SYYSTIEDOTE VANHEMMILLE Lukuvuosi on taas käynnistymässä. Se tuo mukanaan uusia sekä vanhoja iloja haasteineen. Koulumme opetusryhmien määrä on kesän aikana lisääntynyt kolmella. Ensimmäistä kertaa aloitamme syksyn neljällä seitsemännellä luokalla entisten kolmen sijaan. Alakoulu on edelleen kaksisarjainen. Koulussamme on nyt siis 12 alakoulun luokkaa, 10 yläkoulun luokkaa, viisi pienryhmää sekä yksi luokka valmistavaa opetusta. Alkuopetusta järjestetään Toukolassa. Määräaikaisissa työsuhteissa aloittaa syksyllä yli kymmenen uutta työntekijää. Oppilasmäärä on kasvanut hiukan entisestä ja asettunee nyt hiukan yli neljänsadan. Oppilaiden viikkotuntimäärät ovat säästövuoden jälkeen valtioneuvoston minimituntimääristä palautettu ennalleen. Koulussamme on oppilasmäärällisesti pienet opetusryhmät. Tämä antaa loistavat mahdollisuudet yksilölliselle ja monipuoliselle opetukselle. Kouluterveystutkimuksen tulosten pohjalta olemmekin päättäneet tulevana vuonna etsiä keinoja poikien koulumotivaation nostamiseen. Siuntio on tähän asti ollut ainoa kunta, missä on ollut vastaanottokeskus ilman kunnan järjestämää valmistavaa opetusta. Siuntion sivistyslautakunta päätti kesän kynnyksellä perustaa AKK:lle valmistavan opetuksen ryhmän, joka aloittaa nyt toimintansa. Näin Aleksis Kiven koululla pyritään tukemaan Suomeen muuttaneita lapsia ja nuoria sekä helpotetaan heidän siirtymistä yhteiskuntamme jäseniksi. Tänä vuonna jatkamme viime vuonna aloitettua kansainvälisyyshankettamme (Comenius). Mukana on kouluja Tanskasta, Norjasta, Irlannista, Ranskasta, Turkista sekä Islannista. Oppilasvaihtoa tulee runsaasti puolin ja toisin. Vuosi tulee huipentumaan ensi vuoden toukokuussa, kun saamme isännöidä noin viittäkymmentä vierasta ko. maista. Kaipaammekin aktiivisia perheitä majoittamaan ensi toukokuussa ulkomaisia nuoria noin viikoksi. Käytännönjärjestelyihin palaamme myöhemmin. Vierailuista on yleensä poikinut rikastuttavia pitkäaikaisiakin kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Kouluvuoden aloittamista ennen olemme saaneet lukea lehdistä kauhutarinoita opettajien työstä. Ne ovat valitettavan yleisiä lähes kaikissa Suomen kouluissa. Oppilasaines on muuttunut haastavammaksi ja kotien vaatimukset samaan aikaan koulua ja opettajia kohtaan ovat muuttuneet toisinaan jopa epäkunnioittavaksi. Opettajien tulisi saada keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen ja saada vanhemmilta täysi tuki työlleen. Kasvattamisen päävastuu kuuluu edelleen kodeille ja opettamisen päävastuu koululle. Vanhemmuuden velvoitteita ja haasteita ei tule kaataa koulun harteille, mutta kodin ja koulun välinen saumaton yhteistyö takaavat lapsillenne parhaat mahdolliset eväät elämään. Lapsen kanssa työskentelevien aikuisten tuleekin tukea toinen toisiaan ja vastakkainasetteluita tulee välttää etenkin lasten kuullen. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on mallikkaasti edistänyt koulumme vanhempainyhdistys, jonka toimintaan kannattaa liittyä (http:// akknvanhemmat.blogspot.com/). 2
Näin voimme yhdessä yhteisöllistää siuntiolaisten toimintaa ja perheitä. Erityisopetuksessa astui tänä vuonna voimaan uusi laki. Siinä pyritään tukemaan mahdollisimman paljon koulutyössä koulutietään aloittavia oppilaita ns. varhaisella puuttumisella. Toukolassa aloittaakin nyt toimintansa pienryhmä vastaamaan näitä tukitarpeita. Tänä vuonna puutumme koulussamme erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin ehkäisemiseen. Siitä on enemmän tietoa tässä Kouluavaimessa. Mitä nuorempana lapsi altistuu päihteille, joka yleensä alkaa tupakoinnilla, sitä suurempi riski hänellä on kehittyä myöhemmin niiden riskikuluttajaksi. Aloittamisikää ensikokeiluille tulisikin saada hinattua mahdollisimman korkealle. Ehkäisevällä päihdetyöllä pyrimme vähentämään myös syrjäytymisen ja masentuneisuuden riskin kasvua. Yksi syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle 1,2 milj. euroa ja jatkossa maksajana on yhä useammin kunta. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle yli 6 miljardia euroa joka vuosi (Timo Peltovuori, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja). Päihteiden väärinkäytöllä ja masentuneisuudella on suuri rooli näissä valtavissa menoissa. Varhaisella puuttumisella on monta vaikuttavaa muotoa. Hyvää alkavaa syksyä Aleksis Kiven koulun henkilökunnan puolesta! Rehtori Samuli Salonen MEIDÄT TAVOITTAA 3 puhelin opettajienhuone 09 2606 1252 Impivaara C125 rehtori Samuli Salonen 09 2606 1251 050 386 0817 tila Tapiola C128 apulaisrehtori Päivi Boström 044 386 1024 Vehkala C130 koulusihteeri Outi Sjöberg 050 440 3853 Kissala C129 kouluisäntä Jakke Lehtonen 044 386 1030 Hälli C044 iltakäytönvalvoja Carl-Johan Sundholm 044 386 1034 Hälli C044 faksi 09 2606 1254 Kissala C129 kouluterveydenhoitaja lyh. Andrea Tandefelt 044 386 1029 Lintukoto B108 koulukuraattori Johanna Lindholm 044 389 3079 Metsola C017 koulupsykologi Markus Majanen 050 386 0821 Ruususolmu C111 erityisopettaja Hanna-Kaisa Airas haai 050 386 0846 Toukola erityisopettaja Päivi Boström pabo 044 386 1024 Tammisto C110 opinto-ohjaaja Harri Parantainen hapa 050 386 0845 Komeroinen C119
