Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa

Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Juha Jantunen FT, tutkija Allergia- ja astmaliitto Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti juha.jantunen@allergia.fi Paula Kauppi keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Miika Linna tutkimuspäällikkö THL, Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS Jaana Martikainen tutkimuspäällikkö, Kela, Lääketutkimus Mika Mäkelä lastentautien ja allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Anna Pelkonen lastentautien ja allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Tari Haahtela kliinisen allergologian emeritusprofessori Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa Lähtökohdat Allergiaohjelman 2008 2018 seurannan yhteydessä selvitettiin astman ja allergisten sairauksien kustannuksia vuonna 2011 sekä niiden muutoksia 2000-luvulla. Menetelmät Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannuksia, lääkehoitoa, kuntoutusta, työkyvyttömyyttä sekä niiden muutoksia vuosina 2000 2011 tarkasteltiin käyttäen hoitoilmoitusrekisterin tietoja, sairaaloiden benchmarking-tietokantaa, lääkkeiden tukkumyyntitietoja ja eläketietoja. Sairauspoissaolojen ja työkyvyn heikkenemisen kustannuksia arvioitiin erillisen kyselytutkimuksen avulla. Tulokset Vuonna 2011 astman ja allergian kokonaiskustannukset olivat 1,3 1,6 miljardia euroa, kun mukaan laskettiin myös tuottavuuden menetykset. Suorat hoitokustannukset olivat 319 miljoonaa euroa, joista astman osuus oli 206 miljoonaa (65 %). Lääkehoidon kustannukset olivat 180 miljoonaa euroa, ja ne muodostivat 73 % allergisen nuhan, 60 % astman ja 50 % allergisen kosketusihottuman kustannuksista. Astman ja allergian vuotuiset kustannukset laskivat 9 % vuosien 2000 ja 2011 välillä, kun mukaan laskettiin hoitokustannukset, maksetut työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspäivärahat. Kustannukset kasvoivat ainoastaan lääkkeiden osalta (22 %). Päätelmät Astman ja allergisten sairauksien tehostunut hoito näkyy kustannusten laskuna 2000-luvulla. Sairaalahoitoa tarvitaan yhä vähemmän ja potilaat ovat entistä työkykyisempiä. Tilannetta ovat parantaneet varhainen diagnostiikka, voimavarojen suuntaaminen vaikeimpiin allergioihin, kehittynyt lääkehoito ja hyvä omahoidon ohjaus. LIITEAINEISTO pdf-versiossa www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot SLL 9/2014 Vertaisarvioitu VV Vuonna 2008 aloitettu Kansallinen allergiaohjelma on puolivälissä (1). Allergian ja astman hoidolle asetettiin kuusi tavoitetta: allergiaoireiden kehittymisen ehkäisy, sietokyvyn vahvistaminen, diagnostiikan parantaminen, työperäisten allergioiden vähentäminen, voimavarojen kohdistaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja kustannusten vähentäminen. Tässä tutkimuksessa keskitytään allergisten sairauksien kustannuksiin, joita ohjelma pyrkii vähentämään 20 % vuoteen 2018 mennessä. Tarkastelemme astman ja allergisten sairauksien tärkeimpiä yhteiskunnallisia kustannuksia ja niiden muutoksia 2000-luvulla. Aineisto ja menetelmät Sairauden aiheuttamat menot jakautuvat suoriin kustannuksiin ja epäsuoriin eli välillisiin tuottavuuskustannuksiin. Suoria kustannuksia ovat sairaalahoito, avohoitokäynnit ja niihin liittyvät matkakustannukset sekä lääkehoito ja kuntoutus. Tuottavuuskustannuksia aiheuttavat työpanoksen menetykset, kuten työtehon heikkeneminen, ennenaikainen eläkkeelle jääminen ja sairauspoissaolot. Työkyvyttömyyden ja poissaolojen muutosta arvioitiin maksettujen eläkkeiden ja päivärahakorvausten avulla. Sairaalahoito ja vastaanottokäynnit Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastopäivien sekä erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien muutoksia tarkasteltiin 2000-luvun ajalta THL:n hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) ja sairaaloiden benchmarkingtietokannan avulla (2,3). Hakuperusteena olivat allerginen nuha (diagnoosikoodi J30), allerginen kosketusihottuma (L23), atooppinen ihottuma (L20), nokkosihottuma (L50) ja lääkeaine 641

Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Haahtela T, von Herzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008 2018 aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63:9 21. 2 Linna M, Häkkinen U. Benchmarking Finnish Hospitals. Kirjassa: Blank J, Valdmanis V, toim. Evaluating hospital policy and performance: contributions from hospital policy and productivity research. Adv health econ health serv res, 18. Oxford: Elsevier 2008;179 190. 3 Linna M, Rauhala A, Lauharanta J ym. Erikoissairaanhoidon episodien laskeminen kansallisessa tilastoinnissa. Arviointihankkeen loppuraportti. THL Avauksia 25/2010. 4 Kelan työterveyshuoltotilasto 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT). Kansaneläkelaitos 2012. www.kela. fi/tilastojulkaisut 5 Kelan sairausvakuutustilasto 2011. Suomen virallinen tilasto (SVT). Kansaneläkelaitos 2012. www.kela. fi/tilastojulkaisut 6 Heikkinen K, Hujanen T, Rusama H. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000. Stakes 2001. 7 Hujanen T, Kaipiainen S, Tuominen U ym. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes 2008. 8 Suomen lääketilasto. Vuositilastot 1995 2011. Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea ja Kansaneläkelaitos 1996 2012. 9 Klaukka T. Allergisten sairauksien aiheuttamat kustannukset Suomessa v. 2004 2005. Raportissa: Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa. Kansallisen allergiatyöryhmän raportti 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 5/2007;9 13. 10 Kelan kuntoutustilasto. Vuositilastot 1990 2011. Suomen virallinen tilasto (SVT). Kansaneläkelaitos 1991 2012. 11 Haapanen A. Kunta ruokaostoksilla. Selvitys ruokapalveluiden nyky tilasta ja kehitysnäkymistä. Suomen Kuntaliitto 2011. 12 Tilastokeskus. www.tilastokeskus. fi 13 Hellgren J, Cervin A, Nordling S ym. Allergic rhinitis and the common cold high cost to society. Allergy 2010;65:776 783. 14 Eläketurvakeskus. www.etk.fi 15 Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos 2013. 16 Kauppi P, Linna M, Martikainen J ym. Follow-up of the Finnish asthma programme 2000 2010: reduction of hospital burden needs risk group rethinking. Thorax 2012;68:292 3. 17 Jarvala T, Raitanen J, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 2007. Diabetesliitto, Diabeteksen hoidon kehittämisohjelma DEHKO 2001 2010. www.diabetes.fi/ dehko allergia (T80.5, T88.8, T88.7). Astman (J45, J46) lisäksi haettiin astmaan viittaavia yskä- tai hengenahdistusoireita (R05, R06.1, R06.2, R06.3). Ruoka-allergiaan otettiin mukaan nieltyjen aineiden aiheuttama ihottuma (L27) ja ravintoaineista johtuvat allergiset reaktiot (T78). Perusterveydenhuollon käyntimäärää selvitettiin Kouvolan sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueilta vuodelta 2011 ja luvut suhteutettiin koko maan väestöön. Työterveyshuollon ja yksityisen sektorin lääkärivastaanottokäyntien määrää arvioitiin Suomen Terveystalon tilastojen avulla (Juha Tuominen, henkilökohtainen tiedonanto). Tiedot suhteutettiin koko maan kattaviksi Kelan tilastojen avulla (4,5). Vuodeosastopäivien ja avohoitokäyntien kustannukset laskettiin käyttämällä terveyspalvelujen yksikkökustannuksia (6,7) ja julkaisemattomia ennakkotietoja (Satu Kapiainen, henkilökohtainen tiedonanto). Matkakustannukset arvioitiin käyntimäärien ja matkojen keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella (7). Lääkekustannukset Lääkekustannukset perustuvat Fimean tukkumyyntitietoihin (9). Mukaan otettiin takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteet (ATC-luokka D11AH), nenän paikallishoitona käytettävät kortikosteroidivalmisteet (R01AD) ja muut valmisteet (R01AC), systeemiset antihistamiinit (R06), silmien paikallishoitona käytettävät allergialääkkeet (S01GX) ja allergeenit (V01; siedätyshoito ja diagnostiikka). Allergisten sairauksien hoitoon arvioitiin kuluvan 80 % kortikosteroidivoiteista (D07AA ja -AB), 50 % systeemisesti käytettävistä kortikosteroideista (H02A) (9) ja astman hoitoon 80 % obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeistä (R03). Lääkekustannuksiin ovat vaikuttaneet lääkevaihto (alkaen 1.4.2003), lääkkeiden tukkumyyntihintojen alentaminen (1.1.2006) ja viitehintajärjestelmä (1.4.2009). Kustannukset on ilmoitettu vähittäismyyntihintoina, jotka on saatu kertomalla tukkuhintainen myynti 1,6:lla. Useiden allergisten sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet jaettiin tautiluokkiin avohoitokäyntien mukaisissa suhteissa. Kuntoutus ja erityisruokavaliot Kuntoutuspalvelumenoja ja kuntoutusrahan kustannuksia arvioitiin Kelan tilastojen avulla (10). Peruskoulujen ja päiväkotien allergiaruokavalioiden kustannukset (lisähinta 1,3 /annos) arvioitiin viiden paikkakunnan otoksen avulla ja suhteutettiin koko maan väestöön (11,12). Lehmänmaidolle allergisten pikkulasten erityisvalmisteiden kustannukset haettiin lääketilastosta (8). Tuottavuuskustannukset Työkyvyttömyyseläkkeet ja -korvaukset vuosilta 2007 2011 saatiin Eläketurvakeskuksesta, Kelasta ja muista eläkelaitoksista. Osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työpanokseksi oletettiin 50 % kokoaikaisesta työmäärästä. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrää selvitettiin keväällä 2013 väestöotantaan perustuvalla kyselytutkimuksella. Puhelinhaastattelussa 1001 satunnaiselta yli 15-vuotiaalta kysyttiin, oliko heillä astmaa tai allergiaa. Allergisia työllisiä oli lääkärin toteamana 607 000 ja itse ar vioituna 814 000 (24 33 % väestöstä) ja astmaa sairastavia 180 000 233 000 (7,3 9,4 % väestöstä). Kyselyn toisessa vaiheessa 1 179 allergiselta tai astmaa sairastavalta kysyttiin omien tai lapsen oireiden aiheuttamien poissaolojen määrää. Kyselyssä selvitettiin myös lievien ja voimakkaiden oireiden esiintymistä sekä niiden aiheuttamaa työtehon alenemaa. Voimakkaiden allergiaoireiden esiintyessä työtehon lasku otettiin huomioon täysimääräisenä ja lievien oireiden päivinä kolmasosana ajasta. Astmasta johtuva työajan menetys oli 1,5-kertainen muuhun allergiaan verrattuna (13). Kaikki kustannukset on ilmoitettu vuoden 2011 hintatason mukaan. Poissaolojen kustannukset perustuivat keskiansioihin (12), joihin lisättiin 50 % henkilöstösivukuluja. Terveydenhuollon yksikkökustannuksia korjattiin julkisten menojen terveydenhuollon hintaindeksillä (12), lääke- ja kuntoutuskustannukset kuluttajahintaindeksillä (12), sairauspäivärahat ansiotasoindeksillä (12) ja eläketiedot eläkeindeksillä (14). Tulokset Astman ja allergian kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat 1,3 1,6 miljardia euroa. Suorat hoitokustannukset olivat 319 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1,0 1,3 miljardia euroa. 642

tieteessä 18 Bedouch P, Marra CA, FitzGerald JM ym. Trends in asthma-related direct medical costs from 2002 to 2007 in British Columbia, Canada: A population based-cohort study. PLoS ONE 2012: e50949. doi:10.1371/journal.pone.0050949 19 Meltzer EO, Gross GN, Katial R ym. Allergic rhinitis substantially impacts patient quality of life: findings from the Nasal Allergy Survey Assessing limitations. J Fam Practice 2012;61:5 10. 20 Johns G. Presenteeism in the work place: a review and research agenda. J Organiz Behav 2010:31:519 42. 21 Lamb CE, Ratner PH, Johnson CE ym. Economic impact of workplace productivity losses due to allergic rhinitis compared with select medical conditions in the United States from an employer perspective. Curr Med Res Opin 2006;22:1203 10. 