TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-julkaisu 7/2001 Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI Kirsi Levä Susanna Ritola Helsinki 2001
Mikä Turvatekniikan keskus on ja mitä se tekee? Turvatekniikan keskus (TUKES) toimii turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, asiantuntijana ja kehittäjänä. Toimialojamme ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, paineastiaturvallisuus, sähköturvallisuus, pelastustoimen laitteet sekä mittauslaitteet ja jalometallituotteet. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus on Suomessa korkeatasoista. Riskit vahinkojen ja onnettomuuksien syntyyn ovat kuitenkin olemassa. Tekniikka ei ole erehtymätöntä, saati sitten ihminen tai ihmisen rakentamat järjestelmät. TUKESin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä sekä edistää teknistä luotettavuutta. Tehtävänämme on valvoa, kehittää ja viestiä. Olemme organisoineet toimintamme kolmeen yksikköön: laitosvalvontaan, tuotevalvontaan sekä tuki- ja kehityspalveluihin. Valvontatehtävien ohella osallistumme kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä lainsäädännön valmisteluun. Toteutamme erilaisia turvallisuutta edistäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä neuvomme ja opastamme niin ammattilaisia kuin kuluttajiakin. Tehtäviimme kuuluu aktiivinen viestintä toimialojemme asioista. Toimimme pääasiassa kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla, mutta meillä on tehtäviä myös liikenneministeriön, sisäasiainministeriön ja ympäristöministeriön hallinnoimilta aloilta. Palvelemme koko yhteiskuntaa: elinkeinoelämää, yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia.
1 ESIPUHE Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely voi edellyttää yritykseltä kirjallisia turvallisuustoimintaa koskevia periaatteita ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi. Mitä turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulee pitää sisällään? Asetuksen 59/1999 liitteessä III on esitetty lähinnä johtamisjärjestelmän rakennetta koskevat vaatimukset: yrityksellä tulee olla kirjalliset toimintaperiaatteet, päämäärät ja tavoitteet turvallisuusasioille ja ne tulee saattaa käytäntöön johtamisjärjestelmällä, joka kattaa organisaatiot ja vastuut, suuronnettomuus- ja muiden vaarojen tunnistamisen, toimintojen ohjauksen, muutosten hallinnan, suunnittelun hätätilanteiden varalta, suorituskyvyn arvioinnin sekä sisäiset auditoinnit ja katselmukset. Näiden johtamisjärjestelmän elementtien sisältöä koskevat vaatimukset jäävät yleiselle tasolle ja tulkinnanvaraiseksi. Mitä ne sitten voisivat pitää sisällään? Millaisia ovat parhaat käytännöt? Tätä lähdettiin selvittämään käymällä läpi 114 turvallisuusselvitysvelvollisen yrityksen tarkastuskertomukset vuodelta 1999. Tarkastuskertomukset perustuvat TUKESin tarkastusmenettelyihin ja tarkastajan haastatteluihin, asiakirjojen läpikäyntiin ja tehdaskierroksiin. Tarkastuskertomukset sisälsivät kuvausta kohdeyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmästä ja olivat laajuudeltaan 3 10 sivua. Aineiston käsittelyssä käytettiin yleisiä laadullisen aineiston käsittelymenetelmiä luokittelua, kvantifiointia, sisällön analyysia ja tyypittelyä. Aineiston käsittelyn tuloksena syntyi johtamisjärjestelmän rakennetta vastaava neliportainen pika-arviointi, jonka avulla voidaan tunnistaa yrityksen käytössä olevien menettelyjen taso ja kehittämiskohteet suhteessa parhaimpiin käytäntöihin. Tasolla 1 yrityksellä ei ole juuri määritelty vastuita ja menettelyjä arvioinnin kohteena olevaan asiaan, tasolla 2 menettelyissä ja vastuumäärityksissä on selkeitä puutteita, taso 3 edustaa jo kehittynyttä toimintaa ja tasolla 4 esitetyt menettelyt kuvastavat kattavimpia toimintatapoja, parhaimpia käytäntöjä. Lisäksi aineiston lopussa on tarkistuslistan muodossa teknisen turvallisuuden kannalta keskeisiä asioita, joista valvontakäyntien yhteydessä on huomautettu. Pika-arviointia on testattu alustavasti tutkijoiden ja TUKESin kahden tarkastajan toimesta. Käsillä oleva versio on testiversio, jonka käyttökokemuksista ja kehittämistarpeista toivotaan palautetta osoitteeseen Turvatekniikan keskus TUKES, Yliinsinööri Kirsi Levä, PL 123, 00181 HELSINKI tai kirsi.leva@tukes.fi. Toivomme, että pika-arviointi palvelee johtoa, turvallisuusasiantuntijoita ja henkilöstöä ennen kaikkea keskustelufoorumina tunnistaa yrityksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita turvallisuuden parantamiseksi. Helsingissä, syyskuussa 2001 Tekijät
