Asiantuntija ja asiantuntijaryhmä verkossa Koulutus Tampeen teknilliselle yliopistolle Porissa 5.2.2013 Perttu Tolvanen Web & CMS Expert, Partner 1 North Patrol Oy, 2012
Perttu Tolvanen KTM Perttu Tolvanen on verkkopalvelukonseptien ja julkaisujärjestelmien asiantuntija. Perttu konsultoi asiakkaita hankkeiden valmistelussa ja vaatimusten määrittelyssä sekä tukee asiakkaita julkaisujärjestelmien ja toteuttajakumppaneiden valinnassa. Hänen erityisalueitaan ovat mm. verkkopalvelukonseptien kirkastaminen ja julkaisujärjestelmävalinnat. Pertulla on kymmenen vuoden kokemus web- ja intranet-projekteista mm. projektipäällikön ja konsultin rooleissa. Perttu on urallaan toiminut mm. tilaajana ja projektipäällikkönä suuressa mediayhtiössä, sisällönhallintajärjestelmien konsulttina suuressa IT-alan yrityksessä sekä itsenäisenä, riippumattomana konsulttina omassa yrityksessään. Hän on myös tunnettu seminaariesiintyjä ja bloggaaja. Perttu on päätoimittaja web-aiheisessa Vierityspalkki.fi-blogissa ja intranetammattilaisille suunnatussa Viides taso -blogissa. linkedin.com/in/perttutolvanen 2 North Patrol Oy
Koulutuksen sisältö 1. Asiantuntijan fiksun verkkoläsnäolon peruselintarvikkeet 2. Asiantuntijan aktiivinen ja tavoitteellinen verkkoläsnäolo 3. Asiantuntijaryhmän fiksu verkkoläsnä 4. Asiantuntiryhmän tehokas ja tavoitteellinen verkkoläsnäolo 5. Yhteenveto Tämä koulutus käsittelee ammatillista verkkoidentiteettiä ei työminää verkossa tai yksityistä verkkominää. 3 North Patrol Oy
Tavoitteet koulutukselle 1. Tiedät mitä teet yksilönä, ammatillisesti sosiaalisessa mediassa. 2. Fiilis: minulla on asiat ihan ok kun teen vielä nämä pari juttua. 3. Fiilis: asiat voisivat olla vielä paremmin jos panostaisin vähän tuohon ja tuohon. 4. Ymmärrys: nyt tiedän mitä ehdotan tutkimusryhmälleni seuraavaksi. 5. Fiilis: Innostusta kokeilla uusia asioita! Yritä löytää asioita, joista tulisi sinulle viikottainen tai kuukausittainen rutiini ja josta olisi luontevasti hyötyä työssäsi! 4 North Patrol Oy
Verkko vuonna 2012 5 North Patrol Oy
Mitkä palvelut merkitsevät asiantuntijalle Euroopassa / USAssa? Keskustelufoorumit Blogit Organisaatioiden viralliset sivustot Perinteisen median sivustot Koosteportaalit ym. yhteissivustot 6
Mitkä palvelut merkitsevät asiantuntijalle Suomessa? Keskustelu -foorumit Blogit Organisaatioiden viralliset sivustot Perinteisen median sivustot Koosteportaalit ym. yhteissivustot 7
8 LinkedIn on kooste ihmisistä, joiden kanssa on ollut samassa seminaarissa tai tehnyt yhdessä töitä. Ammatillisesta näkökulmasta katsoen Twitter on monelle kokoelma ihmisiä joiden kanssa olisi halunnut käydä koulua tai joiden kanssa haluaisi samaan seminaariin.
