Toinen kehittämisalue liittyy opetuksen laadun kehittämiseen, mikä on myös lähikuntien KELPO-hankkeen yhteinen tavoite. Hyvät oppilaat ja vanhemmat!

Transkriptio

1

2 2 Hyvät oppilaat ja vanhemmat! Minulla oli tilaisuus osallistua EUmaiden opettajille järjestettävään täydennyskoulutukseen Irlannissa Dublinissa. Osallistujia oli useista maista. Moneen otteeseen puheeksi tuli suomalaisten oppilaiden erinomaiset oppimistulokset ja Suomen koululaitos. Useat opettajat halusivat tulla Suomeen tutustumaan kouluihimme. Minusta yksi menestyksemme keskeinen tekijä on motto: ketään ei jätetä jälkeen (Nobody is left behind!). Pyrimme pitämään huolta siitä, että jokainen oppilas saa riittävän tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Haluamme kaikin tavoin Aleksis Kiven koulussa tukea oppimista. Meillä on pienet opetusryhmät, enimmillään 20 oppilasta ryhmässä. Opettaja pystyy tällöin huomioimaan oppilaita yksilöllisesti. Meillä on riittävästi koulunkäyntiavustajia ja erityisopetuksen luokkia. Kuntamme päättäjät ovat hyvin koulutusmyönteisiä, ja Siuntiossa resursoidaan monia kuntia enemmän niin opetukseen kuin oppilashuoltoonkin. Tänä vuonna olemme koulussa valinneet kolme kehittämiskohdetta. Ensimmäinen on päihdekasvatus. Pohja terveille elämäntavoille luodaan lapsena ja nuorena. Valitettavasti myös pohja epäterveellisille elämäntavoille luodaan nuorena. Lähes jokainen tupakoiva aikuinen on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Haluamme tukea oppilaitamme päätöksessä olla tupakoimatta ja antaa eväitä esim. sosiaalisiin tilanteisiin, joissa on vaikeaa kieltäytyä tupakasta tai alkoholista. Toinen kehittämisalue liittyy opetuksen laadun kehittämiseen, mikä on myös lähikuntien KELPO-hankkeen yhteinen tavoite. Pyrimme hyödyntämään tietotekniikkaa opetuksessa. Kouluumme on mm. luotu mediakasvatuspolku ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Tärkeintä on kuitenkin perusasioiden huolelliseen opettamiseen ja perustietojen ja taitojen vankkaan oppimiseen keskittyminen: hyvään luku ja kirjoitustaitoon, peruslaskutoimitusten hallitsemiseen, ympäröivän maailman ymmärtämiseen, hyviin opiskelutaitoihin jne. Haluamme, että jokainen oppilas saa onnistumisen kokemuksia. Aloitamme tänä syksynä yhteistyössä koulun ja kunnan kirjaston kanssa lukudiplomiohjelman ja toivomme, että mahdollisimman moni oppilas löytää kirjojen hauskan, jännittävän ja salaperäisen maailman. Lukunopeuden, sanavaraston ja käsitteiden lisäksi myös lapsen ja nuoren tunneelämä kehittyy kirjallisuuden parissa. Kolmas kehittämiskohteemme versoi kunnan teettämästä koulun henkilöstön ja huoltajien yhteistyökyselyn tuloksista. Kyselyn perusteella saatoimme todeta yhteistyön sujuvan muuten mukavasti, mutta huoltajien tutustuttaminen koulun arkeen nousi selkeästi kehittämiskohteeksi. Pyrimme järjestämään mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja olemaan entistä avoimempia yhteistyössämme. Toivotan rakentavaa yhteistä lukuvuotta ja sinulle koululainen oppimisen iloa! Päivi Boström, vt. rehtori

3 3 TYÖ JA LOMA-AJAT Lukuvuosi alkaa maanantaina Lukuvuosi päättyy lauantaina Syysloma on Joululoma on Talviloma on Muu vapaapäivä: perjantai YHTEYSTIETOJA lyh. puhelin Opettajienhuone Impivaara C125 Rehtori vt. Päivi Boström pabo tila Tapiola C128 Apulaisrehtori Johanna Saario josa Vehkala C130 Koulusihteeri Outi Sjöberg Kissala C129 Kouluisäntä Kari Lindman Hälli C044 Iltakäytönvalvoja Carl-Johan Sundman Hälli C044 Iltapäivätoiminnanohjaaja Kouluterveydenhoitaja Kaisa Aarnio kaaa Toukola/AKK Andrea Tandefelt veka Lintukoto B108 Koulukuraattori Johanna Lindholm Metsola C017 Koulupsykologi Markus Majanen Ruususolmu C111 Erityisopettaja Hanna-Kaisa Airas haai Toukola Erityisopettaja Liisa Suni lisu Tammisto C110 Opinto-ohjaaja Jaana Törnqvist Sij alkaen Outi Kenni alkaen jatö ouke Komeroinen C119

4 4 LUOKANOPETTAJAT luokka opettaja tila 1A Aino Virtanen Toukola 1B Anne Nordlund Toukola 1C Maija Lukkari Hindrika C105 2A Marjo Sippola-Immonen Toukola 2B Riitta Georgiou Toukola 3A Pirjo-Riitta Hellstedt Timo A020 3B Marja-Liisa Hartikainen Lauri A017 4A Anne-Mari Lehtosalo Tuomas A112 4B Mirva Saunamäki Juhani A113 5A Anna-Emilia Vähänen Eero A018 5B Laura Kortelainen Seunala C113 6A Johanna Saario Venla A114 6B Juha Airas Aapo A111 Pienryhmäopetus 1-2 Mervi Saloniemi Toukola Pienryhmäopetus 3-6 Rita Ikonen Simeoni A110 Pienryhmäopetus 5-7 Teemu Toivola Anna C104 Pienryhmäopetus 7-9 Kati Rönnberg Kehtolinna C049 Pienryhmäopetus 7-9, joustava perusopetus Kai Eklund Kehräjälintu B113 HUOLTO- JA TALOUSHENKILÖKUNTA puhelin Keittiöapulainen Minna Ratinen Keittiöapulainen Laitosapulainen / keittiöapulainen Päivi Karttunen Laitosapulainen Raija Niskanen Laitosapulainen Laitosapulainen / Toukola Marja Cederholm

5 5 LUOKANOHJAAJAT luokka opettaja Lyh. tila 7A Elina Hynynen Kanervala C117 7B Suvi Häkkinen Kekkuri C116 7C Vilja Korsulainen Taula-Matti C026 8A Pirkka Mikkola Rajamäen rykmentti C119 8B Mari Sarviaho Kehtolinna C049 8C Jari Vehviläinen Otava C029 9A Frank Dürr Aleksis C038 9B Marja Kukko Pirtti C019 9C Jari Karjalainen Oravanpesä C027 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT lyh. opettajienhuone pysäkkipuhelin Arja Ahlholm arah Tiina Harinen tiha Sanna Joensuu sajo Esko Kataja koulu ja veka Päivi Kivioja päki Hanna Kuisma haku Heidi Latvala hela Jarno Muro jamu Pirjo Peltola pipe Mailis Still mast Pirjo Toivonen pito Taina Ylipuranen tayl

6 6 AINEENOPETTAJAT aineet opettaja lyhenne tila Äidinkieli ja kirjallisuus / S2 Elina Hynynen elhy Kanervala C117 Äidinkieli ja kirjallisuus / S2 / uskonto Mari Purola mapu Lukkarila C114 Ruotsi / englanti Suvi Häkkinen suhä Kekkuri C116 Ranska/ruotsi / englanti Teemu Helkamäki tehe Lukkarila C114 Ranska / englanti / ruotsi Kati Hiltunen kahi Kanervala C117 Ruotsi Jaana Törnqvist jatö Kanervala C117 Saksa Karoliina Siira kasi Pikku-Jussi C024 Poikien liikunta / saksa / englanti Frank Dürr frdu Aleksis C038 Tyttöjen liikunta / terveystieto Satu Ylipuranen sayl matematiikka Leena Rusanen leru Taula-Matti C026 Matematiikka / fysiikka / kemia / uskonto / terveystieto Fysiikka / kemia / matematiikka Vilja Korsulainen viko Taula-Matti C026 Jari Vehviläinen jave Otava C029 Biologia / maantieto Jari Karjalainen jaka Oravanpesä C027 Historia / yhteiskuntaoppi / Yrittäjyys / taloustieto Pirkka Mikkola pimi Rajamäen rykmentti Ortodoksinen uskonto Nina Hurme nihu C119 Kotitalous / tekstiilityö Marja Kukko maku Pirtti C019 Kuvataide Mari Sarviaho masa Pilvilaiva C124 Musiikki / uskonto Mirva Saunamäki misa Kolistin C042 Oppilaan ohjaus Jaana Törnqvist Sij Outi Kenni jatö ouke Komeroinen C119 Alakoulun (luokkien 1.-6.) englannin ja ruotsin tunnit ovat pääsääntöisesti oppilaiden omissa kotiluokissa. Aineenopettajien oppitunteja on muissakin tiloissa kuin heille merkityissä kotiluokissa.

