeuttamaan korkeakoulututkinnon suorittamista nykyisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö toi lausunnolle keväällä luonnoksen, jossa esitettiin subjektiivisen poissaolooikeuden merkittävää rajaamista: käytännössä toisen asteen ja korkeakoulututkinnon aloittamisen välistä poistuvat niin sanotusti perusteettomat välivuodet ja tutkinnon keskellä pidettäviä poissaololukukausia vähennettiin neljästä kahteen. Hyväksyttäviksi poissaolon syiksi lasketaan edelleen ase- tai siviilipalvelus, perheenlisäys tai vakava sairastuminen. 19
SYL piti yllä keskustelua opintojen joustavuudesta sekä työurakeskustelun harhaisuudesta muun muassa kannanotoin ja blogikirjoituksin. Tavoitteena oli osoittaa, että nykyinen tilastointi ei vastaa todellisuutta, sillä työurat alkavat jo paljon aikaisemmin kuin tutkinnon suorittamisesta. Lisäksi tuotiin esille opiskelun aikaisen työnteon merkitystä laadulliselle työllistymiselle. 3.9 Rakenteellinen kehittäminen Vuoden mittaan SYL:n sidosryhmät ottivat julkisesti kantaa duaalimalliin ja siihen liittyviin teemoihin. Näiden myötä SYL käynnisti teemoista toimiston sisäistä keskustelua. Rakenteellisesta kehittämisestä järjestettiin kolme aamukoulun ideointiriihtä, joissa pohdittiin rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksia korkeakoulujen säästöpaineen alla. Duaalimallista järjestettiin hallituksen keskustelu 24.6. kantojen selkeyttämiseksi syksyä varten. Keskustelua käytiin tiiviisti myös yhdessä SAMOKin kanssa. SYL seurasi syksyllä 2014 Tampereella käytyä rakenteellisen kehittämisen projektia. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti korkeakoulujen koulutusrakenteiden kansainvälistä vertailua pohtivan työryhmän toiminnan syksyllä 2014. Työryhmässä oli opetusministeriön, korkeakoulujen ja opiskelijoiden edustus. Työryhmässä opiskelijoita edusti SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki. 3.10 Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kehittäminen Vuosi 2014 oli siirtymäaikaa vanhasta Korkeakoulujen arviointineuvostosta (KKA) uuteen Koulutuksen arviointikeskukseen (KARVI). KARVI aloitti toimintansa 1.5.2014. SYL:lta pyydettiin esitystä keväällä KARVIn arviointineuvoston jäseneksi. Lähinnä neuvoston sukupuolijakauman vuoksi SYL esitti neuvoston jäseneksi puheenjohtaja Kuosmasta. Valtioneuvosto nimitti arviointineuvoston jäseneksi neljän vuoden kaudella puheenjohtaja Kuosmasen kahdeksi vuodeksi ja SAMOK:n asiantuntija Mikko Vieltojärven kahdeksi vuodeksi. Korkea-asteen opiskelijoille tuli siis neuvostoon vain yksi paikka, sekin jaettuna. Arviointineuvoston korkeakoulujaostoon esitettiin keväällä työt lopettavan koulutuspoliittinen sihteeri Erikssonin tilalle hänen seuraajaansa Heiskaria. Arviointineuvoston sisäisten menettelytapojen takia korkeakoulujaostoon täytyi kuitenkin saada riittävä määrä neuvoston jäseniä, minkä vuoksi neuvosto päätyi valitsemaan jaostoon neuvostossa istuvan puheenjohtaja Kuosmasen. Tuore arviointineuvosto kokoontui suunnittelu- ja visiointiseminaariin lokakuussa 2014 hahmottelemaan neuvoston toimintaperiaatteita ja keskustelemaan koulutuksen arvioinnin tulevaisuudesta. 3.11 Muita huomioita koulutuspoliittiselta sektorilta Syyskuussa UNIFI kutsui SYL:n edustajan työryhmäänsä, jonka tehtävänä oli laatia UNIFIn suosittama pohja yliopistojen päihdeohjelmien laatimista varten. Työryhmä muokkasi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päihdeohjelmaa melko yksityiskohtaisesti, tavoitteenaan sellainen ohjelmateksti, jonka mikä tahansa yliopisto voisi pienin muutoksin hyväksyä omaksi päihdeohjelmakseen. SYL:a ryhmässä edusti koulutuspoliittinen sihteeri Heiskari. 20