Yhteenveto: Verkko Suomessa 2012 1. Suosituimmat isot sos. med. palvelut selkeästi Facebook, Linked ja Twitter. Näistä Facebook isoin, mutta samalla myös ammatillisen verkkoidentiteetin kannalta hankalin. LinkedIn on kasvanut tasaisesti ja noussut todella merkittävään asemaan parin viime vuoden aikana. Twitter on joissain piireissä kiinnostava, mutta Suomessa silti vielä kohtuullisen pieni juttu. 2. Google hallitsee vahvasti verkkosurffailuamme ja ei Facebook ole ammattitiedonhaun puolella muuttanut vielä kovin paljon asioita. Usein joku Suomi24 on paljon merkittävämpi portinvartija käytännössä. 3. Blogit porskuttavat edelleen eivätkä ole minnekään menossa! 4. Erikoistuneet sisältöjen julkaisupalvelut kuten SlideShare ja YouTube kasvavat tasaisesti myös kotimaisten sisältöjen saralla. 5. Lyhyesti: Emme enää sähellä, mutta emme vielä ihan ymmärräkään. 9 North Patrol Oy
Asiantuntijan fiksu verkkoläsnäolo 10 North Patrol Oy
Ovatko tulokset 1, 2 ja 3 nimelläsi haettaessa sellaiset jotka antavat realistisen kuvan sinusta asiantuntijana/ammatt ilaisena?
LinkedIn-profiili (julkinen näkymä) on helpoin tapa ottaa kärkitulos omaan hallintaan. Edellytys on vain, että profiilisi on julkinen ja riittävän kattava.
Esimerkki tutkijan julkisesta LinkedInprofiilista. Julkaisut ovat kärjessä.
Kirjautuneelle LinkedIn-käyttäjälle profiili näyttää tältä. Esimerkissä ansiokas Summary teksti jota voi pitää profiilin tärkeimpänä asiana.
Viimeisimmät työsuhteet on kuvattu monipuolisesti, kun taas vanhimmat ovat suppeita. Tämä on järkevä malli.
Keskeiset julkaisut on mahdollista ilmoittaa myös LinkedInissä, myös yhteisjulkaisut.
Skills & Expertise on uusin LinkedInin ominaisuus, joka on pelimäisyydessään ja hyödyllisyydessään esimerkki toiminnosta jollaisia varmasti nähdään jatkossa yhä enemmän.
LinkedIn perusteet asiantuntijalle 1. Profiilikuva kuntoon (tunnistettavuus tärkein asia, muuten tyyli vapaa) 2. Summary-kuvaus kuntoon (työhistoriasta pari viimeistä olisi syytä myös olla kuvattuna sanallisesti tiivistäen) 3. LinkedIn-profiilin julkisuusasetukset kuntoon (LinkedIn ei ole Facebook, laita kaikki tiedot avoimeksi mitä LinkedIniin laitat) 4. Määritä itsellesi public profile url, eli selkokielinen profiilin www-osoite (esim. fi.linkedin.com/in/perttutolvanen) 5. Jos sinulla on julkaisuja, niin näistä kannattaa poimia parhaat ja lisätä LinkedInin julkaisut-kohtaan.
Settings (yläreuna > nimi > settings) Edit your public profile
Public profile Ruksit kaikkiin! LinkedIn ei ole mikään tietojen piilottelupalvelu. Your public profile URL
Jos tuotat esityksiä, julkaisuja tai postereita säännöllisesti (2+ vuodessa), niin SlideShare-tili on toinen helppo keino saada verkkonäkyvyyttä omaan hallintaan.
SlideSharesta löytyy nimenomaan tutkijoita nykyisin runsaasti. Kuvassa oleva slaidisetti on myös hyvä esimerkki tutkimuspaperin tiivistelmästä (alareunassa on linkki originaalidokumenttiin jota todennäköisesti ei tutkija saa uudelleenjulkaista omassa profiilissaan mutta slaideiksi tehdyn tiivistelmän saa!).