7 7 KOULUPÄIVÄ Koulupäivä alkaa kellonsoitolla. Päällysvaatteet ja päähineet jätetään naulakkoon. Päähineet voi tuoda myös luokkaan omaan reppuun tai pulpettiin. Sekä ala että yläkoulun oppilaat jättävät kengät aulaan niille varatuille paikoille tai opettajan osoittamaan muuhun paikkaan. Yläkoululaiset voivat halutessaan käyttää sisävälitunneilla päähineitä. Oppitunneilla, yhteisissä tilaisuuksissa ja juhlissa ei saa olla lakkia tai pipoa päässä. Kouluun voi tuoda sisäjalkineet tai tossut. Oppitunnit Oppitunnille tullaan ajoissa. Oppilaat siirtyvät kellon soitua välittömästi odottamaan oppitunnin alkua omaan luokkaan tai luokan eteen. Oppilaalla on kaikki tarvittavat välineet mukana ja kotitehtävät on tehty. Oppitunneilla opiskellaan. Itselle ja toisille annetaan työrauha. Puheenvuoroa pyydetään viittaamalla. Käyttäydytään ja puhutaan asiallisesti ja ystävällisesti. Välitunnit Välitunnit vietetään koulun pihaalueella. Yläkoululaiset voivat olla halutessaan sisällä, mutta ulkovälitunnin klo kaikki oppilaat viettävät ulkona. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä, jotta oppilaat tunnistavat ja löytävät heidät helposti piha-alueelta. Välitunneilla käyttäydytään asiallisesti ja turvallisuutta vaarantamatta. KOULUN ALUEELTA EI SAA POIS- TUA KOULUPÄIVÄN AIKANA LU- VATTA. Breikki Iltapäivällä on koko koulun yhteinen välitunti eli breikki. Alakoululaisten breikki on klo Yläkoululaisten breikki on klo Breikin aikana on mahdollisuus mm. käyttää koulun kirjastoa keskustella opettajan kanssa käyttää koulun liikuntatiloja * käyttää tietokonetta * oppilaskunnan kokoontua bändien kokoontua * järjestää tapahtumia * harrastaa. * * = mikäli asiasta on sovittu opettajan kanssa ja valvoja on tarvittaessa paikalla. Areena Koulun pihalla olevalle pelikentälle, Areenalle, on sovittu pelivuorot luokka-asteen mukaan. Mikäli Areenalla on liikuntatunti meneillään, pelivuoro peruuntuu. AREENAN PELIVUOROT KLO LUOKAT

8 8 Ruokailu Ruoka valmistetaan pääosin Siuntion ruotsinkielisellä koululla sijaitsevassa kunnan keittiössä ja tuodaan sieltä meidän koulumme jakelukeittiöön. 7. luokkien TET-harjoittelijat pyyhkivät pöydät. Ruokalista on nähtävillä osoitteessa Oppilaalle: Jätä ulkovaatteet naulakoon. Jätä reppu luokkaan tai naulakkoon. Pese kädet ennen ruokailua. Ota linjalta ruoka ja juoma, leipä ja levite. Ota pehmeää leipää, leikkeleitä ja jälkiruokaa vain oma osuutesi, muuten joku jää ilman. Ota ruokaa sen verran kuin jaksat syödä. Syö monipuolisesti ja pyri maistamaan kaikkia ruokia. Keskustele hillitysti. Jos maitoa läikkyy tai ruokaa putoaa lattialle, hae keittiöstä riepu ja pyyhi juoma tai ruoka pois pöydältä ja lattialta. Lopetettuasi ruokailun siisti oma paikkasi. Pane ruoantähteet ja servietit biojäteastiaan ja roskat roskiin. Vie tarjotin ja käytetyt ruokailuvälineet omiin astianpesukoreihinsa. Kioski Oppilaskunnan kioski on avoinna yläkoululaisille breikeillä klo Kioskin toiminnasta vastaa oppilaskunnan hallitus. Kioskista voi ostaa kahvia, teetä, mehua, jäätelöä, myslipatukoita ja muuta pientä purtavaa. Kioskissa ei myydä limsaa eikä makeisia. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Mahdollisesta makeismyynnistä ilmoitetaan erikseen. Viimeisessä ruokailuvuorossajokainen nostaa tuolinsa ylös.

9 9 Löytötavarat Unohtuneet vaatteet ja kengät ovat esillä ala-aulassa olevassa säilytyskorissa. Noutamattomat löytötavarat lahjoitetaan vaatekeräykseen tai viedään roskiin syys ja kevätlukukausien päätteeksi. Löytyneitä arvotavaroita kuten kännyköitä ja koruja säilytetään kouluisännän / iltakäytönvalvojan tilassa, Hällissä, joka on ala-aulassa heti pääoven vieressä. Scoottaussanastoa Potkulaudan osia: Deck = lauta Grips = käden pidikkeet Grip tape = tarra deckissä, jotta jalat pysyvät deckissä Wheels = renkaat Fork = keula, johon rengas kiinnitetään Tanko = osa, josta pidetään käsillä kiinni Clamp = osa, joka kiristää tangon etuhaarukkaan Headset = ohjainlaakerit, jotta tanko ja deck pyörisivät hyvin Break = jarru Temppuja Scoottaaminen Uudet harrastukset kuten scoottaus näkyvät myös koulun arjessa. Scoottaaminen eli temppupotkulautailu ja skeittaaminen eli rullalautailu on sallittua koulun pihalla, mikäli näistä harrastuksista ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ihmisille eikä koulun kiinteistölle. Ilman kypärää ei saa scootata eikä skeitata koulun pihalla. Potkulautoja eli scootteja säilytetään koulupäivän aikana niille osoitetussa paikassa. Scootteja eikä skeittejä saa tuoda kouluun sisään. Jokainen käyttää vain omaa scoottiaan, niitä ei saa lainata. Tailwhipissä potkulaudalla pyöräytetään dekki (boardi, lauta) vastapäivään ilmassa. Heelwhipissä potkulaudalla pyöräytetään deckki (boardi, lauta) myötäpäivään ilmassa. Manuaalissa keulitaan, eli nostetaan etupää ylös tasapainoilun kera. 180:ssä hypätään ja käännytään samalla 180 astetta jompaankumpaan suuntaan. 360:ssä hypätään ja käännytään samalla 360 astetta jompaankumpaan suuntaan. Stallissa hypätään esim. rappuselle niin, että dekki (boardi, lauta) jää paikoilleen rappuselle ja hypätään pois. Tarvittaessa tehdään 180 tai hypätään alas ja tehdään Fakie ja sitten 180. Fakiessa potkulautaillaan taaksepäin. (Lähde: AKK:n oppilas)

