Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti Hallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Pekka Komu, tulevaisuustyöryhmän pj.
Tulevaisuustyöryhmän toimeksianto koostuu kahdesta eri tyyppisestä osa-alueesta Maankäyttö, yhdyskuntarakenne (sis. maapolitiikka, kunnallistekniikka, rakentaminen, ympäristöasiat) Uudet elinvoiman mahdollisuudet ja tulevaisuus Nykytilan kuvaus painottuu: olemassa oleva kaavoitusaineisto, kunnallistekniset suunnitelmat, vesienhuoltosuunnitelmat jne. Muutokset tapahtuvat hitaasti perusteltua tarkastella pidempää aikajännettä eli vuoteen 2040 asti Työ suuntautuu tulevaisuuteen Muutoksia tapahtuu yritysten toimintakentässä nopeasti Uusien aihioiden löytäminen aidosti haastavaa Työssä hyödynnetään korkeakoulujen sekä yritysten näkemyksiä Lopputuloksena strateginen ote Salpauskuntaan: VISIO STRATEGISET KASVUTEKIJÄT YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYSKUVA LISTAUS JATKOSUUNNITELMISTA/ KEHITYSOHJELMISTA Syötteitä tarvitaan myös muilta työryhmiltä!
Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet 4.1. Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet Salpausselän kuntajakoselvitysalueen yhdyskuntarakenteen merkittävimmät kehitystarpeet ja - mahdollisuudet: 1. Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola välin parantaminen 2. Kuntakeskustaajamien kehittäminen 3. Autoilupainotteisen ympäristön kehittäminen lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi 4. Kaupunkiseudun maankäytön tarkastelu kokonaisuutena 5. Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenteellinen elinvoimaisuus
Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet Salpausselän kuntajakoselvitysalueen elinvoimapolitiikan merkittävimmät kehitystarpeet ja - mahdollisuudet: 1) Helsinki-Lahti-Pietari kehityskäytävän vahvistaminen 2) Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien kasvualojen löytäminen 3) Korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan varmistaminen 4) Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen 5) Asukaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen 6) Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen
Yhdyskuntarakenne
Kehitettävät joukkoliikenneyhteydet
Mitkä alueet hyötyvät maankäytöllisesti? Kukkila/Vesikansa Lahti-Hollola- Orimattila raja-alue Kärkölän - Lappilan taajama-alueet radan varressa Karisto-Villähde -- rata Lahti-Hollola- Orimattila-Nastola Lahden edustajien vastaukset (22 aluetta)
Mitkä alueet hyötyvät maankäytöllisesti? Kukkila-Kalliola Salpakangas ja Messilä Teollisuusalueet: Nostava, Helsingintie, Miekkiö (asuminen) ) Hollolan vastaukset (11 aluetta)
Mitkä alueet voivat hyötyä maankäytöllisesti? Kärkölän, Hämeenkosken, Nastolan ja Iitin vastaukset (3 aluetta)
Maankäytön alueet, joille voi olla haittaa Maaseutualueet Hämeenkoski- Kärkölä (ei isojen reittien varrella) YLEISKOMMENTTI: Yhdyskuntarakenne voi laajentua liiaksi, jollei kestävän ykr:n periaatteista ja tiiviistä kaupunkirakenteesta pidetä kiinni. Uusi, isompi kaupunki tarvitsee entistäkin määrätietoisempaa yleiskaavoitusta, maapolitiikkaa ja toteutuksen ohjelmointia. Kaikille kunnille Lahtea lukuun ottamatta haittaa Koiskala: Alueeseen voi kohdistua paineita tiiviimpään rakentamiseen
Elinvoimasta Strategista ei siis ole niinkään itse toiminnan muoto ja menetelmä kuin asenne ja lähestymistapa. (Lauronen, 2009)
Nousevat elinkeinotoiminnan alat 1) Uudistuva teollisuus Lahden seudulla on mm. teknologia- ja konepajateollisuuden yrityksiä, jotka ovat kyenneet uudistumaan alueen ympäristöteknologiaa ja teollisen muotoilun osaamista hyödyntämällä. Alueen teollinen perimä voi olla suuri vahvuus, jos sen uudistumista osataan riittävästi tukea mm. korkeakouluyhteistyöllä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu on uudistumisen avaintekijöitä. 2) Matkailu ja tapahtumatoiminta Erityisesti luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvä matkailu on kasvava mahdollisuus. Matkailuun liittyvä infrastruktuuri on pääosin olemassa. Majoitusvaihtoehtojen lisääntyminen voi kasvattaa matkailun ja kokousvierailujen volyymia merkittävästi Lahden seudulla. Alueen tapahtumatuotanto on nousussa ja tarjoaa mahdollisuuksia ympärivuotisiin aktiviteetteihin. Uusi kunta on tapahtumarikas talvikaupunki.