SlideShare perusteet asiantuntijalle 1. Profiilikuvaksi sama kuva kuin LinkedInissä 2. Perustiedot kuntoon laita kestävät kuvaukset (et muista kuitenkaan käydä päivittämässä kovin usein) 3. Lataa SlideShare-tilillesi pitämiäsi julkisia esityksiä tai julkaisuja 2-3 kertaa vuodessa Esim. Jyrki Kasvi on sanonut käyttävänsä SlideShare-tiliään siihen, että muistaa myöhemmin minkä version presentaatiosta esitti missäkin tilaisuudessa. ;)
perttu tolvanen Esimerkiksi jos allekirjoittanut lähtisi nyt rakentamaan verkkoprofiiliaan, niin tällä mallilla olisi järkevintä aloittaa. Toki oma kotisivu olisi ehkä kestävin ratkaisu, mutta se on myös työläs ja hidas malli... 25
Asiantuntijan 1.0 tason toiminta Kerran viikossa LinkedIn-kutsujen hyväksyntää ja LinkedIn-profiilin tarkistaminen kerran kuukaudessa (mitä on muuttunut, uudet ominaisuudet, onko Skills-lista kohdallaan). SlideShareen muutaman kerran vuodessa uusien esityksien, koulutusmateriaalien tai julkaisujen lataamista. Tavoite: LinkedInin 100% profiili. Hyöty: Hyvä verkkonäkyvyys pienellä vaivalla. Bonus: LinkedInin etusivun uutisvirtaa seuraamalla pysyy mukana monessa asiassa ilman Twitterin opettelua.
Yhteenveto: Asiantuntija verkossa (1.0) 1. Järkevä hakutulossivu omalla nimellä haettaessa 2. LinkedIn-profiili helpoin tapa varmistaa järkevä kärkitulos 3. LinkedIn-profiilin hoitaminen osaksi viikkorutiineja 4. LinkedIn-perusteet: tunnistettava kuva, summary ja public profile määritetty 5. Harkitse: työhistoria, skills, julkaisut 6. Harkitse: SlideShare LinkedIn on digitaalinen käyntikorttisi ja CV jos niin haluat. SlideShare on puhuvan ja kirjoittavan asiantuntijan salainen ase. 27 North Patrol Oy
Asiantuntijan aktiivinen verkkoläsnäolo 28 North Patrol Oy
Keskustelu -foorumit Blogit 29
30 HUOM! Aktiivisuudesta ei sellaisenaan vielä ole juuri mitään hyötyä verkossa. Esim. Blogin päivittäminen viikottain ei mitenkään automaattisesti lisää omaa löydettävyyttä tai verkkonäkyvyyttä!
Vinkki #1: Valitse aihe. Kirjoita siitä jotain. 1. Kaikkein tärkeintä on valita oman aihepiirin sisältä sana jonka haluaa omistaa. Yleensä esim. tutkijoille tärkeimmät sanat ovat varsin ilmeiset ne tulevat vastauksena kysymykseen, että millä hakusanoilla haettaessa haluaisit että kollegasi ja asiantuntijatoimittajat löytäisivät sinut? 2. Tämän jälkeen voit vapaasti miettiä missä voisit julkaista artikkelin, tai sinua voitaisiin haastatella? Ihanteellisesti jokin kanava jonka juttujen otsikointiin ja sisältöön voit vaikuttaa ja jossa voit jutun yhteyteen saada linkin LinkedIn-profiiliisi ja SlideShare-tiliisi. Esim. TTY:n asiantuntijoille Rajapinta-verkkolehti lienee yksi ylivoimaisesti tehokkaimmista tavoista saada pysyviä tuloksia.
Tavoitehakusanaksi valittu julkaisujärjestelmät. Tilanne: kaksi ensimmäistä tulosta vievät allekirjoittaneen blogikirjoituksiin.
julkaisujärjestelmät Blogi 34
Tavoitehakusanaksi valittu sähköinen työpöytä. Tilanne: Kärkitulos on allekirjoittaneen kaksi vuotta vanha blogiartikkeli.
Tavoitehakusanaksi valittu intranet. Tilanne: Ei omia sisältöjä edes ensimmäisellä sivulla...
... mutta monella intranet + jotain yhdistelmällä esim. monet SlideShareesitykset ja blogiartikkelit kärjessä.