2 SISÄLTÖ OSA I: TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA MENETTELYT 1 Yleisarvio: toimintaperiaatteet ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä. 4 2 Organisaation vastuut ja tehtävät 6 2.1 Johdon rooli ja osallistuminen turvallisuustoimintaan 6 2.2 Lakisääteisten vastuuhenkilöiden määrittely... 8 2.3 Henkilöstön turvallisuuskoulutustarpeiden tunnistaminen ja perehdyttämisen toteutus.... 10 2.4 Henkilöstön kannustaminen ja osallistuminen turvallisuustyöhön.. 12 2.5 Toimittajien ja urakoitsijoiden valinta. 14 2.6 Ulkopuolisten turvallisuuskoulutus ja tietojen tallentaminen.. 16 2.7 Ulkopuolisille sattuneiden vahinkojen ja vaaratilanteiden seuranta ja rekisteröinti.. 18 3 Vaarallisiin kemikaaleihin liittyvien suuronnettomuus- ja muut vaarat. 20 3.1 Vaarojen tunnistaminen ja seurausten vakavuuden arviointi.. 20 3.2 Tekniset ratkaisut osa onnettomuuksiin varautumista. 22 4 Toimintojen ohjausta koskevat menettelyt ja ohjeet.. 24 4.1 Menettelytavat ja keskeinen ohjeistus. 24 4.2 Huollon ja kunnossapidon ennakkosuunnittelu ja toteutus. 26 5 Muutoksiin liittyvät vastuut ja menettelyt miten muutokset hallitaan 28 6 Yksittäisistä hätäohjeista kohti sisäistä pelastussuunnitelmaa... 30 6.1 Suunnittelu hätätilanteiden varalta.. 30 6.2 Hätätilanneharjoittelu keino toimintavalmiuksien testaamiseen ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen.. 32 7 Suorituskyvyn tarkkailu. 34 7.1 Menettelyt ja keskeiset tunnusluvut suorituskyvyn mittaamiseksi. 34 7.2 Tietojen keruu onnettomuuksista ja läheltä piti tilanteista 36 8 Sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset vaarallisiin kemikaaleihin liittyvien suuronnettomuuksien hallinnassa 38 8.1 Sisäiset auditoinnit... 38 8.2 Johdon katselmukset turvallisuusasioissa 40 OSA II: LUVAT JA TEKNISTEN JÄRJESTELMIEN TARKASTUKSET 9 Laitoksen lupatilanne ja vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely 42 10 Teknisten järjestelmien asiakirjat ja lakisääteiset tarkastukset... 44 OSA III: LAITOKSEN TEKNINEN TURVALLISUUS JA JÄRJESTYS 11 Siisteys ja järjestys tehdasalueella ja tuotantotiloissa. 46 12 Vuotojen keräily ja hallinta, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen turvallisuus 48 13 Torjuntakalusto, suojaimet ja hätäsuihkut sekä henkilönsuojaimet... 50 14 Muut tehdasalueen, tuotantotilojen ja laitteistojen teknistä turvallisuutta koskevat havainnot.. 52 15 Vaarallisten kemikaalien kannalta oleelliset merkinnät.. 54 KOONTITAULUKKO TURVALLISUUSJOHTAMISEN KYPSYYS 56
3 ARVIOINNIN TOTEUTUS Pika-arviointi on tarkoitettu palvelemaan keskustelufoorumina tunnistaa yrityksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita turvallisuuden parantamiseksi. Arviointia suositellaan käytettäväksi ryhmässä, jossa on sekä johdon, turvallisuusasiantuntijoiden ja henkilöstön edustaja. Arviointia voidaan käyttää myös yhtenä apuvälineenä johdon turvallisuuskatselmusten toteuttamiseksi ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden arvioimiseksi. Arviointi voidaan tehdä lyhyellä aikavälillä muutamasta tunnista parin päivän katselmointiin. Syvällisempi analyysi vaatii luonnollisesti enemmän paneutumista. Arviointi on suositeltavaa jakaa valmisteluvaiheeseen, arviointikokoukseen ja kehittämistoimenpiteistä päättämiseen. Valmisteluvaiheessa jokainen muodostaa itsenäisesti käsityksen tarkastelun kohteena olevista asioista ja yrityksen toiminnan nykyisestä tasosta. Tämä antaa hyvän lähtökohdan arviointikokouksessa käytävälle keskustelulle. Arviointikokous ehdotetaan aloitettavaksi kohdasta 3, jossa kuvataan miten laitokseen toimintaan liittyvät vaarat tunnistetaan ja samalla voidaan todeta, mitkä ovat keskeisimmät vaaratekijät. Vaarojen tunnistaminen ja laitoksen erityispiirteet muodostavat perustan muille arviointikohdille. Arviointikokous voidaan aikatauluttaa siten, että kaikki teemat käsitellään yhden päivän aikana. Laitoksen teknistä turvallisuutta ja järjestystä koskevat havainnot on luotettavampaa tehdä tehdaskierroksen aikana tarvittaessa voidaan jakaantua useampaan ryhmään ja kerätä näin havaintoja myös laajemmin. Arviointikokouksen ja tehdaskierrosten havainnot kootaan yhteen toimenpiteistä päättämiseksi. Pika-arviointi on tulostettavissa myös turvatekniikan keskuksen kotisivuilta www.tukes.fi.
