LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o../..,

FI FI FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 6 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o../.., Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI

LIITE A 6 LUKU: MUUT VIRRAT 1. JOHDANTO Muut virrat ovat varojen ja velkojen arvossa tapahtuvia muutoksia, jotka eivät johdu taloustoimista. Nämä virrat eivät ole taloustoimia siitä syystä, että niiltä puuttuu yksi tai useampi taloustoimien ominaispiirre. Asianosaiset institutionaaliset yksiköt eivät esimerkiksi välttämättä toimi yhteisestä sopimuksesta, kuten esim. varojen korvauksettoman haltuunoton tapauksessa. Muutos voi myös johtua luonnontapahtumasta kuten maanjäristyksestä eikä puhtaasti taloudellisesta ilmiöstä. Tai ulkomaan valuutassa ilmaistu varallisuuserän arvo voi muuttua valuuttakurssin muuttuessa. 2. VAROJEN JA VELKOJEN MUUT MUUTOKSET 6.01 Määrit elmä: Varojen ja velkojen muut muutokset ovat muita kuin pääoma- ja rahoitustileille kirjattavin taloustoimin syntyneitä taloudellisia virtoja, jotka muuttavat varojen ja velkojen arvoa Muita muutoksia erotetaan kahdentyyppisiä. Ensimmäinen käsittää varojen ja velkojen volyymin muutokset. Toinen muodostuu nimellisistä hallussapitovoitoista ja -tappioista. 2.1 Varojen ja velkojen volyymin muut muutokset (K.1 K.6) 6.02 Pääomatilillä valmistetut ja valmistamattomat varat voivat tulla sektorille ja poistua sieltä varojen hankintoina ja luovutuksina, kiinteän pääoman kulumisena, lisäyksinä varastoihin tai vähennyksinä ja hävikkinä varastoista. Rahoitustilillä rahoitusvarat ja velat tulevat järjestelmään, kun velallinen hyväksyy tulevan velvoitteen maksaa velkojalle, ja poistuvat järjestelmästä, kun tämä velvoite on täytetty. 6.03 Varojen ja velkojen volyymin muihin muutoksiin sisältyvät virrat, jotka mahdollistavat varojen ja velkojen tulon tileille tai poistumisen tileiltä muutoin kuin taloustoimin esimerkkinä luonnonvarojen löytämisen, ehtymisen ja kulumisen mukaanotto tileihin ja tileiltä poistaminen. 6.04 Varojen ja velkojen volyymin muihin muutoksiin sisältyvät myös sellaisten poikkeuksellisten ja odottamattomien ulkoisten tapahtumien vaikutukset, jotka eivät ole luonteeltaan taloudellisia, sekä muutokset, jotka ovat seurausta institutionaalisten yksiköiden tai varojen ja velkojen uudelleen luokittelusta ja rakenteen muuttumisesta. 6.05 Varojen ja velkojen volyymin muut muutokset kattavat kuusi luokkaa: FI 2 FI

a) Varojen muuttuminen taloudellisesti merkittäviksi (K.1); b) Valmistamattomien varojen taloudellisen arvon häviäminen (K.2); c) Katastrofien aiheuttamat menetykset (K.3); d) Korvauksettomat haltuunotot (K.4); e) Muualla luokittelemattomat volyymin muut muutokset (K.5); ja f) Luokitusmuutokset (K.6). 2.1.1 Varojen muuttuminen taloudellisesti merkittäviksi (K.1) 6.06 Varojen muuttuminen taloudellisesti merkittäviksi kuvaa valmistettujen ja valmistamattomien varojen sellaista lisääntymistä, joka ei ole seurausta tuotannosta. Siihen luetaan: a) historialliset muistomerkit, esim. rakennukset tai sijaintipaikat, joilla on erityinen arkeologinen, historiallinen tai kulttuurinen merkitys, kun niiden arvo ensimmäisen kerran kirjataan varallisuustaseeseen; b) arvoesineet, kuten jalokivet, antiikki ja taide-esineet, kun esineen korkea arvo tai taiteellinen merkitys otetaan ensimmäisen kerran huomioon varallisuustaseessa; c) hyödynnettävissä olevien maaperävarojen löydökset kuten todennetut hiili-, öljy-, maakaasu-, metalli- ja epämetallimineraalivarannot. Tähän luetaan myös varantojen arvonkorotukset, kun hyödyntämisestä tulee taloudellisesti kannattavaa teknologisen kehityksen tai suhteellisten hinnanmuutosten myötä; d) luonnonvaraisten biologisten varojen kuten luonnonmetsien ja kalakantojen luonnollinen kasvu, kun näiden taloudellisten varojen kasvu ei ole minkään institutionaalisen yksikön suorassa valvonnassa, vastuulla tai hallinnoimaa, eikä sitä siten käsitellä tuotantona, e) muiden luonnonvarojen siirtäminen taloudelliseen toimintaan: luonnonvarat, jotka muuttuvat merkitykseltään määriteltäviksi taloudellisiksi varoiksi. Esimerkkejä ovat koskemattomien metsien hyödyntäminen, luonnonvaraisen tai joutomaan muuntaminen maaksi, joka voidaan ottaa taloudelliseen käyttöön, maan valtaus ja ensivaraus vedenotosta. Luonnonvarojen arvo voi kasvaa myös lähistöllä harjoitettavan taloudellisen toiminnan seurauksena, esimerkiksi maa voidaan tunnustaa arvokkaaksi lähellä sijaitsevan rakennuskohteen tai tien rakentamisen takia. Maanparannuksen kustannukset kirjataan kiinteän pääoman bruttomuodostuksena, mutta maanparannuksen arvon ylittävä maan arvonnousu kirjataan taloudellisen arvon ilmaantumisena; f) luonnonvarojen laadunmuutokset, jotka ovat seurausta niiden taloudellisen käytön muuttumisesta. Laadunmuutokset kirjataan volyymin muutoksina. Tähän kirjattavat laadunmuutokset ovat vastinkirjauksia niille taloudellisen käytön muutoksille, jotka esitetään luokitusmuutoksina (katso kohta 6.21.) Esimerkiksi viljelymaan uudelleenluokittelu rakennusmaaksi voi johtaa maan FI 3 FI