LUOKANOPETTAJAT luokka opettaja lyhenne tila 1A Aino Virtanen aivi Toukola 1B Marja-Liisa Hartikainen mali Toukola 2A Riitta Georgiou rige Toukola 2B Marjo Sippola-Immonen masi Toukola 3A Hindrika C105 3B Pirjo-Riitta Hellstedt pihe Anna C104 4A Karoliina Siira kasi Eero A018 4B Laura Leino lale Lauri A017 5A Juha Airas juai Aapo A111 5B Anne-Mari Lehtosalo anle Tuomas A112 6A Erkki Pohjonen erpo Venla A114 6B Mirva Saunamäki misa Juhani A113 Pienryhmäopetus 1-2 Kaija Parviainen kapa Toukola Pienryhmäopetus 3-6 Rita Ikonen riik Simeoni A110 Pienryhmäopetus 4-6 Kai Eklund kaek Kuusisto B112 Pienryhmäopetus 7-9 Petri Heinonen pehe Kehtolinna C049 Pienryhmäopetus 7-9 Teemu Toivola teto Hiisi C036 Valmistava opetus Jaana Varpio java Timo A010 HUOLTO JA TALOUSHENKILÖKUNTA puhelin keittiöapulainen Chava Nyqvist 26061253 keittiöapulainen laitosapulainen / keittiöapulainen Stina Svarström Päivi Karttunen laitosapulainen Marja Cederholm laitosapulainen Raija Niskanen 050 412 1620 Laitosapulainen / Toukola Ruti Korpi 4
LUOKANOHJAAJAT luokka opettaja lyhenne tila 7A Pirkka Mikkola pimi Rajamäen rykmentti C119 7B Marja Kukko maku Pirtti C019 7C Maria Lahti mala Kekkuri C116 7D Frank Dürr frdu Kolistin C042 8A Kati Ingo kain Lukkarila C114 8B Kati Hiltunen kahi Seunala C113 8C 9A Teemu Ristiniitty alkaen 24.10.2011 Jari Vehviläinen alkaen 24.10.2011 teri Oravanpesä C027 jave Otava C029 9B Leena Rusanen leru Taula-Matti C114 9C Maija Könni makö Kanervala C117 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT opettajien huone pysäkkipuhelin Arja Ahlholm arah 09 2606 1252 Tiina Harinen tiha 09 2606 1252 Päivi Kivioja päki 09 2606 1252 Heidi Latvala hela 09 2606 1252 Johanna Liman joli 09 2606 1252 Monica Malmström moma 09 2606 1252 Anne Nordlund anno 09 2606 1252 Pirjo Peltola pipe 09 2606 1252 Katri Rönnberg karö 09 2606 1252 09 2606 1252 09 2606 1252 09 2606 1252 5 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166 044 3861 166
AINEENOPETTAJAT aineet opettaja lyhenne tila äidinkieli / ilmaisutaito Kati Ingo kain Lukkarila C114 äidinkieli / englanti Maria Lahti mala Kekkuri C116 ilmaisutaito / valinnainen media ja minä Teemu Toivola teto englanti / ruotsi / valinnainen kansainvälisyys Maija Könni makö Kanervala C117 englanti / ruotsi / ranska Kati Hiltunen kahi Seunala C113 englanti / ruotsi Suvi Heikkinen suhe matematiikka / ATK Tapio Tupola tatu Pikku-Jussi C024 matematiikka / fysiikka / kemia Leena Rusanen leru Taula-Matti C026 fysiikka / kemia / matematiikka Jari Vehviläinen jave Otava C029 biologia / maantieto Teemu Ristiniitty teri Oravanpesä C027 uskonto Taru Keskinen take tyttöjen liikunta / terveystieto / valinnainen liikunta poikien liikunta / englanti / saksa / valinnainen liikunta / valinnainen pelit / Satu Ylipuranen Frank Dürr sayl frdu kotitalous Marja Kukko maku Pirtti C019 kuvataide Mari Sarviaho masa Pilvilaiva C124 tekninen työ Antti Toppala anto Nummisuutarit B011 historia / yhteiskuntaoppi / taloustieto / yrittäjyys Pirkka Mikkola pimi Rajamäen rykmentti ortodoksinen uskonto Nina Hurme nihu C118 musiikki Mirva Saunamäki misa Kolistin C042 oppilaan ohjaus Harri Parantainen hapa Komeroinen C119 HENKILÖKUNNAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@siuntio.fi 6
KOULUPÄIVÄ Koulupäivä alkaa kellonsoitolla. Päällysvaatteet ja päähineet jätetään naulakkoon. Päähineet voi tuoda myös luokkaan omaan reppuun tai pulpettiin. Kengät jätetään aulaan niille varatuille paikoille. Yläkoululaiset voivat halutessaan käyttää ulkojalkineita sisällä ja sisävälitunneilla päähineitä. Oppitunneilla, yhteisissä tilaisuuksissa ja juhlissa ei saa olla lakkia tai pipoa päässä. Kouluun voi tuoda sisäjalkineet tai tossut. Oppitunnit Oppitunnille tullaan ajoissa. Oppilaat siirtyvät kellon soitua välittömästi odottamaan oppitunnin alkua omaan luokkaan tai luokan eteen. Oppilaalla on kaikki tarvittavat välineet mukana ja kotitehtävät on tehty. Oppitunneilla opiskellaan. Itselle ja toisille annetaan työrauha. Puheenvuoroa pyydetään viittaamalla. Käyttäydytään ja puhutaan asiallisesti ja ystävällisesti. Välitunnit Välitunnit vietetään koulun pihalla. Yläkoululaiset voivat olla halutessaan sisällä. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä, jotta oppilaat tunnistavat ja löytävät heidät helposti piha-alueelta. Välitunneilla käyttäydytään asiallisesti ja turvallisuutta vaarantamatta. KOULUN ALUEELTA EI SAA POISTUA KOULUPÄIVÄN AI- KANA LUVATTA. Koulun pihan Areenalla on omat käyttövuorot 1-2-, 3-4-, 5-6- sekä 7-9 -luokkalaisille. 7 Breikki Iltapäivällä on koko koulun yhteinen välitunti eli breikki. Alakoululaisten breikki on klo 13.15 13.30 yläkoululaisten breikki on klo 13.15 13.45. Breikin aikana on mahdollisuus mm. käyttää koulun kirjastoa käyttää koulun liikuntatiloja käyttää tietokonetta oppilaskunnan kokoontua bändien kokoontua saada tukiopetusta tehdä tekemättä jääneitä läksyjä läksyparkissa käydä opettajan ja oppilaan välisiä kasvatuskeskusteluja järjestää tapahtumia harrastaa. BREIKIN OHJELMASTA SOVITAAN OPETTAJAN KANSSA! Areena Koulun pihalla olevalle pelikentälle, Areenalle, on sovittu pelivuorot. Mikäli Areenalla on liikuntatunti meneillään, pelivuoro peruuntuu. AREENAN PELIVUOROT KLO LUOKAT 9 9.15 5 6 10 10.15 1 2 11 11.15 7 9 11.15 11.30 3 4 12.15 12.30 3 4 13.15 13.30 5 6 13.30 13.45 7 9 14.15 14.30 5 6