... mutta monella intranet + jotain yhdistelmällä esim. monet SlideShareesitykset ja blogiartikkelit kärjessä.
julkaisujärjestelmät Blogi intranet sähköinen työpöytä Blogi Tämä on oikein hyvä taso asiantuntijalle. Hän on löydettävä ja vakuuttava monilla sopivilla hakusanoilla. 42
Vinkki #2: Kun olet löytänyt aiheesi, niin pysy siinä. 1. Verkossa johdonmukaisuudella on paljon merkitystä. Siksi kannattaa erikoistua, ja pysyä valitsemassaan aiheessa useamman vuoden ajan. 2. Kun olet julkaissut useita samaa aihetta käsitteleviä julkaisuja, juttuja tai haastatteluita, niin kannattaa harkita sinun seuraamisesi helpottamista. Tällä helpotat kollegoidesi ja muiden samaa aihepiiriä seuraavien asiantuntijoiden elämää. Tällä hetkellä paras ratkaisu tähän on Twitter. Bonus: Twitter on myös asiantuntijalle tehokas väline seurata muita asiantuntijoita.
Twitter on asiantuntijalle seurantaväline omaan ammatilliseen verkostoon globaalisti. Samalla Twitter on myös muille helppo tapa seurata asiantuntijaa.
Seurantavälineenä: Parhaimmillaan mahtavia linkkivinkkejä ja havaintoja oman ammattikentän huippuasiantuntijoilta. Yleensä toki pelkkää roskaa (vaikka kuinka valikoisi tarkkaan).
Asiantuntija-organisaatiot toimittavat uutiskirjeitä, jotta toiminnasta kiinnostuneet voisivat pysyä mukana ja seurata organisaatiota. Twitter mahdollistaa saman yksittäiselle asiantuntijalle samoista aiheista kiinnostuneet voivat seurata asiantuntijan julkaisuja ja pohdintoja.
F-Securen tutkimusjohtaja yksi kotimaisista Twittertähdistä, mutta hyödyntää kovin radikaalilla mallilla.
Parempi esimerkki: Harkittuja linkkivinkkejä oman tutkimusalueen kannalta kiinnostaviin uutisiin ja verkkomateriaaleihin.
Parhaimmillaan keskustelua parhaista artikkeleista ja lähteistä.
Myös hyvä esimerkki: Harkittuja linkkivinkkejä omia tutkimusaiheita käsitteleviin artikkeleihin.
Varsin hyvä esimerkki Katri Saarikivi muutenkin: Linkedprofiili kärkituloksena Googlessa, Twitter tulee myös korkealla ja viralliset esittelysivut.
Katri Saarikivi näyttää myös hyvää esimerkkiä siinä, että käyttää samaa profiilikuvaa kaikissa palveluissa. Tämä auttaa tunnistettavuudessa ja luotettavuusvaikutelmassa.
julkaisujärjestelmät Blogi intranet sähköinen työpöytä Blogi Oma sivusto Keskustelu -foorumit 53
Asiantuntijan 2.0 tason toiminta SlideShareen useamman kerran vuodessa uusia esityksiä, koulutusmateriaaleja tai julkaisuja. Blogikirjoituksia tai artikkeleita muutamia vuodessa. Pari-kolme kertaa viikossa LinkedInin ja Twitterin seurantaa. Twitterissä pääpaino hyvien sisältövinkkien jakamisessa, ei keskustelussa. Omia julkaisuja myös esiin Twitterissä satunnaisesti. Tavoite: Twitteristä ammatillinen työkalu. Hyöty: Et enää koskaan etsi ammatillisesti tärkeitä, uusia julkaisuja ja artikkeleita. Muista: Oman blogin pyörittäminen vaatii aina erityistä harrastuneisuutta ja usean vuoden pitkäjänteisyyttä eivätkä hyödyt ole varmoja.
Yhteenveto: Asiantuntija verkossa (2.0) 1. LinkedIn 100% profiili, aktiivinen käyttö ja suosittelut 2. Valitse hakusanat joilla haluaisit verkosta tulla löydetyksi ja hyödynnä näitä sanoja blogissa ja materiaalien nimeämisessä 3. Säännöllistä julkaisutoimintaa: blogeina, videoina tai esityksinä 4. Twitter oman alan ammatilliseen seurantaan ja satunnaisiin havaintoihin & linkkeihin omiin materiaaleihin verkossa 5. Harkitse: Oma blogi koostavaksi palveluksi heti jos julkaiset usein 1-2 materiaalia (blogijuttu, esitys, video) kuukaudessa 55 North Patrol Oy Valitse hakusanat, joilla haluat tulla löydetyksi. Julkaise tasaisesti ja seuraa tuloksia vuodenkahden jaksoissa.