arvon nousuun ja luokitusmuutokseen. Tässä tapauksessa vara on jo luettu varoihin, ja taloudellisen käytön muutoksesta johtuva muutos varan laadussa katsotaan varan muuttumiseksi taloudellisesti merkittäväksi. Toinen esimerkki on lypsykarjan arvon nousu, kun se lähetetään teurastettavaksi odotettua aiemmin; g) siirrettävien sopimusten, leasingsopimusten, lisenssien ja lupien myöntämisestä syntyvän arvon muuttuminen ensimmäistä kertaa taloudellisesti merkittäväksi. Näiden sopimusten, leasingsopimusten, lisenssien tai lupien arvo on vara, kun niihin liittyvän oikeuden arvo ylittää maksettavat maksut ja haltija voi realisoida arvon siirtämällä ne muille; ja h) liikearvon (goodwill) ja markkinointivarojen arvon muutokset, jotka tapahtuvat, kun institutionaalisia yksikköjä myydään niiden omat varat ylittävään hintaan (katso kohta 7.07); omat varat ylittävää ostohinnan osaa kutsutaan ostetuiksi liikearvoksi ja markkinointivaroiksi. Liikearvoa, jota ei ole todennettu myynnin tai oston kautta, ei lueta taloudellisiin varoihin. 2.1.2 Valmistamattomien varojen taloudellisen arvon häviäminen (K.2) 6.07 Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen taloudellisen arvon häviäminen sisältää: a) luonnonvarojen ehtymisen, mikä käsittää maaperävarojen esiintymien arvon alenemisen sekä varoihin luettujen luonnonvaraisten biologisten varojen ehtymisen (katso kohta 6.06e) sadonkorjuun, metsien raivauksen tai kestävän tason ylittävän käytön takia. Monet tässä mahdollisista kirjauksista ovat kohdissa 6.06c 6.06f kuvattujen kirjausten vastakohtia; b) Muu valmistamattomien varojen taloudellisen arvon häviäminen, mikä kattaa i) ostettujen liikearvon ja markkinointivarojen arvon alentamisen; ja ii) siirrettäviin sopimuksiin, leasingsopimuksiin, lisensseihin ja lupiin liittyvien etujen päättymisen. 2.1.3 Katastrofien aiheuttamat menetykset (K.3) 6.08 Volyymin muihin muutoksiin kirjattavat katastrofien aiheuttamat menetykset ovat seurausta laajoista, erillisistä ja tunnistettavista tapahtumista, jotka tuhoavat taloudellisia varoja. 6.09 Tällaisia tapahtumia ovat suuret maanjäristykset, tulivuoren purkaukset, hyökyaallot, epätavallisen voimakkaat hirmumyrskyt, kuivuus sekä muut luonnononnettomuudet; sotatoimet, mellakointi ja muut poliittiset tapahtumat; teknologiset onnettomuudet kuten suuret myrkkypäästöt tai radioaktiivisten aineiden pääsy ilmaan. Esimerkkejä tällaisista tapahtumista ovat: a) epätavallisen tulvimisen tai tuulivahingon aiheuttama maan laadun huononeminen; FI 4 FI

b) kuivuuden tai taudin puhkeamisen aiheuttama kasvatettavien varojen tuhoutuminen; c) metsäpalojen tai maanjäristysten aiheuttama rakennusten, laitteiden tai arvoesineiden tuhoutuminen; ja d) luonnonkatastrofien tai poliittisten tapahtumien seurauksena tapahtuva rahan tai haltija-arvopapereiden satunnainen tuhoutuminen taikka omistajuuden osoittavan todisteen tuhoutuminen. 2.1.4 Korvauksettomat haltuunotot (K.4) 6.10 Korvauksettomia haltuunottoja tapahtuu, kun hallitukset tai muut institutionaaliset yksiköt ottavat omistukseensa muiden institutionaalisten (myös ulkomaisten) yksiköiden varoja ilman täyttä korvausta muista syistä kuin verojen, sakkojen tai muiden vastaavien maksujen maksamista varten. Rikolliseen toimintaan liittyvän omaisuuden haltuunottoa pidetään sakkona. Tällaisen yksipuolisen haltuunoton korvaukseton osa kirjataan volyymin muuna muutoksena. 6.11 Varojen ulosmittausta ja tilitystä velkojille ei kirjata korvauksettomina haltuunottoina, koska tällaisesta menettelystä on sovittu osapuolten välillä joko nimenomaisesti tai yleisesti. 2.1.5 Muualla luokittelemattomat volyymin muut muutokset (K.5) 6.12 Muualla luokittelemattomat volyymin muut muutokset ovat odottamattomien tapahtumien vaikutukset varojen taloudelliseen arvoon. 