Ruokailu Ruoka valmistetaan pääosin Sjundeå svenska skolalla sijaitsevassa kunnan keittiössä ja tuodaan sieltä meidän koulumme jakelukeittiöön. Oppilaalle: Viimeisessä ruokailuvuorossa jokainen nostaa tuolinsa ylös. 7. luokkien TET-harjoittelijat pyyhkivät pöydät. Ruokalista on nähtävillä osoitteessa http://www.siuntio.fi/koulut/kouluruoka.htm Jätä ulkovaatteet naulakoon. Jätä reppu luokkaan tai naulakkoon. Pese kädet ennen ruokailua. Ota linjalta ruoka ja juoma, leipä ja levite. Ota pehmeää leipää, leikkeleitä ja jälkiruokaa vain oma osuutesi, muuten joku jää ilman. Ota ruokaa sen verran kuin jaksat syödä. Syö monipuolisesti ja pyri maistamaan kaikkia ruokia. Keskustele hillitysti. Jos sattuu vahinko ja vaikkapa maitoa läikkyy, hae kärrystä riepu ja siisti jälkesi. Lopetettuasi ruokailun siisti oma paikkasi. Pane ruoantähteet ja servietit biojäteastiaan ja roskat roskiin. Vie tarjotin ja käytetyt ruokailuvälineet omiin astianpesukoreihinsa. Kioski Oppilaskunnan kioski on avoinna yläkoululaisille sovittuina aikoina. Kioskin toiminnasta vastaa oppilaskunnan hallitus. Kioskista voi ostaa kahvia, teetä, mehua ja pientä purtavaa. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Kioskissa ei myydä limsaa eikä makeisia paitsi erityispäivinä. 8
NUORTEN TUPAKOINTIA VASTAAN! Miksi nuorten tupakointia kannattaa vastustaa? Lokakuussa 2010 astui voimaan tupakkalain muutos, jolla pyritään vähentämään lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittamaan tupakointia heidän kasvuympäristössään. Ikäraja nostettiin 18 vuoteen, ja tupakointi kiellettiin kaikkien Suomen koulujen ja päiväkotien piha-alueilla 24/7. Koulujen toivotaan tiedottavan lakiuudistuksesta ja tupakkatuotteiden haitoista. Haluamme Aleksis Kiven koulussa kannustaa lapsia ja nuoria olemaan aloittamatta tupakointia. Useimmat tupakoitsijat aloittavat tupakoinnin alaikäisenä. Riippuvuus syntyy nopeasti, ja tupakkaan jää helposti koukkuun. Tupakointia on erittäin vaikea lopettaa. Vain 3-4 % tupakoitsijoista pystyy itse lopettamaan tupakoinnin, ja 40 % jatkaa tupakointia vielä keuhkosyöpädiagnoosin jälkeenkin! Mannerheimin Lastensuojeluliitto antaa vanhempainnetissä vinkkejä kuinka toimia, kun lapsi tupakoi. TUPAKOINNIN LOPETTAMISEN ONNISTUMISTODENNÄKÖISYYS Ilman apua 3-4 % Nikotiinikorvaushoito 10-15 % Varenikliini-lääkitys 20-25 % COPD eli keuhkoahtaumatautidiagnoosi 25 % Keuhkosyöpädiagnoosi 60 % Lähde: Young RP ym.: Smoking cessation: The potential role of risk assessment tools as motivational triggers. Postgrad. med. Journal 2010 jan; 86 (1011) s. 26-33 9 MLL: KUN NUORI TUPAKOI Nuoren tupakkakokeilut saattavat aiheuttaa vanhemmille suurta huolta. Joskus vanhemmat saattavat huomata asian vasta nuoren tupakoitua jo vuosia; useinhan nuoret pyrkivät salaamaan asian vanhemmiltaan. Tupakointia ei yleensä aloiteta enää aikuisiässä, vaan kokeilut ajoittuvat nuoruuteen. Nuorten tupakointi on Suomessa vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Päivittäin tupakoivista nuorista noin 40 % saa tupakkansa kotoaan eli vanhemmilta tai sisaruksilta joko luvan kanssa tai luvatta. Ensiarvoisen tärkeää on, että vanhemmat kieltäytyvät ostamasta ja tarjoilemasta tupakkaa lapselleen eivätkä jätä tupakointivälineitään hänen saatavilleen. Kotona on hyvä keskustella myös mahdollisesti tupakoivien (täysi-ikäisten) sisarusten kanssa siitä, ettei tupakan osto alaikäisille sisaruksille ole hyväksyttävää. Jos vanhemmat tietävät, että jokin kauppa myy säännöllisesti tupakkaa alaikäisille, siitä voi tehdä ilmoituksen kunnan terveystarkastajalle. Vanhempien esimerkki vaikuttaa Nuoren tupakoinnin aloittaminen on monimutkainen prosessi. Tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat ratkaisevasti nuoren ystävien tupakointi ja vanhempien käyttäytymismallit. Jos nuoren ystävät suhtautuvat tupakointiin positiivisesti tai polttavat itse, on nuorella suurempi riski aloittaa tupakointi. Jos molemmat vanhemmat tupakoivat, heidän lapsensa alkaa tupakoida kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin savuttoman perheen lapsi. Riski kasvaa vielä suuremmaksi, mikäli vanhemmat tupakoivat sisällä. Vanhempien tupakoinnista kotiin leviävä savu sisältää samoja myrkyllisiä aineita kuin itse keuhkoihin leviävä savu, jolloin se vaarantaa myös samoissa tiloissa olevien lasten terveyden. Mikäli vanhemmat tupakoivat, heidän kannattaa harkita lopettamista tai vähintään tupakoida ulkona. Vaikka vanhemmat itse polttaisivat, heidän kielteinen asenteensa nuoren tupakointia kohtaan tukee nuoren savuttomuutta.