10 10 KÄYTTÄYTYMINEN Koulussa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä ja välituntisääntöjä sekä kaikkien koulun aikuisten antamia ohjeita. Sisätiloissa Jätä ulkokengät ja -vaatteet siististi niille varattuihin paikkoihin. Liiku käytävissä ja portaissa rauhallisesti kävellen ja tarvittaessa oikeaa reunaa. JÄRJESTYS- SÄÄNNÖT Koulumatkat Koulumatkat ovat osa koulupäivää. Käyttäydy matkalla asiallisesti ja kohteliaasti sekä ota muut tienkäyttäjät ja liikennesäännöt huomioon. Käytä pimeällä heijastinta ja pyörässä etuvaloa sekä pyöräillessäsi kypärää luokkalaiset eivät tule pyörällä kouluun. Kodista kouluun ja koulusta kotiin kuljetaan turvallisinta ja lyhyintä reittiä, mitä myös vastuuvakuutus edellyttää. Koulukuljetus on osa koulumatkaa. Kulje rauhallisesti sekä autoon mennessäsi että poistuessasi autosta. Käytä autossa turvavöitä ja noudata kuljettajan ohjeita. Koulukuljetuksen aikana ei syödä eikä juoda. Noudata kuljetusperiaatteita. Koulun pihalla Koulu on yhteistä omaisuutta; suojele sitä. Toimi siten, että ympäristömme säilyy viihtyisänä. Ota kaikki mukaan leikkeihin. Ketään ei saa kiusata. Tee mahdollisesta kiusaamisesta heti ilmoitus välituntivalvojalle. Kivien, käpyjen ja lumipallojen yms. Heittäminen sekä vaaratilanteiden aiheuttaminen on kielletty. Oppitunnit Odota oppituntien alkua rauhassa omassa luokassa tai käytävässä. Anna muille oppilaille työrauha. Muista viitata, mikäli sinulla on asiaa. Kuuntele toisia, tee työtä hiljaa ja ole ystävällinen. Pidä pulpettisi ja tavarasi järjestyksessä. Siivoa omat jälkesi. Hoida yksityisasiasi välitunnilla. Kännykän ja musiikkisoittimien käyttö tunnilla on kielletty. Kännykkä on pidettävä koulussa äänettömänä. Ruokailu Pese kädet ennen ruokailuun menoa. Kävele rauhallisesti ruokasaliin ja käyttäydy asiallisesti ruokajonossa. Vältä aiheuttamasta turhaa melua, keskustele hillitysti ruokailun aikana. Pyri maistamaan kaikkia ruokia ja ota ruokaa vain sen verran kuin syöt. Ruokailun päätyttyä nosta tuolisi pöydän alla oleviin kannattimiin ja vie ruokailuvälineet niille varattuihin koreihin. Muista kiittää. Karkit, limsat, energiajuomat yms. ovat koulupäivän aikana kiellettyjä. Muuta Koulupäivän aikana ei saa poistua koulun alueelta. Päihteiden ja tupakkavalmisteiden käyttö koulupäivän aikana ja koulun alueella on kielletty. Älä tuo kouluun sinne kuulumattomia tavaroita.

11 11 VÄLITUNTI- SÄÄNNÖT Noudata koulun järjestyssääntöjä ja hyviä käytöstapoja. Ota leikkeihin ja peleihin mukaan kaikki halukkaat mukaan. Älä heitä kiviä, lumipalloja tai mitään muuta. Pelaa pallopelejä vain Areenalla tai hiekkakentällä tai nurmikentällä. Noudata Areenan pelivuoroja. Älä potki äläkä heitä palloa koulun seiniin. Älä tuo kouluun karkkia, purkkaa tai virvoitusjuomia. Puhdista tarvittaessa kengät ennen kuin tulet sisään. Älä kiusaa ketään. Pukeudu sään mukaisesti. Siirry ulos reippaasti opettajan ohjeiden mukaan. Välituntialueena on koulun piha. Älä poistu koulun alueelta koulupäivän aikana ilman opettajan lupaa. Älä oleile pyöräilykatoksessa. Älä aja koulun pihassa polkupyörällä tai muulla ajoneuvolla. Jätä pihan puut ja istutukset rauhaan. Älä irrota tai siirrä pihan turvamattoja. Painimis ja tönimisleikit ovat kiellettyjä. Ilmoita kiusaamisesta, vahingosta tai tapaturmasta heti ulkovalvojalle. Yläkoululaiset saavat halutessaan viettää välitunnit sisällä, paitsi ulkovälitunnin klo , jonka kaikki oppilaat viettävät ulkona. Älä istu kapeissa käytävissä, tuulikaapeissa, ovien edessä tai portaikoissa. Oppilaskunnan kioski on tarkoitettu yläkoululaisille. Alakoulun oppilaat saavat asioida kioskissa erityispäivinä, joista ilmoitetaan erikseen. Pyri hoitamaan asiasi opettajien kanssa tunnin alussa / lopussa, jos mahdollista. Muutoin opettajat ovat tavattavissa ensimmäisellä välitunnilla klo Koputa opettajienhuoneen oveen asiallisesti ja pyydä opettajaa saapumaan ovelle. Jos sinulla on todella kiireellistä asiaa, voit kysyä opettajaa muunakin aikana.

12 12 OPPILAIDEN OSALLISTAMINEN Oppilaskunta Koulussamme on vireä ja aktiivinen oppilaskunta, jonka hallitus kokoontuu säännöllisesti koulun kuvataideluokassa. Kaikki koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Jokainen luokka valitsee edustajan ja varaedustajan. Luokkien 5-9 edustajat muodostavat oppilaskunnan varsinaisen hallituksen. Luokkien 1-4 edustajat kutsutaan koolle muutaman kerran vuodessa pohtimaan tiettyjä alaluokkalaisia tai koko koulua koskevia asioita. Oppilaskunnan hallitus toimii monin eri tavoin oppilaiden kouluviihtyvyyden hyväksi. Se järjestää vuoden aikana useita tapahtumia, ottaa kantaa oppilaita koskevien kyselyiden tuloksiin, vastaa oppilaskunnan kioskin toiminnasta, päättää oppilaskunnan rahojen käyttämisestä sekä synnyttää uusia ideoita koulun kehittämiseksi. Viime lukuvuosien monipuolisesta toiminnasta hyviä esimerkkejä ovat osallistuminen Nuorten Akatemian järjestämään Homma projekti - koulutukseen, Halloween-tapahtuman ja väriviikon järjestäminen, toiveruokakyselyn ja -viikon toteuttaminen, siisteyskampanjan julistaminen ja julisteiden tekeminen, Kesti-ruokasalin seinämaalauskilpailun arviointi, Aleksis-kirjoituskilpailun raadissa mukana oleminen, oppilaskunnan edustajien puhe kunnan itsenäisyysjuhlassa, kysely välituntivälinelainaamosta oppilaille ja lainaamon perustaminen, Kouluterveyskyselyn vastausten käsittely ja ratkaisujen pohtiminen. Aloitteita voi jättää opettajienhuoneen oven vieressä olevaan postilaatikkoon tai ottamalla yhteyttä oppilaskunnan edustajiin. Tukioppilaat Tukioppilaat ovat 8. ja 9. luokan oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien, erityisesti 7. luokkien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaavat meidän koulussamme oppilaanohjaaja ja aineenopettaja. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tavoitteena on myös luoda ilmapiiri, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet tulevat hyväksytyksi ja jossa kiusaamista ei missään muodossa hyväksytä. Tukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ajatukseen.