6.13 Esimerkkejä muualla luokittelemattomista muiden kuin rahoitusvarojen muista volyymin muutoksista ovat: a) odottamaton vanhanaikaistuminen. Kiinteän pääoman kulumisen johtamisessa käytettyihin olettamuksiin ei sisälly kiinteiden varojen odottamatonta vanhanaikaistumista. Niihin sisältyvä odotetun vanhanaikaistumisen määrä voi olla todellista vanhanaikaistumista pienempi. Sen vuoksi on tehtävä kirjauksia esimerkiksi parantuneen teknologian käyttöönotosta johtuvasta kiinteiden varojen arvon alenemisesta; b) kiinteän pääoman kulumiseen sisältyvien normaalivahinkoja vastaavien vähennysten ja todellisten tappioiden väliset erot. Ennakoimattomat vahingot eivät sisälly kiinteän pääoman kulumiseen, ja siten normaalien odotettavissa olevien vahinkojen arvioitu määrä voi olla todellista vahinkojen määrää pienempi tai suurempi. Tällaisista tapahtumista aiheutuvan kiinteiden varojen arvon ennakoimattoman alenemisen tai nousun osalta on sen vuoksi tehtävä oikaisuja. Näissä tapauksissa oikaistut tappiot eivät ole riittävän suuret, jotta niitä voitaisiin pitää katastrofin aiheuttamina; c) sellainen kiinteiden varojen kunnon heikkeneminen, jota ei ole otettu huomioon kiinteän pääoman kulumisessa. Tähän sisältyy kiinteiden varojen arvon aleneminen, jonka syinä ovat esimerkiksi ennakoimattomat ilman happamuuden tai sateiden vaikutukset rakennusten pinnoitteille tai kulkuneuvojen koreille; FI 5 FI

d) luopuminen tuotantolaitteistoista jo ennen niiden valmistumista tai ottoa taloudelliseen käyttöön; e) poikkeukselliset varastotappiot (esim. tulipalon, varkauden tai viljavaraston hyönteistuhon takia), joita ei pidetä katastrofin aiheuttamina. 6.14 Esimerkkejä muualla luokittelemattomista rahoitusvarojen ja velkojen volyymin muutoksista ovat: a) käteisrahaan tai haltija-arvopapereihin kohdistuvat tappiot, jotka johtuvat syistä (esimerkiksi tulipalosta tai varkaudesta), joita ei pidetä katastrofeista johtuvina, sekä liikkeestä poistettu vaihtokelvoton käteisraha, lukuun ottamatta niitä määriä, joiden osalta on tehty luokituksen muutos metallirahasta arvoesineiksi; b) muutokset, jotka johtuvat rahoitussaatavien poistamisesta kirjanpidosta. Niitä ei oteta rahoitustilille, koska osapuolten välillä ei ole yhteistä sopimusta. Velkoja saattaa päättää, että konkurssin tai selvitystilan takia saamista ei voida enää periä, ja poistaa saamisen taseestaan. Velkojan toteamus, että saamista ei voida periä, kirjataan volyymin muina muutoksina. Tämän lisäksi vastaava velka on poistettava velallisen taseesta, jotta koko talouden tilit pysyvät tasapainossa. Tähän yleisperiaatteeseen tehdään poikkeus julkisyhteisöille maksettavien verojen ja sosiaaliturvamaksujen osalta, katso kohta 6.15d; c) demografisten olettamusten muutoksista johtuvat muutokset henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvissa vastuissa ja eläkeoikeuksissa; d) standarditakausvastuisiin liittyvät varaukset, kun odotettavissa olevien, takauksiin perustuvien maksuvaatimusten määrä ylittää odotettavissa olevien tulojen ja takaisinperintöjen määrän. 6.15 Muualla luokittelemattomiin volyymin muihin muutoksiin ei lueta seuraavia: a) rahoitussaamisten muutokset arvonalennuksista, jotka perustuvat markkinakelpoisten rahoitussaamisten todellisiin markkina-arvoihin: nämä otetaan huomioon uudelleenarvotustilillä; b) velallisen ja velkojan yhteisestä sopimuksesta peruutettu velka (velan peruuttaminen tai velan anteeksianto): tämä kirjataan velallisen ja velkojan välisenä taloustoimena (katso kohta 4.165.f); c) velan kieltäminen: velallisen tekemää velan yksipuolista mitätöintiä ei tunnusteta. d) julkisyhteisöille maksettavat verot ja sosiaaliturvamaksut, jotka julkisyhteisöt yksipuolisesti tunnustavat jäävän todennäköisesti perimättä (katso kohdat 1.57, 4.27 ja 4.82). 2.1.6 Luokitusmuutokset (K.6) 6.16 Luokitusmuutokset muodostuvat sektoriluokituksen ja institutionaalisten yksiköiden rakenteen muutoksista sekä varojen ja velkojen luokitusmuutoksista. FI 6 FI