Usein nuoret eivät tiedä tarkkaan tupakan vaaroista tai he vähättelevät niitä. Kerro, että tupakointi vaikuttaa muun muassa keuhkojen kehittymiseen, pituuskasvuun, fyysiseen kuntoon ja ihoon. Nuorena aloitettua tupakointia on vaikea lopettaa myöhemmin aikuisena. Tee nuorelle selväksi, ettet hyväksy tämän tupakointia. Kysy nuorelta, onko hän jo mahdollisesti riippuvainen tupakasta. Jos on, hän tarvitsee tukeasi lopettamiseen. Selvitä, mistä nuori on saanut tupakkaa ja kenen kanssa hän on kokeillut/polttaa sitä. Puhu nuoren kanssa siitä, miten hän voi vastustaa kaveripainetta. Tupakasta voi kieltäytyä, vaikka kaverit tarjoaisivat sitä tai polttaisivat itse. Keskustele nuoren kanssa myös mainonnan, idoleiden, netin ja elokuvien välittämistä tupakkaan liittyvistä mielikuvista. Älä anna nuorelle lupaa käyttää viikkorahoja tupakkaan. Jos niin käy, viikkorahan maksu loppuu. Viestitä nuorelle, että hyväksyt hänet ja rakastat häntä, vaikka hän on kokeillut tai polttaa säännöllisesti tupakkaa. Kerro, että olet hänestä huolissasi, koska hän on sinulle tärkeä. Tupakointi ei tee hänestä vähemmän rakastettavaa, mutta et hyväksy nuoren tupakointia. Jos sinä tai kumppanisi tupakoi, nuori saattaa puolustella tavallanne omaa käytöstään. Kerro, että vanhemmat ovat aikuisia ja aikuisilla on oikeus päättää, tupakoivatko he vai eivät. Keskustelkaa asiasta laajemminkin: miksi aikuisilla on oikeus tehdä erilaisia asioita, joita nuorella ei ole oikeus tehdä. 10 Mitä tehdä, kun nuori polttaa? Jos nuori alkaa haista tupakalle, häneltä löytyy tupakointi- tai sytytysvälineitä tai tupakoivien vanhempien kotoa alkaa yhtäkkiä hävitä tupakkaa, se saattaa olla merkki tupakkakokeiluista. Myös yhtäkkinen kasvanut rahantarve voi kieliä tupakoinnin (tai jonkun muun päihteen) käytöstä. Jos epäily tupakkakokeiluista herää, kannattaa asiasta keskustella mahdollisimman pian. Nuori tarvitsee tupakoinnin lopettamiseen vanhempien tukea Ihminen tulee riippuvaiseksi tupakasta hyvin nopeasti. Riippuvuusoireet (esim. tupakanhimo ja vieroitusoireet, kuten hermostuneisuus, päänsärky, masentuneisuus) voivat ilmaantua jo muutaman kokeilukerran jälkeen. Monet nuoret eivät koe olevansa riippuvaisia tupakasta, vaan he kokevat polttamisen olevan pelkkä vaihe elämässä ja uskovat voivansa lopettaa milloin tahansa. Tällöin lopettamisen haastavuus voi tulla nuorelle yllätyksenä. Tärkeintä on ensin yrittää motivoida nuorta tupakoinnin lopettamiseen ja valmentautua vanhempana siihen, että repsahduksia saattaa tulla. Tupakointia lopettavaa nuorta kannattaa kannustaa ja kehua: jokainen savuton päivä on askel eteenpäin ja kohti terveempää elämää. Tupakoinnin lopettamisen terveysvaikutukset näkyvät nopeasti. Nuoren motivaatiota saattaa lisätä jokin yhdessä savuttomuudesta sovittu mukava palkinto. Jos vanhemmat tupakoivat, heidän kannattaa harkita oman tapansa lopettamista malliesimerkkinä nuorelle ja myös oman terveytensä tähden. Tupakkariippuvuuden hoitoon tarkoitetut nikotiinivalmisteet (esim. purukumi, laastarit) sopivat alle 18-vuotiaiden käyttöön vain lääkärin suosittelemina. Lähde: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/ tukivinkit/nuori_tupakoi/
LAKI SUOJAA LASTA JA NUORTA TUPAKALTA Suomessa tupakointia säädellään tupakkalailla, jonka tarkoituksena on suojella ihmisiä tupakan aiheuttamilta vaaroilta ja riippuvuudelta. Laki suojelee erityisesti lapsia ja nuoria: tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä ei saa luovuttaa eikä myydä alle 18- vuotiaille. Uudella tupakkalailla halutaan ehkäistä erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista sekä rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Suomi on ensimmäisenä maana kirjannut lain tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön vähittäisen loppumisen. Lasten ja nuorten suojaksi Tupakkalain kielloilla ja rajoituksilla on haluttu puuttua erityisesti lasten ja nuorten tupakointiin. Tupakkatuotteita ei saa myydä eikä luovuttaa alle 18-vuotiaille, eivätkä he saa pitää hallussaan tai tuoda maahan tupakkatuotteita. Savukkeenkin myyminen tai savukeaskin hakeminen kaupasta alaikäiselle on tupakan myyntirikos, josta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. "Tupakointi on ollut tähän asti lasten ja nuorten keskuudessa paikoin jopa yleisempää kuin aikuisten. Tupakoinnin karsiminen alaikäisten keskuudesta merkitsee sitä, että tupakoivia aikuisiakin on tulevaisuudessa vähemmän." Tupakkatuotteiden hallussapitokielto antaa aikuisille nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua tupakointiin esimerkiksi kouluissa ja erilaisilla rippi-, harraste- ja partioleireillä. Lähteet: Hallitusneuvos Ismo Tuomisen (sosiaali ja terveysministeriö) artikkeli osoitteessa http://www.stm.fi/ylakulma/ artikkeli/view/1529225 Tupakkalain uudistuksessa 2010 kiellettiin mm. 1) tupakkatuotteiden esilläpito vähittäismyyntipaikoissa vuoden 2012 alusta; 2) tupakkatuotteiden luovuttaminen, maahantuonti ja hallussapito 18 vuotta nuoremmilta; 3) suussa käytettävän tupakan maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen 4) tupakkatuotteiden vähittäismyynti automaateista vuoden 2014 alusta. 5) Tupakointikieltoja laajennettiin mm. oppilaitoksissa ja ulkotiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Tupakkalain tavoitteet Tupakkalaki 1 Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen.. Suomessa on maailman tiukin tupakkalaki. Tupakkalain tavoitteena on tupakoinnin loppuminen kokonaan ja savuton Suomi vuoteen 2040 mennessä. Miten tavoitteeseen on tarkoitus päästä? - nuoret eivät aloita tupakointia - tupakoivat lopettavat. Lähde: Saako oppilaalta ottaa tupakat pois? Tupakkalain tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin kriteerit. Oppilashuollon kansalliset kehittämispäivät 10.12.2010, Ismo Tuominen 11