13 13 Lukuvuonna koulussamme on yhdeksän tukioppilasta, jotka perustoiminnan ohella myös järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Uusia tukioppilaita koulutetaan tänä lukuvuonna 8. luokan oppilaiden valinnaisaineena olevalla tukioppilaskurssilla. Lisää tietoa tukioppilastoiminnasta löytyy Mannerheimin Lastensuojeluliiton kotisivuilta osoitteesta Kummitoiminta Kummitoiminta luo osaltaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Isommat oppilaat toimivat pienempien apuna ja tukena ja auttavat kouluyhteisöön sopeutumisessa. Kummioppilaat voivat esimerkiksi auttaa arkirutiineissa kuten pukeutumisessa, olla turvana ja leikittää välitunnilla sekä osallistua vaikka satu- tai liikuntatuokioihin mahdollisuuksien mukaan. Meidän koulussamme neljäsluokkalaiset ovat esikoululaisten kummeja, viidesluokkalaiset ensiluokkalaisten ja kuudesluokkalaiset toisluokkalaisten kummeja. Näin yhteinen kummitaival kestää vähintään kolme vuotta. Kuukauden avaus Joka kuukauden alussa koulun oppilaat ja henkilökunta kokoontuvat yhteiseen tilaisuuteen koko koulu tai tarkoituksenmukaiset luokkaasteet yhdessä. Kuukauden avauksessa käsitellään ajankohtaisia asioita ja teemoja opettajien, koulunkäyntiavustajien, oppilaskunnan ja muun henkilökunnan tai huoltajien näkökulmasta tarpeen mukaan, tai ne voivat liittyä juhlapäiviin. Vertaissovittelu Oppilaiden välisiä ristiriitoja ratkovat vertaissovittelijat, jotka ovat saaneet tehtävään koulutuksen. Vertaissovittelulla puututaan oppilaiden väliseen mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Kiusaaminen ja väkivalta eivät kuulu vertaissovittelun piiriin. Lisää tietoa löytyy osoitteesta Oppilaat osaavat ( Talent AKK ) Lukukausittain järjestettävässä Oppilaat osaavat -tapahtumassa oppilaat esittävät itse suunnittelemaansa ohjelmaa: bändi-, laulu- ja muita musiikkiesityksiä, näytelmiä, sketsejä, tanssi- ja liikuntaesityksiä.

14 14 KIUSAAMISEN VASTAINEN OHJELMA Aleksis Kiven koulu on ollut mukana KiVa Koulu -ohjelmassa syksystä KIVA-koulu ohjelma on suomalainen innovaatio, jonka kehittämisessä on hyödynnetty kiusaamista koskevaa tutkimustietoa. KIVAlyhenne muodostuu sanoista kiusaamista vastustava tai kiusaamisen vastainen. Ohjelmalla halutaan ehkäistä kiusaamista ennalta sekä lopettaa havaittu kiusaaminen. Koulussa toimii 6-8 opettajan ja koulunkäyntiavustajan muodostama työryhmä, KIVA-tiimi. Tiimin jäsenet selvittävät pareittain esille tulevia kiusaamistapauksia yhteistyössä luokanopettajien ja luokanohjaajien kanssa. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Kiusaamistilanteita käsitellään johdonmukaisesti ja päättäväisesti sovitun toimintamallin mukaan. Selvittely dokumentoidaan. Kiusaamisesta ilmoitetaan kiusatun kotiin mahdollisimman pian ja kiusaajan kotiin, kun KiVa-tiimi on keskustellut kiusaajan kanssa. Mikäli kiusaaminen ei lopu sopimuksista ja seurannasta huolimatta, asian käsittely siirtyy oppilashuoltoryhmälle. Ohjelmaan kuuluva KiVa-materiaali on suunnattu luokille 1., 4. ja 7. Materiaali soveltuu kaikille luokkaasteille. KIVA-oppitunteja pidetään kuukausittain. Yläkoulussa KIVAoppitunnit pidetään terveystiedon ja muiden oppiaineiden tunneilla tai pajapäivinä. Teemoja käsitellään myös kuukauden avauksissa. Kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita missään muodossa. Kiusaamiseen suhtaudutaan aina vakavasti. Kommenttia Se oli vaan leikkiä... ei hyväksytä. Kiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi tehdään pitkäjänteistä työtä. Edesautetaan turvallisen luokkahengen syntymistä. Opetellaan ottamaan vastuuta. Lisätään ymmärrystä kiusaamisesta. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa jokaisella on oma rooli: kiusaaja, apuri, vahvistaja, kiusattu, puolustaja ja sivustakatsoja. Opetellaan vuorovaikutustaitoja, ristiriitojen ratkaisumalleja ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Lisää tietoa KIVAohjelmasta löytyy osoitteesta Hyvin organisoitu valvonta ja havainnointi on tärkeää. Välituntivalvonta pyritään hoitamaan siten, ettei valvomattomia hetkiä ja paikkoja ole. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä. Kouluun pyritään luomaan sellainen kulttuuri, että kynnys tulla kertomaan kiusaamisesta on matala. Oppilas voi myös kertoa kiusaamisesta kirjallisesti nimellään tai nimettömästi jättämällä viestin postilaatikkoon. Mikäli huoltajilla on tietoa kiusaamisesta, he ottavat yhteyttä kouluun. Koulun suunnitelma KIUSAAMI- SEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN löytyy osoitteesta KiVa-sopimuksen kolmas sääntö: Me emme kiusaa!

15 15 KIVA-koulu-hankkeen nettisivuilla on vanhemmille opas, josta löytyy tietoa kiusaamisesta sekä vanhempien keinoista vähentää kiusaamista ja tukea kiusattua lasta. Opasta voi tilata myös painettuna. Lisää tietoa löytyy osoitteesta Vanhemmat KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Pyrimme rakentavaan vuorovaikutukseen kotien kanssa. Meillä on yhteinen kasvatusvastuu. Ensisijainen yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä on suullinen tai kirjallinen yhteydenpito vanhempien ja opettajan välillä. Kodit saavat tietoa koulun toiminnasta myös Wilmasta, yhteisistä tiedotteista sekä kunnan kotisivuilta. Vanhemmille järjestetään lukukausittain vanhempainilta sekä mahdollisuus tavata koulun opettajia vanhempainvarteissa tai arviointikeskusteluissa. Aleksis Kiven koulun Vanhempainyhdistys ry Koti ja koulu yhdessä oppilaan tukena Huoltajina vanhemmilla on tärkeä rooli lapsensa koulun käynnissä. Yksi osa tätä roolia voi olla osallistuminen vanhempainyhdistyksen toimintaan. Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhempien ja kouluvälistä yhteistoimintaa, tukea koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää lasten ja nuorten tasapainoista ja monipuolista kehitystä. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä ja toimia oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä. Vuosien aikana Vanhempainyhdistys on järjestänyt luentotilaisuuksia, kerhoja, myyjäisiä ja urheiluvälinekirppiksiä. Lisäksi yhdistys on osallistunut koulun toimintaan lahjoittamalla koululle hymypatsaat ja materiaaleja, mm. järjestelmäkameroita. Lisää tekijöitä kaivataan Vanhempainyhdistys tarvitsee varoja ja tekijöitä järjestääkseen toimintaa oppilaiden hyväksi. Eräs tärkeimmistä keinoista varojen keräämiseen ovat jäsenmaksut. Vanhempainyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki oppilaiden huoltajat. Toiminnassa voi tietysti olla mukana, vaikka ei haluaisikaan liittyä jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä esimerkiksi lähettämällä vapaamuotoisen sähköpostiviestin osoitteeseen Kirjoita viestiin nimen lisäksi myös osoitteesi. Luokkien pankkitilien avaaminen Vanhempainyhdistys on neuvotellut Siuntion Aktia-pankin kanssa sopimuksen, jotta luokkien yhteyshenkilöt voivat avata tilin luokan varojen keräämiseen.