Asiantuntijaryhmän verkkoläsnäolo 1.0 56 North Patrol Oy
ryhmän nimi Ryhmän tai projektin esittelysivu. ----------------- ----------------- ----------------- ----------------- ----------------- Tutkimusryhmillä on tyypillisesti jokin taustaorganisaatio (tai useita) ja nämä vaativat esittelysivut. Nämä ovat hyvä peruslähtökohta yksinkertaiset, kuvaavat hankkeen esittelysivut jotka linkittävät tutkijoiden profiileihin ja SlideSharetileihin. 57
Asiantuntijaryhmän 1.0-tason toiminta Yksi ryhmän jäsenistä huolehtii perustietosivusta ja SlideShare-tilistä. Ryhmän verkkonäkyvyys enemmän yksittäisten asiantuntijoiden kautta kuin ryhmän kautta. Esim. esitykset ym. materiaalit kannattaa yleisesti ottaen tallentaa asiantuntijoiden kautta (esim. henk. koht. SlideShare-tileille). Määräaikaisten projektien ja hankkeiden maailmassa on kestävämpää toimia asiantuntijoiden omien profiilien kautta. Jos ryhmän jäsenet eivät aktiivisia verkossa, niin esim. SlideShare tarjoaa hyvän mahdollisuuden perustaa SlideShare-tili ryhmälle. Tällöin ryhmälle järkevää perustaa esim. ryhman-nimi@gmail.com tili jolla rekisteröi SlideShare-tilin. Tämä hyvä tehdä heti alussa, niin on valmiina sitten 2.0-tasoa varten. Esim. blogin perustaminen ei ole suositeltavaa jos hankkeella on alle kolme (3) vuotta pituutta tai kukaan ryhmässä ei ole innostunut ottamaan päätoimittajavastuuta.
Tutkimusprojekti nimeltä innofirewood
Kommentit esimerkistä: Kertoo mistä on kyse, linkittää tuotettuihin dokumentteihin.
Kommentit esimerkistä: Etusivu kertoo mistä on kyse tiiviisti ja linkittää keskeisiin tuloksiin ja seminaaripresentaatioihin.
Kommentit esimerkistä: Ajankohtaista-linkitys muualla oleviin artikkeleihin hyvää. Sisällön jakaminen useille alasivuille ei enää vuonna 2012 tarpeellista samalla tavalla.
Kommentit esimerkistä: Hyvä yleiskatsaus projektiin. Tällainen ponnistuslauta yleensä enemmän kuin riittävä ja jos on useita rahoittajaorganisaatioita jotka haluavat omalle sivustolleen projektin esittelyn, niin tällainen yhden sivun ponnistuslauta on helppo kopioida moneen paikkaan. Lisäksi tästä voi olla hyötyäkin projektille kun usean eri organisaation sivuilta johtaa linkkejä julkaisuihin, tutkijoiden profiileihin, blogiin ym. hankkeen verkkopaikkoihin.
Kommentit esimerkistä: Hyvä yleiskatsaus projektiin. Linkittää lehdistötiedotteisiin ja kumppanien sivustoihin. Yhteystiedot hyvin esillä. Linkittää lopuksi projektin erilliselle verkkosivustolle.
Yhteenveto: Asiantuntijaryhmä, 1.0-taso 1. Perustietosivu ryhmän tai projektin toiminnasta jonnekin mieluiten sivustolle jolla on jo vahva auktoriteetti Googlen silmissä (esim. yliopiston sivustokokonaisuuteen, omaan domainiin ei sivustoa kannata haaveilla). 2. Pidä huoli perustietosivusta, linkitä sieltä ryhmän jäsenten LinkedIn-profiileihin, Twitter-tileihin ym. paikkoihin. Älä turhaan rakentele sivustoa, vaan tee mieluummin vain yksi pitkä ja kattava sivu joka linkittää muualle. 3. Jos ryhmä julkaisee säännöllisesti esim. yhteisjulkaisuja, niin harkitse ryhmälle oman SlideShare-tilin perustamista. Linkitä perustietosivulta näihin esityksiin. 65 North Patrol Oy Ryhmän jäseniltä ei tarvitse vaatia omaa verkkoläsnäoloa jos sellaista eivät kaikki halua.