2.1.6.1 Sektoriluokituksen ja rakenteen muutokset (K.61) 6.17 Institutionaalisen yksikön luokitteleminen uudelleen sektorista toiseen siirtää samalla koko sen taseen, esimerkiksi jos kotitaloussektoriin luokitellusta institutionaalisesta yksiköstä tulee omistajastaan taloudellisesti erillinen yksikkö, se voidaan lukea yritysmäiseksi yhteisöksi ja luokitella uudelleen yrityssektorille. 6.18 Sektoriluokituksen muutokset siirtävät koko taseen yhdeltä sektorilta tai alasektorilta toiselle. Siirto voi johtaa varojen ja velkojen sulauttamiseen tai eriyttämiseen, mikä on myös sisällytettävä tähän luokkaan. 6.19 Institutionaalisten yksiköiden rakenteen muutokset kattavat tiettyjen rahoitusvarojen ja velkojen ilmaantumisen ja häviämisen yrityksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Kun yritys lakkaa olemasta itsenäinen oikeudellinen yksikkö sen takia, että se sulautuu yhteen tai useampaan yritykseen, kaikki sulautuvan yrityksen ja sen sulauttavien yritysten väliset varat ja velat, mukaan lukien osakkeet ja muu oma pääoma, häviävät järjestelmästä. Yrityksen osakkeiden ja muun oman pääoman osto osana sulautumaa kirjataan kuitenkin ostavan yrityksen ja aiempien omistajien välisenä rahoitustoimena. Entisten osakkeiden korvaaminen ostavan yrityksen osakkeilla tai uuden yrityksen osakkeilla kirjataan osakkeiden lunastamisena, johon liittyy uusien osakkeiden liikkeeseenlasku. Sulautuneen yrityksen ja kolmansien osapuolten väliset rahoitussaamiset ja velat pysyvät muuttumattomina, ja ne siirtyvät sulauttavalle yritykselle. 6.20 Kun yritys vastaavasti jaetaan oikeudellisesti kahdeksi tai useammaksi institutionaaliseksi yksiköksi, rahoitusvarojen ja velkojen ilmaantuminen kirjataan luokkaan sektoriluokituksen ja rakenteen muutokset. 2.1.6.2 Varojen ja velkojen luokitusmuutokset (K.62) 6.21 Varojen ja velkojen luokitusmuutoksia tapahtuu, kun varat ja velat esiintyvät avaustaseessa yhdessä ja päätöstaseessa toisessa luokassa. Esimerkkeinä ovat maan käytön muutokset sekä asuntojen muuttaminen kaupalliseen käyttöön tai päinvastoin. Maan ollessa kyseessä molemmat kirjaukset (negatiivinen vanhaan luokkaan ja positiivinen uuteen luokkaan) tehdään saman arvoisina. Käytön muutoksesta seuraava maan arvon muutos kirjataan mieluummin volyymin muutoksena kuin uudelleenarvotuksena ja tätä myötä varojen muuttumisena taloudellisesti merkittäviksi tai valmistamattomien varojen taloudellisen arvon häviämisenä. 6.22 Kultaharkkojen muodossa olevan monetaarisen kullan syntymistä tai sen häviämistä ei voi saada aikaan rahoitustaloustoimella, vaan se tulee tilinpitojärjestelmään tai poistuu sieltä varojen volyymin muiden muutosten kautta. 6.23 Sijoituskullan osalta tapahtuu erityislaatuinen luokituksen muutos. Sijoituskulta voi olla haltijan ja hallussapitoperusteen mukaan joko monetaariseksi kullaksi kutsuttu rahoitusvara tai ei-monetaariseksi kullaksi kutsuttu arvoesine. Monetarisointi on sijoituskullan luokituksen muutos ei-monetaarisesta monetaariseksi. Demonetarisointi on sijoituskullan luokituksen muutos monetaarisesta eimonetaariseksi. 6.24 Sijoituskultaan liittyvät toiminnot kirjataan seuraavasti: FI 7 FI

a) Kun rahaviranomaiset myyvät sijoituskultaa, joka on sellaisen ulkomaisen institutionaalisen yksikön varantovara, joka ei ole rahaviranomainen, tai kotimaisen institutionaalisen yksikön varantovara, tämä kirjataan eimonetaariseen kultaan kohdistuvana taloustoimena. Kullan demonetarisointi sijoituskullan luokituksen muutoksena monetaarisesta ei-monetaariseksi tapahtuu välittömästi ennen taloustointa ja kirjataan rahaviranomaisen varojen volyymin muina muutoksina. b) Kun rahaviranomaiset ostavat sijoituskultaa ulkomaiselta institutionaaliselta yksiköltä tai kotimaiselta institutionaaliselta yksiköltä varantovaroihinsa eikä kulta jo ole varantovara, tämä kirjataan ei-monetaariseen kultaan kohdistuvana taloustoimena. Kullan monetarisointi sijoituskullan luokituksen muutoksena eimonetaarisesta monetaariseksi tapahtuu välittömästi taloustoimen jälkeen ja kirjataan rahaviranomaisen varojen volyymin muina muutoksina. c) Kun ostaja ja myyjä ovat eri talouksien rahaviranomaisia ja molemmat pitävät sijoituskultaa osana varantovarojaan, tapahtuu sijoituskultaan kohdistuva taloustoimi, joka kirjataan rahoitustilille. d) Muissa tapauksissa sijoituskulta on aina ei-monetaarista, ja taloustoimet kirjataan ei-monetaariseen kultaan kohdistuvina. Edellä olevat rahaviranomaiseen liittyvät tapaukset soveltuvat myös kansainväliseen rahoitusjärjestöön. 6.25 Varojen ja velkojen luokitusmuutokset eivät sisällä velkapapereiden muuntamista osakkeiksi, joka kirjataan kahtena rahoitustaloustoimena. 2.2 Nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot (K7) 6.26 Uudelleenarvotustilille kirjataan nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot, jotka kertyvät tilinpitojakson aikana varojen ja velkojen omistajille ja heijastavat niiden hintatason ja -rakenteen muutoksia. Nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot (luokka K.7) sisältävät neutraalit hallussapitovoitot ja -tappiot (alaluokka K.71) sekä reaaliset hallussapitovoitot ja -tappiot (alaluokka K.72). 