22 Kauppi P, Hannu T, Helaskoski E ym. Short-term prognosis of occupational asthma in a Finnish population. Clin Respir J 2011;5:143 9. 23 Hakola R, Kauppi P, Leino T ym. Persistent asthma, comorbid conditions and the risk of work disability: a prospective cohort study. Allergy 2011;66:1598 603. 24 Haahtela T, Tuomisto LE, Pietinalho A ym. A 10 year asthma programme in Finland: a major change for the better. Thorax 2006;61:663 70. Hoitokustannukset vuonna 2011 Astman ja astmaoireiden osuus suorista kustannuksista oli 65 % (206 milj. ). Allergisen nuhan (39,4 milj. ) ja atooppisen ihottuman (34,1 milj. ) osuudet olivat runsaat 10 % (liitetaulukko 1 www.laakarilehti.fi > sisällysluettelot > 9/2014). Lääkehoito (180 milj. ) muodosti 73 % allergisen nuhan, 60 % astman ja 50 % allergisen kosketusihottuman hoitokustannuksista (kuvio 1). Myös nokkosihottumassa ja atooppisessa ihottumassa lääkkeet olivat suurin menoerä (40 45 %). Koulujen ja päiväkotien allergiaruokavaliot aiheuttivat 43 % ja pienten lasten lehmänmaitoallergia 22 % ruoka-allergian kustannuksista. Astman ja allergian avohoitokäyntien ja vuodeosastohoidon kustannukset olivat 109 milj.. Suurimmat menot aiheuttivat avohoidon käynnit, joita erikoissairaanhoitoon tehtiin 199 900 ja perusterveydenhuoltoon 441 400. Vuodeosastopäiviä oli erikoissairaanhoidossa 25 300 ja perusterveydenhuollossa 22 900. Astman hoitokäyntien kustannukset olivat noin 19 milj. perusterveydenhuollossa ja 18 milj. erikoissairaanhoidossa (taulukko 1). Perusterveydenhuollossa astma aiheutti kaksinkertaiset kustannukset verrattuna muihin allergisiin sairauksiin yhteensä. Erikoissairaanhoitoon lähetetään paljon potilaita astmaan viittaavien oireiden takia, mikä on osaltaan lisäämässä astman käyntikustannuksia melkein puolella (7,9 milj. ). Astman ja allergian vuoksi työterveyshuoltoon tehtiin 116 500 ja yksityislääkärille 57 000 käyntiä vuonna 2011. Työterveyshuollon menot olivat 11,6 milj., joista terveyskeskusten osuus oli 2,1 ja muiden terveyspalvelujen tuottajien kustannukset 9,5 milj.. Yksityislääkäripalveluihin kului lisäksi 5,7 milj.. Hoitokäynneistä kertyi matkakustannuksia yhteensä 13,4 milj.. Kelan kuntoutusta astman ja allergian takia sai 810 henkilöä ja sen kustannukset olivat 2,7 milj.. Tuottavuuskustannukset Astman ja allergian vuosittaiset tuottavuuskustannukset arvioitiin 1,0 1,3 miljardiksi euroksi. Puolet summasta muodostui työkyvyn heikkenemisestä (560 750 milj. ) ja toinen sairauspoissaolojen (220 280 milj. ) sekä työkyvyttömyyden (250 milj. ) takia menetetystä työ panoksesta. Astmaoireista johtuvan työkyvyn heikkenemisen kustannukset olivat vuositasolla 170 220 milj. ja muiden allergisten sairauksien 390 kuvio 1. Astman ja allergisten sairauksien suorien hoitokustannusten jakauma vuonna 2011. Astma 206 M Kuntoutus Matkat ESH käynnit Allerginen nuha 39,4 M Atooppinen ihottuma 34,1 M PTH käynnit ESH vuodeosasto PTH vuodeosasto Työterveyshuolto Lehmänmaitoallergia Ruoka-allergia 20,4 M Nokkosihottuma 8,6 M Lääkkeet Yksityiset lääkäripalvelut Kouluruoka Allerginen kosketusihottuma 3,8 M Lääkeaineallergia 1,2 M 643

Terveydenhuoltotutkimus 25 Stelmach W, Majak P, Jerzynska J ym. Early effects of asthma prevention program on asthma diagnosis and hospitalization in urban population of Poland. Allergy 2005;60:606 10. 26 Fontes MJ, Affonso AG, Calazans GM ym. Impact of an asthma management program on hospitalizations and emergency department visits. J Pediatr (Rio J) 2011;87:412 8. 27 Haahtela T, Terho EO, Hannuksela M ym. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa: Haahtela T, Hannuksela M, Terho EO toim. Allergologia. Helsinki: Duodecim 1993;19 29. taulukko 1. Avohoitokäyntien kustannukset vuonna 2011. Kustannukset (1 000 ) Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Yksityislääkärit Yhteensä Allerginen nuha 3 410 3 710 1 500 670 9 290 Astma 17 890 18 880 2 560 1 470 40 800 Astmaoireet 7 870 3 090 1 290 12 250 Atooppinen ihottuma 9 740 3 050 1 140 1 360 15 290 Allerginen kosketusihottuma 640 530 180 180 1 530 Nokkosihottuma 2 040 980 480 450 3 950 Nieltyjen ain. ihottuma 2 370 60 60 2 490 Muut allergiset reaktiot 1 120 980 460 190 2 750 Lääkeaineallergia 110 240 20 20 390 Yhteensä 45 190 28 370 9 490 5 690 88 740 Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Paula Kauppi: apuraha, johtokunnan jäsenyys (SAIY) Mika Mäkelä: Luentopalkkiot (Orion, MSD) Tari Haahtela: Luentopalkkiot (MSD, Orion, Boehringer Ingelheim) Juha Jantunen, Miika Linna, Jaana Martikainen, Anna Pelkonen: ei sidonnaisuuksia. kuvio 2. 530 milj.. Astmaa sairastavat arvioivat oireiden vähentävän työtehoa 23 % ja allergiset 15 %. Allergisilla ihmisillä lieviä oireita esiintyi keskimäärin 74 päivänä ja voimakkaita oireita 17 päivänä vuodessa. Työajaksi muutettuna astmaoireiden takia menetetään henkeä kohti 4,5 päivää ja allergiaoireiden takia 3,0 päivää vuodessa. Poissaoloja kertyi vuodessa noin miljoona päivää, vaikka astmaa sairastavista vain joka Astman ja allergisten sairauksien kustannusten 1 muutos 2000-luvulla. Kustannusten muutos, % 30 20 10 0 10 20 30 40 50 60 70 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lääkehoito PTH vuodeosasto ESH käynnit Yhteensä Sairauspäiväraha ESH vuodeosasto Kuntoutus Työkyvyttömyyseläkkeet 1 Laskelmassa ovat mukana lääkkeet, erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ja vuodeosastohoito, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja kuntoutus sekä epäsuorista kustannuksista maksetut työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspäivärahat. neljäs oli ollut oireiden takia pois työstä ja allergisista joka kymmenes. Astmaatikkojen sairauspoissaolojen kustannukset olivat 110 140 ja allergisten 100 130 milj. vuonna 2011. Lapsen sairauden aiheuttamien poissaolojen kustannukset olivat 7 10 milj.. Työkyvyttömyyseläkkeellä astman ja allergian takia oli vuonna 2011 yhteensä 4 890 ihmistä, joista joka neljäs (1 097) oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Menetetyn työpanoksen arvo oli noin 250 milj.. Muutos 2000-luvulla Astman ja allergian kustannukset ovat vähentyneet 2000-luvun alusta lääkehoitoa lukuun ottamatta. Eniten supistuivat erikoissairaanhoidon vuodeosastojen ( 38 %) ja kuntoutuksen menot ( 56 %), kun taas lääkekustannukset kasvoivat 22 %. Työkyvyttömyyseläkkeiden ( 66 %) ja sairauspäivärahojen ( 19 %) vähenemisen huomioiden kustannukset ovat laskeneet 9 % vuodesta 2000 ja 6 % vuodesta 2007 (kuvio 2). Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa erityisesti astma, jonka lääkekustannukset ovat 2000-luvun alusta nousseet kolmanneksella 91 miljoonasta 120 miljoonaan euroon. Samalla on säästetty hoidossa (58,9 43,4 milj. ) ja kuntoutuksessa (4,7 2,3 milj. ) sekä varsinkin työkyvyttömyyseläkkeissä (60,2 21,8 milj. ). Muiden allergisten sairauksien suorat kustannukset nousivat 6 milj. (72,1 78,2 milj. ), samalla kun eläkekulut vähenivät 4,5 milj. (6,5 2,0 milj. ). Lääkkeet aiheuttivat puolet suorien 644

tieteessä Astman sairaalahoitopäivät ovat vähentyneet alle puoleen 10 vuodessa. kustannusten kasvusta (52,9 55,6 milj. ). Vuodeosastomenot vähenivät kolmanneksella (4,0 2,8 milj. ), mutta erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien kustannukset kasvoivat kolmanneksella (14,2 19,4 milj. ). Perusterveydenhuollon avohoitokäyntien kehityksestä ei ole tilastoa. Astman ja allergian lääkekustannukset kasvoivat vakaasti 1990-luvun puolivälistä (107 milj. ) vuoteen 2008 (187 milj. ). Tämän jälkeen kasvu hidastui, ja vuonna 2011 kustannukset (180 milj. ) olivat edellistä vuotta pienemmät (kuvio 3). Myös astmalääkkeiden myynnin arvo pieneni edellisestä vuodesta, vaikka kulutus jatkoi kasvuaan. Eniten