16 16 Luokan vanhemmat valitsevat keskuudestaan kaksi vanhempaa (toinen voi olla myös opettaja), jotka vastaavat luokan pankkitilin käytöstä ja rahaliikenteestä. Kokouksesta tehdään pöytäkirja, johon kirjataan omana pykälänään päätös tilienkäyttöoikeudesta. Koska pankki vaatii pöytäkirjassa näkyviin ko. vanhempien henkilötunnukset, kannattaa tästä päätöksestä tehdä pöytäkirjaote, eli varsinaiseen pöytäkirjaan ei kirjata henkilötunnuksia, ainoastaan pöytäkirjaotteeseen. Tämän jälkeen ko. vanhemmat menevät yhdessä pöytäkirjaotteen kanssa Aktiaan, jossa avataan tili nimellä Aleksis Kiven koulu, vuonna XXXX syntyneet, (luokka A/vast.). Osoitteeksi tilin avaajan osoite tai pöytäkirjaotteessa määritelty osoite. Luokan rahavastaavan on syytä pitää tilistä ns. yhdenkertaista kirjanpitoa, eli kirjata aikajärjestyksessä tulot ja menot. Tämän kirjauksen tulee vastata pankin tiliotteita. Jotta luokan vanhempien keskuudessa ei synny mitään epätietoisuutta, kannattaa yhteisesti sopia se, kuinka usein rahatilanteesta raportoidaan muille vanhemmille. Lisätietoja Vanhempainyhdistyksen toiminnasta saat internet-osoitteesta ja sähköpostia voi lähettää osoitteeseen POISSAOLOT Oppilaiden kaikkia poissaoloja seurataan. Poissaolot kirjataan sähköisesti Wilmaan, joten tieto lapsen poissaolosta välittyy heti kaikille opettajille. Huoltajilla on omat tunnuksensa, joilla he pääsevät Wilmaan ja voivat seurata lapsensa poissaoloja sekä kuitata ne. Oppilas ei voi tulla sairaana kouluun. Huoltaja ilmoittaa viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sairastumisesta. Mikäli oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hän pyytää kouluterveydenhoitajalta tai opettajalta lupaa lähteä kotiin. Kouluterveydenhoitaja tai opettaja arvioi, onko huoltajan syytä tulla hakemaan lapsi koulusta. Sairastumisesta ilmoitetaan huoltajalle. Poissaoloanomus jätetään etukäteen hyvissä ajoin ennen aiottua poissaoloa. Anomus koulunkäynnin vapautuksesta löytyy osoitteesta Vapautuksen hyväksyy: 1 3 päivää luokanopettaja tai luokanvalvoja 4 15 päivää rehtori yli 15 päivää sivistyslautakunnan suomenkielinen opetusjaosto. Jos oppilas on poissa koulusta, hänen tulee ottaa selville annetut tehtävät opettajalta. Huoltaja sitoutuu siihen, että oppilas huolehtii läksyistään Poissaolon ajalta. Poissaolon aikaiset kokeet suoritetaan mahdollisimman pian poissaolon päätyttyä. Kuljetusoppilaan poissaolosta on ilmoitettava etukäteen kuljettajalle (linja-auton kuljettajalle ei tarvitse ilmoittaa). Koulun keittiöön on myös hyvä ilmoittaa poissaolosta, jos lapsella on erityisruokavalio.

17 17 LUOKANOPETTA- JAN /-OHJAAJAN TEHTÄVÄT Erilaiset tiedotustehtävät: lukujärjestykset oppilaille, tiedotteet huoltajille poissaolojen seuranta säännöllisesti ja niistä tiedottaminen huoltajille sekä tarvittaessa tietojen vienti oppilashuoltoryhmälle korkeintaan kolmen päivän loman myöntäminen oppilaalle ja kannanotto pidempään lomaan oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille huoltajien luvalla oppilaan tukeminen, neuvominen, ojentaminen ja rankaiseminen tarvittaessa oppilaan menestymisen seuraaminen ja siihen puuttuminen tarvittaessa, kehotukset, todistukset kodin ja koulun välinen yhteistyö: - vanhempainvartit - kehityskeskustelut - luokkakohtaisten vanhempainiltojen järjestäminen. HUOLTAJAN TEHTÄVÄT Lapsen kasvun kannalta koulun ja kodin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Päävastuu opetuksesta kuuluu koululle ja kasvatuksesta huoltajalle. Huoltaja vastaa siitä, että oppilas saapuu kouluun ajoissa ja koulunkäyntikuntoisena eli levänneenä, asiallisesti käyttäytyvänä, aamiaisen syöneenä ja koulutarvikkeet mukanaan. Oppilas tarvitsee kaikkina kouluvuosinaan vanhemmilta paljon tukea ja kannustusta kouluun liittyvissä asioissa. Huoltajat vastaavat myös erilaisten valintojen tekemisestä. Huoltajat voivat toimia kaikkien oppilaiden hyväksi luokan yhdysvanhempina tai vanhempainyhdistyksessä. Koulu odottaa huoltajalta kiinnostusta koulutyötä kohtaan koulun jakaman informaation lukemista (Wilma ja paperitiedotteet) oppilaan sairauspoissaoloista ilmoittamista viimeistään ensimmäisen oppitunnin aikana sopivasti mitoitettua apua läksyjen tekoon yhdessäoloa lapsen kanssa lapsen henkisen kasvun tukemista hyvien käytöstapojen esille tuomista aikuisten keskinäistä kunnioitusta.

18 18 OPPILAAN TEHTÄVÄT Koulu odottaa oppilaalta kiinnostusta koulutyöhön asiallista käyttäytymistä oppitunneilla ja välitunneilla työrauhan antamista hyviä käytöstapoja: tervehtimistä, kiittämistä, anteeksipyytämistä, kohteliaisuutta, asiallista kielenkäyttöä LÄKSYISTÄ Asiat opetetaan koulussa. Läksyjä tulee lähes aina. Kotitehtäviin kuuluu tunnilla käsitellyn asian kertaaminen oppikirjasta, työkirjasta, vihosta tai monisteista annettujen harjoitustehtävien tekeminen uuteen asiaan etukäteen tutustuminen projekti ja ryhmätöiden tuottaminen itsenäinen tiedonhankinta netistä tai kirjastosta. koulutehtävistä huolehtimista kotitehtävistä huolehtimista opiskeluvälineistä huolehtimista poissaoloista kertomista itse henkilökohtaisesti luokanohjaajalle ja aineenopettajille sekä läksyjen ja muiden tehtävien selvittämistä itse oma-aloitteisesti Opettaja pyrkii merkitsemään kaikki kotitehtävät Wilmaan, ja kotitehtävät pyritään aina tarkistamaan oppitunnilla. Mikäli oppilaalla on jäänyt kotitehtävät tekemättä, vastuun ottamista. PERUSOPETUSLAKI 35 Oppilaan velvollisuudet Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

19 19 Huoltajalle: Alkuopetuksessa lapset tarvitsevat lähes poikkeuksetta aikuisen apua läksyissä. 3. ja 4. luokalla lapset tarvitsevat muistuttelua ja ainakin vaikeimmissa aineissa ohjausta ja opastusta. 5. ja 6. luokalla omaksutaan jo itsenäisen työskentelyn taidot, mutta tarvitaan vielä silti aikuiselta muistuttelua tehtävistä ja tunnetta, että koulutyöstä ollaan kiinnostuneita. Vaikeimmissa ai neissa aikuisen on edelleen syy tä tukea oppilasta opiskelussa, ja vaativiin kokeisiin on hyvä valmistautua yhdessä. Yläkoulussakin monet oppilaat tarvitsevat edelleen säännölli sesti aikuisen tukea ja ehkä jopa enemmän kuin aikaisemmin, kun opiskeltavat asiat tulevat yhä vaativammiksi. Mikäli läksyihin menee kohtuut tomasti aikaa, läksyjä tuntuu olevan liian vähän tai ne ovat liian vaikeita, on hyvä keskustel la opettajan kanssa. Lapsi voi hyötyä läksyjä tehdessään seuraavista asioista: hiljainen ympäristö, jossa on vähän häiriötekijöitä sama paikka ja aika joka päivä taukojen pitäminen välillä läksyjen pilkkominen pienempiin osiin kehuminen ja kannustaminen. Oppilaalle: Läksyjen tekemiseen on monta syytä. Kertaamalla ja toistamalla opit tehokkaammin. Asiat painuvat mieleen. Oppitunnille on mukava mennä, kun tunnet osaavasi. Esimerkiksi matematiikassa ja kielissä uusi asia perustuu aiemmin opitulle. Kun osaat aiemmin opetetut asiat hyvin, pystyt omaksumaan uuden asian helpommin ja keskittymään opiskeluun paremmin. On myös hyvä oppia ottamaan vastuuta tehtävistä ja oppia pinnistelemään sekä tekemään tehtävät loppuun saakka. On erilaisia tapoja merkitä läksy: ympyröi sivunumero ympyröi tehtävän numero piirrä rasti tehtävän numeron kohdalle kirjoita läksy oppiaineen vihkoon merkitse läksy työkirjan sisäkanteen merkitse läksy läksyvihkoon merkitse läksy Post It -lapulla Pääasia on, että tiedät, mitä tulee läksyksi. Oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi liittää opiskeluun mukavia, miellyttäviä ja myönteisiä mielikuvia. Väsyneenä tai pahalla mielellä on vaikeampaa omaksua ja muistaa asioita.