6.27 Määritelmä: Tietyn varallisuuserän nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot (K.7) ovat varan arvon nousuja tai laskuja, jotka kertyvät sen taloudelliselle omistajalle varan hinnan nousujen tai laskujen seurauksena. Rahoitusvelan nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot ovat velan arvon laskuja tai nousuja, jotka ovat tulosta sen hinnan laskuista tai nousuista. 6.28 Hallussapitovoitto syntyy varan arvon noususta tai velan arvon alenemisesta. Hallussapitotappio syntyy varan arvon alenemisesta tai velan arvon noususta. 6.29 Uudelleenarvotustilille kirjattavat nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot kertyvät varoista ja veloista riippumatta siitä, realisoituvatko ne vai eivät. Hallussapitovoiton sanotaan realisoituneen, kun kyseessä oleva vara myydään, lunastetaan, käytetään tai siitä muuten luovutaan tai kun velka maksetaan takaisin. Realisoimaton voitto kertyy sellaisesta varallisuudesta, joka yhä omistetaan tai velasta, joka on yhä olemassa tilinpitojakson lopussa. Realisoitunut voitto ymmärretään yleensä realisoituneena FI 8 FI

koko siltä ajalta, jonka vara on ollut omistuksessa tai jonka velka on ollut olemassa riippumatta siitä, onko tämä aika yhteneväinen tilinpitojakson kanssa vai ei. Koska hallussapitovoitot ja -tappiot kirjataan suoriteperusteisesti, realisoituneiden ja realisoitumattomien hallussapitovoittojen ja -tappioiden erottelu ei ole mukana luokituksissa eikä tileillä, vaikka se olisi hyödyllistä joihinkin tarkoituksiin. 6.30 Hallussapitovoittoihin ja -tappioihin luetaan kaikenlaisten muiden kuin rahoitusvarojen, rahoitusvarojen ja velkojen voitot ja tappiot. Mukaan luetaan siten myös tuottajien kaikenlaisten tavaroiden varastoihin sekä keskeneräisiin töihin kohdistuvat hallussapitovoitot ja -tappiot. 6.31 Nimellisiä hallussapitovoittoja ja -tappioita voi kertyä tilinpitojakson aikana minkä pituisen ajan tahansa hallussa olleista varoista tai otetuista veloista eikä pelkästään niistä varoista tai veloista, jotka esiintyvät avaus- ja/tai päätöstaseessa. Nimelliset hallussapitovoitot tai -tappiot tietystä varasta tai velasta taikka määrätystä määrästä tietyn tyyppistä varallisuutta tai velkaa, joka sen omistajalle kertyy tietyllä aikavälillä määritellään olevan kyseisen varan tai velan käypä arvo myöhempänä ajankohtana miinus kyseisen varan tai velan käypä arvo aikaisempana ajankohtana sillä oletuksella, että itse vara tai velka ei tällä aikavälillä muutu laadullisesti tai määrällisesti. 6.32 Nimellinen hallussapitovoitto (G), joka kertyy määrätystä määrästä q jotain varallisuutta ajankohtien o ja t välillä voidaan ilmaista seuraavasti: G = (p t p o ) q, 6.33 jossa p o ja p t ovat varallisuuden hintoja hetkillä o ja t. Sellaisista rahoitusvaroista ja veloista, joilla on kiinteä käypä arvo kansallisen valuutan määräisenä, eli p o ja p t ovat määritelmällisesti yksi ja sama, nimelliset hallussapitovoitot ovat aina yhtä kuin nolla. 6.34 Nimellisten hallussapitovoittojen ja -tappioiden laskemista varten varojen hankinnat ja vähennykset on arvotettava samalla tavalla kuin ne kirjataan pääoma- ja rahoitustileillä ja varallisuuden varannot on arvotettava samalla tavalla kuin ne kirjataan taseessa. Kun on kyse kiinteistä varoista, hankinnan arvo on ostajan tuottajalle tai myyjälle maksama summa, johon lisätään kauppaan liittyvät ostajan maksamat omistusoikeuden siirtokulut. Olemassa olevan kiinteän varan luovutuksen arvo on vastaavasti myyjän ostajalta saama summa, josta vähennetään myyjän maksamat omistusoikeuden siirtokulut. 6.35 Poikkeus kohdassa 6.34 kuvattuun tapaukseen on se, että maksettu hinta eroaa varan markkinahinnasta. Tässä tapauksessa maksetun hinnan ja markkinahinnan väliselle erolle lasketaan pääomasiirto, ja hankinta kirjataan markkinahintaan. Näin tapahtuu erityisesti taloustoimissa, joissa on mukana markkinattomia sektoreita. 6.36 Voidaan erottaa neljä erilaista tilannetta, jotka johtavat nimellisiin hallussapitovoittoihin ja -tappioihin: a) Koko tilinpitojakson hallussa ollut vara: tilinpitojakson aikana kertyvä nimellinen hallussapitovoitto on yhtä kuin päätöstaseen arvo miinus avaustaseen arvo miinus kiinteän pääoman kuluminen tilinpitojaksolla. Nämä tasearvot ovat varojen estimoituja arvoja, jos ne olisi hankittu varallisuustaseiden laatimisajankohtina. Nimellinen hallussapitovoitto ei realisoidu; FI 9 FI