Asiantuntijaryhmän verkkoläsnäolo 2.0 66 North Patrol Oy
ryhmän nimi aihesana aihesana aihesana Ryhmän tai projektin esittelysivu. ----------------- ----------------- ----------------- ----------------- ----------------- Blogi 67
Tutkimusprojekti nimeltä Openrisk
Kommentit esimerkistä: Hyvä perustietosivu hankkeesta, pari alasivua omituisesti alasivuina eikä suoraan etusivulla mutta missä on linkki projektin blogiin?
...hankkeella on nimittäin aivan erinomainen Wordpress.comilla toteutettu blogi osoitteessa openrisk.wordpress.com
Blogijuttujen keskelle upotettu esimerkillisesti SlideShare-esityksiä.
Esimerkkinä Inno-Vointi tutkimusprojekti.
Esimerkillinen yhden sivun hanke-esittely, joka linkittää saitille vahvasti ja yhteistyökumppaneihin ja keskeisiin julkaisuihin projektista.
Esimerkillinen projektin blogi myös tehty Wordpressillä ja sisältää tasaista juttuvirtaa hankkeen etenemisestä. Löytyy osoitteesta www.innovointi.fi
Saitilla upotettuja videoita YouTubesta esimerkillisesti.
Rajapinta.wordpress.com (esimerkillinen usean kirjoittajan tutkimus-blogi)
Blogi.kansanelakelaitos.fi (esimerkillinen tutkimusryhmän blogiläsnäolo)
Asiantuntijaryhmän 2.0-tason toiminta Yksi ryhmän jäsenistä huolehtii perustietosivusta, blogin päätoimittamisesta ja mahdollisesta SlideShare-tilistä. Blogin päätoimittaminen on tällaisessa mallissa selkeä työtehtävä, joka vaatii systemaattista koordinaatiota ja aikaa. Ryhmälle järkevää perustaa esim. ryhman-nimi@gmail.com tili jolla rekisteröi blogin ja SlideShare-tilin. Tästä osoitteesta voi laittaa helposti mailikopiot lähtemään omiin sähköposteihin (suositeltavaa tosin vain blogin päätoimittajalle). Tavoite: Ryhmälle kertyy blogiseuraajia ja Twitter-seuraajia. Hyöty: Vahva verkkoläsnäolo ja mahdollisuus tulla löydetyksi ryhmän aihepiirin asiasanoilla. Vinkki: Ryhmän Gmailtili ei pakollinen, mutta voi olla hyödyllinen myös muista syistä.
ryhmän/projektin nimi aihesana aihesana aihesana Ryhmän tai projektin esittelysivu. ----------------- ----------------- ----------------- ----------------- ----------------- Blogi Jokaisen tutkimusryhmän tulisi määrittää itselleen top-3 aihesanat jotka ko. ryhmä aikoo verkossa omistaa. 79
Erityisvinkkejä 1/2 1. Useasta asiantuntijasta koostuva ryhmä, hanke tai projekti on etenkin määräaikaisena tapahtumana kovin epäkiitollinen verkkoläsnäolon kehityskohde. Kun tuloksia alkaa saamaan (2-3 vuodessa), niin yleensä projekti päättyy tai rahoitus loppuu. Siksi on perustellumpaa panostaa asiantuntijoiden profiileihin ja julkaistujen materiaalien kestävään julkaisumalliin. Esimerkiksi omaan www.tutkimushanke.fi - domainiin ja monipuoliseen verkkosivustoon panostaminen on perusteltu ratkaisu erittäin harvoin. 2. Jos ryhmä haluaa blogata ja ylläpitää jonkinlaista ryhmän presenssiä verkossa, niin suositeltavin malli tähän on blogin perustaminen johonkin täysin palveluna tarjottavaan ympäristöön. Sisällöllisesti blogin kannattaa keskittyä koostamaan ryhmän toiminta, julkaisut ja keskustelut yhteen paikkaan. Blogin ei tarvitse olla mikään sisältöjen säilömispaikka vaan pikemminkin ketterä ja vuorovaikutteinen ilmoituspalsta ryhmän tapahtumista kiinnostuneille.