4 OSA I: TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA MENETTELYT 1. Yleisarvio: toimintaperiaatteet ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä TASO 1 Toimintaperiaatteet ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä kokonaisuutena Laitoksella ei ole tehty riskin arviointeja tai laadittu ohjeistusta. 2 Laitoksella on käytössä laatujärjestelmä tai laitos on voinut laatia turvallisuusselvityksen SEVESO I:n perusteella. 3 Laitoksella on käytössä laatu- tai ympäristöjärjestelmä ja laadittu turvallisuutta koskevia periaatteita, kuvattu menettelytapoja ja annettu ohjeita. 4 0 Laitoksella on käytössä integroitu tai erillinen johtamisjärjestelmä, joka kattaa vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn liittyvien suuronnettomuusvaarojen tunnistamisen, hallinnan ja tarvittavan dokumentaation, turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet. Laitos on tehnyt turvallisuusselvityksen tai määritellyt toimintaperiaatteet SEVESO II:n perusteella, mikäli asetus 59/1999 edellyttää. Ei tiedossa Perustelut:
5 1. Miten laitokset turvallisuutta koskevat päämäärät ja toimintaperiaatteet on määritelty? Miten turvallisuutta koskevat vastuut, tehtävät ja menettelyt tavat on määritelty ja ohjeistettu? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
2. Organisaation vastuut ja tehtävät 6 2.1. Johdon rooli ja osallistuminen turvallisuustoimintaan TASO Johdon rooli ja tehtävät turvallisuusasioissa 1 Turvallisuusasioita ei ole varsinaisesti vastuutettu tai selkeästi organisoitu. Ei kirjallisia turvallisuusasioita kattavia vastuukuvauksia tai organisaatiokaavioita. Johdolla ei määriteltyä roolia turvallisuusasioissa. 2 Turvallisuusasiat ovat lähinnä asiantuntijavetoisia, ylin johto ei varsinaisesti käsittele turvallisuusasioita tai johdon rooli on lähinnä asettaa tavoitteet tai antaa resurssit. Vastuiden kirjallisessa määrittelyssä voi olla puutteita. 3 4 0 Turvallisuusasiat on nimetty johdon vastuulle, käytännössä asiantuntijoilla on keskeinen rooli. Johto voi osallistua asiantuntijoiden turvallisuuskokouksiin tai käsittellä turvallisuusasioita korkeintaan 2 kertaa vuodessa omissa kokouksissaan. Turvallisuusasiat on organisoitu ylimmän johdon vastuulle. Päävastuu turvallisuusasioista on johdolla ja linjaorganisaation tukena voi toimia turvallisuusasiantuntijoita. Johto käsittelee turvallisuusasioita useammin kuin 2 kertaa vuodessa kokouksissaan. Johto tekee turvallisuuteen liittyviä tehdaskierroksia. Ei tiedossa Perustelut:
7 2.1. Miten laitoksen (ylin)johto osallistuu turvallisuuden kehittämiseen? Miten johdon rooli ja osallistuminen on määritelty? Miten toiminta näkyy käytännössä? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
8 2.2. Lakisääteisten vastuuhenkilöiden määrittely TASO Lakisääteiset vastuuhenkilöt turvallisuusasioissa 1 Käytönvalvojia tai toimintaperiaatteista vastaavaa henkilöä ei ole nimetty tai nimitykset ovat puutteellisia 2 Käytönvalvojat on nimetty, mutta puutteita on pätevyystutkintojen suorittamisessa. Toimintaperiaatteista vastaavaa ei ole nimetty. 3 4 0 Käytönvalvojat on nimetty ja tarvittavat pätevyystutkinnot suoritettu. Nimetty toimintaperiaatteista vastaava henkilö. Lisäksi yrityksessä voi olla nimettyjä turvallisuusasiantuntijoita, joilla on myös päävastuu turvallisuusasioista. Toimintaperiaatteista vastaava henkilö ja käytönvalvoja on nimetty. Lisäksi yrityksessä voi olla nimettyjä turvallisuusasiantuntijoita, jotka toimivat ylimmän johdon tai linjaorganisaation tukena. Ei tiedossa Perustelut:
9 2.2. Miten toimintaperiaatteista vastaava ja käytönvalvojat on nimetty? Miten heidän tehtävänsä on määritelty? Millainen on heidän organisatorinen asema suhteessa tehtävän asettamiin vaatimuksiin? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