lisääntyivät allergian siedätyshoitoon käytettävien valmisteiden ja allergian itsehoitolääkkeiden myynnit, jotka molemmat kaksinkertaistuivat kymmenessä vuodessa. Astmakuntoutusta saavien ihmisten määrä supistui 60 % (1 675 699) 2000-luvun alusta ja samalla kustannukset puolittuivat (4,7 2,3 milj. ). Atooppisen ihottuman osalta kehitys oli samansuuntainen. Kuntoutettavien määrän väheneminen on tosin viime vuosina hidastunut. Myös tuottavuuskustannukset ovat pienentyneet. Astman ja allergisten sairauksien takia maksettiin työkyvyttömyyseläkkeitä vuonna 2011 kaikkiaan 42,7 milj., josta astman osuus oli 75 % ja allergisen kosketusihottuman 16 %. Vuodesta 2007 kustannukset supistuivat 20 %, kun yhä harvempi jäi eläkkeelle astman takia. Sairauspäivärahoja astman ja allergian takia maksettiin vuonna 2011 yhteensä 2 460 henkilölle 4,6 milj., josta astman osuus oli 80 %. Korvaussumma on pienentynyt tasaisesti vuodesta 2004 (6,4 milj. ) jolloin päivärahan saajia oli 3 090. Pohdinta Astman ja allergian aiheuttamat kokonaiskustannukset yhteiskunnalle olivat 1,3 1,6 miljardia euroa vuonna 2011. Suorien kustannusten osuus oli 319 milj., joista suurin menoerä oli lääkkeisiin kuluva 180 milj.. Valtaosan kustannuksista muodostivat kuitenkin yli miljardin euron arvoiset työpanoksen menetykset. Tuottavuuskustannuksia on vaikea tarkkaan arvioida, mutta tulos on looginen. Allergia ja astma esiintyvät useimmiten lievinä, jolloin sairaalahoitoa tarvitaan harvoin, kun taas avohoitoa ja lääkkeitä paljon. Allergisia on niin runsaasti, että satunnaisista poissaoloista ja ajoittaisista työkyvyn heikkenemisistä kertyy suuria summia. Silti ne ovat vain pieni osa kaikkien sairauksien aiheuttamista tuottavuuden menetyksistä. Kaikkiaan poissaolojen kustannuksiksi kuvio 3. Astman ja allergisten sairauksien lääkekustannukset (pylväät) ja lääkkeiden kokonaismyynti (viiva, asteikko oikealla) vuosina 1995 2011. Milj. 200 175 150 125 100 75 50 25 Milj. 2 750 2 500 2 250 2 000 1 750 1 500 1 250 1 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 750 Siedätys (V01) Allergiset ihottuman lääkkeet (D07AA-AB, D11AH01-02) Allergialääkkeet (H02A, R01AC, R01AD, R06, S01GX) Astmalääkkeet (R03) Lääkkeiden kokonaismyynti (asteikko oikealla) 645

Terveydenhuoltotutkimus Tämä asiasta tiedettiin Astman kustannukset ovat laskeneet erityisesti sairaalahoidon ja työkyvyttömyyden vähenemisen ansiosta. Kouluikäisten lasten poliklinikkakäynnit akuutin astman takia ovat vähentyneet. Tämän tutkimus opetti Vuonna 2011 astman ja allergian kokonaiskustannukset olivat 1,3 1,6 miljardia euroa, kun mukaan laskettiin myös tuottavuuden menetykset. Hoidon ja työkyvyttömyyden kustannukset vähenivät 2000-luvulla 9 %, mutta lääkemenot kasvoivat. Kustannusten vähenemisvauhti oli kansallisen allergiaohjelman tavoitteen mukaisella uralla. English summary www.laakarilehti.fi > in english Asthma and allergy costs in Finland are high but decreasing Suomessa arvioidaan seitsemän miljardia euroa ja työkyvyn heikkenemisestä kertyy lisäksi vähintään yhtä suuri summa (15). Astman ja allergian kustannukset ovat pysyneet hyvin hallinnassa. Ne ovat kasvaneet ainoastaan lääkehoidossa ja siinäkin lääkevaihto ja muut hintajärjestelmät ovat tehokkaasti hillinneet kehitystä. Astman ja allergian lääke kulut eivät ole nousseet sen enempää kuin lääkekustannukset yleensä. Astman parantuneen hoidon ansiosta sairaalahoitopäivien määrä on laskenut alle puoleen kymmenessä vuodessa (16). Astma on allergisista sairauksista selvästi merkittävin ja aiheutti 206 miljoonan euron suorat hoitokustannukset vuonna 2011. Summa on vajaa puolet diabeteksen vastaavista kustannuksista, vaikka molempien sairauksien esiintyvyys väestössä on samaa suuruusluokkaa (17). Astman sairaala- ja lääkehoidon kehitys Suomessa on samansuuntainen kuin Kanadassa (18). Väestön ikääntyessä sairaalahoidon menot voivat kuitenkin kääntyä uudelleen nousuun. Astman sairaalahoidon tarve lisääntyy voimakkaasti yli 65-vuotiailla naisilla (16) ja erikoissairaanhoidon avohoitokäynneissä on jo havaittavissa lievää kasvua. Tuottavuuskustannuksia on arvioitu harvoissa tutkimuksissa ja niiden vertailu on vaikeaa menetelmien ja kansallisten erojen takia. Tuloksemme ovat samansuuntaisia kuin yhdysvaltalaisessa kyselyssä, jossa allerginen nuha heikensi työtehoa noin 20 % (19), kun tässä tutkimuksessa luku oli 15 %. Allergisen nuhan ja astman aiheuttaman työtehon heikkenemisen kustannukset arvioitiin Yhdysvalloissa yli kaksi kertaa suuremmiksi kuin poissaolojen (20,21). Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt tasaisesti, mikä on todennäköisesti seurausta sekä lääkityksen ja omahoito-ohjeiden että työolosuhteiden paranemisesta. Työperäiset allergiset sairaudet johtavat usein pitkiin poissaoloihin, ammatin vaihtoon tai eläkkeelle (22). Astma kaksinkertaistaa työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskin, mutta astma ja depressio yhdessä suurentavat sen jopa kuusinkertaiseksi (23). Astman ja allergioiden hoidossa on edetty oikeaan suuntaan ja ohjelmakauden tavoite vähentää kokonaiskustannuksia 20 %:lla on toteutumassa. Kustannukset ovat 9 % pienemmät kuin ennen allergiaohjelman alkua, vaikka väkiluku on kasvanut 4 % 2000-luvun alusta. Kehitys poikkeaa esimerkiksi diabeteksen kustannuksista, jotka ovat kasvaneet samaan aikaan yli 60 % (17). Osa hyvästä kehityksestä on astmaohjelman 1994 2004 ansiota, sillä potilaskohtaiset kustannukset supistuivat 36 % (24). Allergiaohjelman aikana (2007 2011) astman potilaskohtaiset kustannukset ovat edelleen laskeneet 10 %. Myös muualla maailmassa on saavutettu myönteisiä tuloksia valtakunnallisten astmaohjelmien avulla (25,26). Kustannusten edelleen vähentämiseksi on huomio kohdistettava avohoidon tehostamiseen, astman lääkekustannusten hillitsemiseen ja allergiadieettien ajantasaistamiseen. Kotkassa ja Lahdessa erityisruokavalioiden tarvetta on jo onnistuttu vähentämään 20 30 % purkamalla turhia ruokarajoituksia. Allergiaohjelma ei kuitenkaan ole säästöohjelma, vaan kustannuksia supistetaan parantamalla astman ja aller gioiden hoitoa. Se edellyttää diagnostiikan, lääkehoidon, omahoito-ohjeiden sekä astma- ja allergiaohjelmiin liittyvän terveydenhuollon koulutuksen kehittämistä. Hyvä sairaanhoito on avain myös tuottavuuskustannusten vähentämiseen. Tämä astman ja allergian kustannusarvio päätyy puolta pienempiin lukuihin kuin ensimmäinen, 20 vuotta sitten tehty arvio (27). Osan erosta selittävät tuottavuuskustannusten tarkentunut laskentamalli ja tilastoinnin muutokset. Tärkeintä kuitenkin on, että merkittäviä kustannussäästöjä on todella saatu aikaan. n Kiitämme tilastojen kokoamisesta ja avusta Terveystalon johtavaa ylilääkäriä Juha Tuomista, THL:stä tutkija Satu Kapiaista, Fimeasta tutkija Tinna Voipiota, Kelasta pääsuunnittelija Timo Partiota ja suunnittelijoita Siru Keskistä ja Reeta Pösöä, Eläketurvakeskuksesta tilastosuunnittelija Heidi Nymania, Tapaturmavakuutuslaitoksesta tilastopäällikköä Juha Hemminkiä ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta aktuaari Jorma Kinnusta. Erityisruokavalioiden määristä tietoja lähettivät ATK-suunnittelija Jarno Kemppainen Jyväskylästä, ravitsemussuunnittelija Anu Mikkola Kotkasta, ruokapalvelusuunnittelija Terhi Reunasalo Lahdesta, vastaava palvelusuunnittelija Timo Salmi Porista ja ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä Lappeenrannasta. Kiitokset myös muille tiedusteluihin ja kysymyksiin vastanneille. Hanketta on tukenut Raha-automaattiyhdistys. 646

tieteessä english summary Juha Jantunen Ph.D., Researcher Allergy and Asthma Federation / South Karelia Allergy and Environment Institute juha.jantunen@allergia.fi Paula Kauppi Miika Linna Jaana Martikainen Mika Mäkelä Anna Pelkonen Tari Haahtela Asthma and allergy costs in Finland are high but decreasing Background As a part of the Finnish Allergy Programme 2008 18 we aimed to analyse today s costs in asthma and allergic diseases as well as their trends in recent years. One of the main objectives of the programme is a 20% decrease in the economic burden due to allergic diseases. Methods We studied outpatient visits and hospital days in specialized care and primary health care in asthma and allergy. In addition, we studied costs for rehabilitation and drugs and their trends between 2000 and 2011 using hospital discharge register information, hospital benchmark registry data, and data on drug sales. Permanent work disability was followed through national registers and short-term sickness absences and reduced working capacity while at work by self-reported information in a questionnaire study. Results The total costs in asthma and allergy were 1.3 1.6 billion euros in 2011. The direct costs were 319 million euros. Costs were mostly due to asthma (206 million euros), allergic rhinitis (39.4 million) and atopic eczema (34.1 million). The total costs of drugs amounted to 180.0 million euros. Drugs costs accounted for 73% of the costs in allergic rhinitis, 60% in asthma and 50% in allergic contact eczema. Visits in specialized health care amounted to 45.2 million euros and visits in primary care to 28.4 million euros. Allergy diets at schools and cow s milk allergy in infants were responsible for 65% of the total costs of food allergy (20.4 million in total). The annual direct costs and disability pensions decreased by 9% from 2000 to 2011 and by 6% from 2007 to 2011. Between 2000 and 2011 drug costs in asthma increased by 32% and costs in hospital days decreased by 38%. The number of patients receiving rehabilitation decreased by 60% in asthma as well as in atopic eczema. The annual indirect costs due to allergy and asthma were estimated as 1.0 1.3 billion euros in total. Reduced working capacity accounted for 50%, whereas sickness absence and disability retirement each accounted for a quarter of the total indirect costs. The paid disability pensions amounted to 42.7 million euros of which 75% were for asthma and 16% for allergic contact eczema. Pension expenditures have decreased 20% since 2007. Conclusions Asthma and allergic diseases are common diseases and, because of being widespread, they incur substantial costs in health care. In addition occasional sickness absences and symptoms at work of the large number of allergic people result in high productivity losses. Adequate diagnostic procedures, advanced medication and self-management plans form the basis for cost management in addition to controlling hospital days and emergency visits. 646a

liitetaulukko 1. Astman ja allergisten sairauksien suorien hoitokustannusten jakauma vuonna 2011. Allerginen nuha J30 Astma J45, J46 Atooppinen ihottuma L20 Allerginen kosketusihottuma L23 Kustannukset (1 000 ) Ruoka-aineallergia L27 (T78) Nokkosihottuma L50 Lääkeaineallergia T80, T88 Luokittamattomat Yhteensä ESH 1 käynnit 3 414 25 760 9 737 639 2 598 2 369 113 570 45 200 ESH vuodeosasto 122 12 658 853 69 544 382 245 226 15 099 PTH 2 käynnit 3 708 18 878 3 052 529 491 984 240 517 28 399 PTH vuodeosasto 1 5 034 64 6 73 68 112 42 5 400 Työterveyshuolto 1 500 5 650 1 140 180 290 480 20 240 9 500 Yksityiset lääkäripalvelut 670 2 750 1 360 180 150 450 20 120 5 700 Lääkkeet 28 550 124 390 15 250 1 920 2 270 3 350 390 3 890 180 010 Kuntoutus 47 2 230 360 80 24 2 741 Kouluruoka 8 840 8 840 Lehmänmaitoallergia 4 460 4 460 Matkat 1 360 8 270 2 250 200 650 500 50 150 13 430 Yhteensä 39 372 205 620 34 066 3 803 20 366 8 607 1 190 5 755 318 800 1 ESH = erikoissairaanhoito 2 PTH = perusterveydenhuolto 646b