b) Tilinpitojakson alussa hallussa ollut vara myydään tilinpitojakson aikana: kertyvä nimellinen hallussapitovoitto on yhtä kuin arvo luovutushetkellä miinus avaustaseen arvo miinus kiinteän pääoman kuluminen tilinpitojaksolla ennen myyntiä. Nimellinen hallussapitovoitto realisoituu; c) Tilinpitojakson aikana hankittu vara, joka on hallussa vielä tilinpitojakson lopussa: kertyvä nimellinen hallussapitovoitto on yhtä kuin päätöstaseen arvo miinus arvo hankintahetkellä miinus kiinteän pääoman kuluminen tilinpitojaksolla. Nimellinen hallussapitovoitto ei realisoidu; ja d) Tilinpitojakson aikana hankittu ja luovutettu vara: kertyvä nimellinen hallussapitovoitto on yhtä kuin arvo luovutushetkellä miinus arvo hankintahetkellä miinus kiinteän pääoman kuluminen tilinpitojaksolla hankinnan ja luovutuksen välisenä aikana. Nimellinen voitto realisoituu. 6.37 Mukaan luettavat nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot kertyvät varoista ja veloista riippumatta siitä, realisoituvatko ne vai eivät. Ne kirjataan mukana olevien sektorien, koko kansantalouden ja ulkomaiden uudelleenarvotustilille. 2.2.1 Neutraalit hallussapitovoitot ja -tappiot (K.71) 6.38 Määrit elmä: Varan tai velan neutraalit hallussapitovoitot ja -tappiot (K.71) ovat niiden hallussapitovoittojen ja -tappioiden arvo, jotka kertyvät, jos varan tai velan hinta muuttuu ajan kuluessa samassa suhteessa kuin yleinen hintataso. 6.39 Neutraalit hallussapitovoitot ja -tappiot määritetään, jotta reaaliset hallussapitovoitot ja -tappiot, jotka jakavat uudelleen reaalista ostovoimaa sektoreiden välillä, olisi helpompi johtaa. 6.40 Merkitään yleistä hintaindeksiä kirjaimella r. Neutraali hallussapitovoitto (NG) tietystä varojen määrästä q ajankohtien o ja t välillä saadaan tällöin kaavasta: NG = p o q (r t /r o 1), jossa p o q on varallisuuserän käypä arvo hetkellä o ja r t /r o on yleisen hintatason muutoskerroin ajankohtien o ja t välillä. Samaa termiä r t /r o sovelletaan kaikkiin varoihin ja velkoihin. 6.41 Neutraalien hallussapitovoittojen ja -tappioiden laskennassa käytetään yleisenä hintaindeksinä loppukäytön hintaindeksiä. 6.42 Neutraalit hallussapitovoitot ja -tappiot kirjataan neutraalien hallussapitovoittojen ja -tappioiden tilille, joka on sektorien, koko kansantalouden ja ulkomaiden uudelleenarvotustilin alatili. 2.2.2 Reaaliset hallussapitovoitot ja -tappiot (K.72) 6.43 Määrit elmä: Varan tai velan reaaliset hallussapitovoitot ja -tappiot (K.72) ovat kyseisen varan tuottamien nimellisten ja neutraalien hallussapitovoittojen ja -tappioiden erotus. FI 10 FI

6.44 Reaalinen hallussapitovoitto (RG) tietystä varojen määrästä q ajankohtien o ja t välillä saadaan kaavasta: RG = G NG tai RG = (p t /p o r t /r o ) p o q 6.45 Varojen ja velkojen tuottamien reaalisten hallussapitovoittojen ja -tappioiden arvot riippuvat siis niiden hintojen muutoksista kyseessä olevalla ajanjaksolla suhteessa muiden hintojen keskimääräisiin muutoksiin mitattuna yleisellä hintaindeksillä. 6.46 Reaaliset hallussapitovoitot ja -tappiot kirjataan reaalisten hallussapitovoittojen ja -tappioiden tilille, joka on uudelleenarvotustilin alatili. 2.2.3 Hallussapitovoitot ja -tappiot rahoitusvarojen ja velkojen tyypin mukaan Monetaarinen kulta ja SDR:t (AF.1) 6.47 Koska monetaarisen kullan hinta noteerataan yleensä Yhdysvaltain dollareissa, monetaarisen kullan arvo riippuu valuuttakurssin muutoksista johtuvista nimellisistä hallussapitovoitoista ja -tappioista sekä itse kullan hinnasta. 6.48 Koska erityiset nosto-oikeudet edustavat valuuttakoria, sen arvo kansallisen valuutan määräisenä ja sitä myötä hallussapitovoittojen ja -tappioiden arvo vaihtelee korissa olevien valuuttojen valuuttakurssien mukaan kansalliseen valuuttaan nähden. Käteisraha ja talletukset (AF.2) 6.49 Käteisrahan ja talletusten käypä arvo maan oman valuutan määräisenä pysyy kiinteänä ajassa. Tällaisen varallisuuserän hinta on aina vakio, kun taas sen määrä ilmoitetaan kyseessä olevan valuutan määräisinä yksiköinä. Tällaisten varojen nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot ovat aina yhtä kuin nolla. Tästä syystä tällaisten varojen avaus- ja päätöstaseen arvoissa oleva ero selittyy täysin näihin varoihin kohdistuvien taloustoimien arvoilla, poikkeuksena kuitenkin varojen muut volyymin muutokset. Tämä on yksi niistä harvoista tapauksista, joissa on mahdollista johtaa taloustoimet varallisuustaseen lukujen muutoksista. 6.50 Talletuksille kertyvä korko kirjataan rahoitustilille ikään kuin se sijoitettaisiin samanaikaisesti uudelleen talletuksena. 