20 20 VINKKEJÄ KOTITEHTÄVIIN Vieraat kielet Seuraavilla sivuilla on vihjeitä läksyjenlukuun. Ne perustuvat mm. yläkoulun oppilaanohjauksen Oppikirjaan FuturiX Plus). Poimi seuraavilta sivuilta sellaiset työtavat, jotka sopivat sinulle parhaiten ja auttavat sinua oppimaan. Pohdittavaksi: Mikä on sinulle sopivin aika tehdä kotitehtäväsi? Heti koulun jälkeen? Välipalan jälkeen?? Ennen harrastuksia ja kavereiden tapaamista? Teetkö läksyt yhdessä kaverin kanssa? Pidätkö läksyjen lomassa taukoja, vai teetkö kaikki tehtävät kerralla? 1. Lue läksy ja kertaa sen sanat. 2. Opettele sanastosta uudet sanat. Käytä apuna liuskaa. - YRITÄ MUISTAA ENSIN SANAT SUOMEKSI. PIIRRÄ YMPYRÄ NIIDEN SANOJEN ETEEN, JOITA ET MUISTA. recycling - OPETTELE UUDELLEEN NE SANAT, JOIDEN EDESSÄ ON YMPYRÄ. VÄRI- TÄ YMPYRÄ, KUN OSAAT SANAN. - KÄÄNNÄ LIUSKA YMPÄRI JA YRITÄ NYT MUISTAA SANAT ESIM. ENG- LANNIKSI. PIIRRÄ SANAN PERÄÄN YMPYRÄ JOS ET MUISTA. OPETTELE LOPUKSI SANAT, JOIDEN PERÄSSÄ ON YMPYRÄ. VÄRITÄ, KUN OSAAT. Missä paikassa kotitehtävien teko onnistuu parhaiten? Omassa huoneessa? Keittiön pöydän ääressä? Sohvalla? Keskitytkö paremmin hiljaisuudessa vai musiikkia kuunnellen? Kannattaako puhelin ja tietokone sulkea läksyjen teon ajaksi? 3. Lue läksy ääneen. 4. Käännä teksti suomeksi. 5. Perehdy läksyn kielioppiin. 6. Tee harjoitustehtävät. kierrätys 7. Testaa tietosi kuulustelemalla itseäsi tai pyydä äitiä tai isää vaikka kyselemään sanoja.

21 21 Matematiikka 1. Lue oppitunnilla kirjoittamasi muistiinpanot. 2. Kertaa oppitunnilla ratkaistut tehtävät. 3. Lue läksy oppikirjasta. 4. Tutki oppikirjan esimerkkitehtävien ratkaisuvaiheet. 5. Kun ratkaiset laskutehtävää, pohdi voiko tulos olla oikea, onko tulos ylipäätään mahdollinen vai onko se suorastaan mieletön. 6. Jos lopputulos on väärä, etsi virhe ja laske tehtävä uudelleen. 7. Jos et pääse eteenpäin, jätä tehtävä hautumaan ja siirry toiseen tehtävään. Voit onnistua myöhemmin ratkaisemaan ongelmallisen tehtävän. 8. Sanallisen tehtävän ratkaisemista saattaa helpottaa kuvan piirtäminen: Puolet luokan 12 pojasta harrastaa urheilua. Heistä kolmasosa pelaa käsipalloa. Montako poikaa pelaa käsipalloa? Reaaliaineet: uskonto, historia, ympäristö ja luonnontieto, biologia, maantieto, fysiikka, kemia 1. Silmäile ensin vanha läksy. 2. Silmäile uuden läksyn otsikot, kuvatekstit ja kuvat, diagrammit ja taulukot. 3. Tee itsellesi etukäteen kysymyksiä läksystä. 4. Lue läksy huolellisesti läpi yhteen menoon. Lue myös vihosta oppitunnilla tekemäsi muistiinpanot. 5. Etsi vastaukset kysymyksiisi. Yritä löytää läksyn punainen lanka. 6. Alleviivaa tärkeät sanat tai tärkein asia. Älä alleviivaa kaikkea! - Numeroi, kirjoita tai piirrä avainsanoja marginaaliin SIISTISTI! Kysy lupa. - Tee vihkoon muistiinpanoja ja ajatuskarttoja. 7. Käytä apuvälineitä! Selvitä oudot sanat sanakirjasta tai netistä. Käytä karttaa historias sa, maantiedossa, uskonnossa...). 8. Kertaa läksy. Selitä se vaikka ääneen kappale kappaleelta itsellesi tai jollekin muulle. 9. Kertaa läksy vielä illalla ja/tai aamulla. 9. Lue vielä kohdat, jotka eivät jääneet mieleen.

22 22 KOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN Oppilaalle: Pidä kaikki koulutarvikkeet aina mukanasi: oppikirja, työkirja, vihko, kynä, kumi, viivoitin jne. Seuraa opetusta tarkasti oppitunnilla. Tee läksyt aina huolellisesti. Silloin kokeeseen lukeminen on vain tutun asian kertaamista. Kielissä muista kerrata sanastoa säännöllisesti, ettet joudu ennen koetta opettelemaan kohtuuttoman suurta määrää sanoja lyhyessä ajassa. Opettele joka päivä muutama sana. Pane muistilappuja huoneeseesi! Voit pyytää ystävääsi tai vanhempaasi kyselemään kielioppiasioita tai sanoja silloin tällöin. Seuraa Wilmasta, milloin on kokeita. Aloita kokeeseen valmistautuminen riittävän ajoissa. Jaa luettava teksti usealle päivälle. Laske montako sivua sinun on luettava yhdessä päivässä. Merkitse kalenteriin sivut, jotka kunakin päivänä aiot lukea. Huoltajalle: Auta hienotunteisesti niissä asioissa, joissa lapsesi tarvitsee apua Seuraa säännöllisesti, että lapsi huolehtii läksyistään ja että hänellä on kaikki koulutarvikkeet mukana (kärryiltä on helppo pudota jos muistiinpanot jäävät tunnilla tekemättä puuttuvien välineiden vuoksi...) Ohjaa läksyissä, ettei jää mustia aukkoja. Kielissä on hyvä kysellä sanoja säännöllisesti. Kannusta, innosta ja motivoi lasta valmistautumaan kokeisiin ajoissa. Auta tarvittaessa jakamaan luettava teksti riittävän pitkälle ajanjaksolle. Auta löytämään tekstin punainen lanka ja olennaiset asiat tekstin jokaisesta kappaleesta. Seuraa koulumenestystä säännöllisesti. Varaa aikaa myös vihkon muistiinpanojen lukemiseen. Varaa aikaa vielä kertaamiseen. Muista alleviivaukset ja marginaaliin tehdyt merkinnät