10 2.3. Henkilöstön turvallisuuskoulutustarpeiden tunnistaminen ja perehdyttämisen toteutus TASO Henkilöstön turvallisuuskoulutustarpeiden selvitys ja koulutuksen järjestäminen sekä koulutusta koskevien tietojen tallentaminen 1 2 3 4 0 Koulutustarpeiden tunnistamiseen tai arvioitiin ei ole menettelyjä. Koulutusta ei juurikaan järjestetä tai koulutukseen hakeutuminen on satunnaista. Turvallisuusasioista lisäkoulutus voisi olla myös tarpeen. Koulutustietoja ei rekisteröidä. Koulutukseen hakeutuminen on tapauskohtaista, ei juurikaan ennalta suunniteltua. Koulutustarpeita voi tuoda esiin ryhmän palavereissa tai suoraan esimiehelle. Kohdennettua koulutusta erityis- tai valituille ammattiryhmille ei ole järjestetty. Laitoksella on koulutusrekisteri, mutta turvallisuuskoulutuksen rekisteröinnissä on puutteita. Koulutustarpeiden järjestelmällinen suunnittelu on aloitettu. Laitoksella on alustavat menettelyt koulutustarpeiden tunnistamiseen tai asetettu vaatimuksia koulutustarpeista. Yrityksessä on laadittu koulutussuunnitelma, jossa turvallisuusasioiden osalta voi olla täydennettävää. Perehdyttämisohjelma ei riittävästi kata vaarallisten kemikaalien hallinnan kannalta oleellisia asioita. Koulutustarpeet ovat esillä kehityskeskusteluissa ja muutos- tai kehitysprojektien yhteydessä. Turvallisuuskoulutuksen suunnittelu on lähinnä asiantuntijoiden tehtävä. Valituille ammattiryhmille on järjestetty kohdennettua turvallisuuskoulutusta. Henkilöstö on saanut toimintaperiaatteista koulutusta. Koulutustiedot on rekisteröity. Koulutustarpeiden tunnistaminen on järjestelmällistä ja pitkäjänteistä toimintaa. Yrityksessä voi olla kirjalliset menettelyt koulutustarpeiden tunnistamiselle, vaatimukset koulutustarpeille, koulutustarpeita arvioidaan järjestelmällisesti tai yrityksessä tehdään osaamiskartoituksia. Laitoksella on koulutussuunnitelma. Turvallisuusasiat ovat osa suunnitelmallista perehdyttämistä ja koko henkilöstölle on järjestetty kohdennettua turvallisuuskoulutusta. Lisäksi järjestetään kokeita yrityksen päämäärien ja periaatteiden omaksumisesta sekä lisäkoulutustarpeista. Koulutustiedot on rekisteröity. Lisäksi koulutukseen osallistujat ovat vahvistaneet saamansa koulutuksen tai ohjeet allekirjoituksellaan. Ei tiedossa Perustelut:
11 2.3. Miten henkilöstön vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn liittyvät koulutustarpeet tunnistetaan? Miten koulutus ja perehdytys toteutetaan? Miten koulutustiedot tallennetaan ja päivitetään? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
12 2.4. Henkilöstön kannustaminen ja osallistuminen turvallisuustyöhön TASO Henkilöstön turvallisuuskoulutustarpeiden selvitys ja koulutuksen järjestäminen sekä koulutusta koskevien tietojen tallentaminen 1 2 3 4 0 Henkilöstön osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia ei ole määritelty...turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota käytännössä... Osallistuminen on satunnaista ja henkilöstön oman aktiivisuuden varassa. Turvallisuusaloitteita voidaan tehdä osana aloitejärjestelmää tai asioita voidaan tuoda esiin kokouksissa. Osallistuminen on edustuksellista tai painottuu henkilöstön kuulemiseen. Esimerkiksi muutos- ja kehitysprojektien tai ohjeiden laadinnan yhteydessä haastatellaan henkilöstön edustajaa tai turvallisuusasioita käsitellään säännöllisesti linjan kokouksissa. Henkilöstön osallistumisesta on laadittu kirjallisia periaatteitta, joita kuitenkin tulisi täydentää. Osallistuminen on aktiivista, suunnitelmallista ja järjestelmällisesti organisoitua. Osallistumista koskevat periaatteet ovat kirjalliset. Henkilöstö osallistuu oman työtehtävän vaarojen tunnistamiseen, työohjeiden laadintaan tai kehitys- ja muutosprojektien toteutukseen. Ei tiedossa Perustelut:
13 2.4. Miten johto kannustaa henkilöstöä osallistumaan turvallisuuden kehittämiseen ja aloitteiden tekoon? Miten se näkyy käytännössä? Miten henkilöstö suhtautuu omaan ja työtovereiden turvallisuuden varmistamiseen? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
14 2.5. Toimittajien ja urakoitsijoiden valinta TASO Toimittajien ja urakoitsijoiden valinta 1 2 3 4 0 Toimittajien valinnalle ei ole määritelty eikä asetettu selkeitä vaatimuksia. Toimittajien ja alihankkijoiden valinta ja hyväksyntämenettelyt on määritelty. Toimittajien ja alihankkijoiden valintaan kiinnitetään huomiota ja turvallisuusasiat on liitetty osaksi sopimusehtoja. Toimittajien turvallisuusauditointeja on valmisteltu ja menettelyjen ollaan ottamassa käyttöön. Toimittajien ja urakoitsijoiden menettelyihin ja toimintatapoihin kiinnitetään huomiota tekemällä järjestelmällisiä toimittaja-auditointeja. Ei tiedossa. Perustelut:
15 2.5. Miten toimittajat ja urakoitsijat valitaan? Miten tuvallisuusasiat ovat esillä valintatilanteessa? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
16 2.6. Ulkopuolisten turvallisuuskoulutus ja tietojen tallentaminen TASO Toimittajien ja urakoitsijoiden turvallisuustiedotus ja koulutus sekä koulutustietojen rekisteröinti 1 2 3 4 Ulkopuolisille ei järjestetä tiedotusta tai koulutusta turvallisuusasioista eikä ole laadittu kirjallisia turvallisuusohjeita. Ulkopuolisten toimintaa valvomaan on voitu nimetä vastuuhenkilö, mutta työlupamenettelyissä on puutteita. Ulkopuolisille jaetaan kirjallisia turvallisuusohjeita ja osalle toimittajista on voitu järjestää yleisperehdytystilaisuuksia. Ulkopuolisella tulee olla työlupa/ kulkulupa alueella ja yritys on nimennyt oman vastuuhenkilön valvomaan työn turvallista suorittamista ja laitoksen ohjeiden noudattamista. Ulkopuolisille on järjestetty tiedotus- ja yleisperehdytystilaisuuksia Ulkopuoliset kuittaavat allekirjoituksellaan perehdytyksen saaduksi. Ulkopuolisella tulee olla työlupa/ kulkulupa alueella ja yritys on nimennyt oman vastuuhenkilön valvomaan työn turvallista suorittamista ja ohjeiden noudattamista. Ulkopuolisille järjestetään säännöllisesti kertaus laitoksen erityispiirteistä ja turvallisuusasioista. Laitoksen edustaja ja ulkopuolinen alihankkija tekevät riskin arviointeja yhdessä. Ulkopuoliset kuittaavat perehdyttämisen saaduksi ja ulkopuolisten saama koulutus rekisteröidään. Ulkopuolisilla tulee olla työlupa/ kulkulupa alueella. Laitoksen nimetty vastuuhenkilö valvoo työn turvallista suorittamista ja ohjeiden noudattamista. 0 Ulkopuolisille järjestetään kokeita turvallisuusperiaatteiden omaksumisesta ja lisäkoulutustarpeista. Ei tiedossa Perustelut:
17 2.6. Miten ulkopuoliset toimittajat ja urakoitsijat perehdytetään laitoksen erityispiirteisiin ja vaarallisiin kemikaaleihin liittyviin vaaroihin sekä toimimiseen hätätilanteissa? Miten tiedot rekisteröidään ja miten tietoja ylläpidetään? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
18 2.7. Ulkopuolisille sattuneiden vahinkojen ja vaaratilanteiden seuranta ja rekisteröinti TASO 1 2 3 4 0 Toimittajille ja urakoitsijoille sattuneet vahingot ja vahinkotietojen tallentaminen Laitoksessa ei ole asetettu velvoitteita vaaratilanteista tai onnettomuuksista ilmoittamiseksi Toimittajilla on velvollisuus ilmoittaa sattuneista onnettomuuksista Toimittajilla on velvollisuus ilmoittaa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista Toimittajilla on velvollisuus ilmoittaa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista. Ulkopuolisille sattuneet vahingot rekisteröidään osaksi yrityksen vahinkorekisteritietoja. Ei tiedossa Perustelut:
19 2.7. Miten toimittajille ja urakoitsijoille sattuneita vahinkoja ja läheltä piti tilanteita seurataan ja tutkitaan? Miten niistä kerätään tietoja? Millaisiin toimenpiteisiin niiden perusteella on ryhdytty? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
20 3 Vaarallisiin kemikaaleihin liittyvien suuronnettomuus- ja muut vaarat 3.1. Vaarojen tunnistaminen ja seurausten vakavuuden arviointi TASO Suuronnettomuus- ja muiden vaarojen järjestelmällinen tunnistaminen sekä seurausten vakavuuden arviointi 1 Laitoksella ei ole määritelty toimintatapoja tai käytetty järjestelmällisiä menettelyjä suuronnettomuus- tai muiden vaarojen tunnistamiseen. Aiemman turvallisuusselvityksen edellyttämät vaaranarvioinnit tekemättä tai puutteet korjaamatta. Muutoksiin liittyvien vaarojen tunnistamiseen ei ole menettelyjä. 2 3 4 Vaaroja ei tunnisteta eikä muutoksia seurata järjestelmällisesti osana normaalia tuotantotoimintaa. Laitoksella on tehty kertaluonteisesti laajoja riskin arviointeja (poikkeamatarkastelu, HAZOP, toimintovirheanalyysi, jne.)esimerkiksi edellisen turvallisuusselvityksen laadinnan yhteydessä. Laitoksella tehtyjä laajoja riskin arviointeja päivitetään muutostöiden yhteydessä tai säännöllisesti muutaman vuoden välein. Turvallisuusasiantuntijat tekevät tehdaskierroksia ja seuraavat turvallisuudessa tapahtuvia muutoksia. Laajojen arviointien ja yksittäisten täydentävien menetelmien lisäksi laitoksella tehdään säännöllisesti turvallisuusasioihin liittyviä tehdaskierroksia, laitoksen siisteyteen ja järjestykseen liittyviä kierroksia, huolto- ja kunnossapitokierroksia, työsuojelukierroksia tai turvallisuusauditointeja. Toiminnan siisteys- ja järjestystaso on voitu kytkeä osaksi henkilöstön palkkausjärjestelmää. 0 Vaarojen tunnistamista ja seurausten vakavuuden arviointia koskevat menettelyt on kuvattu. Ei tiedossa Perustelut:
21 3.1. Miten laitoksella tunnistetaan suuronnettomuus- ja muut vaarat, jotka liittyvät laitoksella käsiteltäviin, varastoitaviin, valmistettaviin tai muutoin teollisesti käsiteltäviin kemikaaleihin? Miten seuraukset arvioidaan? Mihin toimenpiteisiin vaaranarviointien perusteella on ryhdytty? Miten tunnistetut vaarat on huomioitu vastuiden ja menettelytapojen määrittelyssä? Miten vaaranarviointeja ylläpidetään? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
22 3.2. Tekniset ratkaisut osa onnettomuuksiin varautumista TASO Onnettomuuksiin varautuminen - tekniset ratkaisut - 1 2 3 4 0 Laitoksen tekninen varautuminen onnettomuuksien varalta on vähäistä. Laitoksella on varauduttu onnettomuuksien seurauksiin yksittäisillä teknisillä ratkaisuilla esim. vallit, palo-osastointi, laitteiden sijoituksella ja keskinäisillä etäisyyksillä, säiliöiden pinnan valvonnalla (ylitäytön esto), sammuttimilla. Onnettomuuksien seurausten rajoittamiseen on varauduttu useilla teknisillä ratkaisuilla. Laitoksella on esim. vuotojen hallinta ja keräilyjärjestelmä, sammutusvesien keräilyjärjestelmä, kulunvalvonta tai vartiointi. Myös henkilöstön kokoontumispaikat on hätätilanteiden varalta määritelty. Laitoksella on varauduttu onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen ja seurausten rajoittamiseen kattavin ja monipuolisin teknisin ratkaisuin esim. sammutusjärjestelmällä (sprinklaus), laitoksen ulkopuolelle tehtävillä hälytyksillä, erillisillä turvallisuusautomaatiojärjestelmillä. Henkilöstön suojatilat on määritelty ja varusteltu asianmukaisesti. Ei tiedossa Perustelut:
23 3.2. Miten onnettomuuksien varalta on varauduttu teknisesti? Miten teknisten järjestelmien toimivuutta ja kuntoa valvotaan? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
24 4. Toimintojen ohjausta koskevat menettelyt ja ohjeet 4.1. Menettelytavat ja keskeinen ohjeistus TASO Toimintojen ohjaus - menettelytapoja ja ohjeistusta kemikaalivaarojen hallitsemiseksi - 1 2 3 Laitoksella ei ole yleisiä tai vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn kannalta oleellisia käyttö- tai työohjeita. Laitoksella ei ole ohjeita poikkeamien käsittelyyn. Laitoksella on työlupakäytäntö, mutta menettelyjen ohjeistuksessa tai käytännön toimivuudessa voi olla puutteita. Laitoksella on laadittu laatu- ja toimintaohjeita, mutta ne eivät kata oleellisia turvallisuusasioita tai tarkentavan turvallisuusohjeistuksen suunnittelu tai laadinta on meneillään. Vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä koskevissa ohjeissa on puutteita. Laitoksella on kirjallinen työlupamenettely ja vastuuhenkilöt työlupien valvontaan. Laitoksella on tarkentavia käyttöohjeita, työohjeita, projektiohjeita, työsuojeluohjeita ja ohjeita poikkeamatilanteisiin. 4 Laitoksella on menettelyt ohjeiden tarkastamiseen, ylläpitämiseen ja muutoksista tiedottamiseen. Ohjeet ovat selkeitä, mutta ohjeistuksen määrän ja laajuuden hallinnassa voi olla ongelmia. Yleisten ohjeiden ja työlupamenettelyjen lisäksi laitoksella on tarvittavat ohjeet: mm. vaarallisten kemikaalien käsittelyyn, kulkuneuvojen purkaukseen ja lastaukseen, nestekaasulaitteiston käsittelyyn, säiliötöihin. Laitoksella on menettelyt ohjeiden tarkastamiseen, ylläpitämiseen ja muutoksista tiedottamiseen. Ohjeet ovat selkeitä, kattavat olennaiset asiat ja niiden määrä on pidetty minimissään -hallinnassa. 0 Ei tiedossa Perustelut:
25 4.1. Miten ohjeistustarpeet tunnistetaan? Miten ohjeet laaditaan, ketkä siihen osallistuvat? Miten ohjeita tiedotetaan ja miten ne pidetään ajantasalla? Onko ohjeistuksen määrä kyetty pitämään hallittavissa? Sisältävätkö ohjeet vaarallisten kemikaalien kannalta oleelliset asiat? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
26 4.2. Huollon ja kunnossapidon ennakkosuunnittelu ja toteutus TASO Toimintojen ohjaus - huollon ja kunnossapidon suunnittelu ja toteutus - 1 2 Laitoksella ei ole laadittu kirjallista kunnossapidon ennakkohuoltosuunnitelmaa. Laitoksella on käytössä kirjallinen huolto- ja kunnossapitosuunnitelma, joka voi vaatia täydennyksiä joiltakin osin. Toteutettujen huoltotoimenpiteiden kirjauksessa on puutteita. 3 4 0 Laitoksella on käytössä kirjallinen huolto- ja kunnossapitosuunnitelma. Häiriöt kirjataan vikavihkoon tai kunnossapitojärjestelmään. Myös tehdyt huoltotoimenpiteet kirjataan. Laitoksen kirjallinen huolto- ja kunnossapitosuunnitelma on ATKjärjestelmässä. Häiriöt kirjataan vikavihkoon tai kunnossapitojärjestelmään. Tehdyt huoltotoimenpiteet kirjataan. Kunnossapito-ohjelman toimivuutta seurataan ja kehitetään. Ei tiedossa Perustelut:
27 4.2. Miten huoltoa ja kunnossapitoa suunnitellaan? Miten suunnitelmaan toteutetaan ja valvotaan? Miten ohjelmaa on kehitetty? Sisältyvätkö teknisten järjestelmien lakisääteiset tarkastukset ohjelmaan? Kirjataanko toteutetut toimenpiteet ja häiriöt? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