Erityisvinkkejä 2/2 3. Suositeltavin blogialusta tällä hetkellä: Wordpress.com. Täysin palveluna tarjottava wordpress.com tarjoaa nopean perustamisen ja mahdollisuuden siirtyä myöhemmin omaan domainiin, jopa omaan Wordpress-asennukseen. Blogialusta tarjoaa monipuoliset tilastot sisältöjen suosiosta, hyvän käyttöoikeushallinnan, mediahallinnan, upotustoiminnot ja satoja teemoja. Lisäksi noin 100 dollarin vuosimaksulla saa mahdollisuudet itse räätälöidä ulkoasua (jos osaamista riittää). 4. Blogin perustaminen tutkimusryhmannimi.wordpress.com osoitteeseen on myös suositeltavaa, koska tällöin ei tarvitse huolehtia domainin ylläpitomaksuista tai.fidomainin liittämisestä Wordpress.com-asennukseen (sekin kyllä onnistuu). 5. Blogiin kannattaa aktivoida mahdollisuus tilata uudet blogiartikkelit omaan sähköpostiin. Tämä on wordpress.com perustoiminto. (kts. esimerkki ylhäältä) 6. Jos ryhmälle ehdottomasti haluaa Twitter-tilin, niin se kannattaa linkata Wordpressiin, niin uusista artikkeleista menee tilille automaattisesti tieto.
Yhteenveto: Asiantuntijaryhmä, 2.0-taso 1. Perustietosivu ryhmän tai projektin toiminnasta jonnekin mieluiten sivustolle jolla on jo vahva auktoriteetti Googlen silmissä (esim. yliopiston sivustokokonaisuuteen, omaan domainiin ei sivustoa kannata haaveilla). 2. Pidä huoli perustietosivusta, linkitä sieltä ryhmän jäsenten LinkedIn-profiileihin, Twitter-tileihin ym. paikkoihin sekä blogiin ja SlideShare-julkaisuihin. 3. Perusta blogi Wordpress.com-palveluun. Julkaise blogissa vähintään kuusi (6) juttua vuodessa jos haluat blogista syntyvän merkittävää näkyvyyshyötyä. Huom. julkaisut voivat olla myös SlideShare-esityksien upotuksia tai linkkejä ryhmän jäsenten artikkeleihin tai julkaisuihin muualla. 4. Päätoimita blogia systemaattisesti. 5. Keskity valitsemiisi teemoihin. 82 North Patrol Oy Muista: Olennaista bloggaamisessa on tasainen julkaisutahti, vaikka sitten kuusi (6) juttua vuodessa.
Yhteenveto 1. Asiantuntija verkossa: LinkedIn, ehkä SlideShare, ehkä Twitter, ehkä blogi, ehkä vieraskynäily muiden blogeissa ja artikkeleita esim. verkkolehtiin. 2. Asiantuntija verkossa: Jos julkaiset tasaisesti juttuja tai materiaalia verkkoon (jonnekin), niin harkitse koostavan blogin perustamista ilman stressiä sisällöntuotannosta. 3. Asiantuntijaryhmä verkossa: Perustietosivulla ja asiantuntijoiden omilla verkkopresensseillä pääsee pitkälle. Ryhmän ei tarvitse julkaista omissa nimissään materiaalia itsetarkoituksellisesti. 4. Asiantuntijaryhmä verkossa: Jos ryhmä kuitenkin haluaa julkaista nimenomaan ryhmänä materiaaleja, niin SlideShare-tili on kevyt malli aloittaa julkaiseminen. 5. Asiantuntijaryhmä verkossa: Jos ryhmä on kohtuullisen pysyvä ja pystyy määrittämään päätoimittajan, niin koostava, toimitettu blogi on suositeltava malli. 83 North Patrol Oy