23 23 WILMA-KÄYTÄNNÖT Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, koulunkäyntiavustajille, oppilaille ja heidän huoltajilleen. Luokanopettaja tai luokanohjaaja jakaa huoltajille Wilma-tunnukset. Mikäli tunnukset katoavat tai unohtuvat, kannattaa heti pyytää omalta luokanopettajalta tai luokanohjaajalta uudet tunnukset, ettei tiedon siirtyminen koulusta kotiin ja kotoa kouluun katkea. Wilman käytöstä on sovittu Aleksis Kiven koulussa seuraavaa: Koko koulu Henkilökunta tarkistaa omat pikaviestinsä vähintään kerran arkityöpäivänsä aikana oppilaan poissaolot merkitään Wilmaan yleiset tiedotteet julkaistaan Wilmassa koulun tapahtumakalenteri on esillä Wilmassa. 1-2lk Wilman lisäksi voidaan käyttää perinteistä reissuvihkoa kodin ja koulun välisen yhteistyön tuke na. 3-9lk Enää ei käytetä paperista reissuvihkoa, vaan tuntihuomiot merkitään Wilmaan koepäivät varataan Wilman kautta, jolloin ne näkyvät myös huoltajille sekä yläkoulussa myös oppilaille. 7-9lk Oppilaat saavat omat tunnukset Wilmaan, joilla he voivat seurata itselle kertyneitä merkintöjä, varattuja kokeita sekä mahdolli suuksien mukaan myös annettu ja läksyjä oppilastunnuksilla ei kuitenkaan ole mahdollista kuitata selvittämättömiä poissaoloja, vaan se on mahdollista ainoastaan huoltajatunnuksilla jokainen yläkoulun opettaja pyrkii merkitsemään annetut läksyt myös Wilmaan. Pedagogiset asiakirjat oppimis suunnitelma (tehostettu tuki) ja HOJKS eli henkilökohtainen ope tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (erityinen tuki) löytyvät valikosta kohdasta Tuki. Wilman pikaohje huoltajille löytyy osoitteesta: node/5725

24 24 KOULUKULJETUKSET Siuntion kunta on julkaissut kotisivuillaan (siuntio.fi/palvelut/koulut ja opetus/koulukuljetus) Koulukuljetuksia koskevat periaatteet -nimisen oppaan, jossa on mm. ohjeet kyytiläisille, huoltajille, koululle ja kuljettajalle. Koulukuljetus myönnetään kotipysäkiltä kouluun ja takaisin. Kuljetettavat eivät siis voi jäädä muulla kuin kotipysäkillä pois kyydistä. Kuljettajilla ei myöskään ole oikeutta ottaa ylimääräisiä lapsia esim. kavereita kyytiin edes huoltajan suostumuksella. Vanhemmat huolehtivat ns. kaverikuljetuksista. Koulutaksissa kuljetetaan vain sellaisia urheiluvälineitä tai muita tavaroita, joita tarvitaan koulutyössä tai joiden tuomisesta on muuten erikseen sovittu koulun kanssa. Urheiluvälineet tulee kuljetuksen aikana suojata asianmukaisesti (luistimissa teräsuojukset, sukset pussissa tai yhteensidottuina). Skeittilaudat ja scootterit on kuljetettava urheilu- tms. kassissa, jotta ne eivät vahingoita autojen sisustusta. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta huolehtia koulukuljetuksesta koulun kerhoon, kerhosta kotiin tai kerhosta päiväkotiin. Myöskään koululaisten iltapäivätoiminta ei kuulukoulukuljetuksen piiriin. Huoltaja voi kuitenkin anoa omavastuukuljetusta (1,50 /matka). Kuljetusoppilaan poissaolosta (tai jos oppilas ei muusta syystä tarvitse kuljetusta) on ilmoitettava suoraan taksin kuljettajalle! VAKUUTUKSET Koululaisvakuutuksen perusteella korvataan tapaturmat, jotka sattuvat varsinaisella kouluajalla, opetuksen aikana, liikuntatunnilla, välitunnilla sekä otettaessa osaa koulun työsuunnitelman mukaisiin kerhoihin, yhteisiin urheilusuorituksiin, retkiin, käynteihin näyttelyissä, museoissa, tehtaissa jne. sekä matkalla suorinta tietä kouluun tai koulusta kotiin. Vakuutus on voimassa myös ulkomailla toimintasuunnitelman mukaisten luokkaretkien ja leirikoulujen aikana. Kunnan ottama vakuutus ei korvaa sitä, että oppilas aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle. Iästä riippumatta vahingontekijä tai hänen huoltajansa joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Kunta eikä vakuutus korvaa oppilaan kouluun tuomia arvoesineitä, ellei opettaja ole erikseen pyytänyt niitä tuomaan. Kun vanhemmat tuovat lapsen autolla kouluun, toivomme, että lapsi jätetään Aktian pysäköintialueelle, EI LINJA-AUTOJEN JA TAKSIEN KÄÄNTÖPAIKALLE! Näin vältämme vaaratilanteet! Koulukuljetukseen liittyvät yhteystiedot Toimistosihteeri Cilla Ojala Sivistystoimen johtaja Tina Nordman sähköposti: reitit kuljetusjärjestelyt ilmoitukset, käytännön asiat periaatteelliset kysymykset

25 25 PYÖRÄILY, MOPOT Polkupyörät jätetään niille varattuihin katoksiin. Pyörät pidetään lukittuina. Pyöriin ei saa koskea koulupäivän aikana. Pyöräillessä käytetään pyöräilykypärää. Pimeällä käytetään etuvaloa. Suosittelemme, että luokkalaiset eivät tule pyörällä kouluun. Mopoja ei saa tuoda koulun pihaalueelle. Mopoilijoiden tulee noudattaa liikennesääntöjä ja erityistä varovaisuutta koulumatkoilla. LIIKENNETURVAN OHJEITA PYÖRÄILIJÄLLE Risteykset ovat pyöräilijän Vaaranpaikkoja Risteyksissä sattuu eniten lasten vakavia pyöräilyonnettomuuksia. Yleensä ne ovat yhteentörmäyksiä moottoriajoneuvojen kanssa. Yllättävä kääntyminen vasemmalle on myös varsin usein syynä auton alle jäämiseen. oikeanpuoleista reunaa ja rinnakkaisella väylällä oman kaistansa oikeanpuoleista reunaa. Alle 12-vuotiaat saavat ajaa jalkakäytävällä Jos pyörätietä ei ole, pyöräilijä ajaa tien oikeassa reunassa, joko pientareella tai ajoradan oikeassa reunassa. Tiesitkö, että alle 12-vuotiaat saavat pyöräillä myös jalkakäytävillä? Anna lapselle selkeät ohjeet pyöräilyyn sovi pyöräilyalueet ja reitit pyöräilkää yhdessä neuvo, missä pyöräilijän kuuluu ajaa liikenteessä liikkuessaan kerro, mikä on turvallisin paikka ylittää ajorata kerro, miksi pyöräilijän kannattaa käyttää pyöräilykypärää Aloittelevan pyöräilijän on ennen ajoradan ylitystä turvallisinta pysähtyä ja sitten taluttaa pyörä tien yli. Koulussa opetellaan pyöräilijän sääntöjä ja välttämään vaaranpaikkoja oppimalla ennakoimaan ja tunnistamaan vaaralliset tilanteet. Lisää tietoa ja tehtäviä löytyy osoitteesta tyokalupakki/pyoraily/index.php Polkupyöräilijän paikka on pyörätiellä Polkupyörä on ajoneuvo ja sen paikka on pyörätiellä. Polkupyöräilijän sääntöjen mukaan pyöräilijän tulee käyttää yhdistetyllä väylällä