VÄLITUNTI- SÄÄNNÖT Noudata koulun järjestyssääntöjä ja hyviä käytöstapoja. Ota leikkeihin ja peleihin mukaan kaikki halukkaat mukaan. Älä kiusaa ketään. Pukeudu sään mukaisesti. Siirry ulos reippaasti opettajan ohjeiden mukaan. Välituntialueena on koulun piha. Älä poistu koulun alueelta koulupäivän aikana ilman opettajan lupaa. Älä oleile pyöräilykatoksessa. Älä aja koulun pihassa polkupyörällä tai muulla ajoneuvolla. Jätä pihan puut ja istutukset rauhaan. Älä irrota tai siirrä pihan turvamattoja. Painimis ja tönimisleikit ovat kiellettyjä. Älä heitä kiviä, lumipalloja tai mitään muuta. Pelaa pallopelejä vain Areenalla tai hiekkakentällä tai nurmikentällä. Noudatetaan Areenan pelivuoroja. Älä potki äläkä heitä palloa koulun seiniin. Älä tuo kouluun karkkia, purkkaa tai virvoitusjuomia. Puhdista tarvittaessa kengät ennen kuin tulet sisään. Ilmoita kiusaamisesta, vahingosta tai tapaturmasta heti ulkovalvojalle. Yläkoululaiset saavat halutessaan viettää välitunnit sisällä. Älä istu kapeissa käytävissä, tuulikaapeissa, ovien edessä tai portaikoissa. Oppilaskunnan kioski on tarkoitettu yläkoululaisille. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Pyri hoitamaan asiasi opettajien kanssa tunnin alussa / lopussa, jos mahdollista. Muutoin opettajat ovat tavattavissa ensimmäisellä välitunnilla klo 10 10.15. Koputa opettajienhuoneen oveen asiallisesti ja pyydä opettajaa saapumaan ovelle. Jos sinulla on todella kiireellistä asiaa, voit kysyä opettajaa muunakin aikana. 12
KÄYTTÄYTYMINEN Koulussa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä ja kaikkien koulun aikuisten antamia ohjeita. JÄRJESTYS- SÄÄNNÖT Koulumatkat Koulumatkat ovat osa koulupäivää. Käyttäydy matkalla asiallisesti ja kohteliaasti sekä ota muut tienkäyttäjät ja liikennesäännöt huomioon. Käytä pimeällä heijastinta ja pyörässä etuvaloa sekä pyöräillessäsi kypärää. 1. - 2. -luokkalaiset eivät tule pyörällä kouluun. Kodista kouluun ja koulusta kotiin kuljetaan turvallisinta ja lyhyintä reittiä, mitä myös vastuuvakuutus edellyttää. Koulukuljetus on osa koulumatkaa. Kulje rauhallisesti sekä autoon mennessäsi että poistuessasi autosta. Käytä autossa turvavöitä ja noudata kuljettajan ohjeita. Koulukuljetuksen aikana ei syödä eikä juoda. Noudata kuljetusperiaatteita. Koulun pihalla Koulu on yhteistä omaisuutta; suojele sitä. Toimi siten, että ympäristömme säilyy viihtyisänä. Ota kaikki mukaan leikkeihin. Ketään ei saa kiusata. Tee mahdollisesta kiusaamisesta heti ilmoitus välituntivalvojalle. Kivien, käpyjen ja lumipallojen yms. heittäminen sekä vaaratilanteiden aiheuttaminen on kielletty. Sisätiloissa Jätä ulkokengät ja -vaatteet siististi niille varattuihin paikkoihin. Liiku käytävissä ja portaissa rauhallisesti kävellen ja tarvittaessa oikeaa reunaa. Oppitunnit Odota oppituntien alkua rauhassa omassa luokassa tai käytävässä. Anna muille oppilaille työrauha. Muista viitata, mikäli sinulla on asiaa. Kuuntele toisia, tee työtä hiljaa ja ole ystävällinen. Pidä pulpettisi ja tavarasi järjestyksessä. Siivoa omat jälkesi. Hoida yksityisasiasi välitunnilla. Kännykän ja musiikkisoittimien käyttö tunnilla on kielletty. Kännykkä on pidettävä koulussa äänettömänä. Ruokailu Pese kädet ennen ruokailuun menoa. Kävele rauhallisesti ruokasaliin ja käyttäydy asiallisesti ruokajonossa. Vältä aiheuttamasta turhaa melua, keskustele hillitysti ruokailun aikana. Pyri maistamaan kaikkia ruokia ja ota ruokaa vain sen verran kuin syöt. Ruokailun päätyttyä nosta tuolisi pöydän alla oleviin kannattimiin ja vie ruokailuvälineet niille varattuihin koreihin. Muista kiittää. Karkit, limsat, energiajuomat yms. ovat koulupäivän aikana kiellettyjä. Muuta Koulupäivän aikana ei saa poistua koulun alueelta. Päihteiden ja tupakkavalmisteiden käyttö koulupäivän aikana ja koulun alueella on kielletty. Älä tuo kouluun sinne kuulumattomia tavaroita. 13
OPPILAIDEN OSALLISTAMINEN Oppilaskunta Koulussamme on vireä ja aktiivinen oppilaskunta, jonka hallitus kokoontuu säännöllisesti koulun kuvataideluokassa. Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Jokainen luokka valitsee edustajan ja varaedustajan. Luokkien 5-9 edustajat muodostavat oppilaskunnan varsinaisen hallituksen. Luokkien 1-4 edustajat kutsutaan koolle muutaman kerran vuodessa pohtimaan tiettyjä alaluokkalaisia tai koko koulua koskevia asioita. Oppilaskunnan hallitus toimii monin eri tavoin oppilaiden kouluviihtyvyyden hyväksi. Se järjestää vuoden aikana useita tapahtumia, ottaa kantaa oppilaita koskevien kyselyiden tuloksiin, vastaa oppilaskunnan kioskin toiminnasta, päättää oppilaskunnan rahojen käyttämisestä sekä synnyttää uusia ideoita koulun kehittämiseksi. Viime lukuvuoden monipuolisesta toiminnasta hyviä esimerkkejä ovat osallistuminen Nuorten Akatemian järjestämään Homma projekti - koulutukseen, Halloweentapahtuman ja väriviikon järjestäminen, toiveruokakyselyn ja -viikon toteuttaminen, Siisteyskampanjan julistaminen ja julisteiden tekeminen, Kesti- ruokasalin seinämaalauskilpailun arviointi, Aleksis-kirjoituskilpailun raadissa mukana oleminen, oppilaskunnan edustajien puhe kunnan itsenäisyysjuhlassa, kysely välitunti- välinelainaamosta oppilaille ja lainaamon perustaminen, kouluterveyskyselyn vastausten käsittely ja ratkaisujen pohtiminen. Aloitteita voi jättää opettajienhuoneen oven vieressä olevaan postilaatikkoon tai ottamalla yhteyttä oppilaskunnan edustajiin. Tukioppilaat Tukioppilaat ovat 8. ja 9. luokan oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien, erityisesti 7. luokkien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaavat meidän koulussamme koulukuraattori ja oppilaanohjaaja. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tavoitteena on myös luoda ilmapiiri, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet tulevat hyväksytyksi ja jossa kiusaamista ei missään muodossa hyväksytä. Tukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ajatukseen. 14
Lukuvuonna 2011-2012 koulussamme on kahdeksan tukioppilasta, jotka perustoiminnan ohella myös järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Lisää tietoa tukioppilastoiminnasta löytyy Mannerheimin Lastensuojeluliiton kotisivuilta osoitteesta http://www.mll.fi/kasvattajille/tukioppilastoiminta/ Kummitoiminta Kummitoiminta luo osaltaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Isommat oppilaat toimivat pienempien apuna ja tukena ja auttavat kouluyhteisöön sopeutumisessa. Kummioppilaat voivat esimerkiksi auttaa arkirutiineissa kuten pukeutumisessa, olla turvana ja leikittää välitunnilla sekä osallistua vaikka satu- tai liikuntatuokioihin mahdollisuuksien mukaan. Meidän koulussamme neljäsluokkalaiset ovat esikoululaisten kummeja, viidesluokkalaiset ensiluokkalaisten ja kuudesluokkalaiset toisluokkalaisten kummeja. Näin yhteinen kummitaival kestää vähintään kolme vuotta. Kuukauden avaus Joka kuukauden alussa kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta kokoontuvat liikuntasaliin. Kuukauden avauksessa käsitellään kuukauden teeman lisäksi ajankohtaisia asioita opettajien, koulunkäyntiavustajien, siivoojien, keittiöhenkilökunnan, oppilaskunnan ja kouluisännän näkökulmasta tarpeen mukaan. Myös vanhempien näkökulma on tervetullut. Jokainen luokka-aste on vuorollaan vastuussa kuukauden avauksen ohjelmasta. Oppilaat osaa - tapahtuma ( Talent AKK ) Lukukausittain järjestettävässä Oppilaat osaa -tapahtumassa oppilaat esittävät itse suunnittelemaansa ohjelmaa: bändi-, laulu- ja muita musiikkiesityksiä, näytelmiä, sketsejä, tanssi- ja liikuntaesityksiä Vertaissovittelu Oppilaiden välisiä ristiriitoja ratkovat vertaissovittelijat, jotka ovat saaneet tehtävään koulutuksen. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. 15
KIUSAAMISEN VASTAINEN OHJELMA Aleksis Kiven koulu on ollut mukana KiVa Koulu -ohjelmassa syksystä 2009. KiVa Koulu ohjelma on suomalainen innovaatio, jonka kehittämisessä on hyödynnetty kiusaamista koskevaa tutkimustietoa. KiValyhenne muodostuu sanoista Kiusaamista Vastustava tai Kiusaamisen Vastainen. Ohjelmalla halutaan ehkäistä kiusaamista ennalta sekä lopettaa havaittu kiusaaminen. Koulussa toimii 6-8 opettajan ja koulunkäyntiavustajan muodostama työryhmä, KiVa-tiimi. Tiimin jäsenet selvittävät pareittain esille tulevia kiusaamistapauksia yhteistyössä luokanopettajien ja luokanohjaajien kanssa. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Kiusaamistilanteita käsitellään johdonmukaisesti ja päättäväisesti sovitun toimintamallin mukaan. Selvittely dokumentoidaan. Kiusaamisesta ilmoitetaan kiusatun kotiin mahdollisimman pian ja kiusaajan kotiin, kun KiVa-tiimi on keskustellut kiusaajan kanssa. Mikäli kiusaaminen ei lopu sopimuksista ja seurannasta huolimatta, asian käsittely siirtyy oppilashuoltoryhmälle. Ohjelmaan kuuluva KiVa-materiaali on suunnattu luokille 1., 4. ja 7. Materiaali soveltuu kaikille luokkaasteille. KiVa-oppitunteja pidetään kuukausittain. Yläkoulussa KiVatunnit pidetään terveystiedon ja muiden oppiaineiden tunneilla tai pajapäivinä. Teemoja käsitellään myös kuukauden avauksissa. 16 Kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita missään muodossa. Kiusaamiseen suhtaudutaan aina vakavasti. Kommenttia Se oli vaan leikkiä... ei hyväksytä. Kiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi tehdään pitkäjänteistä työtä. Edesautetaan turvallisen luokkahengen syntymistä. Opetellaan ottamaan vastuuta. Lisätään ymmärrystä kiusaamisesta. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa jokaisella on oma rooli: kiusaaja, apuri, vahvistaja, kiusattu, puolustaja ja sivustakatsoja. Opetellaan vuorovaikutustaitoja, ristiriitojen ratkaisumalleja ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Lisää tietoa KiVaohjelmasta löytyy osoitteesta http://www.kivakoulu.fi/content/view/61/183/lang,fi/ Hyvin organisoitu valvonta ja havainnointi on tärkeää. Välituntivalvonta pyritään hoitamaan siten, ettei valvomattomia hetkiä ja paikkoja ole. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä. Kouluun pyritään luomaan sellainen kulttuuri, että kynnys tulla kertomaan kiusaamisesta on matala. Oppilas voi myös kertoa kiusaamisesta kirjallisesti nimellään tai nimettömästi jättämällä viestin postilaatikkoon. Mikäli huoltajilla on tietoa kiusaamisesta, he ottavat yhteyttä kouluun. Koulun suunnitelma KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUT- TUMINEN löytyy osoitteesta http://www.siuntio.fi/akk/kiusaaminen.pdf KiVa-sopimuksen toinen sääntö: Teemme yhdessä luokasta ryhmän, jossa kaikilla on mukava olla.
KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Pyrimme rakentavaan vuorovaikutukseen kotien kanssa. Meillä on yhteinen kasvatusvastuu. Ensisijainen yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä on suullinen tai kirjallinen yhteydenpito vanhempien ja opettajan välillä. Kodit saavat tietoa koulun toiminnasta myös Wilmasta, yhteisistä tiedotteista sekä kunnan kotisivuilta. Vanhemmille järjestetään lukukausittain vanhempainilta sekä mahdollisuus tavata koulun opettajia vanhempainvarteissa tai arviointikeskusteluissa. Aleksis Kiven koulun Vanhempainyhdistys ry Koti ja koulu yhdessä oppilaan tukena Huoltajina vanhemmilla on tärkeä rooli lapsensa koulun käynnissä. Yksi osa tätä roolia voi olla osallistuminen vanhempainyhdistyksen toimintaan. Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhempien ja koulunvälistä yhteistoimintaa, tukea koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää lasten ja nuorten tasapainoista ja monipuolista kehitystä. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä ja toimia oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä. Vuosien aikana Vanhempainyhdistys on järjestänyt luentotilaisuuksia, kerhoja, myyjäisiä ja urheiluvälinekirppiksiä. Lisäksi yhdistys on osallistunut koulun toimintaan lahjoittamalla koululle hymypatsaat ja materiaaleja, mm. järjestelmäkameroita. Lisää tekijöitä kaivataan Vanhempainyhdistys tarvitsee varoja ja tekijöitä järjestääkseen toimintaa oppilaiden hyväksi. Eräs tärkeimmistä keinoista varojen keräämiseen ovat jäsenmaksut. Lukukaudella 2010-2011 jäsenmaksu oli 10. Vanhempainyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki oppilaiden huoltajat. Toiminnassa voi tietysti olla mukana, vaikka ei haluaisikaan liittyä jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä esimerkiksi lähettämällä vapaamuotoisen sähköpostiviestin osoitteeseen akknvanhemmat@gmail.com. Kirjoita viestiin nimen lisäksi myös osoitteesi. Luokkien pankkitilien avaaminen Lukukauden 2011-2012 alkaessa Vanhempainyhdistys ei enää hallinnoi luokkien pankkitilejä. Vanhempainyhdistys on neuvotellut esimerkiksi Siuntion Aktia-pankin kanssa sopimuksen, jotta luokkien yhteyshenkilöt voivat avata tilin luokan varojen keräämiseen. Luokan vanhemmat valitsevat keskuudestaan kaksi vanhempaa (toinen voi olla myös opettaja), jotka vastaavat luokan pankkitilin käytöstä ja rahaliikenteestä. Kokouksesta tehdään pöytäkirja, johon kirjataan omana pykälänään päätös tilienkäyttöoikeudesta. Koska pankki vaatii pöytäkirjassa näkyviin ko. vanhempien henkilötunnukset, kannattaa tästä päätöksestä tehdä 17
pöytäkirjaote, eli varsinaiseen pöytäkirjaan ei kirjata henkilötunnuksia, ainoastaan pöytäkirjaotteeseen. Tämän jälkeen ko. vanhemmat menevät yhdessä pöytäkirjaotteen kanssa Aktiaan, jossa avataan tili nimellä Aleksis Kiven koulu, vuonna XXXX syntyneet, (luokka A/vast.). Osoitteeksi tilin avaajan osoite tai pöytäkirjaotteessa määritelty osoite. Luokan rahavastaavan on syytä pitää tilistä ns. yhdenkertaista kirjanpitoa, eli kirjata aikajärjestyksessä tulot ja menot. Tämän kirjauksen tulee vastata pankin tiliotteita. Jotta luokan vanhempien keskuudessa ei synny mitään epätietoisuutta, kannattaa yhteisesti sopia se, kuinka usein rahatilanteesta raportoidaan muille vanhemmille. Lisätietoja Vanhempainyhdistyksen toiminnasta saat internet-osoitteesta http://akknvanhemmat.blogspot.com ja sähköpostia voi lähettää osoitteeseen akknvanhemmat@gmail.com POISSAOLOT Oppilaiden kaikkia poissaoloja seurataan. Poissaolot kirjataan sähköisesti Wilmaan, joten tieto lapsen poissaolosta välittyy heti kaikille opettajille. Huoltajilla on omat tunnuksensa, joilla he pääsevät Wilmaan ja voivat seurata lapsensa poissaoloja sekä kuitata ne. 18 Oppilas ei voi tulla sairaana kouluun. Huoltaja ilmoittaa viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sairastumisesta. Mikäli oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hän pyytää kouluterveydenhoitajalta tai opettajalta lupaa lähteä kotiin. Kouluterveydenhoitaja tai opettaja arvioi, onko huoltajan syytä tulla hakemaan lapsi koulusta. Sairastumisesta ilmoitetaan huoltajalle. Poissaoloanomus jätetään etukäteen hyvissä ajoin ennen aiottua poissaoloa. Anomus koulunkäynnin vapautuksesta löytyy osoitteesta www.siuntio.fi/akk/kotivaelle.htm Vapautuksen hyväksyy: 1 3 päivää luokanopettaja tai luokanvalvoja 4 15 päivää rehtori yli 15 päivää sivistyslautakunnan suomenkielinen opetusjaosto. Jos oppilas on poissa koulusta, hänen tulee ottaa selville annetut tehtävät opettajalta. Huoltaja sitoutuu siihen, että oppilas huolehtii läksyistään poissaolon ajalta. Poissaolon aikaiset kokeet suoritetaan mahdollisimman pian poissaolon päätyttyä. Kuljetusoppilaan poissaolosta on ilmoitettava etukäteen kuljettajalle (linja-auton kuljettajalle ei tarvitse ilmoittaa). Koulun keittiöön on myös hyvä ilmoittaa poissaolosta, jos lapsella on erityisruokavalio.
LUOKANOPETTAJAN / LUOKANOHJAAJAN TEHTÄVÄT Erilaiset tiedotustehtävät: lukujärjestykset oppilaille, tiedotteet huoltajille poissaolojen seuranta säännöllisesti ja niistä tiedottaminen huoltajille sekä tarvittaessa tietojen vienti oppilashuoltoryhmälle HUOLTAJAN TEHTÄVÄT Lapsen kasvun kannalta koulun ja kodin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Päävastuu opetuksesta kuuluu koululle ja kasvatuksesta huoltajille. Huoltaja vastaa siitä, että oppilas saapuu kouluun ajoissa ja koulunkäyntikuntoisena eli levänneenä, asiallisesti käyttäytyvänä, aamiaisen syöneenä ja koulutarvikkeet mukanaan. korkeintaan kolmen päivän loman myöntäminen oppilaalle ja kannanotto pidempään lomaan oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille huoltajien luvalla oppilaan tukeminen, neuvominen, ojentaminen ja rankaiseminen tarvittaessa Oppilas tarvitsee kaikkina kouluvuosinaan vanhemmilta paljon tukea ja kannustusta kouluun liittyvissä asioissa. Huoltajat vastaavat myös erilaisten valintojen tekemisestä. Huoltajat voivat toimia kaikkien oppilaiden hyväksi luokan yhdysvanhempina tai vanhempainyhdistyksessä. Koulu odottaa huoltajalta oppilaan menestymisen seuraaminen ja siihen puuttuminen tarvittaessa, kehotukset, todistukset kodin ja koulun välinen yhteistyö: - vanhempainvartit - kehityskeskustelut - luokkakohtaisten vanhempainiltojen järjestäminen. kiinnostusta koulutyötä kohtaan koulun jakaman informaation lukemista (Wilma ja paperitiedotteet) oppilaan sairaspoissaoloista ilmoittamista viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sopivasti mitoitettua apua läksyjen tekoon yhdessäoloa lapsen kanssa oppilaan henkisen kasvun tukemista hyvien käytöstapojen esille tuomista aikuisten keskinäistä kunnioitusta. 19
OPPILAAN TEHTÄVÄT Koulu odottaa oppilaalta kiinnostusta koulutyöhön asiallista käyttäytymistä oppitunneilla ja välitunneilla työrauhan antamista hyviä käytöstapoja: tervehtimistä, kiittämistä, anteeksipyytämistä, kohteliaisuutta, asiallista kielenkäyttöä koulutehtävistä huolehtimista LÄKSYISTÄ Asiat opetetaan koulussa. Läksyjä tulee lähes aina. Kotitehtäviin kuuluu tunnilla käsitellyn asian kertaaminen oppikirjasta, työkirjasta, vihosta tai monisteista annettujen harjoitustehtävien tekeminen uuteen asiaan etukäteen tutustuminen projekti ja ryhmätöiden tuottaminen itsenäinen tiedonhankinta netistä tai kirjastosta. kotitehtävistä huolehtimista opiskeluvälineistä huolehtimista poissaoloista kertomista itse henkilökohtaisesti luokanohjaajalle ja aineenopettajalle sekä läksyjen ja muiden tehtävien selvittämistä itse omaaloitteisesti Kotitehtävät pyritään aina tarkistamaan oppitunnilla. Mikäli oppilaalla on jäänyt kotitehtävät tekemättä, vastuun ottamista. PERUSOPETUSLAKI 35 Oppilaan velvollisuudet Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänellä ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. opettaja voi pyytää oppilasta jäämään luokkaan tekemään läksyjä heti oppitunnin jälkeen seuraavan välitunnin ajaksi, OPETTAJA OHJAA OPPILAAN LÄKSYKLUBILLE, JA OPPILAS TEKEE LÄKSYT SAMANA PÄIVÄ- NÄ BREIKIN AIKANA, tai oppilas sopii opettajan kanssa kotitehtävän suorittamisesta jollain muulla tavalla. 20
Huoltajalle: Alkuopetuksessa lapset tarvitsevat lähes poikkeuksetta aikuisen apua läksyissä. 3. ja 4. luokalla lapset tarvitsevat muistuttelua ja ainakin vaikeimmissa aineissa ohjausta ja opastusta. 5. ja 6. luokalla omaksutaan jo itsenäisen työskentelyn taidot, mutta tarvitaan vielä silti aikuiselta muistuttelua tehtävistä ja tunnetta, että koulutyöstä ollaan kiinnostuneita. Vaikeimmissa aineissa aikuisen on edelleen syytä tukea oppilasta opiskelussa, ja vaativiin kokeisiin on hyvä valmistautua yhdessä. Yläkoulussakin monet oppilaat tarvitsevat edelleen säännöllisesti aikuisen tukea ja ehkä jopa enemmän kuin aikaisemmin, kun opiskeltavat asiat tulevat yhä vaativammiksi. Mikäli läksyihin menee kohtuuttomasti aikaa, läksyjä tuntuu olevan liian vähän tai ne ovat liian vaikeita, on hyvä keskustella opettajan kanssa. Lapsi voi hyötyä läksyjä tehdessään seuraavista asioista: hiljainen ympäristö, jossa on vähän häiriötekijöitä sama paikka ja aika joka päivä taukojen pitäminen välillä läksyjen pilkkominen pienempiin osiin kehuminen ja kannustaminen. Oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi liittää opiskeluun mukavia, miellyttäviä ja myönteisiä mielikuvia. Väsyneenä tai pahalla mielellä on vaikeampaa omaksua ja muistaa asioita. Oppilaalle: Läksyjen tekemiseen on monta syytä. Kertaamalla ja toistamalla opit tehokkaammin. Asiat painuvat mieleen. Oppitunnille on mukava mennä, kun tunnet osaavasi. Esimerkiksi matematiikassa ja kielissä uusi asia perustuu aiemmin opitulle. Kun osaat aiemmin opetetut asiat hyvin, pystyt omaksumaan uuden asian helpommin ja keskittymään opiskeluun paremmin. On myös hyvä oppia ottamaan vastuuta tehtävistä ja oppia pinnistelemään sekä tekemään tehtävät loppuun saakka. On erilaisia tapoja merkitä läksy: ympyröi sivunumero ympyröi tehtävän numero piirrä rasti tehtävän numeron kohdalle kirjoita läksy oppiaineen vihkoon merkitse läksy työkirjan sisäkanteen merkitse läksy läksyvihkoon merkitse läksy Post It -lapulla. Pääasia on, että tiedät, mitä tulee läksyksi. LÄKSYT ON YLÄKOULUSSA MERKITTY USEIMMITEN MYÖS WILMAAN. Tarkista Wilmasta, jos et ole varma, mitä tuli läksyksi! 21