Nousevat elinkeinotoiminnan alat 3) Paikallinen ruoantuotanto, elintarviketeollisuus ja lähiruokaa hyödyntävät palvelut Alueen elintarviketeollisuus on perinteistä ja edelleen vahvaa. Lähiruoan ja biopolttoaineiden tuotanto uuden kunnan maaseutualueilla ja toisaalta niitä hyödyntävä palvelutoiminta kaupunkiseudulla voisi muodostaa innostavan ja yhteisen elinkeinokokonaisuuden, jonka rakentamiseen tarvitaan uuden kunnan erilaisia alueita. 4) Biotalous sekä energia- ja materiaalitehokkuus Alueen puunjalostusteollisuuden sekä elintarviketeollisuuden sivuainevirrat voivat tuoda uusia mahdollisuuksia biopohjaisten raaka-aineiden hyödyntämiseen. Esim. uudet kolmannen sukupolven biopolttoaineet, biokuidut, komposiittimateriaalit tai kemian tuotteet voivat olla seuraavia alueita, joissa syntyy kansainvälisesti kiinnostavia tuotteita. 5) Osaamisintensiiviset työpaikat ja kaupunkirakenteen muutos Uudet korkean jalostusarvon palvelutyöpaikat syntyvät liiketoimintaan, joita emme vielä välttämättä edes tunnista tai ymmärrä.
Visio Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupunki. Perustelut: Avoimuudella tarkoitetaan avointa tiedonkulkua ja innostavaa, ratkaisuhakuista kaupungin toimintatapaa. Lahti on uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen paikkakunta, joka kehittyy sekä kasvaa ympäristön kannalta kestävästi. Uusi kunta pitää kiinni pitkäjänteisestä ympäristökaupunkiprofiilista, johon Lahti on panostanut vahvasti viimeisen viiden vuoden ajan.
Uuden kunnan strategisia perustavoitteita Talouden tasapainoisuus Asiakaslähtöinen palveluiden järjestämisen perusperiaate Väestön kasvun tavoite n. 1 % /vuosi (nyt 0,5 % / vuosi) Erityishuomio työssäkäyvän ikäluokan houkutteluun ja Lahden seudulta muualle opiskelemaan muuttaneiden nuorten aikuisten houkutteluun. Nuorisoystävällisyys ja Lahden kiinnostavuuden kasvattaminen opiskelijakaupunkina Työttömyyden merkittävä vähentäminen nykytasosta v. 2020 mennessä (Tarkemmat tavoitteet: Lahden työllisyys- ja elinvoimaohjelma 2014 2020) Kestävä yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen Elinkeinotoiminnan tukeminen rakennemuutoksesta selviytymiseen mm. korkeakouluyhteistyön kautta ja varmistamalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Uusien työpaikkojen houkuttelu ja kasvualojen aktiivinen etsiminen sekä yritysten kansainvälistymisen tukeminen Maatalouden perustuotannon, uusien biotalouden mahdollisuuksien sekä kaupungin kasvavien palveluliiketoiminnan yhteisten arvoketjujen tunnistaminen ja vahvistaminen
Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen 1. Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma. Huomioidaan elinvoimaohjelmassa maaseudun ja kaupungin yhteispelin mahdollisuus lähiruoan ja biopolttoaineiden tuotannossa ja hyödyntämisessä. 2. Laaditaan uuteen kuntaan välittömästi yhteinen maapolitiikka, joka säätelee maanhankintaa ja kaavoitusta. 3. Esitetään visioksi: Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupunki. 4. Tavoitellaan n. 1 % vuotuista väestönkasvua, jota voidaan pitää kestävänä tasona väestön ikärakenteen huomioiden. Tavoitteena on houkutella lisää erityisesti työikäistä väestöä (15 65-vuotiaat).
Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi 1. Hyödynnetään kuntien yhdistymisvaiheessa mahdollisesti vapautuvat hallinnolliset resurssit vahvan edunvalvontaorganisaation rakentamiseen. 2. Käynnistetään uuden kunnan strategian laadinta sekä sitä tukeva yleiskaavaprosessi uuden kunnan alueelle. Osallistetaan näissä erityisesti nuoria sekä alueen opiskelijoita. 3. Hyödynnetään maankäytön ja palveluiden vyöhykemäistä suunnittelua (luku 5.2.) ja huomioidaan nivelalueet maapolitiikan laadinnassa.
Linjaukset uuden kunnan tehtäviin 1. Kanavoidaan asumista erityisesti joukkoliikennevyöhykkeelle junarataan sekä keskeisiin joukkoliikennereitteihin tukeutuvaksi. 2. Luodaan sisäisen raideliikenteen sekä muun alueen joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteet. 3. Toteutetaan uuden kunnan kehityshankkeita yhteistyössä alueen korkeakoulujen eri opiskelualojen kanssa ja tarjotaan käytännönläheisiä tuotekehitysympäristöjä. 4. Elinkeinotoiminnan organisoinnissa käsitellään markkinointi- ja kehittämistoiminnan yhdistämisen mahdollisuus. 5. Luodaan johtamisjärjestelmä, joka hyödyntää yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) tärkeänä kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja asenteena.