26 26 ALUSTAVA VUOSIKALENTERI (Wilmassa päivitetty versio, käy katsomassa!) Elokuu elokuun avaus klo luokkien ryhmäytyminen ja Meltolan seikkailurata koulurauhan julistus Siuntio-päivä Syyskuu syyskuun avaus koulukuvaus ke 4.9. pe 6.9. vanhempainilta luokat 1-6, 3.9. klo 18 luokat 7-9, klo 18 Tapakasvatusviikko Nälkäpäiväkeräys Jalkapallo-ottelu ja urheilupäivä Elämä on parasta huumetta lk Lokakuu lokakuun avaus Pianojazzin historiaa koulukonsertti Aleksis Kiven päivä KIVA-pajat Unicef-kävely alakoululaisille Syysloma TET-harjoittelu, 9. lk vko 44 Oppilaat osaavat tapahtuma Halloween Marraskuu marraskuun avaus uinnit lk jatkokoulutusinfo-ilta 9. luokan oppilaille ja huoltajille Joulukuu joulukuun avaus joulumyyjäiset joulukirkko joulujuhla joululoma Tammikuu tammikuun avaus Luksian avoimet ovet: 8. luokan oppilaille ja kaikille avoin arviointikeskustelut Helmikuu helmikuun avaus sanomalehtiviikko ystävänpäiväradio valinnaisaineinfo 7. ja 8. luokan oppilaille ja huoltajille tulevien 1.-luokkalaisten kouluun ilmoittautuminen talviloma yhteishaku Maaliskuu maaliskuun avaus yhteishaku talviliikuntapäivä Mustion hiihtokisat alakoululaisille KiVa-pajat yläkoulussa Huhtikuu huhtikuun avaus pääsiäinen luokkien ryhmäytyminen vappunaamiaiset, Oppilaat osaavat tapahtuma TET-harjoittelu, 8. lk vko 14 Valtakunnallinen lukuviikko vko 17 Toukokuu vappu ja muu vapaapäivä toukokuun avaus taksvärkki tulevien 1.-luokkalaisten tutustumispäivä tulevien 1.-luokkalaisten vanhempainilta helatorstai vapaa tulevien 7.-luokkalaisten vanhempainilta Meidän messu pesäpallo-ottelu, hlökunta 9. lk kevätjuhla Kesäkuu Lukuvuosi päättyy 31.5.

27 27 SIIRTYMÄVAIHEI- DEN YHTEISTYÖ Esikoulu 1. luokka kouluun ilmoittautuminen (helmikuu) esiopetussuunnitelman arviointi (huhtikuu) tiedonsiirtopalaveri (toukokuu) kouluuntutustumispäivä ja koulutulokkaiden vanhempainilta (toukokuu) koulutulokkaiden kouluuntulotarkastus (kesäkuu) vanhempainilta 4.9. klo 18 vanhempainvartti (lokakuu) luokka kieli ja käsityövalintojen tarkistaminen (helmikuu) tukioppilaat, OPO ja kuraattori kertovat yläkouluopiskelusta Päivärinteen koulussa (maaliskuu) toiminnallinen tutustumispäivä (huhtikuu) yläkoulukysely (toukokuu) Päivärinteen 6. luokan vierailu AKK:lla (toukokuu) tiedonsiirtopalaveri (toukokuu) 6. lk vanhempainilta (toukokuu) 7. lk ensimmäinen koulupäivä: luokanohjaajan kanssa aamupäivä, ryhmäytymistä, tukioppilaat luokissa, OPO 7. lk Meltolan seikkailurata luokkien oppilashuoltopäivät (syyskuu) lk vanhempainilta klo luokka 2. asteen opinnot tulevista aikatauluista informoiminen (elokuu) henkilökohtainen ohjaus (syys-joulukuu) yhteistyö 2. asteen kanssa alkuun (syyskuu) TET-harjoittelu (loka-marraskuu) Yhteishakutiedote (marraskuu) yläkoulujen yhteinen ammatillinen ilta Lohjalla (marraskuu) tutustumiset 2. asteen oppilaitoksiin (marraskuu) Taitaja 9 kilpailu (marraskuu) Jatkokoulutusinfo-ilta 9. luokan oppilaille ja huoltajille (marraskuu) koulutusoppaiden jakaminen (joulukuu) lupa tiedonsiirtoon valtakunnalliseen yhteishakuun (joulukuu) 2. asteen edustajien vierailut koulussa (joulukuu) henkilökohtainen ohjaus (helmimaaliskuu) yhteishaku (maaliskuu) lukion ainevalintakortti (huhtikuu) lupa tiedonsiirtoon toiselle asteelle (toukokuu) jälkiohjaustiedote oppilaille ja huoltajille (toukokuu) jälkiohjaus (kesäkuu ja elokuu) JOPO JOUSTAVA PERUSOPETUS Aleksis Kiven koulussa järjestetään yläkoulussa tarvittaessa joustavaa perusopetusta. Oppilaan opiskelu toteutetaan osin luokanohjaajan, erityisopettajan, koulunkäyntiavustajan sekä oppilaanohjaajan tukemana työssäoppimisjaksoissa. Tällöin oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai asiat kirjataan oppilaan mahdolliseen HOJKSiin eli henkilökohtaiseen oppimisen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

28 28 AIKATAULU oppitunti ALAKOULU YLÄKOULU oppitunti 1-2 Toukola välitunti alkaen välitunti 2. liukuva RUOKAILU alkaen välitunti välitunti liukuva RUOKAILU välitunti liukuva välitunti RUOKAILU BREIKKI välitunti BREIKKI

29 29 ILTAPÄIVÄTOIMINTA Siuntion kunta järjestää perusopetuksen lakisääteistä iltapäivätoimintaa ensisijaisesti 1. ja mahdollisuuksien mukaan 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille. Iltapäivätoiminta on sivistyslautakunnan alaista toimintaa ja kuuluu opetuksen tulosalueeseen. Toiminta siirtyy rehtorien alaisuuteen alkaen. Iltapäivätoiminta järjestetään Siuntion kunnan peruskoulujen lukuvuoden työaikoja noudattaen lukuun ottamatta lauantaikoulupäiviä. Iltapäivätoiminta alkaa koulupäivän loppuessa ja päättyy viimeistään klo Osa-aikainen iltapäivätoiminta päättyy päivittäin klo ja kokoaikainen viimeistään klo Iltapäivätoiminnassa lapselle tarjotaan turvallinen ympäristö, jossa hän voi aikuisten ohjauksessa osallistua monipuoliseen toimintaan. Iltapäivätoiminta on sijoitettu Toukolan esi ja alkuopetustiloihin, mutta lapset syövät välipalan isolla koululla. Koulun liikuntasali on varattu iltapäivätoimintaa varten maanantaisin ja keskiviikkoisin. Iltapäivätoiminnassa on yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä ohjaaja tai avustaja jokaista 15 lapsen ryhmää kohti. Iltapäivätoiminnan avustaja toimii myös luokkien avustajana koulupäivän aikana. Näin lapsilla on sama turvallinen aikuinen koko päivän ajan. Tavoitteet Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen. Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Eettisen kasvun tukeminen. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Hakeminen Iltapäivätoimintaan haetaan hakuajan puitteissa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tai sivistystoimistoon palautetsella. Jos perhe muuttaa kuntaan tai iltapäivätoiminnan tarve ilmenee yllättäen, voi ip-kerhoon hakea varsinaisen hakuajan ulkopuolella. Paikka myönnetään, jos olemassa olevissa ryhmissä on tilaa. Ensiluokan oppilaat ovat etusijalla jaettaessa paikkoja. Toimintamaksu Toiminnasta peritään kuukausimaksu. Toimintamaksu määräytyy hoitoajan mukaan. Jos lapsi osallistuu toimintaan enintään 3 tuntia päivässä, on maksu 60 /kk, jos yli kolme tuntia, maksu on 100 /kk. Maksuun sisältyy vakuutus, välipala ja toiminnan materiaalikulut. Toimeentulotukea saaville perheille iltapäivätoiminta on maksutonta. jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Muutokset Toiminta-ajan muutos ja paikan irtisanominen on tehtävä kirjallisesti sivistystoimistoon. Muutos tai irtisanominen astuu voimaan seuraavan kalenterikuukauden alusta. Koulukuljetus Iltapäiväkerhossa oleva lapsi menettää iltapäivää koskevan oikeuden maksuttomaan koulukuljetukseen koulusta kotiin. Huoltaja voi kuitenkin hakea omavastuukuljetusta. Muu_materiaali/Sivistysosasto/ Varhaiskasvatus/%C3%82%C2% A747_liite_6_iltapaivatoiminnan_toimsuunn_ pdf