6.51 Ulkomaan valuutan hallussapidoista ja muiden valuuttojen määräisistä talletuksista syntyy valuuttakurssien muutoksista johtuvia nimellisiä hallussapitovoittoja ja -tappioita. 6.52 Neutraalien ja reaalisten hallussapitovoittojen ja -tappioiden laskemiseksi varoille, joiden käypä arvo on kiinteä, tarvitaan tiedot taloustoimien ajankohdista ja arvoista sekä avaus- ja päätöstaseen arvoista. Ajatellaan esimerkiksi talletusta, joka tehdään ja nostetaan tilinpitojakson aikana samalla kun yleinen hintataso kohoaa. Talletuksesta seuraa positiivinen neutraali voitto ja negatiivinen reaalinen voitto, joiden määrät riippuvat talletusajan pituudesta ja inflaatiovauhdista. On mahdotonta kirjata tällaisia reaalisia tappioita ilman tietoja tilinpitojakson aikana tehtyjen taloustoimien arvosta ja ajankohdista. FI 11 FI

6.53 Voidaan päätellä yleisesti, että jos positiivisten ja negatiivisten taloustoimien absoluuttinen kokonaisarvo on suuri suhteessa avaus- ja päätöstaseen arvoihin, pelkästään taseen tiedoista johdetut neutraalien ja reaalisten hallussapitovoittojen ja -tappioiden likimääräiset estimaatit sellaisille rahoitusvaroille ja veloille, joiden käypä arvo on kiinteä, eivät voi olla kovin tyydyttäviä. Edes rahoitustaloustoimien kirjaaminen bruttomääräisinä, eli tehtyjen ja nostettujen talletusten kirjaaminen erikseen talletusten ja nostojen erotuksen kokonaisarvosta, saattaa olla riittämätöntä, jos talletusten ajoituksista ei ole tietoja. Velkapaperit (AF.3) 6.54 Kun pitkäaikaisia velkapapereita kuten joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen nimellisarvon ylittävään tai alittavaan hintaan, mukaan luettuina alihintaiset (deep discount) tai nollakorkoiset joukkovelkakirjalainat, emissiohinnan ja erääntyessä maksettavan nimellisarvon tai lunastushinnan erotus on korkoa, joka liikkeeseenlaskijan on maksettava velkapaperin juoksuaikana. Tällainen korko kirjataan pitkäaikaisen velkapaperin liikkeeseenlaskijan maksamana omaisuustulona ja hallussapitäjän saamana korkotulona liikkeeseenlaskijan velkapaperin juoksuaikana mahdollisesti maksaman kuponkikoron lisäksi. 6.55 Kertyvä korko kirjataan rahoitustilille ikään kuin velkapaperin hallussapitäjä sijoittaisi koron samanaikaisesti uudelleen velkapaperiin. Siksi se kirjataan rahoitustilille rahoitusvarojen hankintana, joka lisätään olemassa oleviin varoihin. Täten pitkäaikaisen velkapaperin markkina-arvon asteittainen kasvu, joka johtuu uudelleen sijoitetun koron aiheuttamasta pääoman kertymisestä, heijastuu pääoman kasvuna eli varojen lisäyksenä. Se on olemukseltaan määrän tai volyymin kasvua, ei hinnan nousua. Se ei tuota hallussapitovoittoa pitkäaikaisen velkapaperin hallussapitäjälle eikä hallussapitotappiota liikkeeseen laskijalle. Velkapaperit vaihtelevat laadullisesti ajassa lähestyessään erääntymistään ja on olennaista ymmärtää, että niiden koron kertymisestä johtuvat arvonnousut eivät ole hinnanmuutoksia, eivätkä ne tuota hallussapitovoittoja. 6.56 Kuitenkin kiinteäkorkoistenkin pitkäaikaisten velkapapereiden hinnat muuttuvat markkinakorkojen muuttuessa, ja hinnat vaihtelevat käänteisesti korkotason muutosten kanssa. Tietyn korkotason muutoksen merkitys pitkäaikaisen velkapaperin hintaan on sitä pienempi, mitä lähempänä on velkapaperin erääntyminen. Markkinakorkojen vaihteluista johtuvat pitkäaikaisten velkapapereiden hintojen muutokset ovat hinnan, eivät määrän muutoksia. Siten ne tuottavat nimellisiä hallussapitovoittoja ja -tappioita sekä velkapapereiden liikkeeseenlaskijoille että niiden hallussapitäjille. Korkotason nousu tuottaa nimellisen hallussapitovoiton velkapaperin liikkeeseenlaskijalle ja yhtä suuren nimellisen hallussapitotappion sen hallussapitäjälle; korkotason laskiessa tilanne on päinvastainen. 6.57 Vaihtuvakorkoisten velkapapereiden kuponkimaksut tai pääoman takaisinmaksut on sidottu tavaroiden ja palvelujen yleiseen hintaindeksiin kuten kuluttajahintaindeksiin, viitekorkoon kuten EURIBOR tai LIBOR tai joukkovelkakirjalainojen tuottoon taikka varan hintaan. Kun kuponkimaksujen määrät ja/tai velkapääoma on sidottu yleiseen tai laajaan hintaindeksiin, asianomaisen indeksin muutoksista johtuvaa velkapääoman arvon FI 12 FI

muutosta tietyn tilinpitojakson alun ja lopun välillä käsitellään kyseisenä ajanjaksona kertyvänä korkona, kyseisenä ajanjaksona maksettavaksi erääntyvän koron lisäksi. Kun erääntymisajankohtana maksettavien määrien indeksointiin liittyy tavoite hallussapitovoitosta (tyypillisesti yhteen suppeasti määriteltyyn erään perustuva indeksointi), tällöin perustana olevan indeksin poikkeaminen alun perin odotetusta kehityksestä johtaa hallussapitovoittoihin tai -tappioihin, jotka eivät yleensä kumoa toisiaan instrumentin elinkaaren aikana. 6.58 Nimellisiä hallussapitovoittoja tai -tappioita voi kertyä lyhytaikaisille velkapapereille samalla tavoin kuin pitkäaikaisille velkapapereille. Koska lyhytaikaisten velkapaperien erääntymisajat ovat kuitenkin paljon lyhyemmät, korkotason vaihtelun aiheuttamat hallussapitovoitot ovat yleensä paljon pienempiä kuin nimellisarvoltaan vastaavien pitkäaikaisten velkapapereiden kohdalla. Lainat (AF.4) 6.59 Lainoihin, joilla ei käydä kauppaa, pätee sama tilanne kuin käteisrahaan ja talletuksiin. Kuitenkin kun olemassa oleva laina myydään toiselle institutionaaliselle yksikölle, lainan arvonalentaminen, joka on lainan nimellisarvon ja taloustoimen hinnan erotus, kirjataan myyjän ja ostajan uudelleenarvotustilille taloustoimen tapahtumahetkellä. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet (AF.5) 6.60 Ilmaisosakkeet lisäävät osakkeiden lukumäärää ja liikkeeseen laskettujen osakkeiden nimellisarvoa, mutta eivät itsessään muuta osakkeiden yhteenlaskettua markkinaarvoa. Tämä koskee myös osakkeina jaettavaa osinkoa eli yhtiön osakekannan uusien osakkeiden jakamista kantaosakkeiden omistajille omistusosuuksien suhteessa. Ilmaisosakkeita ja osakkeina jaettavaa osinkoa ei kirjata tileille ollenkaan. Tällaisilla liikkeeseenlaskuilla on kuitenkin tarkoitus parantaa markkinoilla olevien osakkeiden likviditeettiä, ja siten liikkeeseenlaskettujen osakkeiden yhteenlaskettu markkinaarvo saattaa tämän seurauksena nousta; kaikki tällaiset muutokset kirjataan nimellisenä hallussapitovoittona. Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (AF.6) 6.61 Kun vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuisiin liittyvät varannot ja vastuut ovat oman valuutan määräisinä, nimellisiä hallussapitovoittoja ja -tappioita ei ole, aivan kuten ei ole käteisrahan tai talletusten ja lainojenkaan osalta. Rahoituslaitosten sitoumustensa täyttämiseksi käyttämistä varoista koituu hallussapitovoittoja ja -tappioita. 6.62 Vastuut vakuutetuille ja edunsaajille muuttuvat taloustoimien, muiden volyymin muutosten ja uudelleenarvotusten seurauksena. Uudelleenarvotukset johtuvat tärkeimpien mallioletusten muutoksista vakuutusteknisissä laskelmissa. Näitä oletuksia ovat diskottokorko, palkkataso ja inflaatioaste. Johdannaiset ja työsuhdeoptiot (AF.7) 6.63 Johdannaisten arvo saattaa vaihdella niiden kohde-etuutena olevan instrumentin arvon tai hinnan volatiliteetin vaihtelun johdosta tai toteutus- tai erääntymispäivä FI 13 FI

lähestyessä. Kaikkia tällaisia muutoksia johdannaisten ja työsuhdeoptioiden arvossa on pidettävä hinnanmuutoksina, ja ne on kirjattava uudelleenarvotuksena. Muut saamiset ja velat (AF.8) 6.64 Muihin saamisiin ja velkoihin, joilla ei käydä kauppaa, pätee sama tilanne kuin kotimaan valuuttaan, talletuksiin ja lainoihin. Kuitenkin kun olemassa oleva kauppaluotto myydään toiselle institutionaaliselle yksikölle, nimellisarvon ja taloustoimen hinnan erotus kirjataan uudelleenarvotuksena taloustoimen tapahtumahetkellä. Koska kauppaluotto on yleensä lyhytaikainen, kauppaluoton myynti saattaa merkitä uuden rahoitusinstrumentin luomista. Ulkomaan valuutan määräiset varat 6.65 Ulkomaan valuutan määräisten varojen ja velkojen arvo mitataan niiden ulkomaan valuutan määräisen käyvän markkina-arvon mukaisina muunnettuna kansallisen valuutan mukaiseksi käyttämällä ajankohdan valuuttakurssia. Siksi sekä varan hinnassa että valuuttakurssissa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa nimellisiä hallussapitovoittoja ja -tappioita. Koko tilinpitojakson nimellisten hallussapitovoittojen ja -tappioiden kokonaisarvo lasketaan vähentämällä taloustoimien ja volyymin muiden muutosten arvo avaus- ja päätöstasearvojen erotuksesta. Tätä varten ulkomaan rahan määräiset varoihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet muunnetaan kansallisen valuutan määräisiksi käyttäen taloustoimien tapahtumahetken valuuttakurssia, kun taas varallisuuden avaus- ja päätöstaseiden arvot muunnetaan käyttämällä taseajankohtien valuuttakursseja. Tämä merkitsee sitä, että taloustoimien kokonaisarvo hankinnat miinus vähennykset ilmaistuna ulkomaan valuutan määräisenä on itse asiassa muunnettu valuuttakurssin painotetulla keskiarvolla, jossa painoina ovat eri ajankohtina suoritettujen taloustoimien arvot. FI 14 FI