28 5. Muutoksiin liittyvät vastuut ja menettelyt miten muutokset hallitaan TASO Muutosten hallinta - tunnistetaanko vaarat ennakkoon, ovatko toimintamalli suunnitellut 1 2 3 4 0 Muutoksen käsitettä, muutoksiin liittyviä vastuita tai muutosmenettelyjä ei ole määritelty. Tehtyjä muutoksia ei kirjata tai päivitetä esim. piirustuksiin. Muutoksen käsitettä ei ole selkeästi määritelty, mutta sillä voidaan tarkoittaa esim. uuden laitoksen rakentamista, merkittäviä putkisto- tai laitteistomuutoksia, organisaation omistussuhteissa tapahtuvia muutoksia tai muutoksia vastuuhenkilöissä. Muutosten menettelyissä on puutteita. Muutosten tekemistä ja hyväksymistä koskevat vastuut on määritelty. Muutoksen käsite on määritelty. Muutosmenettelyt on määritelty ja muutosten tekemistä koskevat vastuut on nimetty. Laitoksella on menettelyt myös kiireellisten muutosten toteuttamiseksi. Muutosten toteuttamista seurataan ja valvotaan. Tehdyt muutokset luetteloidaan ja muutokset päivitetään piirustuksiin. Muutoksen käsitteen, vastuiden, menettelytapojen ja muutosten valvonnan ja kirjaamisen lisäksi muutosten yhteistä käsittelyä ja tiedottamista koskevat menettelyt on määritelty. Ei tiedossa Perustelut:
29 5. Miten laitoksella toteutetaan muutoksia? Mitä muutoksella tarkoitetaan? Kuka voi tehdä tai hyväksyä muutoksia? Miten muutosten yhteydessä menetellään? Miten muutokset kirjataan? Miten muutoksista tiedotetaan? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
30 6. Yksittäisistä hätäohjeista kohti sisäistä pelastussuunnitelmaa 6.1. Suunnittelu hätätilanteiden varalta TASO Suunnittelu hätätilanteiden varalta - sisäinen pelastussuunnitelma ja vastuut - 1 2 3 4 0 Laitoksessa ei ole laadittu hätä- ja onnettomuustilanteiden varalle suunnitelmia tai ohjeita. Hätä- ja onnettomuustilanteisiin liittyvät vastuut määrittelemättä. Ei sisäistä pelastussuunnitelmaa. Laitoksella on yksittäisiä suojelu- ja pelastautumisohjeita. Hätä- ja onnettomuustilanteita koskevia vastuita ja tehtäviä ei ole määritelty tai niissä on puutteita. Turvallisuuden kannalta kriittisistä asioista on laadittu erillisiä selvityksiä ja täydentäviä suunnitelmia esim. öljyvahingon torjuntasuunnitelma tai kaasunsuojelusuunnitelma. Niiden kokoamisessa ja täydentämisessä sisäiseksi pelastussuunnitelmaksi on puutteita. Vastuuhenkilöt ja tehtävät on määritelty hätätilanteiden varalta. Laitoksella on kirjallinen sisäinen pelastussuunnitelma 1 ja menettelyt sen ylläpitämiseksi. Vastuuhenkilöt ja tehtävät on määritelty. Ei tiedossa Perustelut: 1 TUKES-Ohje K2-1999, 1999.
31 6.1. Miten hätä- ja onnettomuustilanteisiin on varauduttu? Miten hätätilanteisiin liittyvät vastuut on määritelty? Millaisia hätä- ja onnettomuustilanteita on tunnistettu? Miten niiden varalta on suunniteltu toimittavaksi? Miten suunnitelmaa ylläpidetään ja arvioidaan? VAHVUUDET (++/+) KEHITTÄMISKOHTEET (--/-) KOMMENTIT
32 6.2. Hätätilanneharjoittelu keino toimintavalmiuksien testaamiseen ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen TASO Suunnittelu hätätilanteiden varalta - hätätilanteiden harjoittelu - 1 2 3 4 0 Laitoksessa ei ole harjoiteltu hätätilanteiden varalta tai pidetty ensiapuharjoituksia. Laitoksella ei ole hätätilanneharjoittelua koskevia periaatteita. Laitoksella on puutteita hätätilanteiden varalta harjoittelussa. Laitoksessa on pidetty yksittäisiä hätätilanneharjoituksia ja ensiapuharjoituksia. Laitoksella on järjestetty useita harjoituksia hätätilanteiden varalle (ensiapuharjoituksia, sammutusharjoituksia, varuste- ja suojainharjoituksia, poistumistieharjoituksia, vuotojen varalta harjoittelua). Harjoittelua on tehty myös yhdessä palo- ja pelastustoimen kanssa. Laitoksen hätätilanneharjoittelua koskevia periaatteita tulee täydennetään. Harjoittelua koskevat periaatteet on kirjattu. Harjoittelu on suunnitelmallista ja säännöllisin aikavälein toistuvaa. Onnettomuuksien varalta harjoitteluun voi sisältyä lisäksi vaunu- ja säiliöpaloharjoituksia tai ulkoiseen vaaraan liittyviä harjoituksia. Harjoittelua on tehty myös yhdessä palo- ja pelastustoimen kanssa. Harjoittelua on voitu tehdä myös yhdessä toimittajien kanssa. Ei tiedossa Perustelut: